Suomea riepottelee nyt maailman laajuinen poikkeustila, jonka seurauksena valtioneuvoston linjauksella kirjastot ja lukuisat muut julkiset ja yksityiset palvelut ovat suljettuja toistaiseksi eristäen ihmiset näin koteihinsa. Esimerkiksi koulut ovat joutuneet muuttamaan ja kehittämään nopeasti toimintaansa digitaalisiksi mm. etäopetuksin. Julkiset kirjastot ovat myös pohtineet erilaisia digipalveluja kuntalaisille. Niille etäpalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen asiakaslähtöisesti oli jo arkipäivää ennen maaliskuuta 2020.
Suomessa kirjastot ovat asiakaspalautteen perusteella sangen arvostettuja. 1990-luvun laman aikana, kuten muiden edellistenkin, kirjastojen käyttö lisääntyi. Vuonna 2004 kirjojen lainaus kääntyi kuitenkin pysyvään laskuun. Suurin syy tähän on varmastikin ollut internetin käytön lisääntyminen ja tapahtunut kulttuurinen muutos. (Alanen 2011.) Muutosta palveluissa täytyi tapahtua. Ihmiset täytyi saada kiinnostumaan uudelleen kirjaston tarjoamasta palvelusta. Voidaankin sano, että yhteiskunnallisesti tarkasteltuina kirjastot ovat tärkeitä yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta.
Kirjastojen digipalvelut lähtivät kehittymään 2000-luvulla, kun kirjastot panostivat uusien palveluiden, uudenlaisten kirjastojen ja verkkopalvelujen kehittämiseen. Internetin noustessa kansan tietoisuuteen siirtyivät sinne myös kirjastot, mikä vaikutti uudenlaisten internetissä sijaitsevien kirjastopalveluiden syntyyn. Esimerkiksi vähän ennen vuosituhannen vaihtumista vuonna 1995 perustettiin kirjastot.fi kirjastohakemisto ja tiedonhakuportaali Suomen yleisille kirjastoille. Vuosien kuluessa siitä on kasvanut kaikille avoin monia palveluita sisältävä sivusto, joka kattaa palveluita niin kirjaston käyttäjille kuin kirjastoammattilaisille. (Kinnunen 2013, 23, 25.)
Uusi kirjastolaki 1492/2016 astui voimaan vuoden 2017 alussa. Uuden lain keskeisimpänä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä ja vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Uudella lailla edistetään asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa sekä turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. (Kummala-Mustonen 2017, 2; Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492.)
Nykyään kirjastosta saakin kaikkea: perinteisiä kirjoja ja lehtiä, televisiosarjojen tuotantokausia ja elokuvia, musiikkia eri muodoissa, lautapelejä, sauvakävelysauvoja, soittimia, kausikortteja urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Sitä mitä kirjastosta ei kirjastokortilla saa, sitä ei tarvita. Näiden konkreettisten paikan päältä kirjastokortilla lainattavien palvelujen lisäksi saatavilla on lukuisia digitaalisia etäpalveluita. Esimerkiksi kotikaupunkini Iisalmen kaupungin kirjasto tarjoaa myös e-kirjoja, äänikirjoja, elokuviensuoratoistapalvelu, artikkelitietokantoja, lukemisesteisille erikoispalveluita.
Myös kirjaston aukioloajat ovat venyneet omatoimikirjastojen tullessa käyttöön. Omatoimikirjastoilla tarkoitetaan kirjastotoimintaa tiloissa, joissa henkilökuntaa ei ole paikalla. Yleensä tilaan pääsemisen vaatii tunnistautumisen esimerkiksi kirjastokortilla ja lainaaminen sekä palauttaminen tapahtuu automaateilla. (Pakarinen 2014.) Haja-asutussa Suomessa myös kirjastoautot ovat näyttäneet paikkansa.
Kirjasto tuo kansaa yhteen. Se tarjoaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi asukkaille paikan kokoontua yhteen ja osallistua erilaisiin toimintoihin. Iisalmessa on esimerkiksi tarjolla Päivänpolttavat-juttutupa ja Neulekahvila Kirjakoukkua osallistujille veloituksetta. Päivänpolttavat- juttutupa kokoontuu kerran kuukaudessa ja ajankohtaisten keskusteluaiheiden lisäksi osallistujille on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Osallisuuttaa parhaimmillaan!
Kuva: Luettavaa. Pirjo Turunen
Kohtuullisella toimeentulolla, tarpeeseen vastaavien palveluiden avulla ja tarjoamalla tilaisuuksia toimintaan yhteyden luomiseksi muihin ihmisiin voidaan osallisuutta lisätä omassa elämässä (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari ja Keto-Tokoi 2017, 25). Tätähän kirjastot siis juuri tarjoavat: lukuelämyksiä, mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää itseään sekä jakaa mielipiteitä ja keskustella yhteisön kesken.
Nyt poikkeustilan aikana fyysiset palvelut ovat toistaiseksi pois käytöstä. Etänä tarjottavat digipalvelut toimivat kuitenkin normaalisti ja lisää on koko ajan kehitteillä. Iisalmessa esimerkiksi osa keskusteluryhmistä on siirtynyt toteutettaviksi etänä. Digitaalisten palvelujen käyttäminen voi aiheuttaa hankaluuksia osalle asiakaskunnasta, mutta tuttu henkilökunta tarjoaa apua ja opastusta puhelimitse digipalveluiden kirjaston aukioloaikojan puitteissa. Muina aikoina apua on saatavilla livelähetyksinä Facebook sivujen kautta. Esimerkiksi Iisalmessa viikonloppu aloitettiin perjantaina lyhyellä satuhetkellä, jossa kuvittaja ja lukija esittivät sadun Facebookissa videon välityksellä. Poikkeustila luokin uusia palveluita. Kaikkia palveluita ei kuitenkaan voida toteuttaa etänä. Kirjasto on tarjonnut mahdollisuuden käyttää tietokoneita veloituksetta esimerkiksi laskujen maksamiseen, se ei nyt poikkeustilan aikana onnistu.
Kirjastojen palvelualttius ja valmius tuottaa etäpalveluita on vertaansa vailla. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat nyt polttava puheenaihe. Kaikilla aloille niin, terveydenhuollossa kuin metalliteollisuudessa, otetaan isoja harppauksia ohjelmien ja palvelurakenteiden kehittyessä.
Hyvinvointikoordinaattori edistää työssään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi koordinoimalla eri tahojen tarjoamia palveluita ja huolehtimalla yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Työnkuvassa kuntalaisten osallisuuden edistäminen on keskeisessä asemassa. Osallisuus onkin hyvinvoinnin edellytys ja yksi lähtökohdista. Kirjastojen ovet ovat avoinna kaikille. Ne kannattaa pitää mielessä.
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Vilma Kajanuksen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittajat:
Vilma Kajanus, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
ALANEN, Aku 2011. Suomi kirjastojen käytön kärkimaa – kuinka kauan vielä. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06-30_001.html?s=0
ISOLA, Anna-Maria, KAARTINEN, Heidi, LEEMANN, Lars, LÄÄPERI, Raija, SCHNEIDER, Taina, VAL-TARI, Salla ja KETO-TOKOI, Anna 2017. Mitä on osallisuus? Osallisuuden viitekehystä rakenta-massa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. [verkkoaineista]. [Viitattu 2020-03-28] Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y
KINNUNEN, Elina 2013. Yleiset kirjastot Pohjoismaissa: niiden kehitys ja vertailu. [opinnäytetyö] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66347/Kinnunen_Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y
KUMMALA-MUSTONEN, Merja 2017. Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.avi.fi/documents/10191/7918203/Uusi+kirjastolaki_sivjoht_10102017.pdf/1c28ec19-7998-439c-a35f-9192783c91ea
LAKI YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 29.12.2016/1492. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
PAKARINEN, Antti 2014. Kokemuksia omatoimikirjastoista. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://blogit.kirjastot.fi/kokemuksia-omatoimikirjastoista/#.WD1QvuS7q7