Digitaalisuus lisääntyy jatkuvasti. Tutkijoiden mukaan digitaitojen opettelua voidaan verrata uuden kielen opetteluun. Tällä pyritään digitaaliseen lukutaitoon. Nuorille tämä on helpompaa, sillä he ovat ”kasvaneet” digitalisaation mukana. Digitalisaatio on oletusarvo uusille sukupolville, eikä vain nykyisten palveluiden lisä. Terveydenhuollossa digitalisaatio kasvaa koko ajan. Sitä hyödynnetäänkin monin eri tavoin, esimerkiksi potilaita ohjatessa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4; Valtiovarainministeriö.)

Suomi on kärkimaita kansainvälisesti hyvinvoinnin- ja terveyden sähköisessä tiedonhallinnassa. Tästä osoituksena voidaan pitää sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palveluita sekä työsuojeluvalvonnan digitalisaatio. Suuren muutoksen kynnyksellä ollaan myös sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Esimerkiksi robotiikka ja teköäly mahdollistavat aivan uudenlaisia digitalisoituneita palveluita vuonna 2025 kansalaisten hyväksi. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4.)

Digitalisaation toivotaan Hyppösen ja Ilmarisen (2016, 9) mukaan tuovan palveluita lähelle niitä, jotka niitä tarvitsevat. Tämä tarkoittaa sitä, että uudenlaiset asiointikanavat mahdollistavat sen, että voidaan ylittää maantieteellisiä etäisyyksiä palveluita tarjottaessa. Sote-palveluiden välimatkat ovat pitkiä etenkin maaseudulla, jossa asutus ei ole niin tiheää kuin kaupungeissa. Sähköisiin asiointimahdollisuuksiin suhtaudutaankin myönteisesti.

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia palvelee niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista kuin asiakastakin. Strategian avulla kehitetään suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Tavoitteena on yhtenäinen turvallisuuskulttuuri. Tärkeää on se, että asiakkaan saamat palvelut, hoito ja hoiva edistävät hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan. Asiakkaan tai potilaan roolia sekä osallisuutta halutaan vahvistaa ja korostaa entistä enemmän turvallisen hoidon sekä palvelun varmistamisessa. Myös asiakkaan tai potilaan lisäksi heidän läheisensä voivat aktiivisesti osallistua potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiseen. Ammattihenkilöiden tukemina he ovat mukana keskeisesti palveluprosessissaan osallistuen hoidon turvallisuuteen sekä laadun varmistamiseen. (Haavisto 2017.)

Palveluprosessissa tärkeää on se, että asiakasta tai potilasta myös kuunnellaan ja häntä hoidetaan sekä informoidaan yhteisymmärryksessä. Asiakas osallistuu oman hoitonsa suunnitteluun aktiivisesti, sekä toteuttaa sitä yhdessä ammattilaisten kanssa. Hoidon suunnittelussa tärkeää on se, että asiakas antaa itsestään tarvittavat tiedot ammattilaisille asiakas- ja potilashistoriastaan. Asiakasta rohkaistaan siihen, että hän voi kysyä, mikäli jokin asia mietityttää hoidossa, palveluissa tai turvallisuudessa.  Prosessissa käydään läpi myös hoitoon ja palveluihin liittyviä vaihtoehtoja sekä mahdollisia riskejä, joita niihin voi liittyä. Odotettavissa olevista vaikutuksista sekä tuloksista keskustellaan yhteisesti. Mikäli asiakas tai potilas haluaa, tiedot voidaan luovuttaa myös hänen omaisilleen tai muulle hänen luottamalleen henkilölle. (Haavisto 2017.)

Ennaltaehkäisyyn halutaan panostaa entistä enemmän. Rahaa säästyy, kun hyvinvointia ja terveyttä edistetään sekä eroja kavennetaan. Mikäli terveyserot väestöryhmien välillä pienenevät ja kansanterveys kehittyy myönteisesti, vaikutus on merkittävä myönteisesti terveydenhuollon menokehykseen tulevaisuudessa. Kustannusvaikutukset ovat huomattavat, kun terveydenedistämiseen sekä sairastavuuden vähentämiseen kohdistetaan oikeanlaisia toimenpiteitä. Terveydenhuoltomenot vain kasvavat, ilman mitään muutoksia. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2020.)

Digitaalisuus mahdollistaa sen, että käytössämme on erilaisia laitteita, joilla voimme mitata ja seurata kehomme toimintaa. Lisäksi ihmisiä kiinnostaa oma hyvinvointi ja omasta kehosta halutaan saada mahdollisimman paljon tietoa laitteiden avulla. Aktiivisuusrannekkeet ja sykemittarit kertovat paljon fyysisestä jaksamisesta rasituksessa, sekä vastaavasti myös levosta ja unen laadusta. Näiden avulla jokainen voi panostaa omaan jaksamiseensa, sekä ennaltaehkäistä jopa sairauksien syntymistä.

Potilaan hoitopolkuun kuuluu yhtenä tärkeänä osana potilasohjaus. Potilasohjausta tapahtuu paljon niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Potilaat saavat nykyään helposti myös itse tietoa erilaisista sairauksista sekä niiden ennaltaehkäisystä internetistä. Terveyskylä on erikoissairaanhoidon verkkopalvelu. Se on kehitetty yhteistyössä potilaiden kanssa. Potilaat saavat itse helposti tietoa ja tukea sekä hoitoa. Myös ammattilaiset saavat Terveyskylästä työkaluja omaan työhönsä. Terveyskylässä toimii yhteensä 32 erilaista virtuaalitaloa erilaisiin elämäntilanteisiin sekä myös oireisiin. Erilaisia ”taloja” on niin nuorille, työikäisille kuin ikääntyvillekin. Hoitohenkilökunnan kannalta Terveyskylä on hyvä apuväline potilasohjaukseen. Terveyskylä voi olla potilaalle jo entuudestaan tuttu, mikä helpottaa ohjaustilannetta. Esimerkiksi potilas, joka on tullut sairaalaan sydäninfarktin vuoksi, voi hoitajan avustuksella tutustua Sydänsairaudet -taloon ja sen sisältämään materiaaliin. Lisäksi myös muita ”taloja” voi selailla, kuten esimerkiksi Lääketaloa tai vaikkapa Painonhallintataloa, mikäli haluaa apua painonhallintaan. (Terveyskylä.)

 

Hoitajakoulutukseen kuuluu potilasohjaus, ja hoitajaopiskelijat pääsevät ohjaamaan potilaita harjoittelujaksoillaan yhdessä ohjaajansa kanssa. Potilasohjausta tulee tarvitsemaan myös myöhemmin työelämässä.

 

TAMK diginurse -hanke

Tampereen ammattikorkeakoulussa on käynnissä kansainvälinen DigiNurse -hanke elokuun 2020 loppuun asti. Hankkeessa ovat mukana terveydenhuollon ammattilaisia Belgiasta, Portugalista ja Sloveniasta ja rahoituksensa se saa Erasmus+ – ohjelmasta. Tampereen ammattikorkeakoulu on hankkeen koordinoija ja Suomesta myös Karelia ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa. Hankkeessa kehitetään hoitotyössä tarvittavaa digitaalista osaamista sekä yhdessä luodaan DigiNurse – malli hoitotyön koulutukseen osallistujamaissa. Tavoitteena onkin luoda yhteistyöllä globaali, digitaalinen yhteisö potilaiden hoitoa kehittämään itsehoidon näkökulmasta. Digitaalinen hoitotyö on tärkeää huomioida myös koulutuksessa, sillä etähoito ja – valmennus yhdessä elektronisen tiedonvälityksen kanssa tulevat olemaan osa ihmisten elämää. Tämä mahdollistaa hyvin sen, että ihminen voi olla oman terveytensä aktiivinen vaikuttaja.

Kuva 1: Terveyskylän nettisivuilla. Pia Korhonen.

 

Digitaalisuuden haasteet terveydenhuollossa

Digitalisaatio mahdollistaa paljon asioita terveydenhuollossa. Digitaalisten palveluiden kehittyessä vaarana on myös se, että osa jää kehityksessä jälkeen. Hyppösen ja Ilmarisen (2016, 9) mukaan tähän voi vaikuttaa esimerkiksi ikä, matala koulutustaso, työelämän ulkopuolella olo tai ne henkilöt, jotka kokevat terveydentilansa heikoksi. Heiltä voi puuttua valmiuksia sähköiseen asiointiin ja he asioivat myös muita ryhmiä harvemmin sähköisesti. Eriarvoisuutta syntyy, kun palvelut ja tiedonsaanti siirtyvät yhä enemmän verkkoon. Edellä mainittujen ryhmien itsenäinen selviytyminen voi synnyttää eriarvoistumista ja ajaa heitä yhtä enemmän yhteiskunnan ulkopuolelle.

Sähköisen asioinnin esteisiin olisi puututtava ja niitä tulisi ratkaista. Hyppösen ja Ilmarisen (2016, 9) mukaan tämä turvaisi sen, että kaikille saataisiin tulevaisuudessa mahdollisuus yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Tärkeää on myös turvata palvelut heille, jotka eivät sähköisesti pysty asioimaan. Ne ryhmät, jotka sähköisistä palveluista ja tiedonsaannista eniten hyötyisivät, näyttäisivät jäävän ulkopuolelle tässä ”digiloikassa”.

Myös potilasohjauksessa käytettävä digitalisaatio voidaan kokea haasteellisena tai vaikeasti ymmärrettävänä. Ohjauksissa käytetään esimerkiksi erilaisia videoita, joita näytetään usealle eri potilaalle. Tällöin henkilökohtaisempi ohjaus jää vähemmälle, ellei hoitaja käy potilaan kanssa asioita läpi ja mahdollista sitä, että potilas voi kysyä tarvittaessa, mikäli jokin asia jäi askarruttamaan. Etäohjauksen lisääntyessä, tärkeää on huomioida yksilökohtaiset tarpeet sekä varmistaa, ettei asioita jää epäselväksi ohjaustilanteissa.

Digitalisaation hyödyntäminen toimii yhtenä ratkaisuna Suomen ollessa erilaisten haasteiden edessä. Ikääntyvä väestö tulee tarvitsemaan apua hyvinvoinnin- ja terveyden edistämiseen. Lisäksi uuden asiakasryhmän muodostavat maahanmuuttajat sosiaali- ja terveyspalveluihin. Heillä on myös omat erilaiset tarpeensa. Julkishallinnon alijäämä kasvaa, pakottaen vastaamaan kysyntään entistäkin niukemmilla taloudellisilla resursseilla. Tämä tulee vaatimaan entistä enemmän kustannustehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Digitalisaatio muuttaa nopeammassa tahdissa tapoja työskennellä sekä työn sisältöä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016, 4.)

 

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Pian kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittaja:

Pia Korhonen,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

HAAVISTO, Erno 2017. Potilas- ja asiakasturvallisuus on yhteinen asia. Kansanterveys. [Viitattu 2020-03-25.] Saatavissa: https://www.kansanterveys.fi/tulevaisuuden-terveydenhoito/potilas-ja-asiakasturvallisuus-on-yhteinen-asia/

HYPPÖNEN, Hannele & ILMARINEN, Katja 2016. [Verkkojulkaisu] Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Tutkimuksesta tiiviisti 22/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-03-25.] Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131301/URN_ISBN_978-952-302-739-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016. Digitalisaatio hyvinvoinnin ja terveyden tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Julkaisusarja: Julkaisuja 2016:5. [Viitattu 2020-03-17.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU 2017-10-23. DigiNurse -malli tulossa hoitotyön koulutukseen. Uutiset. [Viitattu 2020-03-17.] Saatavissa:

https://www.tamk.fi/-/diginurse-malli-tulossa-hoitotyon-koulutukseen

TERVEYDEN JA HYVINVOINNINLAITOS 2020. Vaikuttavuus ja kustannukset. [Viitattu 2020-03-30.] Saatavissa:  https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/seuranta-ja-vaikuttavuus/vaikuttavuus-ja-kustannukset

TERVEYSKYLÄ 2020.  [Verkkosivusto]. [Viitattu 2020-03-29.] Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi

VALTIOVARAINMINISTERIÖ. Miten digitaalisuus vaikuttaa arkeen. [Viitattu 2020-03-28.] Saatavissa: https://vm.fi/miten-digitaalisuus-vaikuttaa-arkeen-

Digitaalisuus potilaan hoitopolulla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.