7.12.2017
Savonia-ammattikorkeakoulun koulutusvastuujohtajana sain olla avaamassa Savonia-ammattikorkeakoulussa järjestettyä seminaaria 28.11.2017, jossa tarkasteltiin Pohjois-Savon tulevaisuutta maitotalouden ja alkutuotannon osaamisessa ja kehittämisessä. Seminaarissa oli mukana alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Seminaarin mahdollisti hanke ”Maitotalouden ja alkutuotannon systemaattinen tehostaminen Pohjois-Savossa”, eli lyhyesti MAST.
Hanketta hallinnoi ja koordinoi ProAgria Pohjois-Savo ja aktiivisina toimijoina hankkeessa ovat Luke eli luonnonvarakeskus, MTK Pohjois- Savo ja Savonia-ammattikorkeakoulu.
Salla Ruuska ja Sanna Antikainen osallistuivat aktiivisesti seminaariin
Pohjois-Savon alue on ollut vuosia maidontuotannossa maassamme kärkisijoilla. Vaikka Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 – kyselytutkimuksen tulosten perusteella epävarmuus maitotilojen jatkamisesta näytti kasvaneen edellisen barometrin tuloksiin verrattuna; varmoja tai lähivuosina lopettavia tiloja oli vastanneissa lähes 45 %, niin Pohjois-Savossa epävarmoja tiloja näytti kuitenkin olevan muita Itä-Suomen alueita vähemmän. Me uskomme maitotalouteen ja sen mahdollisuuksiin myös tulevaisuudessa, ja miksipä emme uskoisi, sillä alueemme pitkä ja menestyksekäs maatalousalan, nykyisen luonnonvara-alan koulutuksen osaaminen rakentuu karjanhoidon koulutukselle.
Maatalouskoulutuksella vankat perinteet
Vuonna 1875 perustettiin Peltosalmelle 2-vuotinen Meijeri- ja karjakkokoulu valtiopäivämies Johannes Laguksen maatilalle, mikä toimi aina vuoteen 1964 asti yksityisellä tilalla. Meijerikoulu loppui 1913, ja muuttui karjakkokouluksi.
Vuonna 1894 siirrettiin maanviljelyskoulu Kuopion Leväseltä Peltosalmelle. Tavoitteena oli kouluttaa pehtooreita isoille maatiloille, eli alettiin kouluttaa myös poikia, kun karjakkokoulu oli ollut tyttöjä varten. Koulurakennus valmistui sille kohdalle, jossa Pemon vanha päärakennus on nykyisin.
Vuona 1915 maanviljelyskoulu muutettiin maamieskouluksi, joka koulutti pientilallisia itsenäiseen tilan hoitoon aina vuoteen 1976 asti. Koulu siirtyi valtion omistukseen 1966 alusta. 1972 nimi muuttui Peltosalmen maatalousoppilaitokseksi. Vuonna 1985 alkoi opistotasoinen agrologikoulutus Pemolla. Taustalla oli Kuopion karjatalousopiston lakkauttaminen.
Ammattikorkeakoululle myönnettiin maassamme ensimmäiset toimiluvat 1991 ja ensimmäiset vakinaistamiset tehtiin 1996. Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle kokeilulupa tuli 1992 ja vakinaistaminen 1998. Ensimmäinen ammattikorkeakouluagrologiryhmä aloitti opiskelunsa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa vuonna 1999, ja ensimmäinen ylempi ammattikorkeakouluagrologiryhmä aloitti opiskelunsa vuonna 2007. Agrologikoulutus siirtyi Pemolta ammattikorkeakoulun Iisalmen Haukisaaren kampukselle 2005.
Savonia ammattikorkeakoulusta on tähän mennessä valmistunut yhteensä 521 agrologi AMK ja 44 agrologi YAMK. Tutkintojen määrä osoittaa, että Savonia-ammattikorkeakoulu on valtakunnallisesti merkittävä luonnonvara-alan osaamisen kouluttaja. Lisäksi koulutuksessa on panostettu opiskelijan kokonaisvaltaiseen ohjaamiseen ja Savonia AMK:n agrologikoulutus on koulutusalansa huippua, mm. Suomen ykkönen opintojen etenemistä seuraavalla 55 op vuodessa suorittavien opiskelijoiden määrässä suhteutettuna koko läsnä olevaan opiskelijamäärään.
Alueellista vaikuttamista
Savonian luonnonvara-ala on ollut, on ja tulee olemaan hyvin vahva osaaja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Aluekehitys kuuluu ammattikorkeakoulun lakisääteiseen tehtävään ja siksi on tärkeä, että teemme vaikuttavaa yhteistyötä maatalousyrittäjien, koulutuksen, tutkimuksen, neuvonnan ja järjestöjen kesken. Juuri kuten esimerkiksi MAST -hankkeessa tehdään.
Savonia ammattikorkeakoulun painoalat ovat soveltava hyvinvointiteknologia, uudistuva konetekniikka, vesiturvallisuus ja vastuullinen ruokatuotanto, johon Savonian luonnonvara-alan vahvasti kytkeytyy. Lisäksi painoalassa on vahvana toimijana matkailu- ja ravitsemisala. Tavoitteet vastuullinen ruokatuotanto painoalalle ovat vaativat: vuodelle 2018 1,32 miljoonaa euroa ulkopuolista hankerahaa ja 4 kansainvälistä hanketta. Vahvojen asiantuntijoidemme ja alueemme toimivan yrittäjä- ja kehittämisverkoston ansiosta tavoitteet ovat saavutettavissa.
Vastuullinen ruokatuotanto painoala rakentuu ajatukseen pellosta pöytään, jolloin mukana on alkutuotanto, jatkojalostus, kauppa ja kuluttaja. Savonia ammattikorkeakoulu on kehittänyt Future Food laboratoriota kuluttaja lähtöiseen tuotekehitykseen ja Food Test Lab palveluita ruokaturvallisuuteen ja elintarvikkeiden ravintosisällön määrittämiseen liittyen.
Suomalaisen ruuan vahvuus on pohjoisen puhtaus ja eettisesti kestävät tuotantotavat, joita meidän tulee osalta hyödyntää yhä vahvemmin kansainvälisenä brändinä myös Pohjois-Savossa.
Tulevaisuuden hypetystä?
Tulevaisuudessa meidän kannattaa miettiä pellosta pöytään ruokaketjua laajasti, erikoiskasvituotantoa on jo Pohjois-Savossa paljon, ja jatkossa saamme varmaan uusia kasveja viljelyyn kestävämpien lajikkeiden kehityksen tuloksena, ja osittain myös ilmastonmuutoksen seurauksena.
Mediassa on vahvasti esillä uutena ravinnon lähteenä hyönteiset, joita on jo kaupoissa tarjolla leivässä jauhoihin sekoitettuna. Maaseudun tulevaisuudessa (27.11.2017) tarkasteltiin useassa artikkelissa hyönteisten kasvatusta ja niiden käyttöä ravintona. Tulossa on Samu Sirkka tuotteet EntoCuben laseeramana. Sirkkoja tuodaan ulkoa, koska suomalaisten sirkkojen tuotanto ei riitä vastaamaan kasvavaan kysyntään, sanoi lehden haastattelussa EntoCuben toimitusjohtaja Perttu Karjalainen.
Todettiin, että hyönteisalalle kaivataan lisää tutkimusta. Hyönteisalan toimijoille on perustettu oma yhdistys, Hyönteisalan Toimijat ry.
Kyseessä saattaa olla hyönteishypetys tai sitten ei. Aalto yliopiston professori Riitta Kosonen toteaa Maaseudun tulevaisuuden (27.11.2017) yliö kirjoituksessaan, että Globaalia ruokatuotannon haavoittuvuutta voidaan lieventää vaihtoehtoisilla proteiinin lähteillä. YK:n maailmantalousjärjestö FAO:n mukaan korvaamalla puolet lihansyönnistä hyönteisillä voitaisiin maailman peltoalaa vähentää kolmanneksella. Tiedämme, että peltoala vähenee joka tapauksessa aavikoitumisen ja urbanisoitumisen myötä. Peltoala ei tule riittämään nykyisellä tuotannolla vastaamaan ruuan tarpeeseen, joten vaihtoehtoisia ja erilaisia ratkaisuja ruuan ja erityisesti proteiinien tuotantoon tuleekin etsiä. Viimeviikolla Helsingissä pidetyssä Slush tapahtumassa esittäytyi useita kasvuyrityksiä ja sijoittajia, jotka pyrkivät haastamaan erityisesti lihan- ja maidontuotannon.
Olipa lautasella pihvi tai friteerattu sirkka niin ruoan tulee kuitenkin aina olla ihmiselle nautinto, ja tulevaisuudessa ruuan puhtaus, eettisyys ja ravintoarvo tulevat olemaan entistä tärkeämpiä. Näihin meidän kannattaa panostaa Pohjois-Savossa ja tarjota pellosta pöytään parasta eli ”ihmeen hyvvee herkkusuille”.
Salla Seppänen
Koulutusvastuujohtaja, Savonia-ammattikorkeakoulu