Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa I
Vaikka elämme tällä hetkellä vielä talvea, on nyt hyvä aika valmistautua tulevan kesän laidunnukseen ja jaloitteluun. Monilla tiloilla on harjoitettu eläinten laidunnusta kesällä ihan normaalina rutiininomaisena toimintana, niin vastaavasti monella tilalla siitä vasta haaveillaan tai vaikka vain pohditaan. Talvi onkin hyvää aikaa pohtia ja suunnitella laidunnukseen ja jaloitteluun liittyviä kysymyksiä.
Onnistunut laidunnus, niin kuin jaloittelukin, on monen tekijän summa. Tähän summaan kuuluu muun muassa laitumen perustaminen, aitaus- tai tarhausmateriaalit, työmenekkien määrittäminen ja työmenetelmät. Tärkein onnistuneen laidunnuksen tai jaloittelun lähtökohtana on hyvä suunnittelu. Vanha sananlaskukin sanoo, että ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” ja tässä aiheessa se pitääkin hyvin paikkansa. Itseasiassa perusteellinen laidunnuksen suunnittelu alusta lähtien olisi hyvä aloittaa jo edellisen vuoden keväällä laidunlohkoja perustettaessa.
Perinteisesti laiduntaminen on aloitettu rakentamalla laidunaita navetan välittömään läheisyyteen keväällä lumien sulettua. Siinä aitausta tehdessä pohditaan samalla, miten laidunta hoidetaan, miten aidat pidetään kunnossa tai vaikka minkälaisella liitoksella saakaan pitävän liitoksen sen hetkiseen aitalankaan. Aitausta varten on ehkä hankittu aitatolpat ja langat muutamaa viikkoa aikaisemmin, mutta siihen se onkin jäänyt. Ajatuksena on ollut, että näin on tehty ennekin ja tehdään jatkossakin, mitä sitä asioita muuttamaan.
Entä jos lähdettäisiinkin miettimään laidunnuksen ja jaloittelun toteuttamista uudesta näkökulmasta ennakoiden työt jo hyvissä ajoin, aikana jolloin ei ole niin kiire ja hoppu tehdä lyhyen kevään kaikki työt yhtä aikaa. Tehdään suunnitelma, mitkä eläimet tulevat laiduntamaan tai jaloittelemaan kyseisenä kesänä. Se vaikuttaakin aika ratkaisevasti moneen jatkopäätökseen.
On täysin eri asia laidunnuttaa vasikoita kuin täysikasvuisia lypsylehmiä, joiden tulee päästä säännöllisesti navettaan lypsylle. Tai mikä merkitys laitumella on valitun laiduntavan eläimen ruokintaan? Toki eläinlajista ja koosta riippumattomia yhtäläisyyksiä laidunnuksessa on ja nämä yhtäläisyydet helpottavat tarvikehankintoja sekä konkreettisia toteuttamistoimia. Otetaan tässä esimerkiksi lypsylehmä ja sen tarpeet kesäisen laidunnuksen tai jaloitteluun laitumella.
Laidunnuksen suunnittelua lypsylehmille aloitettaessa on tehtävä päätös laitumen merkityksestä lehmien ruokintaan, onko laidun merkittävä osa lehmän päivittäistä rehunsaantia vai onko laidun vain ”terapiaoleilua” ja pientä välipalaa varsinaisen ruokinnan ohella. Toisinaan kuulee väitteen, että lehmille ei laidunrehu maistu, lehmät vain ulkoilevat laitumella ja tallaavat nurmen maahan. Tämä väittämä pitää paikkaansa, mikäli lehmät saavat kaiken tarvitsemansa karkearehun sisällä. Lehmät, kun ovat hieman ”mukavuudenhaluisia” ja syövät mieluummin valmiiksi eteen jaettua talvikaudelta tuttua säilörehua, kuin laiduntavat rehun itse pellolta. Lehmän on tutkittu käyttävät rehunsyöntiin keskimäärin 5–6 tuntia vuorokaudessa. Lehmät ehtivät syödä vuorokaudessa tarvitsemansa määrän karkearehua lypsyjen välillä. Lehmät saadaan syömään laidunrehua rajoittamalla karkearehun määrää sisällä, eikä tuotostaso ei tästä pienene, kunhan laitumen nurmen kuiva-ainepitoisuus on riittävä.
Laidunnus- ja ruokintasuunnitelmaa tehtäessä laidunrehun määrä voidaan vakioida esimerkiksi viiteen kiloon kuiva–ainetta päivää kohden. Optimointilaskennalla saadaan selville, kuinka paljon säilö– ja (tai) väkirehua tarvitaan laidunnurmen lisäksi. Onnistuneessa laidunkierrossa hyvälaatuisella laidunnurmella d-arvona voidaan käyttää vakioituna 700 g/kg ka.
Ruokinnansuunnittelu tehdään tapauskohtaisesti eikä siihen ole mitään yleispätevää mallia. Näistä lähtökohdista voidaan lähteä suunnittelemaan laidunnuksen tai jaloittelun toisia suunnittelun vaiheita. Näihin vaiheisin ja pohdintoihin palataan seuraavassa blogissa, joka ilmestyy lähiaikoina.
Seurailkaa JALAKA-hankkeen kotisivuja http://jalaka.savonia.fi/ sekä sosiaalista mediaa.
Jarkko Partanen
TKI-asiantuntija
JALAKA-hanke
Savonia-ammattikorkeakoulu