Ikääntyvät digitalisaation myllerryksessä

Klo on 14. Täytyykin soittaa isälle, että ottaa päivälääkkeet. Kuulostaako tutulta? Ei ehkä vielä, mutta lähitulevaisuudessa omaiselle tiettyyn kelloon aikaan soittaminen voi olla yksi osa sinunkin päivääsi. Tällä hetkellä jo yli miljoona suomalaista auttaa läheisiään selviytymään arjesta kuten esimerkiksi lääkehoidosta. Näistä 350 000 käy auttamassa läheisiään päivittäin (Omaishoitajat 2017.)

Kuva 1. Pillereitä. Pixabay.

Tosiasia on, että väestö Suomessa ikääntyy elinajanodotteen kasvusta ja syntyvyyden pienenemisestä johtuen. Elinajanodote on ollut kasvussa jo pitkään. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 25,6%:iin, sen ollessa nyt n. 21,4%. Iäkkäiden ihmisten määrä Suomessa siis kasvaa nopeasti. Väestön ikääntyminen tuokin hyvinvointiin omat haasteensa. Haasteina voivaan nähdä mm. ihmisten eläminen kotona pidempään huonokuntoisena. Tämän takia ikäihmiset tarvitsevat niin virallista, kuin epävirallistakin hoivaa enemmän kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi eliniän pidentyessä, ikäihmisten odotetaan osallistuvan enemmän sosiaaliseen yhteistoimintaan ja oman terveyden huolehtimiseen, kuten lääkehoitoon (Terveyskylä 2019; Kestilä, Karvonen 2019, 10.)

Ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseen on sosiaali- ja terveysministeriö antanut suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Yksi ehdotus on ottaa älyteknologia ja digitaalisuus kotona asuvien tueksi. Tämä edesauttaisi vanhusten omatoimisuutta ja kotona asumista. Vanhuspolitiikan päätavoitteena onkin pyrkiä mahdollistamaan vanhusten asumien kotona mahdollisimman pitkään ja laitosrakenteen purkaminen (Verma, Hätönen 2011, 6.)

Kuva 2. Mies. Pixabay.

Kuopiossa kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään antamalla kotiin erilaisia palveluita. Asiakkaan toimintakyky ja palvelun tarve kartoitetaan asiakkaan luona tapahtuvalla kotikäynnillä. (Kuopio 2020). Koneellinen lääkejakelu on yksi älyteknologian väline ja sitä on alettu ottamaan käyttöön Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Tämän lääkeautomaatin tarkoituksena on parantaa lääketurvallisuutta sekä vähentää inhimillisiä virheitä (Kuntalehti 2017.) Lääkeautomaatin ansiosta oikeat lääkkeet otetaan oikeaan aikaan. Automaatti muistuttaa lääkkeenottamisesta merkkivalolla, laitteen näytöllä olevalla opastuksella, ääniopastein merkkiäänellä ja puheella. Automaatti nostaa myös kotihoidon laatua, sillä hoitajille jää enemmän aikaa hoitotoimiinsa automaatin hoitaessa lääkityksen. Automaatin ansiosta lääkehoidon seuranta on mahdollista, sillä lääkkeenotto tallentuu hoitolokiin sähköisesti.  Mikäli lääkkeenotto kuitenkin unohtuu, siirtää automatti ottamattomat lääkkeet lukittuun lääkesäiliöön. Myös tämä tieto tallentuu lokiin ja henkilökunta saa viestin tapahtuneesta (Evondos 2019; Teknologiateollisuus 2017.)

On ollut ilo huomata, että hiljalleen teknologia ja digitalisaatio on saapunut myös vielä kotona asuvien ikäihmisten koteihin. Etenkin lääkekellojen ja -automaattien käytön pienoinen lisääntyminen on ollut positiivista. Kuluttajakäyttöön saatavat lääkekellot ovat pieniä ja ne on helppo ottaa mukaan esim. matkalle. Lääkekelloon lääkkeet jaetaan kuten dosettiin ja se muistuttaa lääkkeenotosta oikeaan aikaan, estäen samalla lääkkeiden virhekäytön. Mikäli lääkettä ei muisteta ottaa, antaa lääkekello siitä hälytysäänen. Tämä vähentää epätarkan lääkityksen aiheuttamia ongelmia. Lääkekelloihin voidaan asettaa 1-4 päivittäistä annosaikaa ja laitteet ilmoittavat lääkkeenotosta ääni- ja valomerkein. Mikäli lääkettä ei oteta, siirtää lääkekello sen sivuun ja jää odottamaan seuraavaa lääkkeenantoaikaa. Ottamatta jääneet lääkkeet jäävät lokerikkoon niin seurantaa kuin myöhempää käyttöä varten. Joihinkin lääkekelloihin on mahdollista saada jopa 28 lokeroiset lääkekiekot ja lääkekellot voidaan tarvittaessa lukita. (Omaishoitajat 2017; Addoz 2020.)

Digitaalisuus tulee eittämättä lisääntymään, halusimmepa sitä tai emme. On kuitenkin muistettava, että turvattomuuden tunnetta ne eivät pysty poistamaan ja ettei automaatit korvaa täysin ihmisen antamaa apua. Kyllä meitä omaisia vielä siis tulevaisuudessa tarvitaan, joskaan toivottavasti ei tarvitse soittaa kesken päivän, että muista ne lääkkeet.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Annen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Anne Savallampi,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Addoz 2020. Mikä on Addoz lääkekello? [Viitattu 2020-3-5]. Saatavissa: http://www.addoz.com/tuotteet/laakekello-tm/

Evondos. 2019. Palvelun vaikutukset. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavilla: https://www.evondos.fi/palvelun-vaikutukset.html

Haverinen Riitta, Muuri Anu, Nurmi-Koikkalainen Päivi, Voutilainen Päivi. 2007. Hyvä arki ja tulevaisuuden sosiaalipalvelut. S: 508 [Viitattu 2020-3-10]. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101451/075haverinen.pdf?sequence=1

Kestilä Laura, Karvonen Sakari (toim.) 2018. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019. Helsinki: Punamusta Oy. S. 10, 279

Kuopio 2020. Kotihoito. Ikäihmisen kotona asuminen. [Viitattu 2020-13-3]. Saatavissa: https://www.kuopio.fi/kotihoito

Omaishoitajat 2017. Omainen hoitajana. Turvallinen lääkehoito kotona. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavilla: https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/09/OmainenHoitajana_03_TurvallinenL%C3%A4%C3%A4kehoito_176x250_WEB.pdf

Teknologiateollisuus. 2017. Lääkerobotti lisää turvallisuutta ja tuo säästöjä. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavissa:  https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/laakerobotti-lisaa-turvallisuutta-ja-tuo-saastoja

Terveyskylä 2019. Ikätalo. Väestön ikääntyminen Suomessa. [Viitattu 2020-3-4]. Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa

Verma Ira, Hätönen Johanna. 2011. Ikäihmiset, asuminen ja teknologia. KÄKÄTE-raportteja 2/2011. Helsinki: Aalto-Yliopisto. S: 6