Digitalisaatio on yksi tämän hetken suurimmista muutoksista monella alalla – niin myös sosiaali- ja terveysalalla. Valtiovarainministeriö (2018, 1) linjaa muutoksia kohti digitalisaatiota; viranomaiset velvoitetaan tarjoamaan kansalaisille digitaalisia palveluita. Ketään ei voida kuitenkaan pakottaa käyttämään digitaalisia palveluita. Tavoitteena kuitenkin on, että kansalaisten asiointi ja viestiminen tapahtuisivat ensisijaisesti digitaalisia palveluita hyödyntäen.  

Suomi on yksi maailman kärkimaista, mitä tulee terveyden ja hyvinvoinnin sähköiseen tiedonhallintaan ja digitalisaatioon, esimerkkeinä muun muassa Kansallinen terveysarkisto “Kanta” ja muut erilaiset sähköiset palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut digitalisaatiolinjauksia, jossa yhtenä osa-alueena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia kansalaiselle oman terveyden seurantaan. Digitaalisella opastuksella, neuvonnalla ja itsearviointityökaluilla voidaan kannustaa jokaista ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydentilastaan ja sen seurannasta.  (Sosiaali- ja terveysministeriö s.a, 4, 5, 15.)

Digitalisaatio tukee myös neuvolan asiakkaita

Digitalisaatio koskettaa myös äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Viime vuosina neuvolapalveluihin on saatu monipuolisia sähköisiä palveluita; yleisimpänä sähköinen ajanvaraus. Lisäksi osassa kuntia on käytössä muun muassa etäyhteys, chat-palvelu ja sähköinen viestintä omaan terveydenhoitajaan. Viime vuosien aikana äitiysneuvoloissa on otettu käyttöön sähköinen äitiyskortti, jonka myötä asiakkaan, neuvolan ja synnytyssairaalan välinen yhteydenpito ja raskaana olevan moniammatillinen hoito helpottuvat. Sähköiseen äitiyskorttiin luodaan raskaana olevalle oma tili, joka on helposti käytettävissä niin verkossa kuin mobiilissa. Äitiyskortin turvallisuuteen on panostettu, sillä kirjautumisessa suositellaan ns. Vahvaa tunnistautumista (alueellisia eroja sairaanhoitopiirien välillä on). Sähköisen äitiyskortin käytössä yhdistyvät digitalisaation hyvät puolet; se on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö ole aikaan tai paikkaan sidottu. Palvelu on laajentunut ympäri Suomea, joten palvelun käyttö ja tietojen siirtyminen ovat sujuvia, vaikka odottaja muuttaisi raskausaikana toiseen paikkakuntaan. Sähköinen äitiyskortti (Ipana, s.a.) tukee odotusaikana tulevia vanhempia ja antaa monipuolisia, sähköisiä lisäpalveluita. Palvelun käyttäjille mahdollistetaan raskauden aikainen omaseuranta muun muassa verenpaineen ja verensokerin seurantaan. Tulokset ovat helposti merkittävissä ja niitä voidaan käyttää asiakkaan omahoidon lisäksi neuvolassa ja sairaalassa. Omien terveysseurantojen lisäksi asiakkaille on nähtävillä neuvolaseurannat koko raskauden ajalta. Sähköisen äitiyskortin käyttö on maksutonta raskaana oleville.

Kuva 1. Näkymä äitiyskortin omaseurannoista. Nina Komulainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta sähköinen äitiyskortti antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Raskausajan yhtenä tärkeänä teemana on perheen hyvinvoinnin edistämiseksi muodostuva varhainen vuorovaikutus vanhempien ja syntyvän vauvan välillä. Sähköisessä äitiyskortissa on käytössä viikkokohtainen raskausseuranta, jossa annetaan tietoa raskauden kulusta, kasvavan sikiön koosta ja voinnista sekä kerrotaan normaaleja raskauteen kuuluvia muutoksia. Näillä tiedoilla voidaan tukea varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä. Varhaista vuorovaikutusta tukevat myös palvelussa olevat päiväkirjamerkinnät, jonne tulevat vanhemmat voivat kirjata ylös ajatuksiaan raskaudesta sekä lisätä kuvia esimerkiksi ultraäänestä, vauvantarvikkeista ja tietenkin kasvavasta vatsasta.

Raskausajan vertaistuki nousee tärkeäksi hyvinvoinnin edistäjäksi, etenkin jos odottajalla ei ole tukiverkkoa. Sähköinen äitiyskortti mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vertaistuen keskustelupalstan kautta. Keskustelupalstalla odottaja voi kysyä nimettömänä (nimimerkillä) tukea keskustelupalstan terveydenhoitajilta tai muilta odottajilta. Keskustelupalstan myötä on syntynyt monia ryhmiä, jotka tukevat vertaistukea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keskustelupalstalla kysymyksiin vastaavat terveydenhoitajat ovat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajia, jotka vastaavat vähintään kahdesti viikossa odottajien kysymyksiin.

Kuva 2. Esimerkkikeskusteluja sähköisen äitiyskortin keskustelupalstalta. Nina Komulainen.

Sähköisessä äitiyskortissa on käytössä elintapoihin, mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä kyselyitä, joiden perusteella tulevat vanhemmat voivat seurata omaa terveyttään ja niitä voidaan käyttää keskustelunpohjana neuvolakäynneillä. Kyselyitä voi täyttää useita kertoja, jolla voi olla merkitystä hyvinvoinnin kannalta esimerkiksi tupakoinnin seurannan suhteen. Kyselyiden täyttäminen ja seuraaminen voi tuoda kannustusta ja onnistumisen tunteita, jos kyselyistä selviää, että elämäntavat ovat parantuneet raskauden aikana.

Kuva 3. Esimerkki tupakointikyselystä, jossa verrataan kahta eri aikaan tehtyä kyselyä. Nina Komulainen.

Digitaalisten palveluiden monet kasvot

Digitalisaatio ja sen tuomat palvelut tukevat jo olemassa olevia palveluita ja luovat uusia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sähköiset palvelut ja erilaiset applikaatiot ovat kaikkien käytettävissä sosiaaliseen statukseen, aikaan ja paikkaan riippumatta. Oma hoidon lisääntyessä tämän kaltaiset sovellukset ovat mielestäni tärkeitä, sillä ne voivat hieman huomaamatta tukea jokaisen oman voinnin seurantaa ja antaa vahvistusta odottajan omasta ja kasvavan vauvan hyvinvoinnista raskausajalle. Seuratessani raskaana olevien sähköisten palveluiden käyttöä, huomaan niiden määrän kasvavan koko ajan; asiakkaat hyödyntävät sähköisen äitiyskortin lisäksi muun muassa supistusten seurantaan käytettävää sovellusta.

Sähköisten palveluiden lisääntyessä on tärkeää muistaa, että hoitohenkilökunnan on hyvä kannustaa asiakkaita palveluiden käyttöön. Tarpeen tullen hoitohenkilökunnalta vaaditaan ohjausta palveluiden käyttöön, tuoden esiin palvelun hyviä puolia. Hoitohenkilökunnan on myös hyvä pohtia, miten uudet palvelut voivat tukea omassa työssä, muun muassa asiakkaan oman terveyden seurannan osalta. Palveluiden kehittämisessä on hyvä muistaa turvallisuus, sillä palveluiden käyttöä tukee niiden turvallisuus ja luotettavuus. Alati muuttuvassa maailmassa nämä ovatkin isoja kysymyksiä; kuinka turvataan arkaluonteisten tietojen säilyvyys ja miten ylläpidetään asiakkaiden luottamus palvelun käyttämiseen?

Kun pohdin tulevaisuutta hyvinvointikoordinaattorin työssä, on tärkeää tiedostaa ja hyödyntää erilaiset, eri asiakasryhmille tarkoitetut digitaaliset palvelut. Erilaisten palveluiden hyödyntäminen voi tukea hyvinvointikoordinaattorin työtä ja antaa lisämahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön, hyvinvoinnin edistämiseen sekä asiakkaiden palveluiden mahdollistamiseen. On tärkeää tiedostaa erilaisten palveluiden mahdollisuudet, jotta voidaan kohdentaa oikeanlaiset palvelut oikealle asiakasryhmälle. Hyvinvointikoordinaattorin työssä näen tärkeänä ajan hermolla olemisen, joka tuo haasteita, mutta varmasti myös ylläpitää mielenkiintoa kehittää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Digitalisaatio on tässä ja nyt, hyödynnetään sen lukemattomat mahdollisuudet!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Ninan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Nina Komulainen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Ipana s.a. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: https://www.ipana.fi/index.html%3Fp=7.html

Sosiaali- ja terveysministeriö s.a. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf

Valtiovarainministeriö 2018. Sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ensisijaisuus. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: https://vm.fi/documents/10623/1645697/Muistio+Strategiaistunto/cf16f950-b4c2-4048-9336-357167fd4faa/Muistio+Strategiaistunto.pdf/Muistio+Strategiaistunto.pdf

Ipana – raskausajan digitaalinen palvelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.