Lotta Junnonahon opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata neljä erilaista emolehmätilojen laidunnusmallia ja selvittää kuinka laidunnusstrategia vaikuttaa tilojen tuotantoon ja talouteen, työssä tarkasteltujen tuotantotekijöiden ja kustannusten kautta. Tavoitteena oli luoda case-tutkimuksen avulla laidunnusmallit joiden pohjalta emolehmätilalliset voisivat selvittää millainen laidunnusstrategia toimisi heidän tilalla ja saada uusia ideoita laidunnuksen toteutukseen.
Opinnäytetyön tilaajana toimii A-Tuottajien hallinnoima ja Luonnonvarakeskuksen osatoteuttama Tuottava itäsuomalainen naudanlihantuotanto-hanke. Hankkeen yksiä tavoitteita ovat emolehmätilojen laidun-, vesi- ja kuivikemahdollisuuksien selvittäminen sekä parhaiden käytänteiden jakaminen tiloille. Opinnäytetyö linkittyy hankkeen osalta näihin kokonaisuuksiin.
Case-tilat valittiin esihaastattelemalla noin kahtakymmentä emolehmätilallista, joiden joukosta valittiin neljä tutkimukseen parhaiten soveltuvaa tilaa. Näille neljälle tilalle tehtiin laajempi haastattelu tiloilla käyden, missä selvitettiin kuinka laidunnus tilalla on käytännössä toteutettu ja millaisia vaikutuksia sillä on tarkastelussa oleviin kustannuksiin ja tuotantotekijöihin.
Opinnäytetyössä esiteltävät laidunnusstrategiat ovat intensiivinen laiduntaja, tyypillinen laiduntaja, osittaislaiduntaja sekä täysin laiduntamaton tila. Kustannuksia ja eläinterveyden tuotantotekijöitä vertaillessa laiduntamaton tila ei suurimmassa osassa tarkastelukohteista päässyt yhtä hyviin tuloksiin laiduntavien tilojen kanssa. Työnkäytön vertailussa tuloksiin vaikutti laidunkautta enemmän sisäruokintakauden työmenetelmät. Tiloilla, joilla sisäruokintakauden työmenetelmät ovat aikaa vieviä, hyötyvät enemmän laidunkauden työmäärää vähentävästä vaikutuksesta. Laidunkaudella kokonaistyöaikaa nosti merkittävästi eläinten lisäruokinta laitumelle.
Lotta Junnonaho
AMK-agrologi
Pirjo Suhonen
Lehtori
Savonia-ammatikorkeakoulu