Ilmastoblogi III

Tämän blogitekstin ja ajatusten takana ovat Savonian agrologiopiskelijat, ryhmästä RA18SM

Talvi tappaa kasvitaudit. Kylmä talvi vähentää kasvitautien ja tuholaisten määrää. Kylmä talvi ja pohjoinen sijainti on suojannut Suomea monilta Etelä- ja Keski-Euroopassa esiintyviltä kasvitaudeilta ja hyönteistuholaisilta. Talven pakkaset heikentävät kasvitautien ja kasvintuhoojien elinvoimaa ja määrää kasvualustassa.

Suomessa viljellystä ruuasta löytyy kansainvälisesti verrattuna vain vähän torjunta-ainejäämiä. Suomessa tuotettu ruoka on maailman puhtaina. Maa-, metsä- ja puutarhatalouden kasvinterveys on Suomessa hyvällä tasolla verrattuna muihin Euroopan maihin. Kasvinterveyden valvonta perustuu kasvinterveyden suojelemisesta annettuun lakiin (702/2003), joka tähtää vaarallisten kasvintuhoojien Suomeen leviämisen estämiseen ja todettujen esiintymien hävittämiseen. Kasvitaudit tuhoavat maailman ravinnontuotannosta noin 10 % vuosittain.

Suomessa tarve kasvinsuojeluaineiden ja kasvitautien torjunta-aineiden käytölle on globaaliin tasoon verrattuna vähäinen. Kasvinsuojeluaineita käytetään Suomessa vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja riski torjunta-ainejäämille pienenee. Suomessa ei käytetä varastoinnin aikana kemiallisia torjunta-aineita varastotuholaisten tai tautien torjumiseen, koska kylmän talvikauden vuoksi näitä ei yleensä esiinny.

Vähäinen kasvinsuojeluaineiden määrä ylläpitää maaperän vähäistä raskasmetallipitoisuutta eikä niitä keräänny kasveihin. Vähäisellä torjunta-aineiden käytöllä on positiivinen vaikutus tuotannon laatuun. Viileä ilmasto vähentää kasvintuhoojien esiintymistä hidastamalla niiden lisääntymistä. Lisäksi se estää sellaisten lajien leviämisen maahan, jotka eivät selviä talven yli.

Vesistöt ovat herkkiä pilaantumiselle

Suomessa vesistöjen laatu ja puhtaus ovat huomattavasti parempia kuin muualla maailmassa; Suomen järvien vesistä 80 % on laadultaan erinomaista tai hyvää. Suomessa etsitään jatkuvasti uusia keinoja vesistöjen hoitamiseen. Ilmastonmuutoksen myötä vesien laatuun tulee vaikuttamaan heikentävästi mm. sademäärien lisääntyminen ja sateiden voimakkuuden kasvaminen. Sateiden lisääntyessä ravinteiden huuhtoutumisen riskit kasvavat, ja tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota lannoitteiden käyttöön sekä peltotöiden ajankohtiin. Suomessa lannoitteiden käyttö on tarkasti valvottua, ja lannoitukset suunnitellaan lohkokohtaisesti, jotta ylilannoitukselta vältyttäisiin. Vesistöjä pyritään suojelemaan myös jättämällä erilaisia pientareita, suojakaistoja, sekä -vyöhykkeitä pelloille, jotka sijaitsevat vesistöjen läheisyydessä. Suojakaistaleiden ja vyöhykkeiden noudattamista seurataan, kun tila on tehnyt ympäristötukisitoumuksen.  Mutta esimerkiksi Hollanissa voit rakentaa eläinten tuotantorakennuksen tai perustaa pellon heti vesistön läheisyyteen.

Jätteiden lajittelu ja  kierrätys

EU:ssa syntyy vuosittain noin 2,5 miljardia tonnia jätettä. Vuonna 2014 maa- ja metsätalouden sekä kalastuksen osa tästä hurjasta määrästä on vain 1 %, kotitalouksien osuus 8 %, teollisuustuotannon osuus 10 %, kaivostoiminnan ja louhinnan osuus 30%, rakennusalan osuus 34 % sekä muiden osuus 17 %. jätteen määrä väheni Bulgariassa ja Alankomaissa. Jätettä syntyy eniten henkilö kohden rikkaammissa maissa, koska turismi selittää osaltaan nämä jäte määrien nousut. Suomen osalta vuonna 2016 jätteen määrä Suomessa henkilöä kohti oli 504 kg ja Tanskassa taas puolestaan oli 777 kg. Vuosien 2005 ja 2016 välillä Suomessa, Virossa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa ja Irlannissa kaatopaikalle vietävän jätteen määrä väheni huomattavasti.  Suomessa 42 % jätteestä kierrätetään tai kompostoidaan ja kaatopaikalle päätyy vain 3 %.

Metsä sitoo ilmakehän hiiltä

Kansainvälisesti suomalainen metsäosaaminen on – ja on jo pitkään ollut – korkeassa kurssissa. Suomessa avohakkuu tarkoittaa metsän uudistamista, sen kasvukyvyn tarpeellista elvyttämistä. Siis jotakin kokonaan muuta kuin vaikkapa Brasiliassa, jossa maan presidentin johdolla oltiin kovin hitaita ryhtymään toimiin satojatuhansia hehtaareita kuukaudessa sademetsää tuhoavien metsäpalojen sammuttamiseksi.

Metsäpalot aiheuttavat hiilidioksidipäästöjä ja vähentävät muun muassa viljelyalaa sekä kaventavat kasvien sekä eläinten elinympäristöjä (Nasa)

Ilmastonmuutoksen torjunnassa metsien tehtävä on toimia ilmakehän hiilensitojana. Jotta metsä tähän kykenisi, täytyy metsän kasvaa. Tätä edellyttää hiilensidonta biologisena prosessina. Suomessa avohakkuut keskittyvät vanhoihin, kasvunsa jo päättäneisiin tai sen jo lähes päättäneisiin metsiin. Ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmasta metsät nimenomaan tuleekin uudistaa. Tämän uudistamisen tulee myös tapahtua riittävän tehokkaasti, jotta metsien kyky sitoa hiiltä ei ajan oloon laske. Suomessa metsän omistajia sitoo metsälaki. Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa uudistamaan metsän pian pääte hakkuiden jälkeen. Metsän uudistamiseen valitaan lajike, mikä soveltuu kasvupaikalle parhaiten.

Varmasti paljon jäi kertomatta, mutta mielestämme, Suomessa asiat ovat aika hyvällä malilla. Ja koko ajan tehdään lisää töitä, jotta Suomen hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.

Kirjoittajat:

Kimmo Järvi, Sanna Räisänen, Kati Heikkilä, Erja Kämäräinen, Anu Hakkarainen, Emmi Parkkinen, Erika Kemppainen, Aini Partanen, Minka Kilponen, Johanna Kiesiläinen, Sanni Kemppainen, Tiia Heinikainen, Laura Rantala, Eetu Hokkanen, Satu Jääskeläinen, Pekka Leskelä, Merja Tuovinen, Sami Juntunen, Heli Jolkkonen, Satu Virolainen, Minna Ruokolainen, Meeri Partanen, Anu Tiikkainen, Outi Kuvaja.

Piia Kekkonen
Ohjaava opettaja, TKI-asiantuntija
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Ilmastonmuutos kasvin- ja metsäntuotannossa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.