Uraohjaus2020-hankkeessa on kehitetty hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten uraohjaustyötätekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä ohjauksellisen työotetta. Lisäämällä ohjaushenkilöstön osaamista ja työelämätietoisuutta tarjotaan uraohjausta opiskelijan urasuunnittelun tueksi. Savon ammattiopistossa Uraohjaus2020-hankkeen henkilöstökoulutukset kohdennettiin erityisesti kolmelle eri ammattiryhmälle. Hankkeen aikana koulutuksia tarjottiin ammatinohjaajille, työelämätaitojen opettajille sekä opinto-ohjaajille. Palaute koulutuksista on luettavissa  täältä.

Savon ammattiopistolla järjestettiin opiskelijoille työnhakuun sparraava Homma hukassa? –työelämämessut maaliskuun puolivälissä. Tapahtumaan osallistui alueen henkilöstöpalveluyrityksiä, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut,  ammattiosaajan työkykypassi,  opiskelijakuntatoiminnan, NY-toiminnan ja koulutus- sekä oppisopimusten esittely. Tapahtumaan mahtui monia kohtaamisia, verkostoitumista ja käytännön neuvoja työnhakuun.

”Täältä  voisi löytää kesätyöpaikan” totesi tapahtumaan osallistunut opiskelija. Kesätöiden osalta moni nuori on vielä samassa tilanteessa – hakemuksia on lähetetty liuta ja vastauksia odotellaan malttamattomana. Homma hukassa?-messuilla pääsi tutustumaan henkilöstöpalveluyritysten tarjontaan, sai osallistua kilpailuihin sekä pääsi ennen kaikkea hakemaan työtä ja jättämään yhteystietonsa myöhempää yhteydenottoa varten. Oma-aloitteisuus, oma persoona ja osaamisesta kertominen ovat monille luontevampaa tuoda ilmi vahvuutensa työnhakijana kuin kirjoittamalla hakemuskirjeen. Useat yritykset palkkaavat nyt kausi- ja kesätyöntekijöitä, mikä on loistava tilaisuus opiskelijalle. ”Sain hyödyllisiä vinkkejä ja yhteystietoja. Tuntuu, että en ole nyt ihan hukassa!” kommentoi eräs tapahtumaan osallistunut ensimmäisen vuoden opiskeija, jolla tavoitteena oli löytää osa-aikatyötä opintojensa oheen.

Tapahtumassa kartoitettiin opiskelijoiden kokemuksia työnhaun valmiuksista myös posterikyselyn muodossa. Seinälle isoon julisteeseen merkatut vastaukset toimivat opettajille suuntaa-antavana tietona opiskelijoiden kokemuksista työnhakutaitojensa suhteen. Pääsääntöisesti opiskelijoiden valmiudet työnhakuun ovat hyvät, lisäohjausta toivottiin ajantasaisten työnhaun asiakirjojen laatimiseen sekä siihen, kuinka markkinoida omaa osaamista työnantajille.

Löytyikö Homma hukassa?-messuilta tukea asiakirjojen tekoon? Mitä ansioluetteloon kannattaa sisällyttää?
Kuopion työllisyyspalveluiden ständillä oli valmistauduttu näihin kysymyksiin. Pöydällä oli malliesimerkki hyvästä ansioluettelopohjasta ja ohjeistusta oman ansioluettelon luomiseen. Kuopion kaupunki haluaa tukea opiskelijoita ja vastavalmistuneita työnhakuprosessissa parhaansa mukaan esimerkiksi Nuorten työpolku -hankkeen kautta. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on yksinkertaisen työelämäpolutuksen palvelumallin luominen ja uudenlaisen järjestelmäratkaisun luominen nuorten ja HR-yritysten yhteistyön luomiseksi. Lisäksi kolmivuotisessa hankkeessa 650 nuorta saa yksilöllisen omavalmentajan tukea työnhaun kysymyksiin.

Ansioluetteloa on hyvä päivittää aina työelämässä oppimisen jälkeen, ettei tärkeää tietoa unohda laittaa ylös. Työelämässä oppiminen paitsi vahvistaa ammatillista osaamista, tarjoaa se myös paljon yleisiä työelämän pelisääntöjä haltuun otettavaksi. Nuori opiskelija, jolla ei ole vielä kertynyt työkokemusta, voi tuoda esiin opinnoissaan, vapaa-ajallaan ja harrastusten parissa kerryttämiään tietoja ja työelämävalmiuksia. Ansioluettelon tueksi Savon ammattiopiston opiskelijoita ohjataan sähköisen portfolion laatimiseen, johon opiskelija koko opintojensa ajan dokumentoi osaamistaan.

Savon ammattiopistossa opiskelijat voivat suorittaa ammattiosaajan työkykypassin, joka viestii työnantajalle hyvinvointi- ja terveysosaamisesta. Työkykypassin suorittanut opiskelija omaa tietotaidon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpidosta. Omaan terveyteen ja jaksamiseen panostaminen jo opiskeluaikana turvaa jaksamisen arjen lisäksi työelämässä.

Tapahtumassa oli lisäksi Business Center Pohjois-Savo esittelemässä NY-toimintaa opiskelijoille. Business Center konsultoi ja sparraa mielellään opiskelijoita yrityksen perustamiseen ja pyörittämiseen liittyvissä seikoissa, eikä heidän pakeilleen tarvitse mennä täysin valmiin suunnitelman kera. Alkuun riittää oivallinen idea yritystoiminnasta, jota päästään yhdessä ideoimaan eteenpäin. NY-toiminnassa opiskelija voi osallistua esimerkiksi vuosi yrittäjänä ohjelmaan, jossa hän pääsee ohjatusti toimimaan yrittäjänä syventäen samalla työelämäosaamistaan.

”Tämä on ollut hyvä päivä. Paljon hyviä kohtaamisia opiskelijoiden kanssa. Pidämme tärkeänä, että yrityksemme jää opiskelijoille mieleen. Se madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä myöhemminkin , ellei työnhaku ole nyt ajankohtaista”, kommentoi henkilöstöpalveluyrityksen edustaja.

Päivän päätteeksi saatettiin todeta, että nyt on homma hanskassa!

teksi: Ira Timonen, sosiaalipsykologian opiskelija ja Marjo Jalkala Savon ammattiopisto

kuvat: Katri Bäck, Savon ammattiopisto

Toivalan toimipiste täyttyy kuhinasta, kun liikuntasalissa valmistautuvat työnantajat odottavat oppilaita tapahtumaan. Puutarha-alan, ympäristöalan rakennusalan, talotekniikan, pintakäsittelyn ja metsäalan opiskelijat saivat jokainen kaksi tuntia aikaa tutustua heidän osaamisestaan kiinnostuneisiin yrityksiin päivän aikana. Tapahtumassa oli lisäksi monialaisesti operoivia henkilöstöpalvelualan yrityksiä kertomassa mahdollisuuksista kesätöiden ja vuokratöiden parissa.

Metsä- ja puutarha-alan tilaisuudet käynnissä.

Työelämään ponnistaminen on monille opiskelijoille jännittävä paikka. Töitä kannattaakin hakea aktiivisesti kesäksi, sillä kesätyöt kerryttävät taskurahan lisäksi uutta osaamista työelämässä. Monet rekrypäivän yrityksistä houkuttelivat nuoria kesätöiden hakuun hyvissä ajoin, ja suurimmalla osalla yrityksistä oli itsellään vankka kokemus kesätyöntekijöiden palkkaamisesta. Rakennusalan opiskelijoita tapaamaan tulleesta Maalaus- ja saneeraus Konttisesta vinkataan, että nykyään on kovin monia tapoja työllistyä. Oppisopimus, vuokratyö, kesätyöt ja opintojen aikaiset harjoittelut voivat kaikki poikia menestyksekkäästi työpaikan tulevaisuudessakin.

Työtä oppii tekemällä, samoin töiden hakemista. Yrityksistä vinkattiin, että hyvä tyyppi erottuu massasta, oli tekijä valmistunut tai vielä opintojaan suorittava ahkeroija. Tärkeintä työelämässä on aito ja välittyvä innostus työtä kohtaan ja halu oppia jatkuvasti uutta. Hyvänä tyyppinä olo ei tarkoita yli-iloisen esittämistä töissä, vaan peruskäytöstavoilla, toiset huomioon ottavalla asenteella ja tiimihenkisyydellä pääsee jo pitkälle. Myös uskallusta uusien asioiden opetteluun pidettiin hyvänä piirteenä, sillä töissä tulee vastaan monenlaisia tilanteita niin yksin kuin ryhmässä. Jokiväri Oy kertoi kesätyöntekijöiden ja työelämässä oppijoiden olevan tärkeä osa työtiimiä – helppoja rutiinihommia opiskelija pääsee tekemään itsenäisemmin, kun taas vaativia työtehtäviä tehdään porukalla. Opiskelijaa ei jätetä työporukan ulkopuolelle, vaan jokainen työntekijöistä otetaan mukaan kaikkiin työtehtäviin.

Jokiväri Oy innosti opiskelijoita tarttumaan työtilaisuuksiin.

Osuma henkilöstöpalvelut olivat koko pitkän päivän keskustelemassa opiskelijoiden kanssa. Heistä tapahtuma oli yksi onnistuneimmista rekrytapahtumista vähään aikaan. Kohdennetut yritykset opiskelijoiden mielenkiinnon ja koulutuksen pohjalta takasivat sen, että yhteinen sävel yritysedustajien ja opiskelijoiden välillä syntyi. Osumalta ehdotettiinkin, että tulevaisuuden tapahtumissa yritykset ja opettajat voisivat viedä yhteistyötä pidemmälle puhelinnumeroita vaihtamalla – opiskelijoille soveltuvien työpaikkojen auetessa yrityksellä olisi tiedossa jo numero, jonka kautta työntekijöitä voisi lähteä utelemaan. Yrityksillä on myös kiinnostusta käydä siellä, mistä heidän ammattitaitoiset tekijänsä tulevat, eli koulussa. Yritysesittelyitä voitaisiin yhteistuumin järjestää opintojen ohessa ja näin opiskelijat saisivat vieläkin kattavamman kuvan yrityksen tarjoamista työmahdollisuuksista.

Osuman pisteellä käytiin rakentavia ja herätteleviä keskusteluja.

Opiskelijoita jututtamalla vaikutti vahvasti siltä, että rekrytapahtumaa pidettiin onnistuneena. Tapahtumassa oli hyvät mahdollisuudet päästä aidosti tapaamaan työnantajia, jolloin kynnys hakea töitä madaltui. Toisaalta yritysedustajien kanssa jutustelu ja työuran kysymykset olivat monille jännittäviä tilanteita, joista selvittiin kaveriporukan kanssa kiertämällä ja keskustelemalla valmiiksi hiottujen kysymyksien pohjalta. Eräs opiskelija toivoi tapahtuman pohjalta yrityksien suurempaa näkyvyyttä oppilaitoksen arjessa. ”Ei olisi pahitteeksi, jos yritykset esimerkiksi markkinoisivat ja tiedottaisivat työpaikoista kouluun tai tulisivat pistäytymään oppilaitoksella useamminkin.” Myös yritysten mainokset ja julisteet laitoksen tiloissa nousivat yhdeksi ehdotukseksi. Yritysyhteistyö voisi olla opiskelijoiden puolesta ympärivuotista, ja kohtaamista ei voi olla korostamatta liikaa.

VINKKEJÄ NUORELLE TYÖNHAKIJALLE:
– Esittele itsesi hyvin! Kerro kuka olet, mistä työpaikasta olet kiinnostunut ja miksi haet kyseistä työpaikkaa. Mistä olet työssä kiinnostunut, mitä jo osaat, mitä olet innokas oppimaan?
– Kehittä jo opintoaikana rautaisen ammattilaisen asennetta – Haasta itseäsi, opiskelutovereita ja osaavia opettajia oppipolullasi –  Asenne ratkaisee työelämässä!
– Kirjoita tai videoi selkeä ja kattava CV osaamisestasi! CV:ssä rehellisyys on valttia – kerro avoimesti aiemmasta työkokemuksestasi. Muista listata kaikki aiempi osaamisesi ja työhistoriasi, sillä aiempi kokemus voi olla suuri etu muihin työnhakijoihin nähden. Tuo myös esille osaamistasi ja opintomenestystä: kaikki suorittamasi kortit, ylimääräiset kurssit ja koulutukset on hyvä listata CV:ssä, jotta työnantaja on tietoinen myös opintojen tuomista taidoista ja valmiuksista.
– Hae ennakkoluulottomasti työpaikkoja! Työhaastattelut eivät ole vain sinun roustaamistasi työnanatajan puolelta, vaan tapaaminen on kahden kauppaa – varaudu esittämään haastattelussa kysymyksiä työnantajalle. Ennen haastattelua on hyvä tutustua yritykseen hakemalla tietoa netistä ja lukemalla muiden kokemuksia alalta.

teksti: Ira Timonen, sosiaalipsykologian ja  pedagogisten opintojen opiskelija, harjoittelijana Savon ammattiopistossa ja Marjo Jalkala

kuvat: Panu Pöyhtäri ja Arja Pehkonen

Uraohjaus2020-hankkeen aikana on kehitetty uraklubi-toimintamalli osaksi Savon ammattiopiston toimintaa.  Uraklubeissa on mukana eri yksiköissä oppilaitoksen ohjaus- ja opetushenkilöstöä, työelämäkumppaneiden henkilöstöä  sekä eri henkilöstöpalveluyrityksiä. Uraklubeissa tarjotaan tietoa työelämästä, työnhakemisesta ja sen keinoista sekä jatko-opinnoista. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tietoa, kokemuksia ja taitoja urasuunnittelun tueksi. Uraklubeissa on myös klinikkatoimintaa, jolloin on mahdollista harjoitella käytännössä työhakemusten ja cv:n tekemistä sekä sähköisen portfolion päivittämistä.

Uraklubin käynnistymisestä matkailu- ja ravitsemisalalla pääset lukemaan alla olevasta linkistä.

Savon ammattiopiston ensimmäinen Uraklubi

Marjo Jalkala, Savon ammattiopisto

Katri Bäck, Savon ammattiopisto Sammakkolammen Uraklubi-teksti

Uraohjaus2020-hanke toteutti huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitettiin opiskelijoiden näkemyksiä omasta osaamisestaan urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä näitä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista. Savon ammattiopiston oppimispalvelujen henkilöstö kävi keväällä 2019 kyselyn tulokset läpi ja jokaisella alalla mietittiin sopivimmat käytännön toimenpiteet vastata kehittämistarpeisiin ja tarjota opiskelijoille tukea urasuunnitteluun. Kehittämistoimenpiteissä huomioitiin myös oikea-aikaisuus opiskelijoiden toiveiden pohjalta ja uraohjauksen sijoittuminen opintojen eri vaiheisiin (kuvio 1).

Kehittämistoimenpiteisiin Savon ammattiopistossa pääset tutustumaan kattavammin alla olevasta linkistä.

Kehittämistoimenpiteet Sakky

Marjo Jalkala, Savon ammattiopisto

Savon ammattiopistossa toteutettiin pilottina jatko-opintoihin ohjaamista pienryhmissä Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa. Pilotissa olivat mukana liiketoiminnan-, sähkön- ja ict:n alat. Opiskelijoiden pienryhmäohjauksen toteuttivat alakohtaiset opinto-ohjaajat.

Pilotissa tavoitteena oli saada tietoa ja kokemusta opiskelijoiden pienryhmäohjauksesta jatko-opintoihin. Tavoitteena oli, että alakohtaisiin ryhmiin osallistuisi 5 – 10 jatko-opinnoista kiinnostunutta opiskelijaa ja että ohjaus toteutettaisiin ennalta suunnitellun sisällön mukaan 10 tunnin kokonaisuutena (5 x 2 tuntia).

Pienryhmäohjauksessa käsiteltäviä asioita olivat mm. opiskelijan oman unelmakartan rakentaminen jatko-opintoihin, opiskelijan omien vahvuuksien vahvistaminen, jatko-opinnoista tiedottaminen ja ohjaaminen sekä vierailijoiden (ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat ja opiskelijat) luennot jatko-opinto mahdollisuuksista ja opiskelija vierailut ammattikorkeakouluihin.

kuva 1. Unelmakartta pienryhmässä Iisalmessa. (kuva: Anne Ålander)

Pilotin alussa alojen opinto-ohjaajat perehdytettiin pienryhmäohjauksen toteutukseen ja sisältöön. Opinto-ohjaajat tiedottivat opiskelijoille mahdollisuudesta opiskella pienryhmässä jatko-opintoja. Alussa opintoja oli erityisesti tarjottu opiskelun loppuvaiheen opiskelijoille.

Kaikilla pilottialoilla oli haasteita saada opiskelijoita mukaan pienryhmäohjaukseen. Liiketalouden opiskelijat Iisalmessa olivat osallistuneet innostuneesti kahteen ensimmäiseen kokoontumiseen. Haasteena oli ollut seuraavien kokoontumisten sopiminen lukujärjestysteknisesti. Työelämässä oppimisen jaksoilla opiskelijat eivät ole osallistuneet ohjaustilaisuuksiin. Skype mahdollisuutta ei ole pilotissa kokeiltu.

Kuopion liiketaloudessa pienryhmäohjuksesta oli tiedotettu opiskelijoille Wilma-viesteillä ja kokoontumiskertoja oli ollut viisi, mutta opiskelijoita ei ole ollut jokaisella kerralla mukana.

Liiketalouden opiskelijoille oli järjestetty jatko-opintoinfoja, missä ammattikorkeakoulujen opinto-ohjaajat ja opiskelijat olivat esitelleet ammattikorkeakoulujen opintoja.  Ammattijärjestöjen ja kesätyöpakkojen edustajat olivat myös käyneet kertomassa toiminnastaan opiskelijoille.

Kuopion sähköalan opiskelijoille oli tarjottu monipuolisesti mahdollisuutta osallistua pienryhmäohjaukseen, mutta osallistujia ei saatu mukaan. Varkaudessa sähkö- ja ict-alojen jatko-opintoihin ohjaus oli toteutettu perinteisellä tavalla ryhmäohjauksena ja yksilöohjauksena kaikille opintoja haluaville /kiinnostuneille.

Pilottikokemukset vahvistivat, että opiskelijoiden jatko-opintoihin ohjaaminen on aloitettava opintojen alkuvaiheessa ja ohjausta on toteutettava koko opiskelijan opintojen ajan. Opiskelijoille pidettävien yhteisten tiedotustilaisuuksien järjestämistä on kehitettävä eriosapuolten kanssa yhdessä. Opiskelijoiden kiinnostusta ja tietoutta jatko-opinnoista lisää merkittävästi vierailijoiden (ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat ja opiskelijat, ammattijärjestöjen- ja työpaikkojen edustajien) esitykset ja infot sekä opiskelijoiden vierailukäynnit ammattikorkeakouluissa.

Pilotissa mukana olevat opinto-ohjaajat pitävät opiskelijoiden yksilökeskusteluja tärkeänä työskentelymuotona jatko-opintoihin ohjaamisessa, koska opiskelijat haluavat saada yksilöllistä heidän omiin tarpeisiin vastaavaa ohjausta. Pienryhmäohjauksen vahvuutena nähdään puolestaan sosiaalisten- ja vuorovaikutustaitojen harjaantuminen sekä vertaisnäkökulmien jakaminen. Opiskelijat saavat kuulla vertaisten kokemuksia ja saavat myös itse keskustella vertaisten kanssa.

Vaikka pienryhmäohjauksen toteuttamisessa oli haasteita, sen kehittämistä jatketaan edelleen. Pilotista saatuja kokemuksia on hyödynnetty suunniteltaessa työnhaku-/ uraklubimallia opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksien opintoihin ja kehittämistyö jatkuu edelleen lukuvuonna 2019-2020. Tulevaisuudessa on mietittävä myös verkko-ohjauksen hyödyntämistä pienryhmäohjauksessa.

Arja Pehkonen, Savon ammattiopisto

Savon ammattiopiston Toivalan yksikössä pilotoidaan lukuvonna 2019-2020 promotiimiä. Promotiimiin osallistuu tässä vaiheessa 22 toisen vuoden opiskelijaa. Opiskelijat ovat rakennus-, pintakäsittely-, talotekniikka- ja metsäalan perustutkintojen opiskelijoita. Opiskelijat saavat tutor-koulutusta, osallistuvat tiimissä markkinointityöhön ja mm. valokuvaavat heidän opiskelun kannalta keskeisiä paikkoja oppilaitoksessa. Tiimissä opiskelijat paneutuvat myös oman alan yhteiskunnalliseen näkyvyyteen ja keskusteluun eri medioissa. Osallistumalla promotiimiin ja ennalta sovittuihin markkinointitehtäviin sekä osoittaen hankitun osaamisensa yhteisten tutkinnon osien opettajille, opiskelija suorittaa 2 osp yhteisten tutkinnon osien opintoja.

Promotiimin Prezi-esitys

Marjo Jalkala

Savon ammattiopiston opiskelijat tietävät millaisia valintoja he voivat opinnoissaan tehdä ja he kokevat henkilöstön olevan motivoitunutta ohjaamaan heitä. Opiskelijat suorittavat opintoihinsa kuuluvia näyttöjä työpaikoilla ja he kokevat saavansa opinnoista juuri sellaista osaamista, jota heidän opiskelemallaan alalla työelämässä tarvitaan. Enemmän ohjausta opiskelijat toivovat työelämäsuhteiden rakentamiseen, oma polku-opintojen valintaan (mm. kansainvälisyys-, yrittäjyys- ja jatko-opintopolut) sekä työnhakuvaiheessa työnhaun asiakirjojen päivittämiseen ja eri kanavien (mm. LinkedIn) hyödyntämiseen.

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan Savon ammattiopiston tuloksiin kokonaisuudessaan.

Kyselyn tulokset Sakky

Marjo Jalkala

Suoritin opinto-ohjauksen opintoihini kuuluvan harjoittelun Savon ammattiopistossa, Toivalan yksikössä ja sain sen aikana mahdollisuuden pilotoida pienryhmäohjausta.  Yhdessä ohjaajani ja Uraohjaus2020-hankkeen ohjauksen asiantuntijan Marjo Jalkalan kanssa katsoimme, että tämän avulla voidaan myös edistää opiskelijoiden työelätietoisuutta ja näin selkiyttää työelämään siirtymisen suunnittelua.

Hankkeessa toteutetun aloitus kyselyn perusteella Savon ammattiopistossa on hyvä kiinnittää huomiota opiskelijoiden minäpystyvyyden vahvistamiseen sekä omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen, joten oli luontevaa ottaa nämä asiat tavoitteeksi myös pienryhmäohjaukseen.

Marjo Jalkalan opiskelijatuntemusta hyödyntäen kohderyhmäksi muodostui metsäalan 2.vuoden opiskelijoista ne, jotka ovat opinnoissaan suuntautuneet ajokoneenkuljettajan tehtäviin. He ovat tulevana syksynä siirtymässä työpaikalla järjestettävän koulutuksen jaksolle, joten tässä vaiheessa oli otollinen ajankohta pysähtyä pohtimaan omaa osaamista ja vahvuuksia, mikä helpottaa työpaikan hankkimista ja työssä toimimista.

Pienryhmänohjaus järjestettiin helmikuun lopussa ja osallistujien määrä vaihteli 8-11 opiskelijan välillä. Ryhmän tapaamiskertoja oli yhteensä kolme ja yhdelle tapaamiskerralle oli varattu aikaa kaksi tuntia, minkä lisäksi kokoontumisten välille annettiin kotitehtäviä. Ryhmään sitoutumisen ja aktiivisen osallistumisen vahvistamiseksi opiskelijoille kerrottiin, että ryhmään osallistumisesta ja tehtävien tekemisestä voi saada osaamispisteen vapaasti valittaviin opintoihin.

Ensimmäisellä kerralla syvennyttiin omien vahvuuksien tunnistamiseen muun muassa kuvakortteja hyödyntäen ja hahmoteltiin jokaisesta löytyviä vahvuuksia erilaisten roolien kautta. Toisella kerralla aiheena oli osaamisen tunnistaminen, jota harjoiteltiin muistelemalla onnistumisen kokemuksia ja pureutumalla onnistumisen mahdollistaneisiin taitoihin ja kykyihin, joita opiskelija käytti kyseisessä tilanteessa. Kolmannella ja viimeisellä kerralla käytiin läpi työhaastattelun onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä ja harjoiteltiin toinen toisiamme haastatellen asettumaan sekä työnhakijan että työantajan rooleihin. Tämän harjoituksen kautta opiskelija pääsi ensinnäkin harjoittelemaan omien vahvuuksien ja oman osaamisen tiivistettyä sanoittamista ja lisäksi tarkastelemaan asiaa myös työnantajan näkökulmasta, mikä osaltaan auttaa hahmottamaan sitä, minkä asioiden esiin tuominen on olennaisinta.

Lopussa kerätyn kirjallisen palautteen perusteella seitsemän opiskelijaa kahdeksasta (7/8) koki ryhmään osallistumisen olleen kannattavaa. 7/8 opiskelijasta koki oppineensa ryhmässä tavoitteeksi asetettuja asioita ja vain yksi palautetta antaneista opiskelijoista oli jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että hän on ryhmässä oppinut lisää omista vahvuuksistaan, oppinut tunnistamaan omaa osaamistaan ja oppinut kertomaan osaamisestaan.

Vaikka palaute oli varsin myönteistä myös muilta osin, koin itse, että kolmen tapaamiskerran aikana ryhmäprosessi ehti edetä vasta hedelmällisimpään työskentelyvaiheeseensa, kun se jo käytännön syistä loppui. Uskoisin, että tulokset olisivat olleet vielä parempia, jos tapaamiskertoja olisi ollut esimerkiksi yksi tai kaksi enemmän. Palautteen perusteella 3/8 osallistujasta koki kokoontumisia olleen riittävästi, joten tästä voinee tulkita myös opiskelijoiden kokeneen, että tapaamisia olisi voinut olla enemmän. Työskentely jäi ikään kuin kesken juuri kun ryhmä alkoi päästä vauhtiin ja sisäistää totuttua keskustelevampaa ja osallistavampaa oppimista.

Parasta tässä pienryhmäohjauksessa oli se, että positiivisen pedagogiikan keinoin keskittyminen vahvuuksiin ja taitoihin vaikutti piristävän opiskelijoita ja heidän olemuksensa saattoi ihan silmissä kohentua, vaikka tapaamiset järjestettiinkin pahimman iltapäiväväsymyksen aikaan pitkän päivän päätteeksi. Näkisin tärkeänä, että pienryhmäohjausta toteutettaisiin reilusti nykyistä enemmän, sillä positiivisen palautteen saaminen erityisesti vertaisilta on uskoakseni erittäin merkityksellistä ja voimauttavaa, mihin voi suhteellisen helposti myötävaikuttaa pienryhmäohjauksessa.

Kipinä-uraohjauskortteja hyödynnettiin pienryhmäohjauksessa.

Teksti ja kuvat Sini Vuolteenaho, opinto-ohjaajaharjoittelija, harjoittelun ohjaaja Marjo Jalkala