Halusimme tehdä rohkean kokeilun hieman uudenlaisella työpajan toteutustavalla. Ensin alustuspuheenvuoro Zoomilla, sitten lyhyesti keskustelua puheenvuorojen ja chatin kautta. Zoomista keskustelu siirrettiin Facebookiin annettujen kahden teeman alle. Seuraavana päivänä kokoonnuttiin tunniksi puimaan yhteenvetoa webinaarin aiheesta, keskusteluista sekä tällaisen toimintatavan toteutuksesta. Kuinka kokeilu onnistui?

Toimintamallilla saatiin hyviä kehittämisideoita

Opittuja asioita olivat seuraavat: Muistetaan laittaa tavoitteet selkeämmin esille. Täyttyivätkö meidän tavoitteet? Ei tehdä annettuihin teemoihin liian isoja ja laajoja kysymyksiä, sillä niihin on haasteellista vastata. Konkreettisiin kysymyksiin on helpompi vastata, mutta toki myös suurella pensselillä maalailu on tarpeellista. Olisi ollut hyvä, jos keskusteluaikaa Zoomissa ja Facebookissa olisi ollut enemmän. Olisiko yhteenveto voinut ollut vasta parin päivän kuluttua? Toisaalta taas oli hyvä, että yhteenveto oli seuraavana päivänä alustuksesta, niin asiat olivat vielä tuoreessa muistissa. Jos aikaa olisi merkitty enemmän, olisiko se vaikuttanut osallistujamäärään? Voitaisiin kokeilla keskustelun käyntiä Facebookin lisäksi muissa kanavissa, kuten Instragramissa ja Twitterissä. Eri kanavissa luultavasti tavoitetaan erilaisia keskustelijoita ja siten saadaan erilaisia keskusteluja.

– Miten suomalaisen ja pohjoissavolaisen maataloustuotannon pitäisi kehittyä? Parannammeko tuotantopanosten omavaraisuutta, resurssitehokkuutta, taloudellista tehokkuutta? Mitkä ovat tulevaisuuden kannalta oleellisia kehittämiskohteita?
Tällaisella aiheella keskusteltiin ensimmäisessä teemakeskustelussa Facebookissa. Keskustelua heräsi eniten ruokahävikistä. Esille nostettiin myös alkutuotannon heikko kannattavuus. Huolena on, että maataloustuotanto painuu alas. Alas poljetun maataloustoiminnan uudelleen ylös nostaminen on todella haasteellista. Pohdittiin, kuinka koronapandemia muuttaa ihmisten suhtautumista maatalouteen. Saataisiinko alkutuotannon kannattavuutta parannettua siten, että viljelijät pureutuisivat entistä syvemmälle siihen, miten juuri hän saisi juuri hänen omalle tilalleen paremman kannattavuuden? Tämä vaatii viljelijöiltä uudenlaista ajattelutapaa ja motivaatiota. Unohdetaan naapurikateus, puhalletaan sen sijaan yhteen hiileen.

Alustuksessa ennustettiin, missä ruokaa tullaan tulevaisuudessa tuottamaan. Kartta näytti positiivista sadon muutosta pääasiallisesti maapallon pohjoisosissa. Tämä muistutti, kuinka asioita tulee tarkastella ja nähdä pitkällä aikavälillä. Ruuantuotanto on erittäin tärkeä ala. (Kuvakaappaus kartasta alustuksen tallenteesta: https://www.youtube.com/watch?v=k_R6gs-yYWU)

Toinen teemakeskustelu

– Maataloustuotannon ja ruokaketjun resilienssillä tarkoitetaan sen kykyä selviytyä kriiseistä ja pärjätä kriisien aikana. Millainen on suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon resilienssin tilanne? Miten selviydymme tästä, meneillään olevasta kriisistä? Miten varaudumme siihen, että selviydymme myös tulevista kriiseistä?
Tämän keskustelun aiheissa heräsivät etenkin öljy, biopohjaiset polttoaineet ja valkuaisomavaraisuus. Muistuteltiin, ettei me voida vaikuttaa kaikkeen, esimerkiksi öljyn hintaan. Koulutukset uusiutuvien energianlähteiden käyttöön on tarpeen ja niitä tullaan järjestämään. Yhteenvetotilaisuudessa otettiin keskusteluun myös varautumissuunnitelmat. Millaiset ovat suunnitelmat tiloilla, jos esimerkiksi eläimet tai ihmiset sairastuvat? Entä jos sähköt katkeaa pidemmäksi aikaa? Millainen on kyberturvallisuus? Onko viljaa riittävästi varastossa, jotta pärjätään pahimman kriisitilanteen yli? Tarpeellista on miettiä erilaisia skenaarioita ja varautua niihin varautumissuunnitelmalla. Mitä on tehtävä, jotta toiminta ei pysähdy, vaikka se vähän hiljentyisikin?

Yhteenvetoon osallistuneet puhalsivat hyvin yhteen. Ideointi jatkui ja eri kanavissa (Zoom, Facebook ja yhteenvetotilaisuus) käydyt keskustelut täydensivät toisiaan. Eri organisaatiot saivat tilaisuudessa ideointiporukan kasaan. Saataisiinko koottua ideointiporukka myös viljelijöistä? Ideointiporukassa voitaisiin yhdessä jatkaa kehittämistyön ideointia.

Kaisa Hyvönen
TKI-asiantuntija
Maatila 2030 -hanke,
Savonia-ammattikorkeakoulu

https://maatila2030.savonia.fi/

Uudenlaisia webinaarikokeiluja ja yhteen hiileen puhaltamista
Merkitty:        

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.