Pölyttäjien merkitys maataloudelle on merkittävä ja luontaisten pölyttäjien väheneminen lisää tarvetta käyttää tarhamehiläisiä pölytyksen varmistamisessa. Satoa ja laatua pölytyspalvelulla
-hanke selvittää ja edistää pölytyspalvelun toimintaedellytyksiä sekä tekee havaintoja käytännön maatiloilla pölytyksen onnistumisesta ja pölyttäjien liikkeistä.
Onnistuessaan pölytys parantaa satoa ja sadon laatua kasveilla, jotka vaativat tai hyötyvät hyönteispölytyksestä. Pölytyspalvelua käyttämällä, eli vuokraamalla tai ostamalla pölytyspesiä voidaan lisätä pölytystä kasveilla ja näin turvata sadon onnistuminen. Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hanke teki havaintoja kasvustoista kasvien kukkimisvaiheessa pilottitiloilla Pohjois-Savon ja Hämeen ELY- keskuksen alueelta kesällä 2019. Linjalaskennalla alueelta laskettiin pölyttäjien lukumäärät sekä otettiin siitepölynäytteitä pölytyspalvelussa paikalle tuoduista mehiläispesistä. Siitepölynäytteiden avulla pystytään selvittämään, minkä kasvin kukissa mehiläiset olivat vierailleet. Laskentoja jatketaan kesällä 2020.
Pölyttäjien liikkumiseen ja pölytyksen onnistumiseen vaikuttavat useat tekijät. Pesien sijainti, pesien määrä ja sääolosuhteet vaikuttavat pölyttäjien liikkumiseen ja muut yhtä aikaa kukkivat luonnonkasvit voivat houkutella hyönteisiä suosimaan luonnonkasveja viljelykasvien sijaan. Linjalaskennassa laskennat tehtiin kukinnan aikana klo 12-16 välisellä ajalla. Sääolosuhteet olivat laskennan aikana aurinkoiset tai puolipilviset ja tuulisuus oli heikkoa tai kohtalaista.
Kesän 2019 pölyttäjähavaintojen perusteella havaittiin, että tarhamehiläisiä ja muita pölyttäjiä esiintyi kasveilla hyvin vaihtelevasti. Luontaisista pölyttäjistä kimalainen viihtyy puna-apilakasvustoissa parhaiten ja kukkakärpäsiä esiintyi tasaisesti eri kasvilajeilla. Tarhamehiläiset viihtyivät laskentojen perusteella hyvin härkäpapu- sekä tattari- ja kevätrypsikasvustoissa.
Linjalaskenta tehdään eri tavalla marjakasveille ja peltokasveille: Mansikka, pensasmustikka ja vadelma lasketaan 25 metrin leveydeltä molemmin puolin; härkäpapu, apila ja rypsi lasketaan 50 metrin leveydeltä molemmin puolin.
Hanke jatkaa havainnointia maatiloilla kesällä 2020 ja pilottitilatoiminnasta kiinnostuneet, tutustukaa hanketoimintaan ja ottakaa yhteyttä hankehenkilökuntaan. Kerromme lisää!
Hankkeen internetsivut: https://satoajalaatua.savonia.fi/
Hanke toteutetaan yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen kanssa Pohjois-Savon ja Hämeen ELY-keskuksen alueella. Rahoittaja on ELY-keskus ja Euroopan maaseudun aluekehitysrahasto.
Piia Kekkonen
TKI-asiantuntija
Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu
Hankkeet rahoittajat:
:
