Viime kesän kuivuudessa kasvustot olivat epätasaisia ja eriaikaisia ja kärsivät stressistä. Tällaiset vastustuskyvyltään heikot kasvustot ovat aina alttiimpia taudeille. Samaan aikaan lämmin sää oli omiaan vauhdittamaan tautien ja tuholaisten kehitystä. Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa kuultiinkin mielenkiintoisia puheenvuoroja viime kasvukauden tuholais- ja tautihavainnoista.
Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti osa II: Lämpö helli ikäviä kasvivieraita
Lämmin kesä suosi erityisesti eteläisiä rikkakasvilajeja. Viime kesänä jopa ilmiöksi nousi rikkakananhirssi: Siitä kertyi runsaasti uusia havaintoja ympäri maata. Lisäksi edellisvuosista poiketen sitä oli paikoitellen peltolohkoilla runsaasti. Ruotsinkielisen neuvontajärjestön NSL:n kasvinsuojelututkija Lotta Poikolainen piti Kasvinsuojeluseuran Syyspuinti-tapahtumassa esityksen rikkakananhirssistä ja kokonaisvaltaisesta
Kuivan ja kuuman kesän jälkipuinti osa I: Kevätviljat kärsivät eniten
Nyt talvella on aikaa katsoa taaksepäin kuluneeseen kasvukauteen. Kesäkuun loppu ja koko heinäkuu olivat tavanomaista vähäsateisempia ja lämpimämpiä lähes koko Suomessa, eikä Pohjois-Savo ollut poikkeus. Sateiden suhteen tosin pienipiirteistä alueellista vaihtelua oli paljon, sillä paikallisia kuuroja saatiin jonkin verran. Monin
Vasikoiden pitopaikkoihin panostaminen tuo hyvinvointia ja säästöä
Vasikoiden olosuhteisiin panostamalla varmistetaan suomalaisen maidontuotannon jatkuminen kilpailukykyisenä ja turvataan terveet lähtökohdat myös kasvavalle lihanaudalle. Vasikoiden kasvuun ja terveyteen vaikuttavat oleellisesti vasikalle tarjottava ravinto ja hyvä hoito, mutta myös vasikkalan olosuhteet. Olosuhteisiin kuuluvat ilmastoinnin säätö, ilman liikenopeus, lämpötila, kosteus, kaasut,
ISOBUS-väylän hyödyntäminen Pohjois-Savon alueella
ISOBUS-väylä on ISOBUS-standardia noudattava tiedonsiirtoväylä, jonka avulla traktori ja työkone kommunikoivat keskenään, yleensä jopa riippumatta siitä, ovatko koneet samanmerkkisiä vai ei. Tämä mahdollistaa sen, että työkonetta voidaan ohjata traktorin omalta näytöltä. Mutta paljonko tätä tekniikkaa hyödynnetään Pohjois-Savon alueella? Entä mitkä
Nurmentuotanto Pohjois-Savossa kasvukaudella 2021 ja kokemuksia nurmen perustamisesta
Terve nurmikasvusto tuottaa hyvän sadon, sitoo hiiltä ja lisää pellon kasvukuntoa. Viljelijän kannattaa tavoitella mahdollisimman tiheää ja tervettä kasvustoa maan päällä ja pyrkiä takaamaan juuristolle hyvät olosuhteet, jolloin myös pellon kasvukunto paranee. Oheisessa blogissa käydään läpi vuoden 2021 havaintoja Pohjois-Savon
FarmGas-PS 2 – biokaasua maatiloilta liikenteeseen
Miten biokaasua voidaan tuottaa hajautetusti maatiloilla ja hyödyntää keskitetysti paineistettuna tai nesteytettynä? – FarmGas-PS 2 -hanke luo siihen pohjoissavolaisen toimintakonseptin. Hankkeessa testataan myös biokaasumädätteestä ja raakalietteestä separoidun kuivajakeen käyttöä lypsylehmien kuivikkeena. FarmGas-PS 2:ssa luodaan toimintakonsepti, jossa biokaasu tuotetaan hajautetusti maatiloilla
Tavalla ja toisella lehmät laitumelle
Laiduntamistapojen kirjo on maitotiloilla laajempi kuin takavuosina, jolloin laiduntaminen tarkoitti koko kesäajan ruokinnan perustaa. Kun lehmiä nyt on kahdenkymmenen sijaan kaksikin sataa, ei laiduntaminen tarkoita samaa kuin ennen. Siilinjärveläisellä Tiina Nyyssösen ja Jari Eskelisen tilalla laidunnus tarkoittaa tilan sadalle lehmälle
Maitomäärät eivät pysy tasaisina ympäri vuoden
Lypsyjärjestelmien ja maidon hinnoittelun muutosten vuoksi on entistä tärkeämpää, että lypsykarjatilan maitomäärät pysyvät tasaisina eri kuukausina ympäri vuoden (kuva 1). Automaattisissa lypsyjärjestelmissä poikimisten ja maitomäärän tasaisuus mahdollistaa kapasiteetin täysimääräisen hyödyntämisen. Vastapoikineita pitää olla tasaisesti ympäri vuoden, jotta niiden heruminen ei
Laidunten vesijärjestelyissä on monta tapaa onnistua
Puhtaan juomaveden vapaa saatavuus ja toimiva juomavesijärjestely ovat onnistuneen laiduntamisen perusedellytyksiä. Lämpimänä kesäpäivänä syntyy nopeasti ongelmia, elleivät eläimet saa riittävästi hyvälaatuista juomavettä. Nauta juo paljon vettä ja kulutus vaihtelee eläinten iän, koon, tuottavuuden sekä rehun laadun ja olosuhteiden, kuten ilman