Tuskin kukaan uskoi vielä 15 vuotta sitten, että kuinka iso osa sosiaalisista suhteista tultaisiin nykyään hoitamaan älylaitteiden avulla. Tuolloin sitä pidettiin kalliina ja epäkäytännöllisenä. Kuitenkin sosiaalinen media hiipi pysyväksi osaksi eloomme ja on haukannut siitä leijonan osan.  Tämähän ei ole välttämättä huono asia, sillä se on monin tavoin helpottanut elämäämme. Sen avulla nuoret pääsevät luomaan sosiaalisia suhteita, vaikka olisivat kaukana asumiskeskuksista. Se tuo esiin ihmiselon moninaiset kasvot ja vähentää eriarvoisuutta sekä helpottaa itsensä hyväksymistä ja minäkuvan kehittämistä.  Lisäksi sosiaalinen verkostoituminen on osa jokaisen ihmisen kasvutarinaa. (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, s.a.) Nuorten kanssa käydyistä keskusteluista kävi ilmi, että jo 1-2 luokkalaiset käyttävät sosiaalista mediaa ja varmasti tulevaisuudessa sen käyttö tulee lisääntymään yhä nuorempien lasten keskuudessa. Oikein toimittuna tämä on mahdollisuus, ilman oikeaa ohjausta sekä vanhempien valvontaa se on hyvin vaarallista. Median ei tulisi toimia pääkasvattajana. Näin kirjoittaa hyvinvointikoordinaattori YAMK- opiskelija Kimmo Tirri.

Sosiaalinen media helpottaa eloamme paljon ja oikein käytettynä se lisää hyvinvointia ja terveyttä. Yksinäisyyden vähentämiseen sekä avun saantiin se on loistava työkalu. Toki se ei korvaa fyysistä läheisyyttä, mutta näin korona aikana on sosiaalinen media ollut monen ihmisen pelastus. Sieltä löytyy myös ohjeita ja apuja arjen asioihin, joiden opetteluun ennen tuli mennä kirjastoihin tai kansalaisopistojen kursseille.  Siitä on tullut myös osa opintoja ja niiden suorittamista. Sosiaalinen media mahdollistaa myös verkostoitumisen samanhenkisten ihmisten kanssa, oli sitten kiinnostuksen kohteet vaeltamisessa tai autojen tuunauksissa. Tämän lisäksi osat sosiaalisen median palvelut luovat turvaa, varoittavat vaaroista tai toimivat hevosmiesten tietotoimiston lailla tarpeettoman tiedon levittäjänä. Se on siis korvaamassa vanhat huoltoasemakeskustelut, torien juorukerhot ja jopa on luonut uuden alustan asioille, jotka ennen on kirjoiteltu yleisövessojen seiniin. (Pesonen. 2013, 21.)

Jotta sosiaalinen media voi lisätä hyvinvointia, tulee sitä osata käyttää oikein. Vanhempien ja kasvatusalojen ammattilaisten tulee osata sosiaalisen median eri sovellusten käyttöperiaatteet sekä tunnistaa niiden mahdolliset sudenkuopat. Näin heidän antama mediakasvatus on turvallista, vääristä asenteista vapaata ja tällöin myös lapset ja nuoret ottavat sen paremmin vastaan. Vanhempien ja kasvattajien tulisikin keskittyä sosiaalisessa mediassa vietetyn määrän seuraamisesta laadun seuraamiseen, eli miten lapsi siellä toimii. Täysi kieltäminen ei ole kasvattamista ja kostautuu myöhemmissä vaiheissa eloa, kun lapsi on itsenäistymässä. Kun nuoren kanssa on opeteltu perustellusti, että mitä on hyvä julkaista ja mikä on soveliasta, on helpompi käyttää turvallisesti. Nyrkkisääntö onkin, että julkaise vain sellaista, minkä voit hyvillä mielin näyttää äidille, mummulle, opettajalle, rippipapille ja työnantajalle. (Pönkä, 2014. 72-78.)

Ikärajojen merkitys sovelluksissa on suuri ja niistä kannattaakin keskustella. Usein vanhempi on totaalisen tietämätön siitä, mitä lapsi tai nuori puhelimellaan tekee eikä valitettavasti suostu edes opettelemaan asioita. Sosiaalinen media ja sen palvelut, eivät kuitenkaan ole mikään lintukoto, vaan siellä vaanii vaaroja. (DNA, 2020.)

Kiusaamisen eri muodot ovat arkipäivää ja helposti lapsi ei halua niistä puhua, mutta se voi aiheuttaa loppuelämän kestäviä arpia sieluun. Ennen lapsi pääsi kiusaajia pakoon kotiin, mutta nyt kiusaajat pääsevät kodin seinien sisäpuolellekin. Lisäksi seksuaaliseen häirintään törmää liki kaikki käyttäjät, joissain vaiheessa elämää. Verkkohoukuttelu eli grooming on yleistynyt ja huolimattomuuttaan tai tietämättömyyttään lähetetyillä intiimeillä kuvilla saatetaan kiristää lähettäjää.  Vaikka kuinka tarkat säännöt sosiaalisen median käytöstä olisikin, niin siltikin voi seksuaaliseen häirinnän kohteeksi joutua, siksi sen kohtaamiseen ja siihen, että miten pitäisi sen jälkeen toimia, tulisi opetella keinot sekä luoda turvallinen ja luottamuksellinen suhde, jotta lapsi tai nuori uskaltaisi asiasta kertoa. Siksi turhaa ylireagointia tulisi välttää. (Forss, 2014. 130-140.)

Vaikka anonymiteetti sovelluksissa on tuonut ihmisille vapautta ja uskallusta tuoda aitoa minuutta ja omia arkojakin asioita esille, niin se on myös tuonut valitettavia lieveilmiöitä. Pedofiilit saavat anonymiteetin suojassa usein toimia rauhassa sekä toinen iso ongelma on päihteet. Jopa alakoululaiset kertovat, että kuinka helppoa on saada tupakkaa, alkoholia ja jopa huumausaineita sosiaalisen median kautta. Tämä saattaa tapahtua vanhempien kanssa samalla sohvalla istuen. (Tolonen, 2019.)

Vaikka lapsia suojelee samat kirjesalaisuuden tuomat suojat, niin lastensuojelulaki on vahvempi eli jos vanhempi epäilee huollettavansa terveyden, turvallisuuden tai kasvun olevan vaarassa, on hänellä oikeus tarkistaa puhelin. Puhelimen käytön seurantaan on erinäisiä sovelluksia ja se ovatkin hyvin tehokkaita, mutta paras keinot on kiinnostus lapsensa tekemisiin, luottamuksellinen suhde, jotta lapsi näyttää avoimesti, mitä puhelimellaan tekee. Mediankäytön osaaminen helpottaa myös seurantaa ja vähentää asian tuomaa ahdistusta. Materiaalia on asiasta kiinnostuneille valtavasti ja allekirjoittanutkin on lukenut satoja ja taas satoja tutkimuksia, artikkeleita ja uutisia aiheen tiimoilta. Kuitenkin kannattaa pitää tietty kriittisyys lukemiseen, jotta ei tule ähkyä ja ahdistusta. Negatiivisia näkökulmia on paljon, mutta on tärkeää myös huomata ne positiiviset lähestymiskulmat asiaan. Oman vanhemmille suunnatun some-oppaani kanssa kävin kovaa Jaakopin painia, jotta saisin pidettyä neutraalin tulokulman asiaan. (Uotinen & Valkonen, 2018.)

Viimeiseksi haluaisin muistuttaa, ettei sosiaalinen media nuku koskaan ja se kehittyy kokoajan. Juuri kun aikuiset luulevat pääsevänsä ajantasalle eri sovelluksista, niihin tulee lisäosia tai kehitellään kokonaan uusia sovelluksia, jotka nousevat nuorten suosioon. Näin ollen ei pidäkään tuudittautua siihen, kun osaa tämän hetken sovellukset, sillä huomenna voi nuorilla olla jo täysin uusi sovellus, joka sisältää uusia mahdollisuuksia, innostuksen kohteita sekä myös valitettavasti vaaroja. Ollaan siis yhdessä kiinnostuneita tulevaisuudesta.

Lukemasi blogipostaus on pohjautuu Kimmo Tirrin opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö löytyy Theseuksesta vuoden 2021 alussa.

Kirjoittaja

Kimmo Tirri, Hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia ammattikorkeakoulu.

Lähteet

DNA, 2020. [blogi] Miksi some-sovelluksissa on niin korkeat ikärajat ja miten niihin pitäisi suhtautua? [viitattu 2020-12-8.] Saatavissa: https://www.dna.fi/blogi/-/blogs/miksi-some-sovelluksissa-on-niin-korkeat-ikarajat-ja-miten-niihin-pitaisi-suhtautua-

FORSS, Marko 2014. Fobban sosiaalisen median selviytymisopas. Helsinki: Crimetime.

PESONEN, Pirkko 2013. Sosiaalisen median lait. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

PÖNKÄ, Harto 2014. Sosiaalisen median käsikirja. Jyväskylä: Docendo.

TOLONEN, Anni 2019. [verkkouutinen] Snapchatissa myydään viinaa ja nuuskaa, ostajina jopa 11-vuotiaita – ”Uskomatonta, että aikuiset eivät tiedä tästä”, YLE. [viitattu 2020-10-22.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11037650

UOTINEN, Sanna & VALKONEN, Leena 2018. Opinnäytetyön tekijän työkalupakki, Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto. [viitattu 2020-12-8.] Saatavissa: http://www.opiskelutaidot.fi/wp-content/uploads/2018/05/Opiskelutaitoilta-08052018.pdf

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHUOLTOSÄÄTIÖ s.a. [verkkoartikkeli] Sosiaaliset suhteet. [viitattu 2020-12-8.] Saatavissa https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/sosiaaliset-suhteet/

Sosiaalinen media on hyvä renki, mutta huono isäntä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.