Osallisuuden edistäminen on ajankohtainen aihe hallitusohjelmassa ja vammaisalalla. Uusi hallitusohjelma ymmärtää osallisuuden toiminnallisena hyvinvointia edistävänä sosiaalisuuden osana. Suomen vammaispolitiikan lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet ja se, että jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdollisuus. Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus ottaa osaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja olla osa yhteiskuntaa. Vammaispolitiikan päämääränä on yhteiskunta, jossa täyttyy erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tasa-arvo ja osallisuus.
Kuva: Pixabay
Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) työn- ja päivätoiminnan valiokunta on julkaissut vammaisten henkilöiden Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Niiden tavoitteena on olla palvelujen tuottajien hyödynnettävissä toimintansa kehittämisessä kohti kriteereiden näyttämää suuntaa.
Osallisuustalo AITO:n kehittämishankkeessa kohteena on vuosina 2020‒2021 ollut päivätoiminnan kehittäminen.
Osallisuustalo AITO tarjoaa päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville asiakkaille, erityisesti kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille. Kehittämistyön tavoitteena on ollut saada KVANKin Osallisuutta ja työllistymistä edistävät laatukriteerit osaksi arkea. Lisäksi tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden edistäminen. Työ- ja päivätoiminnoissa korostetaan nykyisin entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta ja yksilöllisyyttä.
Työpajatoiminta soveltuu hyvin yhteisölliseen kehittämistoimintaan.
Korhosen opinnäytetyössä Osallisuustalo AITO:n päivätoimintaa kehitettiin työpajatoiminnan avulla. Hankeen aikana oli kolme työpajaa, joissa käytettiin Learning Cafe –menetelmää eli oppimiskahvilaa. Menetelmänä se on keino luoda ja omaksua uusia asioita. Oppimiskahvila on vuorovaikutukseen, kehittämiseen ja jakamiseen perustuva yhteistoiminnallinen tapa käsitellä asioita. Menetelmässä omakohtaisia visioita selvitetään ja samalla määritetään ryhmän yhteisymmärrystä käsiteltävistä asioista. Oppimiskahvila ohjaa yhteisöllisesti luomaan päätöksiä. Muiden esittämiä visioita saa arvostella ja asettaa kyseenalaiseksi, olennaista on toisaalta löytää ryhmässä yhteisymmärrys. Learning cafe -menetelmä on helppo toimintamalli, jossa otetaan esille asioita, syvennytään aihealueisiin tai ratkaistaan niitä yhdessä. (Brown & Isaacs 2005; The World Cafe community 2015.)
Työpajatyöskentely osana Osallisuustalo AITO:n kehittämistyötä.
Hanketoiminta aloitettiin toteuttamalla ryhmähaastattelu. Haastattelussa selvitettiin kehittämistyöryhmän käsityksiä asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta päivätoiminnassa. Haastatteluista esiinnousseet kehittämiskohteet vietiin edelleen kehitettäväksi työpajoihin. Kehitettävät asiat liittyivät asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeeseen, toimintaan ja kuntoisuuteen päivätoiminnassa sekä asiakkaan kommunikoinnin edistämiseen ja ohjaukseen.
Ensimmäisessä työpajassa valittiin kehittämiskohteet. Työpajassa aloitettiin työstää osallisuuden edistämistä ja KVANKin laatukriteerien mukaista toimintaa sekä kehittämissuunnitelmaa. Toisessa työpajassa työstettiin osallisuuden portaissa etenemistä, osallisuuden edistämistä ja kehittämissuunnitelmaa. Kolmannessa työpajassa työstettiin kehittämiskohteita, KVANKin laatukriteeriä, osallisuuden portaissa etenemistä ja osallisuuden edistämistä. Viimeisen työpajan lopuksi tehtiin työpajojen loppuarviointi ja kehittämishankkeen väliarviointi SWOT-analyysiä mukaillen. Jokaisen työpajan päätteeksi tehtiin myös yhteisesti arviointia siitä, missä vaiheessa kehittämistyötä työryhmä oli menossa ja miten päätösten seuranta oli edennyt.
Kehittämistyön tuotoksena syntyi kehittämissuunnitelma Osallisuustalo AITO:n päivätoiminnan kehittämiseen.
Työryhmässä tehtiin tiivistä arviointia kehittämishankkeen etenemisestä. Kehittämishanketta seurattiin joka toinen viikko henkilökunnan kokouksessa. Työpajatyöskentelyssä sovitut asiat kirjattiin kehittämissuunnitelmaan, johon kirjattiin käytännön asioita työpajassa sovittujen toimenpiteiden jalkautumiseksi sujuvaksi arkeen. Suunnitelmaan kirjattiin kaikki kehitettävät osa-alueet ja niille tavoitetasot, mittarit, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, arviointi sekä aikataulutus. Kehittämistyötä tehdessä huomioitiin koko ajan asiakkaiden osallisuuden edistämisen ja asiakkaiden yksilöllisen kommunikaation mahdollisuudet.
Osallisuustalo AITO:ssa toteutettu kehittämistyö on suunnannut toimintaa kohti asiakkaiden osallisuuden edistämistä. Tämä työ mahdollistaa asiakkaiden osallisuutta, jolloin asiakkailla on sekä mahdollisuus saavuttaa että kasvaa näissä olosuhteissa kohti täyttä osallisuuttaan.
Kirjoittajat
Merita Korhonen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -YAMK opiskelija
Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-amk Master school
LÄHTEET
Brown, Juanita & Isaacs, David 2005. The World Cafe: Shaping the futures through conversations that matter. San Francisco, CA: Berrett-Koehler Publishers.
Korhonen, Merita 2021. Osallisuustalo AITO:n päivätoiminnan kehittäminen. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046803
The world cafe community 2015. A Quick Reference Guide for Hosting World Cafe. The world cafe community foundation creative commons attribution. http://www.theworldcafe.com/wp-content/uploads/2015/07/Cafe-To-Go-Revised.pdf