Monet huippu-urheilijat tienaavat aivan valtavia summia rahaa vain harrastamalla heidän rakastamaansa urheilulajia. Heidän ei tarvitse käydä edes töissä, riittää kun vain urheilee ja kaikki tuodaan ”hopeatarjottimella” pöytään. Huippu-urheilijan elämä on niin helppoa. Tällaisia olettamuksia kuulee päivittäin valtaväestön suusta. Mutta onko urheilijoiden psyykkinen hyvinvointi itsestäänselvyys?

Kilpaurheilun pimeä puoli

Viime vuosien saatossa urheilijoiden mielenterveyden ongelmia on ilmennyt entistä enemmän ja niiden kasvanutta esiintyvyyttä on havaittu mediassa, urheilijoiden omissa elämänkerroissa, mielenterveyskampanjoissa, koulutuksissa, sekä akateemisissa tutkimuksissa. Vaikka useat tutkimukset esittävät, että huippu-urheilijoilla esiintyy yleiseen väestöön verrattuna saman verran mielenterveydenhäiriöitä, ei tieto välttämättä pidä paikkaansa.

Tämän myötä lähdimmekin selvittämään ja pohtimaan urheilijoiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon vaikuttavia tekijöitä. Urheilijoiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon kannalta vaikuttavia tekijöitä on runsaasti ja ne liittyvät vahvasti toisiinsa.  Jotta ennaltaehkäisyä ja hoitoa voidaan alkaa edes miettimään, täytyy paikallistaa ja tavoittaa mielenterveysongelmista kärsivät urheilijat.

Mielenterveysongelmiin kytkeytyvän stigman myötä moni urheilija jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä uskalla hakea ongelmaansa asiaan kuuluvaa hoitoa.

Ensimmäisenä vaikuttavana tekijänä nousee esiin mielenterveysongelmien esiintyvyys ja esiintyvyystulosten luotettavuus. Viime vuosien aikana mielenterveysongelmia on urheilijoilla ilmennyt huomattavasti enemmän kuin ennen. Urheilijat ovat itse alkaneet jakaa tietoa omista mielenterveysongelmista esim. mediaan, kirjoihin ja mielenterveyskampanjoihin, mikä ei ole ollut entuudestaan tavanomaista. Tämän myötä urheilijoiden mielenterveydenongelmiin on alettu kiinnittämään paljon enemmän huomiota, kuin aikaisemmin. Vallitseva muutos on edesauttanut urheilijoita hakemaan apua ja avaamaan suunsa mielenterveysongelmiinsa liittyen. Urheilijoiden mielenterveysongelmien esiintyvyyttä kyseenalaistetaan monelta taholta. Tulosten luotettavuuteen vaikuttaa suuresti ilmiötä ympäröivä stigma. Mielenterveysongelmiin kytkeytyvän stigman myötä moni urheilija jää yksin ongelmiensa kanssa, eikä uskalla hakea ongelmaansa asiaan kuuluvaa hoitoa. Ennaltaehkäisyn kannalta erittäin tärkeää olisi saada poistettua mielenterveysongelmiin liittyvä stigma ja urheilijoiden heikoksi leimaaminen.

Heikkouden myöntäminen on vahvuutta. Kuva: Pixabay.

Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen helpottaa mielenterveysongelmien hoitoa ja lyhentää hoitojaksoja

Mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on vasta alkutekijöissään urheilumaailmassa. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi erittäin tärkeää, että asiaan puuttuminen lähtisi jo ylemmältä taholta, kuin urheilijoilta tai urheilijoiden lähimmäisiltä. Urheiluorganisaatiot ovat suuressa vastuussa urheilijoiden elämästä. Psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä varten urheiluorganisaatioiden täytyisi palkata urheilulääketieteeseen syventyneitä lääkäreitä, psykologeja ja hoitajia työskentelemään urheilijoita varten. Nämä laillistetut ammattihenkilöt voisivat tarjota urheilijoille suuria voimavaroja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyn kannalta. Valmentajien koulutusohjelmiin olisi hyvä sisällyttää myös psyykkisen puolen valmennusta, sillä valmentaja on urheilijan lähin ja tärkein kontaktihenkilö organisaatiotasolla. Myös urheiluorganisaatioiden vastuulla on puuttua kaikenlaiseen kiusaamiseen, syrjintään ja häirintään, mitkä voivat altistaa urheilijan mielenterveydenongelmille.

Urheilija yksilönä

Jokainen urheilija on erilainen, erilaisella taustalla ja sosiaalisella sekä ekonomisella statuksella oleva yksilö. Osana ennaltaehkäisyn tukemista on erittäin tärkeää huomioida jokainen urheilija yksilöinä. Urheilijoiden mielenterveyteen vaikuttavat esimerkiksi ympäristö, ystävyyssuhteet, päihteet, toimeentulo, tukiverkostot ja yhteiskunnan tarjoamat palvelut. Lisäksi luonnollisesti terveys on urheilijoiden elämässä tärkeässä roolissa. Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys mahdollistaa toimimisen arkipäiväisessä elämässä, ja sen takia näistä terveyden osa-alueista tulisi pitää hyvää huolta. Myönteiset suhteet perheeseen, valmentajaan, joukkueeseen ja organisaatioon rakentavat sosiaalisen tuen verkoston, jolla voi olla positiivista vaikutusta urheilijan mielenterveydenongelmien ennaltaehkäisyyn.

Urheilijan keho menestyksen työkaluna

Fyysisen kunnon maksimoinnilla turvataan urheilijan menestystavoitteet, mutta millä hinnalla? Mielenterveysongelmien hoito urheilijoilla on jäänyt fyysisen hyvinvoinnin varjoon. Psyykkisen hyvinvoinnin tärkeyttä urheilijalla tulisi korostaa entuudestaan. Lähtökohtana urheilijan mielenterveydenongelmien hoitoon tulisi asettaa se, että psyykkiseen hyvinvointiin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti, kuin fyysisten vammojen hoitoon. Tämä muutos pitäisi lähteä jo ammattihenkilöiden tasolta, kuten urheilijoiden parissa työskentelevien lääkäreiden, hoitajien ja valmentajien toimesta.

Lähtökohtana urheilijan mielenterveydenongelmien hoitoon tulisi asettaa se, että psyykkiseen hyvinvointiin pitäisi suhtautua yhtä vakavasti kuin fyysisten vammojen hoitoon.

Urheilijoiden psyykkiset ja fyysiset vammat liittyvät monesti toisiinsa. Urheilijoiden psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämisellä voidaan ennaltaehkäistä fyysisten vammojen syntyä. Varsinkin ahdistuksen ja masennuksen varhaisella tunnistamisella on ennaltaehkäisevä vaikutus fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen. Teoria toimii myös toisin päin. Mikäli urheilija pitää hyvää huolta fyysisestä suorituskyvystään, vaikuttaa se ennaltaehkäisevästi mielenterveysongelmien syntyyn.

Mieli ja keho yhteistyössä. Kuva: Pixnio

Vastaako tarjottava hoito urheilijoiden tarpeita?

Urheilijoiden mielenterveysongelmien hoitoon vaikuttaa asenne ja keskittyminen oikeisiin asioihin. Yleensä urheilijoiden fyysisten vammojen hoitoon suhtaudutaan asiaan kuuluvalla vakavuudella, koska vammat vaikuttavat suoraan fyysiseen toimintakykyyn. Urheilijan fyysinen toimintakyky kärsii myös mielenterveysongelmien seurauksena, mutta se ei välttämättä näy ulkopuolisille niin selkeästi.

Urheilijoiden mielenterveysongelmien hoito koostuu kahdesta osa-alueesta, psykososiaalisesta hoidosta sekä lääkehoidosta. Psykososiaalisena hoitona käytetään mm. kognitiivista käyttäytymisen muutosterapiaa, ja lääkehoito yleensä toteutetaan tavallisimpien mielialalääkkeiden avulla. Psykososiaaliset hoitomuodot vaikuttavat urheilijan mielenterveysongelmien hoitokokonaisuuteen eniten niiden tehokkuuden takia. Vaikka tuttuja jo opittuja menetelmiä on pystytty hyödyntämään, on silti uusille, juuri urheilijoita varten kehiteltäville, interventioille suuri tarve. Hoidon kannalta toinen vaikuttava osa-alue on lääkehoito. Se ei ole kuitenkaan noussut vielä yhtä suureen rooliin siihen kytkeytyvien mahdollisten sivuvaikutusten takia. Mielenterveysongelmien hoitoon käytettävät lääkkeet eivät usein sovellu hyvin urheilijan ammatin kannalta, sillä mielialalääkkeiden ja unilääkkeiden sivuvaikutukset voivat heikentää huomattavasti urheilijan fyysistä suorituskykyä.

Ole rohkea ja ota askel kohti parempaa

Urheilijoiden mielenterveysongelmien hoitoon vaikuttaa palvelujen saatavuus ja urheilijoiden tietoisuus palveluista. Kuuluisien huippu-urheilijoiden kohdalla mielenterveysongelmien myöntäminen itselleen ja muille on monesti vaikeaa. Mielenterveysongelmista kärsiminen koetaan heikkoutena ja mielenterveyspalvelujen piiriin hakeutuminen voi kestää pitkiäkin aikoja. Hoidon aloituksen kannalta on tärkeää, että urheilijoiden keskuudessa mainostetaan tarpeeksi mielenterveyspalveluja ja urheilijoita kannustetaan rohkeasti hakeutumaan palveluihin.

#savoniaAMK #sosiaalijaterveysala #mielenterveys #urheilu #ennaltaehkäisy #hoito

Mikko Tervonen, sairaanhoitaja AMK-opiskelija

Immo Laukkanen, sairaanhoitaja AMK-opiskelija

Kirjoittajien opinnäytetyö ”Urheilijoiden mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito”

Ehkä otin, ehkä en, so not, kunhan hyppy kulkee!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *