i

Viidenkymmenen hengen reipas maaseudun ammattilaisten joukkue perehtyi tanskalaiseen maidontuotantoon ja erityisesti umpikauden ja transitiovaiheen hoitoon, ruokintaan ja olosuhteisiin. Matkan järjesti marraskuun 2019 alussa Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima, Euroopan Unionin maatalousrahaston rahoittama Umpi-hanke yhdessä ProAgria Etelä-Pohjanmaan hallinnoiman Maidosta maitoon –hankkeen kanssa. Matkakohteina oli kuusi maitotilaa Keski-Jyllannissa.

Tilat, joilla vierailimme, olivat keskilehmäluvultaan 170–350 lehmää. Tanskassa on 2850 tuotosseurannassa olevaa maitotilaa ja niiden keskilehmäluku on 182 vuonna 2018. Vierailukohteemme olivat siis Tanskan mittapuun mukaan keskikokoisilla ja siitä isommilla maitotiloilla. Keskituotokseltaan vierailutilat olivat selvästi tanskalaista keskivertoa korkeampi tuotoksisia. Tuotosseurantatilojen keskimääräinen energiakorjattu maitotuotos on 10660 kiloa vuonna 2018. Vierailutilojen keskituotokset olivat 12000–14500 kg. Samanlainen ilmiö on meillä Suomessa, että vierailutilat ovat useammin keskikokoa isompia ja tehokkaampia.

Kaikilla vierailutiloilla oli pihattonavetat. Viidellä tilalla kuudesta oli automaattilypsy. Yhdellä tilalla oli 2×8-lypsyasema, jossa lehmät lypsetään kolme kertaa päivässä. Vierailutilojen kokoluokassa pihattonavetat ovat melkeinpä ainoa vaihtoehto. Sama pätee meillä Suomessakin.

Ape oli kaikilla tiloilla lehmien ruokinnan perusta. Appeessa oli yleensä eri korjuiden säilörehunurmea, maissia, kokoviljasäilörehua, soijarouhetta, rapsirouhetta, rasvaa, soodaruista tai –ohraa, kivennäisiä ja olkea. Lisäksi tiloilla annettiin asemalla tai robotilla väkirehua. Eri tiloilla oli vähän erilaisia variaatiota noista komponenteista. Luomumaitoa tuottavat tilat eivät viljelleet maissia, mutta neljällä tavanomaisesti viljellyllä tilalla maissia oli yhtä paljon nurmisäilörehun kanssa appeessa. Yhdellä tilalla oli käytössä kompaktiape. Sen valmistus aloitetaan jättämällä vilja turpoamaan vedessä useamman tunnin ennekuin muut komponentit lisätään appeen sekaan. Umpilehmien ape sisältää yleensä kokoviljasäilörehua, maissia, olkea, soijarouhetta ja kivennäisiä. Joillakin tiloilla annetaan kolme viikkoa ennen poikimista toista apetta, jossa on jo nurmirehua mukana.

Vierailutiloilla parret olivat syväparsia ja niissä käytettiin yleensä hiekkaa, mutta yhdellä tilalla separoitua kuivajaetta kuivikkeena. Hiekka tuli tiloille meren rannalta. Se oli tilojen mielestä kallista, mutta sen hyvät ominaisuudet korvasivat korkean hinnan. Lehmien makuumukavuus oli todella selvästi havaittavissa, emmekä nähneet kinner- tai etupolviongelmia millään vierailutilan lehmillä.

Hiekka asettaa omat haasteensa lannanpoistojärjestelmälle. Millään vierailutiloista ei ollut hiekan talteenottojärjestelmää lietteestä, koska se katsottiin liian kalliiksi tehoonsa nähden.

Umpeenpano tanskalaiseen tapaan ehkä hieman erilainen kuin meillä. Väkirehua ja lypsykertoja rajoitetaan noin kuukausi ennen aiottua umpeenlaittoa. Lehmän maidosta tehdään testi mahdollisten utaretulehdusbakteerien varalta ja jos on tarpeen, lehmälle annetaan antibioottikuuri. Lypsy jätetään sitten kerralla pois osalla tiloista. Joillakin tiloilla käytetään harvennettua lypsyä. Lehmille saatetaan antaa vedintä sulkevia valmisteita. Ummessa olevat lehmät olivat monella vierailutilalla eri hallissa kuin lypsävät ja niiden kanssa oli hiehot, kylläkin eri osastossa. Poikimaosastolle lehmä siirtyy noin viikkoa ennen odotettua poikimista. Monesti ne ovat oljella kuvitettuja yhteisalueita. Niistä poikiva lehmä voidaan siirtää omaan karsinaan poikimisen ajaksi.

Tanskassa on hyvin yleistä, että eläinlääkäri tarkistaa poikineet lehmät. Joillakin tiloilla eläinlääkäri käy kerran viikossa, joillakin joka toinen viikko. Eläinlääkäri tarkistaa lehmän lämmön, kuntoluokan, utareterveys- ja solutilanteen, virtsan pH:n, kohdun palautumisen ja lannan koostumuksen. Tarkastus auttaa huomaamaan lehmän terveysongelmat jo varhaisessa vaiheessa ja mahdolliset ongelmat saadaan hoidettua ennen kuin lehmän terveys tai tuotos kärsii. Yhdellä vierailutilalla eläinlääkäri oli esittelemässä tätä tarkastusta.

Tiiviissä aikataulussa ehdimme nähdä ja kokea paljon tanskalaisilla lypsykarjatiloilla. Matkalaiset olivat tyytyväisiä myös siihen, että mukana oli sekä itä- että länsisuomalaisia henkilöitä. Myös toisilta matkalaisilta oppii yhtä ja toista.

Teksti ja kuvat

Leena Kärkkäinen
Projektipäällikkö
Umpi- ja Umppari-hanke

Savonia-ammattikorkeakoulu

Oppia tanskalaisesta maidontuotannosta
Merkitty:                

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.