Leijonaa mä metsästän

Tutussa lastenlaulussa lähdetään rohkeasti leijonajahtiin, mutta kun leijona viimein tulee vastaan, juostaan sitä kiireen vilkkaa kotiin karkuun. Uutta ja tuntematonta kohti voidaan lähteä itsevarmoin mielin, mutta kun tositilanne tulee eteen, testataan tekijän rohkeus. Eddie Rickenbacker onkin hyvin todennut ”Rohkeutta on tehdä se, mitä pelkää! Ei voi olla rohkeutta, jollei tunne pelkoa”. 

Työelämän ja teknologia-alan kehitys edellyttää teknologiaosaamisen lisäksi kaupallistamistaitoja. Toimialalta hankitun tiedon pohjalta syntyi luonnos ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sisällöstä alkuvuodesta 2018 – paljon liiketalouden opintoja insinööreille perinteisellä pedagogiikalla. Tästä alkoi keskustelu liiketalouden ja tekniikan alojen välillä uudesta tutkinto-ohjelmasta – miten tämä olisi mahdollista toteuttaa niin, että se hyödyttäisi molempia osapuolia? 

Kahden eri alan opiskelijoille tilanne oli luonnollisesti haastava – insinöörit tarvitsivat lisää tietoa liiketaloudesta ja liiketalouden asiantuntijat tuotekehityksestä sekä teknologiaosaamista. Olisimme voineet mennä sitä tuttua polkua ja näennäisesti liittää kaksi tutkinto-ohjelmaa yhteen. Päätimme kuitenkin ryhtyä oikeasti metsästämään leijonaa ja suunnitella kokonaan uusi yhteinen YAMK-koulutus sekä insinööreille että liiketalouden ammattilaisille. Haasteena olivat mm. eri pituiset koulutukset ja koulutettavien osaamisen erot. Sitten välähti, laitetaan opiskelijat sekaryhmiin jakamaan eri alojen asiantuntemusta ja oppimaan samalla toisiltaan. Tehdään pakolliset opinnot yhteisiksi, jolloin opiskelijat voivat opiskella yhdessä ensimmäisen vuoden. Mutta miten tämän voisi toteuttaa? Lähdimme Tiimiakatemian Tiimimestarikoulutukseen sitä selvittämään ja käynnistimme siinä rinnalla uuden tutkinto-ohjelman suunnittelun Savonian asiantuntijoiden kanssa.  

Tiimioppimisessa vastuu ja samalla myös valta siirtyy opiskelijalle ja tiimille. Perinteiseen opetustapaan tottuneelle opettajalla tämä on kova paikka – en olekaan enää se asiantuntija ja oppimisen kapellimestari. Emme raivaakaan enää reittiä opiskelijoille valmiiksi, vaan annamme heille työkalut oman reitin löytämiseen. Valmentaja on rinnallakulkija, joka kannustaa, kun matkaväsymys iskee ja tukee kyynärpäästä, jos matkaaja astuu kuoppaan. Vaaditaan siis rohkeutta luopua totutusta. Tähän meillä on onneksi tukena myös Savonian arvot, joista yhtenä on rohkeus. Savoniassa se on sanoitettu kokeilukulttuuriin kannustamiseen ja kokemuksista oppimiseen – nämä samat periaatteet ovat läsnä myös tiimioppimisessa.   

Koulutus käynnistyi tammikuussa 2020 ennen koronaa. Opiskelu oli suunniteltu työn ohessa tehtäväksi tiimissä ja yksilöinä opiskellen muutamalla lähikohtaamisella maustettuna. Onneksi toteutus sisälsi jo lähtökohtaisesti paljon opiskelijoiden keskinäistä tekemistä verkossa, joten muutos kokonaan etämalliseen koulutukseen oli kohtuullisen helppoa. Tammikuussa 2021 aloittanut ryhmä ja silloin muodostetut tiimit ei ole vieläkään kohdanneet toisiaan livenä puoli vuotta aloittamisesta. Homma toimii silti, jopa erittäin hyvin! 

Tiimioppiminen vaatii rohkeutta ja heittäytymistä myös oppijalta. Jo pelkästään tiivis työskentely tiimissä vuoden ajan on sitä – suurin osa opiskelijoista on tottunut perinteiseen, hyvin yksilökeskeiseen ja opettajavetoiseen opiskeluun aikaisemmissa opinnoissaan. Nyt tieto on otettava itse haltuun sovitulla tavalla. Tiimioppien opiskeltavien innovaatioprosessiopintojen (20 op) aikana jokainen tiimiläinen lukee noin 20 kirjaa ja ammentaa oppimansa tiimin käyttöön. Tätä kirjatietoa ja tiimin kokemuspohjaa lähdetään sitten soveltamaan käytännössä oikeiden asiakkaiden keskuuteen. Asiakkaan tunnistaminen, ymmärtäminen ja asiakkaan iholle pääseminen edellyttää myös rohkeutta. On löydettävä aitoja asiakasongelmia, joiden ratkaisuille on liiketoiminnallista potentiaalia. Kaikki eivät ole tottuneet kontaktoimaan henkilökohtaisesti potentiaalista asiakasta ja mahdollisia yhteistyökumppaneita – vieläpä opiskelijan roolissa. Taas tarvitaan rohkeutta, muuten ei synny innovaatioita. 

Tiimioppimismatkan päätteeksi, kun ensin on kuljettu ruohikon läpi, suon ympäri ja joen yli, tiimioppijat saapuvat vuorelle, jossa leijonan luola odottaa. Sinne pitää vielä uskaltaa kävellä sisään ja kohdata leijona. Eikä tässä tapauksessa vain yhtä vaan viisi sijoittajaa, joilla on rautainen kokemus innovaatiokonseptien arvioimisesta sekä oikeasti rahaa niiden jatkokehittämiseen. Loppuhuipennus leijonanluola opettaa oppijan kiteyttämään sanomansa houkuttelevaan muotoon. Tekeminen on tehtävä näkyväksi. On opittava saamaan myös palautetta, olipa se positiivista tai kehityskohteita löytävää. Rohkea on oltava. 

”Et koskaan tiedä rajojasi, ellet ylitä niitä.” – William Blake

Seuraava avaus onkin laajentaa oppimistiimejä uusilla asiantuntijoilla, joille on havaittu tarvetta innovoinnissa. Tammikuussa 2022 tiimeihin tulee mukaan Muotoilija YAMK -opiskelijoita. Mitähän kolmen eri alan asiantuntijat saavatkaan aikaan, ehkä leijonan kesyttimen? Samalla suunnittelu- ja toteutustiimiin tulee uusia kollegoita huolehtimaan kanssamme siitä, että uudistuminen jatkuu. Meille valmentajille tämä tuo mukanaan myös haasteita, mutta emme sitä paljonkaan pelkää. Olemmehan olleet tiimipedagogiikan uranuurtajina ja kollegoiden ohjaajina tiimivalmennuksen tielle Savoniassa jo muutaman vuoden – leijonaa edelleen metsästäen. 

Nina Huotari ja Veli-Matti Tolppi 
Tiimivalmentajat, Tiimiakatemia Certified Team Coach, InnoTech-liiketoiminta YAMK 
Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu 

Tyypillinen YAMK-opiskelija on terveys-ja hyvinvointialalla opiskeleva 36-vuotias nainen

Ylempien AMK-tutkintojen tarjonta ja suosio on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. Vuosina 2015 -2020 YAMK-tutkintoa opiskelevien kokonaismäärä on kasvanut tasaisesti noin 1000 opiskelijalla vuodessa. Samana ajanjaksona YAMK-tutkintojen määrä on kasvanut yli 60 prosentilla; vuonna 2020 suoritettiin jo 3870 tutkintoa. Neljän tuhannen vuosittaisen tutkinnon raja ylitetään ensi kertaa tänä vuonna. Lähes 16 000 YAMK-opiskelijaa vuonna 2020 enteilee kasvun jatkuvan myös lähivuosina.

YAMK-opiskelijoiden ja suoritettujen tutkintojen määrät Suomessa vuosina 2015 - 2020 pylväsdiagrammina
Kuva 1 YAMK-opiskelijat ja -tutkinnot vuosina 2015 – 2020 (Vipunen)

Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa selvästi eniten YAMK-opiskelijoita on terveys- ja hyvinvointialalla, vuonna 2020 lähes 5400. Seuraavaksi suosituimpia aloja ovat kauppa ja hallinto, tekniikka sekä palvelualat. Terveys-ja hyvinvointialalla YAMK-opiskelijoiden määrä on kasvanut vuodesta 2015 vuoteen 2020 noin 2000 opiskelijalla.

YAMK-opiskelijoiden määrät taulukkona koulutusalaluokituksen mukaan
Taulukko 1 YAMK-opiskelijoiden määrät koulutusalaluokituksen mukaan vuonna 2020 (Vipunen)

Vuonna 2020 YAMK-opiskelijoista kaksi kolmasosaa oli naisia. Naisten osuus oli suurin terveys-ja hyvinvointialalla (88 %). Vastaavasti miesten osuus oli suurin tekniikan alalla (76 %).

YAMK-opiskeljioiden jakauma sukupuolen mukaan vuonna 2020 piirakkadiagrammina
Kuva 2 YAMK-opiskelijat vuonna 2020 (Vipunen)

Opiskelijoiden ikäryhmien tarkastelussa huomataan valtaosan opiskelijoista olevan 30-44-vuotiaita. Vuonna 2020 YAMK-opiskelijoista oli tilastointipäivänä 20.9. kaikkein eniten 36-vuotiaita (846 henkilöä). Huomionarvoista YAMK-opiskelijoiden ikärakennetta tarkasteltaessa on myös se, että yli 60-vuotiaita opiskelijoita oli lähes 100.

YAMK-opiskelijoiden jakaumat taulukkona ikäryhmittäin
Taulukko 2 YAMK-opiskeljioiden ikäjakauma vuonna 2020 (Vipunen)

YAMK-opiskelijoiden ja näin myös tutkinnon suorittaneiden määrä on viime vuosina ollut tasaisessa kasvussa. Lähivuosina jää nähtäväksi mille tasolle tutkintojen saturaatiopiste tulee asettumaan. Vuosina 2010-2020 ammattikorkeakouluista on valmistunut noin 252 000 tutkintoa eli keskimäärin noin 23 000 tutkintoa vuodessa. Pitkällä tähtäimellä voidaan arvioida, että realistisesti noin 25 % amk-tutkinnon suorittaneista siirtyy jossain vaiheessa YAMK-opiskelijaksi, jolloin vuosittainen YAMK-tutkintojen määrä voisi olla noin 6 000 tutkintoa. Toinen mielenkiinnolla seurattava muuttuja on se, mihin suuntaan YAMK-opiskelijoiden keski-ikä jatkossa muuttuu.

Esa Viklund
koulutusjohtaja
Savonia-amk

Kirjekaveruus mentoroinnin menetelmänä

Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet yhteistä mentorointiohjelmaa nyt kolmen vuoden ajan. Mentorointiohjelman tavoitteena on organisaatioiden hyvien käytäntöjen jakaminen, osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön keskinäinen verkostoituminen. Mentorointiprosessi käynnistyy mentori- ja aktorivalmennuksella ja kestää kerrallaan puoli vuotta. Aktori Maija Moisio ja mentori Marja Virmajoki-Tyrväinen kehittivät uuden ja mielenkiintoisen tavan toteuttaa mentorointia: kirjekaveruuden.

Kirjekuoria pöydällä

Kirjekaveruus. ”Läsnäolo tuo luovuuden lähelle, tarina toiselle synnyttää muiston menneisyydestä”

Vuodenvaihteessa 2020 – 2021 aloitimme mentoriohjelman. Olimme tavanneet jo kerran aiemmin, käyneet kävelyllä ja tutustuneet toisiimme.

Erään tapaamiskerran jälkeen kävelimme Itä-Suomen yliopiston Aura-ravintolan ohitse, kun mielessämme heräsi erilainen tapa reflektoida yhteistyöstämme syntyviä ideoita. Tahdoimme kehittää sellaisen tavan, mikä ei vaatisi teknologian jatkuvaa läsnäoloa.

Päätimme kokeilla kirjeiden kirjoittamista vaihtoehtona oppimispäiväkirjalle tai muulle raportoinnille.

”Mentorointi mahdollistaa monia mielenkiintoisia muutoksia”

Sekä mentorin että aktorin ominaisuudessa lähtökohtamme mentoriohjelmaan hakeutumisessa olivat erilaiset. Kuitenkin yhteinen motivaatio oman toiminnan kehittämiseen, ja yhteisten tavoitteiden luominen antoivat sysäyksen yhteiselle matkalle.

Lukijoille, jotka eivät tästä mentoriohjelmasta ole ennen kuulleet, voisi yleisesti kertoa, että sen tavoitteena on jakaa hyviä käytänteitä, edesauttaa verkostoitumista, ja mahdollistaa alumnien osaamisen hyödyntäminen työelämässä.

Mentoriohjelman alussa laadimme sopimuksen, johon kirjattiin yhteiset tavoitteet, tapaamisen ajankohdat sekä käsiteltävät teemat. Kummallekin meistä oli jo alussa tärkeää, että sopimukseen kirjatut asiat joustaisivat tarpeen mukaan. Näin sopimuksesta tuli eräänlainen joustava työväline.

Jo heti mentoriohjelman alussa olimme yksimielisiä liikunnan ilosta ja tärkeydestä elämässä. Näin ollen sovimme, että pyrimme joka toisella tapaamiskerralla liikkumaan, ja tutustumaan samalla ympäröivään luontoon. Halusimme liikunnalliset tapaamiset pitää vapaan keskustelun ja ideoiden kertoina. Toimintamme perustui alusta asti luottamukseen sekä aktiiviseen ja vapaaehtoiseen dialogiin.

Kaksi polkupyörää pyöräparkkitelineessä järven rannassa

”Kirjeet ja liikunta luovuuden mahdollistajana: kirje on käsityönä syntyvä luomus”

Mentoriohjelman myötä löysimme liikunnan ja luovuuden yhteyden tavalla, josta konkreettisena käytänteenä muotoutui kirjekaveruus. Uskomme kirjeenvaihdon myös jatkuvan mentoriohjelman päättymisen jälkeen.

Tiedostimme kirje idean herättyä, ettei kirjeiden kirjoittaminen käsin ole enää 2020-luvulla tyypillisin kommunikaatiomuoto. Kuitenkin otimme idean avoimin mielin vastaan ja tartuimme tarmolla haasteeseen.

”Kirjekaveruus ” minultahan löytyi ikivanhaa kirjepaperia”
”Kun ei meinaa löytää kaupoista muuta kuin epämääräistä ruutupaperia! Eikö kirjepaperia enää valmisteta!”

Löydettyämme tarvittavat välineet kirjeiden kirjoittamiseen, muotoiltuamme ensimmäiset ajatukset paperille, kirjoittaminen alkoi luonnistua kuin itsestään. Kehomuistissa syntyi tunne jostain menneestä ja unohdetusta.

Alku oli kummallekin meistä hankalaa, ja käsiala näytti kauhealta. Lisäksi jo parin kappaleen jälkeen ranne puutui ja sormet vikisivät kivusta. Mutta kun lopulta ensimmäinen kirje oli valmis, siinsi edessämme jotain konkreettista ,jotain käsin kosketeltavaa käsityötä, mikä lähtisi pian vastaanottajalleen… Kunhan löytyisi seuraavaksi se postilaatikko!

Puinen kävelysilta yli virtaavan joen

”Mitä paperi, kynä ja käsiala kertovat itsestä?”

Olemme tähän mennessä huomanneet, että mentoriohjelmassa on ollut lupa toimia omien arvojen mukaan. Kirjeiden kirjoittamisessa asia tulee näkyväksi siinä, millä sanoilla ja miten kirjoitamme toisillemme. Kun saa toimia omien arvojen mukaan, toiminta on itselle merkityksellistä, ja siihen haluaa antaa kaikkensa.

Osaamme pysähtyä ja olla läsnä hetkessä. Nykypäivänä on helppo viestitellä toiselle, esimerkiksi lähettää syntymäpäiväonnittelut tekstiviestillä arjen kiireiden keskeltä. Sitä vastoin kirjeen kirjoittaminen ei käy nopeasti, siinä on ajatus toisessa ihmisessä ja hänen arvostamisessaan. Kirje ei ole vain lahja toiselle, vaan se on sitä myös itselle.

Kesäterveisin,
Mentori Marja ja Aktori Maija
P.S. Mitäpä jos sinäkin kokeilisit?

Maija Moisio, yliopisto-opettaja, Itä-Suomen yliopisto

Marja Virmajoki-Tyrväinen, KT, alumni, Itä-Suomen yliopisto

Aija Hietanen, mentorointivalmentaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Mielenterveysstrategia ja päihde- ja riippuvuusstrategia tutuiksi ja toimintojen suunnittelun perustaksi

Nyt kun rakennetaan ja kehitetään tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskuksia, on niiden suunnittelussa syytä ottaa huomioon uunituoreet kansalliset strategiat: mielenterveysstrategia ja päihde- ja riippuvuusstrategia.

Strategiat velvoittavat. Meidän on kehitettävä mielenterveys- ja päihdetyötä niin, että pystymme tukemaan lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä arjessa. Hyvinvoivat aikuiset, kuten vanhemmat, isovanhemmat, opettajat ja muut tärkeät läheiset, ovat lasten kasvun tukena varmin tae myönteisestä aikuisuudesta.

Meidän kaikkien mielenterveyspääoman tärkeys ja merkitys korostuvat uusissa strategioissa. Hyvä koettu mielenterveys tukee jaksamista vaikeinakin aikoina ja tuo meille hyvää oloa ja hyvinvointia. Kansantaloudellisestikin vahva mielenterveys on valttia.

Kaikkia yhteiskunnan eri aloja koskevaa työskentelyä mielenterveysongelmista kärsivien ja heihin kohdistuvien ennakkoluulojen, syrjinnän, virheellisten käsitysten ja vastakkain asettelun lopettamiseksi tulee tehostaa. Meillä kaikilla on oikeus hyvään mielenterveyteen, ja me kaikki voimme jossain kohtaa elämäämme tarvita mielenterveys- ja päihdepalveluja.

Hyvinvointiteknologia voi auttaa meitä jokaista arjessa, mutta sen käyttöä tulee tehostaa myös mielenterveys- ja päihdetyössä.

Strategioiden tavoitteina ovat toimivat ratkaisut ennaltaehkäisevään työhön ja oikea-aikaiset palvelut apua tarvitseville.  On suunniteltava uusia erimuotoisia asiakaslähtöisiä laadukkaita palveluja kaikille ikäryhmille. Tämä on huomioitava sote-uudistyössä.

Ihmisten oikeuksiin kiinnitetään myös uusissa strategioissa huomioita. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin tulee päästä riittävän varhain ja nopeasti. Myös omaiset ja läheiset saattavat tarvita apua, heidänkin hyvinvointiinsa ja jaksamiseensa tulee kiinnittää huomioita.

Mielenterveyttä ja päihteitä sekä riippuvuutta koskevaa tietoperustaa on vahvistettava. Mielenterveyteen, päihteisiin ja riippuvuuteen liittyvistä haasteista kärsivien ihmisten oikeuksia on tuettava.

Kaikkea tätä voimme toteuttaa kukin omissa konteksteissamme uudessa tammikuussa 2022 alkavassa Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäjä YAMK-tutkinnossa. Tutkinto tulee hakuun syksyn yhteishaussa.

Kirjoittajat

Marja-Liisa Rissanen, dosentti, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Kotovirta, Elina, Markkula, Jaana, Pajula, Mari, Paavola, Meri, Honkanen, Reetta & Tuominen, Ismo 2021. Päihde- ja riippuvuusstrategia. Yhteiset suuntaviivat vuoteen 2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja ja muistioita 2021:17. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9891-9

Vorma, Helena, Rotko, Tuulia, Larivaara, Meri & Kosloff, Anu 2020. Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4139-7

Kesän avoimet amk-opinnot kiinnostavat – vuosi 2020 muutti paljon

Elämme toukokuuta ja tuomenkukkien aikaa ja kesä on ihan kynnyksellä. Savonia-ammattikorkeakoulussa kesä ei kuitenkaan tarkoita aikaa, jolloin kaikki pysähtyy. Ei toki. Ympärivuotinen opiskelu on tullut korkeakoulujen arjeksi viimeisten vuosien aikana.

Ympärivuotinen opiskelu on sekä opiskelijoiden, korkeakoulujen että yhteiskunnan intressi.  Opiskelijoille kolme lukukautta tarjoaa mahdollisuuden opintopolun ajalliseen personointiin, kun halutessaan voi edetä vaikkapa kesäkaistalla kiihdytellen. Kesällä voi myös hakea muiden korkeakoulujen tarjonnasta opintoja, joita oma amk ei tarjoa talvilukukausina. Korkeakoulujen näkökulmasta rahoitusmalli ohjaa ympärivuotiseen opintotarjontaan ja nopeuttamaan opiskelijoiden valmistumista, sillä malli palkitsee ns. normiajassa suoritetuista tutkinnoista.

Savoniassa on linjaus, että kesäajalle tarjotaan laajasti opintoja sekä omille tutkinto-opiskelijoille että muiden ammattikorkeakoulujen ristiinopiskelijoille. Lisäksi on linjattu, että samat opinnot ovat myös avoimen amk:n tarjonnassa.  Kesäajan opinnot ovat opettajien kesävapaan takia luonnollisesti suurimmalta osin verkko-opintoja.

Avoimen amk:n ilmoittautumisten määrä ryöpsähti kesästä 2019 kesään 2020

Ilmoittautuminen kesäopintoihin on Savoniassa auki maalis-huhtikuussa. Vertaillaanpa kesäajan ilmoittautumisia kesälle 2019, 2020 ja 2021.

 Opintojaksoja tarjolla kplKaikki ilmoittautumisetOmat tutkinto-opiskelijatAvoimen amk:n opiskelijatMuiden amkien ristiinopiskelijat
Kesä 20196710 4672842737552
Kesä 202080151453740134610059
Kesä 20217212085307513257685

Taulukosta näkyy avoimen amk:n kautta tulleiden ilmoittautumisten huomattavan suuri lisääntyminen kesästä 2019 kesään 2020. Opintojaksoja oli tarjolla reilut kymmenen enemmän, mutta ilmoittautumisten määrä lähes kaksikymmenkertaistui. Mitä tapahtui?

Vuoden 2020 alussa kaksi isoa ilmiötä tuki avoimen amk:n ilmoittautumisten määrän kasvua. Ensimmäinen oli ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa jatkuvan oppimisen osuuden nousu 5 prosentista 9 prosenttiin. Ammattikorkeakoulut hakivat ratkaisuja lisätä avoimen amk:n tuottamien opintopisteiden määrää.

Maaliskuussa 2020 alkoi koronaepidemia, mikä aiheutti sen, että monissa yrityksissä jouduttiin turvautumaan irtisanomisiin tai lomauttamisiin. Korkeakouluilta edellytettiin vastaantuloja ja vastuuta. Savoniassa reagoitiin tekemällä päätös avointen ammattikorkeakouluopintojen maksuttomuudesta ja lisäämällä pikaisesti vielä kevään aikana kesän avointen opintojen tarjontaa.

Korona siis vauhditti omalta osaltaan avointen verkko-opintojen kehittämistä. Samalla kun otettiin koronan edellyttämää digiloikkaa, jatkuvan oppimisen volyymit laajentuivat tavoitteellisesti. Prosesseilta edellytettiin tuossa tilanteessa ketteryyttä, ja sitä löytyikin. Niillä opeilla lähdettiin kuluneeseen lukuvuoteen ja uutta kesää kohti.

Myös kesän 2021 avoimet opinnot ovat suosittuja

Savoniassa kesälukukausi ajoittuu kesä-elokuulle, joten kesän 2021 opinnot ovat alkamassa reilun viikon päästä. Taulukosta näkyy, että avoimen amk:n kautta tulleiden ilmoittautumisten määrä on pysynyt kesän 2020 tasolla. Se kertoo, että avoimelle opintotarjonnalle on kysyntää myös koronashokin jälkeen.

Sen sijaan tutkinto-opiskelijoiden huoli kesän harjoitteluista ja työpaikoista on todennäköisesti hieman vähentynyt edellisvuodesta, sillä sekä Savonian omien tutkinto-opiskelijoiden että ristiinopiskelijoiden ilmoittautumisten määrä vähentyi noin viidenneksellä vuodesta 2020.

Savonia-ammattikorkeakoulu on tarjonnut avoimet opinnot maksutta kesästä 2020 lähtien koronan takia. Maksuttomuus on jatkumassa ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Yksittäisten opintojaksojen lisäksi tarjolla on laajempia kokonaisuuksia, esimerkiksi korkeakouludiplomeja.

Lisäksi ns. nonstop-toteutukset ovat lisääntymässä. Ne mahdollistavat opintojen aloittamisen ja suorittamisen oman aikataulun mukaisesti. Niitä on tarjolla syksyllä myös avoimina opintoina, ja tarjonta tulee näkyviin koulutuskalenteriin kesän aikana. Mikrokurssit ovat myös lisääntyvä koulutusmuoto, ja niille näyttäisi olevan kiinnostusta erityisesti kiireisessä työelämässä.

Onneksi kehitettävää riittää meille kaikille, se varmistaa jatkuvan oppimisen.

Marja Kopeli
Koulutusasiantuntija, jatkuva oppiminen
Savonia-ammattikorkeakoulu

Jatkuvaa oppimista ja asiakkaiden osallisuuden edistämisen kehittämistä työpajatoiminnan avulla

Osallisuuden edistäminen on ajankohtainen aihe hallitusohjelmassa ja vammaisalalla. Uusi hallitusohjelma ymmärtää osallisuuden toiminnallisena hyvinvointia edistävänä sosiaalisuuden osana. Suomen vammaispolitiikan lähtökohtana ovat perus- ja ihmisoikeudet ja se, että jokaisella ihmisellä tulee olla itsemääräämisoikeus ja omaan elämäänsä vaikuttamisen mahdollisuus. Kaikilla ihmisillä tulee olla mahdollisuus ottaa osaa sosiaaliseen kanssakäymiseen ja olla osa yhteiskuntaa. Vammaispolitiikan päämääränä on yhteiskunta, jossa täyttyy erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden tasa-arvo ja osallisuus.

Kuva: Pixabay

Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan (KVANK) työn- ja päivätoiminnan valiokunta on julkaissut vammaisten henkilöiden Osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteerit. Niiden tavoitteena on olla palvelujen tuottajien hyödynnettävissä toimintansa kehittämisessä kohti kriteereiden näyttämää suuntaa.

Osallisuustalo AITO:n kehittämishankkeessa kohteena on vuosina 2020‒2021 ollut päivätoiminnan kehittäminen.

Osallisuustalo AITO tarjoaa päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville asiakkaille, erityisesti kehitysvammaisille ja autismikirjon henkilöille. Kehittämistyön tavoitteena on ollut saada KVANKin Osallisuutta ja työllistymistä edistävät laatukriteerit osaksi arkea. Lisäksi tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden edistäminen. Työ- ja päivätoiminnoissa korostetaan nykyisin entistä vahvemmin asiakkaan osallisuutta ja yksilöllisyyttä.

Työpajatoiminta soveltuu hyvin yhteisölliseen kehittämistoimintaan.

Korhosen opinnäytetyössä Osallisuustalo AITO:n päivätoimintaa kehitettiin työpajatoiminnan avulla. Hankeen aikana oli kolme työpajaa, joissa käytettiin Learning Cafe –menetelmää eli oppimiskahvilaa. Menetelmänä se on keino luoda ja omaksua uusia asioita. Oppimiskahvila on vuorovaikutukseen, kehittämiseen ja jakamiseen perustuva yhteistoiminnallinen tapa käsitellä asioita. Menetelmässä omakohtaisia visioita selvitetään ja samalla määritetään ryhmän yhteisymmärrystä käsiteltävistä asioista. Oppimiskahvila ohjaa yhteisöllisesti luomaan päätöksiä. Muiden esittämiä visioita saa arvostella ja asettaa kyseenalaiseksi, olennaista on toisaalta löytää ryhmässä yhteisymmärrys. Learning cafe -menetelmä on helppo toimintamalli, jossa otetaan esille asioita, syvennytään aihealueisiin tai ratkaistaan niitä yhdessä. (Brown & Isaacs 2005; The World Cafe community 2015.)

Työpajatyöskentely osana Osallisuustalo AITO:n kehittämistyötä.

Hanketoiminta aloitettiin toteuttamalla ryhmähaastattelu. Haastattelussa selvitettiin kehittämistyöryhmän käsityksiä asiakkaiden osallisuuden toteutumisesta päivätoiminnassa. Haastatteluista esiinnousseet kehittämiskohteet vietiin edelleen kehitettäväksi työpajoihin. Kehitettävät asiat liittyivät asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeeseen, toimintaan ja kuntoisuuteen päivätoiminnassa sekä asiakkaan kommunikoinnin edistämiseen ja ohjaukseen.

Ensimmäisessä työpajassa valittiin kehittämiskohteet. Työpajassa aloitettiin työstää osallisuuden edistämistä ja KVANKin laatukriteerien mukaista toimintaa sekä kehittämissuunnitelmaa. Toisessa työpajassa työstettiin osallisuuden portaissa etenemistä, osallisuuden edistämistä ja kehittämissuunnitelmaa. Kolmannessa työpajassa työstettiin kehittämiskohteita, KVANKin laatukriteeriä, osallisuuden portaissa etenemistä ja osallisuuden edistämistä. Viimeisen työpajan lopuksi tehtiin työpajojen loppuarviointi ja kehittämishankkeen väliarviointi SWOT-analyysiä mukaillen. Jokaisen työpajan päätteeksi tehtiin myös yhteisesti arviointia siitä, missä vaiheessa kehittämistyötä työryhmä oli menossa ja miten päätösten seuranta oli edennyt.

Kehittämistyön tuotoksena syntyi kehittämissuunnitelma Osallisuustalo AITO:n päivätoiminnan kehittämiseen.

Työryhmässä tehtiin tiivistä arviointia kehittämishankkeen etenemisestä. Kehittämishanketta seurattiin joka toinen viikko henkilökunnan kokouksessa. Työpajatyöskentelyssä sovitut asiat kirjattiin kehittämissuunnitelmaan, johon kirjattiin käytännön asioita työpajassa sovittujen toimenpiteiden jalkautumiseksi sujuvaksi arkeen. Suunnitelmaan kirjattiin kaikki kehitettävät osa-alueet ja niille tavoitetasot, mittarit, toimenpiteet, vastuuhenkilöt, arviointi sekä aikataulutus. Kehittämistyötä tehdessä huomioitiin koko ajan asiakkaiden osallisuuden edistämisen ja asiakkaiden yksilöllisen kommunikaation mahdollisuudet.

Osallisuustalo AITO:ssa toteutettu kehittämistyö on suunnannut toimintaa kohti asiakkaiden osallisuuden edistämistä. Tämä työ mahdollistaa asiakkaiden osallisuutta, jolloin asiakkailla on sekä mahdollisuus saavuttaa että kasvaa näissä olosuhteissa kohti täyttä osallisuuttaan.  

Kirjoittajat

Merita Korhonen, Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -YAMK opiskelija
Minna Hoffrén, FT, lehtori, Savonia-amk Master school

LÄHTEET

Brown, Juanita & Isaacs, David 2005. The World Cafe: Shaping the futures through conversations that matter. San Francisco, CA: Berrett-Koehler Publishers.

Korhonen, Merita 2021. Osallisuustalo AITO:n päivätoiminnan kehittäminen. http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202105046803

The world cafe community 2015. A Quick Reference Guide for Hosting World Cafe. The world cafe community foundation creative commons attribution. http://www.theworldcafe.com/wp-content/uploads/2015/07/Cafe-To-Go-Revised.pdf

HANKKEESTA TUOTTEEKSI – AVEKKI TIENRAIVAAJANA

Usein kysytään, mitä jää jäljelle, kun hanke päättyy? AVEKKI-toimintatapamalli on yksi Savonian menestystarinoista siinä, kuinka hanketoiminta on muutettu pysyväksi liiketoiminnaksi. Miten luotiin jatkuvan oppimisen koulutustuote, joka on kestänyt aikaa työelämän ja toimintaympäristön muuttuessa?

Mikä AVEKKI on?

AVEKKI on toimintatapamalli väkivalta- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyyn, ennakointiin ja hallintaan. Teemoja ovat ammatillinen asiakkaan kohtaaminen, varhainen ennaltaehkäisy sekä yhtenäisen toimintatapamallin sisäistäminen. AVEKKI räätälöidään suoraan työyhteisöjen ja eri alojen tarpeisiin. Koulutukset toteutetaan usein 8, 12 tai 24 tunnin kokonaisuuksina. Suppeampi koulutus painottuu ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Laajempi 24 tunnin koulutus soveltuu työyhteisöön, joissa tarvitaan edellä mainittujen teemojen lisäksi syvällisempää taitoa asiakkaan turvalliseen hallintaan.

Tuote työelämän tarpeisiin

Toimintatapamalli kehitettiin AVEKKI-hankkeen aikana 2005–2008, jolloin myös ensimmäiset AVEKKI-kouluttajat valmistuivat. Toimijoina projektissa olivat Savonia-AMK (hallinnoija), Niuvanniemen sairaala, Kuopion yliopistollinen sairaala, Iisalmen ja Varkauden sairaalat, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Pelastusopisto, Kuopion yliopisto ja Kuopion poliisi.

AVEKKI-hankkeen projektipäällikkö, nykyinen koulutuspalvelupäällikkö Seija Taattola kuvaa onnistumisen olleen monen tekijän summa.

Merkittävin tekijä oli, että taustalla oli todellinen työelämätarve ja läpi hankkeen mukana oli asiantuntevia ja sitoutuneita työelämäkumppaneita. Varsinaista toteutusta edisti hyvin tehty hankesuunnitelma, jossa oli siirretty katse tulevaisuuteen. Pohjatyötä koulutusten markkinoinnille pystyttiin tekemään jo hankkeen aikana.”

Alusta saakka AVEKKI-kouluttajana toiminut Risto Lommi on samaa mieltä yhteistyön merkityksestä.

”AVEKIlle oli tuolloin olemassa vahva tuki. Tällainen tarina ei ikinä mahdollistu, jos sen ympärille ei luoda laajempaa yhteistyötä. Toiminta vaatii sitoutumista ja panostusta. Mikään asia ei kehity itsestään.”

AVEKKI elää ja kehittyy ajassa

Aggressio, väkivalta ja työstressi uhkaavat yhä useamman työssä käyvän hyvinvointia. On surullistakin todeta, että AVEKKI on ajankohtaisempi kuin koskaan. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan joka neljäs sairaala- ja sote-alan työntekijä raportoi viimeisen vuoden aikana asiakkaan aiheuttamasta fyysisessä väkivalta- tai uhkatilanteesta (TTL 2019). Erilaiset uhkaavat tilanteet ovat arkipäivää myös muilla toimialoilla ja työpaikoilla.

AVEKKI-toimintatapamallilla panostetaan erityisesti ennaltaehkäisyyn. Tavoitteena on lisätä työn turvallisuutta, työyhteisöjen yhteisöllisyyttä ja asiakkaiden turvallisuudentunnetta. Vaikka aihe on ajankohtainen, on koulutus myös kehittynyt vuosien saatossa. Kehittämisestä ovat vastanneet Savonian AVEKKI-keskuksen työntekijät.

Lommi kuvaa koulutuksen kehittyneen yhdessä työyhteisöjen kanssa.

”Alunperin koulutus lähti liikkeelle potilaan ja asiakkaan kivuttomasta fyysisen aggression hallinnasta. Tärkeimpänä asiana oli potilaan ja henkilökunnan turvallisuus. Vuosien aikana toimintatapamalli on kehittynyt vuorovaikutuskulttuurin, tunnesäätelyn, yhteisöllisyyden ja dialogisuuden teemoja hyödyntäen. Työyhteisöissä on ymmärretty, että oman työn psyykkisen hallinnan tunne, henkinen kiinni pitäminen, on tässä ajassa se juttu. Sen oppiminen on pidempi prosessi kuin fyysinen kiinni pitäminen. Tämän merkitys ja tärkeys on hiljalleen ymmärretty.”

Mikä sitten kannustaa jatkamaan kouluttamista vuosienkin jälkeen, vaikka työelämän tilanteet ovat haastavia?

”Minulle suurin arvo, kaikkialla näissä Suomen työyhteisöissä, on se, että ihminen, ne asiakkaat ja potilaat tulevat paremmin kohdatuksi. Kun ilmapiiri kehittyy ja työryhmille tulee hallinnan fiilis, se synnyttää psyykkistä ja psykologista aikuisuutta ja edistää työntekijänä toimimista. Seurauksena ihmiset tulevat oikein kohdatuksi ja hyvin hoidetuksi. Hyvän antaminen asiakkaille on se juttu”, Lommi kiteyttää.

Vuonna 2020 tuli kuluneeksi 15 vuotta AVEKKI-toimintatapamallin luomisesta. Kaikkiaan vuosien aikana on Savonia-ammattikorkeakoulun toimesta koulutettu 265 AVEKKI-kouluttajaa ja toteutettu satoja työyhteisöille suunnattuja koulutuksia. AVEKKI on esimerkki hankerahoituksella kehitetystä pysyvästä toiminnasta, josta voimme olla aidosti ylpeitä. Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi AVEKKIa hyödynnetään osana sosiaali-, terveys- ja turvallisuusalan opintoja myös muissa alan oppilaitoksissa.

Riikka Tähtinen
suunnittelija
Savonia-AMK, Jatkuvan oppiminen, Koulutuksen liiketoiminta

Lisätietoja:

koulutuspalvelupäällikkö  Seija Taattola                                                                                         
Savonia-ammattikorkeakoulu oy                                                                                                                                        
seija.taattola@savonia.fi, 044 785 6471                                                                                        
AVEKKI-keskus: http://avekki.savonia.fi/index.php/avekkikoulutukset

International collaboration creates new Joint Master Programme in Global Public Health

Two persons got to know each other seven years ago during the Med-e-Tel, international Telemedicine & eHealth conference held in Luxembourg. The persons shared similar interests in global telehealth and ehealth, and women in this specific area. Furthermore, due to their many working visits in Africa and Asia they found out the need to build competences in global public health.

During the years the persons discussed how they can develop deeper collaboration in between their own higher education organisations. Visits in two organisations were enlightening (Photos).

Photos from joint programme negotiations in Savonia, Feb 2020.

This all was a seed to new education programme. Planning process of the joint programme has happened mostly virtually, zoom-meeting, emailing, messaging, for instance. Joint programme needs jointly agreed curriculum and simultaneously bilateral contract approved by both higher education institutes (HEIs), the Deggendorf Institute of Technology (DIT)  in Germany and Savonia University of Applied Sciences Ltd (Savonia) in Finland.

The international joint Degree programme in Global Public Health is an education programme, organised jointly by two higher education institutions that belong to the countries’ official education system and that leads to higher education degree in global public health. Students of the programme study in English at both universities, and study modules are together planned and realised by DIT and Savonia. The Master programme is taught online. The student-exchanges are realised via annual intensive courses organised reciprocally by both universities – an intensive summer school at Savonia and an intensive winter school at DIT/ECRI.  For a student this programme promotes career development and improves working options. Students gain expertise, scientific knowledge and orientation towards working life related to global public health. During their studies students learn multidisciplinary and flexible implementation methods that strengthen networking, for instance. The joint programme offers an active and inspiring Moodle learning environment and supports collaboration possibilities due to the fact that students originate from different countries. The students’ versatile cultural backgrounds are a major part of what makes the programme special. Furthermore, it is important that what students learn from joint degree could be directly implemented in global public health practice. 

Savonia has in its Strategy for the years 2021-2024 the framework of multidisciplinary Human Security, which is composed in the fundamental recognition of the differing capacities, needs and circumstances of people globally. Savonia and DIT share the same interests in Human Security which they already showed in a joint project application. The new joint Master programme is built in connection with global public health trends like the EU global health policy that advocates equitable, high-quality and universal healthcare coverage and promotes fair, effective financing of research & development to benefit the health of all including health promotion and prevention.  Both national, in Finland and in Germany have expressed the need for professionals in social and health area with advanced global public education and training. High quality public health competences include understanding both local and global challenges.  Global public health meets diverse challenges related to population living in different parts of the world. Huge amount of available information and versatile digital health solutions have the potential to anticipate health challenges and to improve lives in many ways. These technologies contribute to improving the health and well-being of populations by extending the scope, transparency and accessibility of health services and information; improving service delivery; increasing health system efficiency; and empowering patients as part of a movement towards person-centred care.

International collaboration is an excellent way to create joint degree.

The essential tenet of this programme is that both populations health and global public health can be improved, and costs reduced through the effective use of digitalisation in the health promotion and prevention, for instance. The Master’s Programme is based on combination of modern working in public health environments, encouragement of utilisation related to One Health and Human Security solutions.  Globally leadership and management of public health are related to understanding of health policy and cultural aspects as well as privacy and data security issues.

The joint degree is realised in collaboration with two higher education institutions. Both DIT and Savonia UAS offer their best knowledge and competences to build modern, international joint Master’s degree programme of Public Health. Master’s degree has global Human Security framework, which connects a variety of global challenges and looks at people and their well-being rather than structures. The challenges are related health, food, water, energy and the bioeconomy. Human promoting security is channelled this way multidisciplinary mission-based on the development of our education, research and development.

Pirkko Kouri, PhD, Principal Lecturer in Healthcare Technology
Master School, Savonia University of Applied Sciences, Finland

Anna E. Schmaus-Klughammer (LLB hons), Telemedicine and International Healthcare Law
Member of the Scientific Staff, THD – Technische Hochschule Deggendorf, Germany

Minkä ilotta oppii, sen surutta unohtaa

YAMK-opiskelijan arki on työn, perhe-elämän ja opiskelun yhteensovittamista. Yksin puurtamista yön pimeinä tunteina, kirja kädessä torkkumista ja riittämättömyyden tunteita. Vai onko? 

InnoTech-liiketoiminnan YAMK innovaatioprosessiopintojen toisessa yhteisessä verkkotapaamisessa YAMK-opiskelijoilta kysyttiin tuntoja tähänastisesta oppimismatkasta kaksi kuukautta aloituksen jälkeen. Tiimioppien toteutetuista opinnoista koottu tunnelmapilvi kertoo muuta tarinaa kuin perinteiset uskomukset työn ohessa opiskelusta. 

Onnellisuus rakentuu Edward Decin & Richard Ryanin kehittämän itseohjautuvuusteorian mukaan kolmesta peruselementistä: omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys. Teorian mukaan nämä perustarpeet ovat ihmisen hyvinvoinnin perusta. Ihminen hakee aktiivisesti itselleen haasteita ja päämääriä, joiden kautta elämä on rikkaampaa, merkityksellisempää ja kukoistavampaa.  

Omaehtoisuus, kyvykkyys ja yhteisöllisyys ovat läsnä myös tiimioppimisen periaatteissa. Tiimioppiminen on yhteistoiminnallinen, vuorovaikutuksellinen ja vastuullinen oppimismetodi, jossa kaikki tiimin jäsenet vaikuttavat oppimiseen. Jokaisella tiimin jäsenellä on vastuu omasta ja yhteisestä oppimisesta. Tiimioppiminen muistuttaa työelämän toimintatapaa, koska yhä useammassa työtehtävässä tarvitaan yhteistyö-, johtamis- ja vuorovaikutustaitoja.  

“Ollaan niin innoissaan ja täynnä odotuksia, vähän kuin lehmät, jotka päästetään keväällä laitumelle!” 

Työelämän kiireet ja erityisesti tässä ajassa yksin koneen ääressä pakertaminen latistavat koettua tunteiden kirjoa. Itsensä kehittäminen ja uuden oppiminen yhdessä toisten kanssa tuo unohdetut, erityisesti positiiviset tunteet pintaan. Omaehtoisessa toiminnassa tekeminen ei ole ulkoa ohjattua ja motivaatio lähtee yksilön sisältä: hän kokee asian omakseen. Vastuun ottamisen kautta oppija syttyy itse ja sytyttää samalla toisen.  Eräs YAMK-opiskelija kommentoikin tiimien yhteisellä keskustelupalstalla: “Motivaatio on ryhmän lisäksi suuri ajuri hyvän pöhinän ja tekemisen meiningin luojana. Ollaan niin innoissaan ja täynnä odotuksia, vähän kuin lehmät, jotka päästetään keväällä laitumelle.” Opiskelija vielä jatkoi: “…tätähän se tulevaisuuden opiskelu varmasti tulee olemaan. Tässä hyödynnetään hienosti opiskelijoiden osaaminen ja tämä on valtavaa itseoppimista, ne lukuisat ahaa-elämykset, joita tässä kokee luo myös motivaatiota ja innostuneisuutta. Olisi upeaa saada tämä käytäntö myös työpaikalle!” Kyvykkyys eli yksilön kokemus siitä, että hän osaa hommansa ja saa asioita aikaan, tuo pintaan positiivisia tunteita ja iloa onnistumisesta. Positiivisuus onkin huipputiimin tunnusmerkki

Ihmisen sanotaan olevan yhteisöllinen laumaeläin. Senkin kyllä korona on osoittanut todeksi. Ne, joilla ei ole riittävästi sosiaalisia suhteita tai kanssakäymistä muiden kanssa, voivat pahimmillaan jopa uupua. Opiskelutiimit ovat pieniä yhteisöllisiä kokonaisuuksia, joissa on heimomaisuutta. Heimo on ryhmä sukuja tai klaaneja, joita yhdistää naapuruus, kieli ja kulttuuri. Tiimiä voisi siten luonnehtia paikaksi, jossa mm. 

  • arvioidaan kokemuksia yhdessä 
  • muodostetaan yhteinen ymmärrys, arvot ja tekemisen toimintamalli 
  • oppijat ovat itse vastuussa yksilösuorituksistaan sekä vuorovaikutuksesta 
  • pidetään huolta toisista ja itsestä. 

Oppimistiimit ovatkin nykyajan muskettisotureita – “yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta”. 

“Opiskelu ei ole koskaan ollut näin hauskaa!” 

Opiskelu työn ohessa erityisesti näin koronapandemian aikana on monille erittäin haasteellista jo pelkästään sen takia, että opiskelijan omat lapset voivat olla kotona pitkiä aikoja “kuormittamassa” vanhempia. Pelkkä kuormitus ei kuitenkaan ole stressaavaa, jos muu elämä on tasapanossa, tai saat voimaa jostain muusta. Tiimin tuki, tiimityöskentely ja uuden oppiminen yhdessä onkin nähty jopa korona-ajan pelastajaksi. Jotain terapeuttista siis tiimioppimisessa on, vaikka se ei tietenkään ole menetelmän pääjuttu, mutta erinomainen sivutuote. Tiimioppimisesta on näin ollen tullut merkityksellistä oppimisen lisäksi myös työhyvinvoinnin näkökulmasta, itseohjautuvuusteorian mukaisesti.  

Tässä ajassa aikuisopiskelu on siis lähinnä omassa kuplassa istumista tuijottaen näytöltä puhuvia päitä. Tästä huolimatta etätiimiopinnoissa päällimmäisinä tunteina ovat ilo ja innostus. Yhden opiskelijamme sanoin: “Opiskelu ei ole koskaan ollut näin hauskaa!”. 

Veli-Matti Tolppi ja Nina Huotari
Tiimivalmentajat, InnoTech-liiketoiminta YAMK
Savonia Master School, Savonia-ammattikorkeakoulu

Digi tuli taloon – pysyvästikö?

Olemme kuluvan vuoden aikana siirtyneet osittain etätyöhön. Välillä olemme olleet enemmän kampuksella ja välillä enemmän kotona; aina koronatilanteesta riippuen.  Onneksi meillä on hyvät etätyömahdollisuudet niin kokoustamisen kuin opettamisen ja muun digitaalisen toiminnan suhteen. Paljon on muun muassa kehitetty verkkopedagogiikkaa jo ennen koronapandemiaa ja valtava harppaus siinä on tapahtunut kuluneen vuoden aikana – halusimme tai emme.

Digitaaliset ratkaisut alkavat olla jo arkipäivää meillä Savonia-ammattikorkeakoulussa, mutta entäpä muualla työelämässä? Jos tätä tarkastelee koulutukseen hakeutumisen näkökulmasta, niin digitalisaatioon liittyvän osaamisen kartuttamiselle näyttää olevan tarvetta ainakin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Meillä Savonia-ammattikorkeakoulussa on voinut opiskella syksystä 2017 lähtien englanninkielisessä ja monialaisessa Digital Health YAMK –tutkinnossa. Koulutus toteutuu kokonaan verkossa ja siksi opiskelijoita on ympäri maailmaa niin tekniikan, liiketalouden kuin sotenkin osa-alueilta. Monia tämä tutkinto tuntui kiinnostavan ja kyselyitä suomenkielisestä vastaavanlaisesta toteutuksesta tuli paljon.

Vastasimme tähän kysyntälähtöiseen, työelämästä nousevaan tarpeeseen ja suunnittelimme uuden YAMK –tutkinnon nimeltään digitalisaation asiantuntija sosiaali- ja terveysalalla. Suuri hakijamäärä yllätti meidät Savonialla positiivisesti. Tälle tutkinnolle on tarvetta! Myös tässä tutkinnossa opiskelu toteutuu monialaisessa opiskelijaryhmässä, jossa on opiskelijoita tekniikan, liiketalouden ja sotenkin eri sektoreilta.

Molemmissa tutkinnoissa digitalisaatiota tarkastellaan laaja-alaisesti potilaan, asiakkaan ja työtekijöiden näkökulmista unohtamatta tuotekehitystä ja markkinointia. Mehän olemme kärkimaita sosiaali- ja terveysalan digitalisessa tiedonhallinnassa ja palveluiden tuottamisessa. Digitalisaation myötä myös kansalaiset voivat tehdä omaan terveyttään koskien parempia valintoja ja saada personoituja palveluja. Lisäksi digitalisaation ja hyvinvointiteknologian kehittyminen haastaa nykyiset perinteiset toimenkuvat edellyttäen eri alojen ammattilaisilta monialaista työskentelyä sekä innovatiivisia taitoja ja osaamista.

No tuliko digi taloon pysyvästi?

Uskaltaisin sanoa, että kyllä tuli. Monessa asiassa digitaaliset ratkaisut helpottavat ja ketteröittävät työn tekemistä ja opiskelua. Tosin välillä käy toisinkin päin, aina ei tekniikka toimi ja juuri näissä tilanteissa huomaa miettivänsä, että mitenhän sitä ennen on saanut työt hoidettua ilman digitalisaation tuomia ratkaisuja. Myös opiskelijoiden palaute uusille digitalisaatiota hyödyntäville koulutuskokeiluille on rohkaisevaa. Etänä tapahtuva opiskelu mahdollistaa vertaisryhmätyökentelyn sekä yksilöohjauksen samoin kuin oppimistehtävien integroinnin sekä työelämän että henkilökohtaisen asiantuntijuuden kehittämisen.

Riitta Turjamaa

Kehittämispäällikkö, jatkuva oppiminen

Savonia-ammattikorkeakoulu