Laidunnuksen on perinteisesti ajateltu tarkoittavan täyslaidunnusta: lehmät keräävät tarvitsemansa ravinnon laiduntaen, eikä lisäruokintaa juuri käytetä. Kasvaneissa karjoissa täyslaidunnus ei Suomen olosuhteissa ole käytännössä välttämättä mahdollista. Vaihtoehdon ei silti tarvitse olla laidunnuksen lopettaminen kokonaan. Laidunnuksen voi toteuttaa osa-aikaisena tai niin kutsuttuna
Talviaikaisen jaloittelun vaikutus lypsylehmän hyvinvointiin
Tuotantoeläinten hyvinvoinnin perustana voidaan pitää vuonna 1993 määriteltyjä viittä vapautta. Näitä vapauksia täydentää kansallisella tasolla eläinsuojelulaki, joka on laadittu vuonna 1996. Eläin-suojelulakia ollaan tällä hetkellä uudistamassa, koska sitä halutaan muokata nykypäivän tasolle. Esi-merkiksi eläinyksilön mahdollisuus luontaiseen käyttäytymiseen on tärkeä näkökohta