Tässä blogissa kuvataan yleissairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointiin laadittujen kokeiden kehittämistä. Kokeiden kehittämisessä on erotettavissa kolme sykliä. Ensimmäisessä syklissä laadittiin tietotesti yhdestä kliinisen ydinosaamisen osa-alueesta, luotiin oppimisalusta, tallennettiin koekysymykset oppimisalustalle sekä testattiin tietotestin ja oppimisalustan toimintaa. Toisessa syklissä laadittiin kokeet kahdeksasta kliinisen ydinosaamisen osa-alueesta ja laajennettiin teknistä oppimisalustan testausta erilaisilla tehtävillä. Tämän lisäksi myös pilotoitiin kokeita useissa ammattikorkeakouluissa. Kolmannessa kehittämissyklissä kokeita muokattiin edelleen ja viimeisteltiin otettavaksi käyttöön ammattikorkeakouluissa keväällä 2021. Kehittämisessä tehtiin tiivistä yhteistyötä hankkeen työpakettien 2, 3 ja 4 välillä. Työpaketti 2 vastasi kokeiden laatimisesta, työpaketti 3 oppimisalustan (Moodle) toteutuksesta ja työpaketti 4 kokeiden pilotoinnista.
Ensimmäinen kehittämissykli
Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimallin kehittämistyö käynnistyi syksyllä 2019 sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden määrittelyllä hankkeessa aiemmin tuotettujen osaamisvaatimusten perusteella. Kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimalliin valittiin kahdeksan osa-aluetta, joiden osaamista arvioidaan opintojen aikana. Nämä alueet ovat kliinisen hoitotyön perusosaaminen, sisätautien hoitotyön osaaminen, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen, lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön hoitotyön osaaminen, ikääntyneen hoitotyön osaaminen, hoitotyön osaaminen erilaisissa palveluympäristöissä ja erityistukea tarvitsevan hoitotyön osaaminen. Valitut kliinisen ydinosaamisen osa-alueet ovat keskeiset opintojen alueet kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa ja muodostavat jatkumon päätyen sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisen (180 op) valtakunnalliseen kokeeseen.
Ensimmäisessä kokeiden kehittämissyklissä laadittiin koe kliinisen hoitotyön perusteiden osaamiseen, jotta saataisiin tuntuma valitun oppimisalustan toimivuudesta, rajoitteista ja laaditun kokeen soveltuvuudesta osaamisen arviointiin. Kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden ydinsisältöjen ja niiden arviointimenetelmien laatimiseksi työryhmässä muodostettiin osa-aluekohtaisia tiimejä eri ammattikorkeakouluja edustavista opettajista, joilla on kyseisen osa-alueen asiantuntemusta. Tällä haluttiin varmistaa, että osaamisen arviointi ei heijasta vain yhden ammattikorkeakoulun tai opettajan näkemystä. Kliinisen ydinosaamisen alueille määriteltiin keskeinen arvioitava sisältö ja arviointimenetelmät. Kokeissa ei ole lääkelaskuja, vaan ammattikorkeakoulut toteuttavat ne erillisesti omien toteutustapojensa mukaisesti.
Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien oppimisalustaksi valikoitui DigiCampuksen Moodle-oppimisympäristö ja sen tarkoituksena on toimia tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen yhteisenä oppimisalustana. Moodle on yksi käytetyimmistä verkko-oppimisympäristöistä Suomessa ja kansainvälisesti ja sen käytöstä on saatu hyviä oppimistuloksia hoitotyön opetuksessa. Moodlen valintaa tukivat opettajien kokemukset siitä, että Moodleen on mahdollista perustaa pedagogisesti selkeä, opiskelijan osaamista arvioiva oppimisympäristö.
Työpaketissa 2 kehitettiin kahdeksalle kliinistä ydinosaamista arvioivalle osa-alueelle kokeita (tie-totestit, simulaatiot, näyttökokeet), joiden avulla sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamista arvioidaan opintojen eri vaiheissa. Kokeiden kehittämisen ohella laadittiin ohjeita opiskelijoille kokeisiin valmistautumiseen, opettajille kokeiden järjestämiseen ja ohjeet kokeiden tallentamiseen Moodleen ja kokeiden pisteytykseen.
Työpaketti 3 tallensi kehitetyn materiaalin Digicampuksen Moodleen sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen alueiden mukaan. Jokainen osa-alue kuvitettiin, jotta niiden ilme olisi lukijalle visuaalinen. Moodleen tallennettiin tietotestejä, ohjeita sekä kuvauksia simulaatiotilanteista sekä niiden arvioimisesta. Tietotestien kysymykset tallennettiin tietokantaan eli kysymyspankkiin, josta niitä voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön myös muihin tentteihin. Ennen kysymysten tallentamista ne otsikoitiin aihealueiden mukaisesti, koska otsikointi helpottaa oikeiden kysymysten löytämistä kysymyspankista ja mahdollistaa kysymysten tallentamisen kokeeseen aihepiireittäin.
Työpaketti 3:ssa tallentaminen sujui hyvin, koska työtä tekevillä oli Moodlen ja kliinisen ydinosaamisen osa-alueiden sisällöllistä osaamista. Kliinisen ydinosaamisen eri osa-alueiden sisällöllinen asiantuntijuus helpotti tallennustyötä ja tallennusvaiheessa esiin tulleiden epäselvien kysymysten selkiyttämistä. Tallentamisessa oli sisällön asiantuntemuksen lisäksi etuna digipedagogiikan tuntemus, sillä joidenkin kysymysten kohdalla piti harkita mikä on selkein tapa toteuttaa kysymykset verkko-oppimisympäristössä.
Kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen kokeen pilotoinnissa oli ensisijaisena tavoitteena saada tietoa oppimisalustan toiminnasta ja kokeen käytettävyydestä. Pilotointiin osallistui opiskelijoita kahdesta ammattikorkeakoulusta tekemällä kokeen ja antamalla siitä palautetta. Opiskelijoiden lisäksi palautetta antoivat ammattikorkeakoulujen opettajat ja työssä olevat sairaanhoitajat. Ensimmäisen pilotin tulokset olivat rohkaisevia ja koe vaikutti kokonaisuudessaan toimivalta. Palautteen perusteella tunnistettiin tarve selkeyttää kysymyksiä ja tehtävätyyppejä sekä tarkastella joidenkin kysymysten vaikeusastetta.
Toinen kehittämissykli
Toinen kokeiden kehittämissykli toteutettiin syksyn 2019 – kevään 2020 aikana, jolloin työpaketti 2 korjasi kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen pilotissa olleet koekysymykset ja tehtävät saatujen palautteiden perusteella sekä laati lisää tehtäviä. Tässä vaiheessa laadittiin kokeet myös kliinisen ydinosaamisen muille osa-alueille, joita olivat sisätautien hoitotyön osaaminen, kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen, lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen, mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen, ikääntyneen hoitotyön osaaminen, hoitotyön osaaminen eri palveluympäristöissä ja erityistukea tarvitsevan asiakkaan hoitotyön osaaminen. Tietotestien lisäksi koemenetelmiksi tulivat näyttökoe, simulaatio ja strukturoitu videokoe.
Toisessa syklissä pilotoinnin tavoitteena oli saada tietoa kliinisen ydinosaamisen kokeiden käytettävyydestä ja soveltuvuudesta arviointiin. Kahdeksan ydinosaamisen kokeen pilotointiin osallistui 11 ammattikorkeakoulua. Jokainen koe pilotoitiin vähintään kahdessa ammattikorkeakoulussa. Pilotoinnissa suunniteltiin erilaisille koetyypeille sopiva menettelytapa, palautteenkeruu ja ne toteutettiin tiiviissä yhteistyössä työpaketissa 4 mukana olleiden ammattikorkeakoulujen kesken. Opiskelijoiden ja opettajien kokeista antama palaute oli ensiarvoisen tärkeää jatkokehittämisen kannalta. Yksi keskeisistä huomioista oli, että simulaatio on varsin hankalasti sovellettavissa tämän tyyppisessä arvioinnissa, koska se on menetelmänä runsaasti aikaa vievä ja yksiselitteisten arviointikriteerien muodostaminen haastavaa. Lisäksi eri ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet toteuttaa simulaatioita ovat erilaiset, joten se päädyttiin korvaamaan muilla arviointimenetelmillä. Kokonaisuudessaan kuitenkin pilotoinnin tulokset olivat myönteisiä, ja sen perusteella kehitettyjen kokeiden voidaan todeta soveltuvan kliinisen ydinosaamisen arviointiin. Pilotissa kerätyn palautteen perusteella kokeita muokattiin edelleen paremmiksi muun muassa tehtävien ja ohjeiden selkeyden osalta.
KUVIO 1. Kliinisen ydinosaamisen kokeiden kehittämissykli 1 ja 2
Kolmas kehittämissykli
Kolmas kehittämissykli noudatteli osittain samaa polkua kuin edelliset, mutta tässä vaiheessa tavoitteena oli valmistaa palautteiden perusteella pilotoidut kokeet tuotantokäyttökuntoon.
Tällöin työpaketin 2 tiimit muokkasivat kokeita, lisäsivät koemateriaalia ja viimeistelivät yhdessä työpaketti 3:n kokeita tallentavan henkilön kanssa kokeiden ohjeistuksia, koe- ja lähdemateriaaleja ja kokeiden rakennetta. Kokeiden ja muun materiaalin kääntämiseksi ruotsin ja englannin kielille tehtiin yhteistyötä kääntäjien kanssa.
KUVIO 2. Kliinisen ydinosaamisen kokeiden kehittäminen tuotantokäyttöön
Johtopäätökset ja yhteenveto
Sairaanhoitajien kliinisen ydinosaamisen ohjaus- ja arviointimallin sekä kokeiden kehittäminen on ollut monivaiheinen prosessi. Laadittu kliinisen osaamisen arviointimalli sisältää keskeisten sairaanhoitajakoulutuksen ydinosaamisalueet yli 1350 tehtävä- ja kysymysmäärällä. Silti kaikkea osaamisen arviointia ei nyt laadituilla kokeilla tavoiteta, vaan ammattikorkeakoulujen on huolehdittava itsenäisesti puuttuvien osa-alueiden arvioinnista. Kullekin kliinisen ydinosaamisen alueelle tarvitaan jatkossa myös uusia tehtäviä ja kysymyksiä. Tavoitteena onkin ylläpitää päivittyvää ja ajantasaista sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimallikokonaisuus sisältöineen ja arviointimenetelmineen. Tämä toteutuu tulevaisuudessa kiinteällä ammattikorkeakoulujen välisen yhteistyön ja koulutuksen yhtenäisyyden ylläpitämisellä.
Tiina Nurmela, yliopettaja, koulutusvastaava Turun AMK
Nea Lehtimäki, lehtori, tutkintovastaava Metropolia AMK
Mika Alastalo, lehtori, Laurea amk