Ilmastoblogi I
Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma. Ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen, vesistöihin, ilmastoon sekä maaperään monin eri tavoin. Näitä asioita pohtivat Savonian ammattikorkeakoulun toisen vuosikurssin agrologiopiskelijat opintojaksollaan. Kurssin tavoitteena oli pohtia ilmastonmuutosta globaalisti sekä pohtia ilmastonmuutosta maatalouden näkökulmasta Suomessa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Ilmastonmuutoksen myötä lämpötila nousee, eli talvilämpötilat kohoavat ja lämpimien jaksojen määrän oletetaan lisääntyvän. Lämpötilan on ennustettu nousevan epätasaisesti, noin 0,2 astetta kymmenen vuoden aikana.
Maapallon säiden ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja myrskytuulet voimistuvat todennäköisesti Suomen merialueilla, rannikolla ja mahdollisesti myös sisämaassa. Lämpötilan muutoksien vuoksi kasvukausi pidentyy ja muuttuu lämpimämmäksi. Hellejaksojen myötä kuivuus lisääntyy, vaikkakin sademäärät lisääntyvät rankkasateina. Talvien pilvisyys lisääntyy ja aurinko paistaa harvemmin. Ilmastonmuutos vaikuttaa Golf-virtaan. Tämä tuo muutoksia sääolosuhteisiin laajoilla alueilla.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös vesistöihin. Lämpötilojen nousu yhdessä ravinteiden lisääntymisen myötä muuttaa vesistöjä. Muutokset vaikuttavat veden happitasoihin, rehevöityminen lisääntyy ja tämä vähentää lajien monimuotoisuutta.
Vesi samentuu planktonlevien määrän kasvaessa ja lisääntyneet sateet ja tulvat lisäävät ravinteiden huuhtoutumista. Esimerkiksi sisävesistä vapautuvan hiilen määrä lisääntyy. Lämpötilan nousu lisää järvissä leväkukintoja, mitkä lisäävät metaanipäästöjä ja kiihdyttävät veden lämpenemistä entisestään.
Vesistöjä happamoittavat ilman hiilidioksidipitoisuuden nousu sekä valunnan mukanaan tuoma typpikuorma, joka muuttaa vesistön pieneliötoimintaa.
Ilmastonmuutoksen vaikutus näkyy voimakkaimmin matalissa vesistöissä, esimerkiksi puroissa, jotka ovat alttiita lämpöstressille ja valunnan muutoksille.
Ilmastonmuutos ja maatalous
Ilmastonmuutos lisää todennäköisesti kasvukauden pituutta. Ilmastonmuutos aiheuttaa ääriolosuhteita, kuten rankkasateita ja pitkiä kuivia jaksoja. Rankkasateiden vaikutuksesta maa tiivistyy raskaiden koneiden painosta ja tiettyjen maalajien kuorettumisriski kasvaa. Tämän vuoksi pellolla työskentelyn ajoittaminen on erityisen tärkeää.
Kuivat jaksot vaikeuttavat viljelyä, etenkin peltolohkoilla, joilla on huono pellon kasvukunto ja maan rakenne. Syväjuuristen kasvien käyttö on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne vaikuttavat positiivisesti maan rakenteeseen ja kasvien vedenottokykyyn. Tulevaisuudessa voidaan joutua turvautumaan erilaisiin kastelujärjestelmiin.
Hiilensidontaa pyritään kehittämään tehokkaammaksi ja hiiltä päästäviä lähteitä pyritään vähentämään. Hyvä kasvusto sitoo hiiltä, joten maatilojen tulisi pyrkiä monipuoliseen viljelyyn sekä parantamaan hiilen sidontaa mahdollisimman tehokkaaksi. Huono hiilen sitoutuminen lisää ilmastonmuutosta entisestään.
Ilmastonmuutos tuo tulevaisuudessa mukanaan uusien kasvilajikkeiden kehittymisen ja niihin siirtymisen.
Ilmaston lämmetessä uusia kasvituholaisia ja -tauteja voi esiintyä enemmän, ja nämä tekijät voivat alentaa satoa sekä sadon laatua.
Ilmastonmuutoksen myötä myös kasvukausi ja laidunkausi pitenee. Pidempi laiduntaminen antaa eläimille enemmän sekä fyysistä että henkistä terveyttä edistäviä tekijöitä. (Eläintieto.fi)
Jättämällä laitumille käsittelemättömiä alueita, kuten puuryhmiä, kumpuja tai kiviröykkiöitä, edistetään kuitenkin myös viljellyille laitumilla elonkirjoa ja tarjotaan samalla lehmille viihtyisiä paikkoja suojautua avoimella laitumella paahtavalta auringonpaisteelta. (Kuva Sini Huuskonen)
Lue lisää ilmastonmuutoksesta tulevista 2. vuoden agrologiopiskelijoiden monimuotoryhmän ilmastoblogeista.
Tekijät: Agrologiopiskelijat 2. vuosikurssi 2020
Piia Kekkonen
Ohjaava opettaja, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu