Etäohjattua terveysliikuntaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Väestömme ikääntyvien määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 19,9 prosentista arviolta 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ikääntymiseen liittyy alkavat toimintakyvyn ongelmat, kuten liikkumisen ja kotona selviytymisen vaikeudet. Tutkimusten mukaan terveysliikunnalla voidaan vaikuttaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Liikuntalain tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä parantaa eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua. Kunnissa liikuntatoiminnalla pyritään vaikuttamaan laajasti hyvinvointiin. Ikääntyvien kohdalla tavoitteena on edistää terveyttä ja terveellisiä elintapoja, parantaa kotona selviytymistä, lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuntien vastuulla on järjestää liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioon ottaen.

Digitaaliset palvelut parantavat ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan asuinpaikasta riippumatta. Ikääntyessä voi olla haastavampaa saada järjestettyä kuljetusta ohjattuihin liikuntaryhmiin. Etäohjattujen liikuntaryhmien järjestäminen tuo mahdollisuuden ikääntyvien osallisuuteen ja omasta kunnosta huolehtimiseen. Erityisesti se mahdollistaa syrjäseudulla asuvien ikääntyvien osallistumisen ohjattuun liikuntaan.

Terveysliikunta on fyysistä aktiivisuutta, jolla saadaan aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Etäohjattu liikunta toteutuu siten, että ohjaaja ja osallistuja ovat fyysisesti eri paikoissa ja yhteys heidän välillään on toteutettu it-teknologian keinoin. Kaikille avoin, reaaliaikainen videoneuvotteluyhteys mahdollistaa myös osallistujien keskinäisen kommunikoinnin ja toistensa näkemisen. Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kokemusten mukaan etäohjattu ryhmämuotoinen liikunta on lisännyt ikääntyneiden myönteisiä sosiaalisia kontakteja ja tämän myötä lisännyt myös hyvinvointia.

Etäohjattujen liikuntaryhmien järjestäminen vaatii tiedottamista ja markkinointia sekä ohjausta ja tukea käytön opetteluun. Ikääntyneillä aistien heikkeneminen ja muistisairaudet vaikeuttavat osallistumista. Haasteena on myös laitteiden puuttuminen ikäihmisiltä. Tänä päivänä ikäihmiset ovat kuitenkin koko ajan tietoisempia digitaalisista ratkaisuista ja yhä useammalla on tietoteknisiä laitteita sekä verkkoyhteydet.

Etäohjattua terveysliikuntaa on kehitetty jo useiden vuosien ajan. Hankkeet voivat olla hyvä tapa saada toiminta alkuun rahoituksenkin kannalta. Tärkeää olisikin saada juurrutettua etäohjattu terveysliikunta osaksi kuntien pysyvää toimintaa.

Kuva 1. Etäohjattua terveysliikuntaa (Iltanen, Karvinen ja Topo 2018.)

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Petra Karvosen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Petran kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat:

Petra Karvonen, TYKO18SY

Pirjo Turunen, lehtori  Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

ILTANEN, Sonja, KARVINEN, Elina ja TOPO, Päivi 2018. Kokemuksia iäkkäiden etäohjatusta terveysliikunnasta [verkkojulkaisu]. Ikäinstituutti. [Viitattu 2019-04-11.] Saatavissa: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/Virtuaalisesti-voimaa-vanhuuteen-raportti_www.pdf

LIIKUNTALAKI. 10.4.2015/390. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2019-04-26.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150390?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=liikuntalaki

THL 2018. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen [verkkosivu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2019-04-12.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/kunnan-hyvinvointikertomus/ketka-tekevat/liikunta-hyvinvointikertomuksessa

TILASTOKESKUS 2015. Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. [Viitattu 2019-04-12.] Saatavissa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html

 

 

 

Teknologia elintapaohjauksen tukena

Ravinto ja teknologia

Syömisen ja ruuan ympärillä tapahtuu. Sosiaalisen median tarjonta kuhisee erilaisia ruokatrendejä ja laihdutustarinoita kuvin höystettynä: Ennen ja nyt. Vuodesta toiseen erilaiset laihdutusvinkit seuraavat toisiaan ja somen ruokakeskustelut kirvoittavat tunteita. Painonpudottaja on haasteen edessä, mikäli ajatuksissa on parhaan dieetin valinta. Meitä neuvotaankin mediassa ja somessa ahkerasti mitä tulisi syödä ja mitä välttää. Tarjolla on esim. rasvanpolttoa tukevia ja treenaajille suositeltuja ruokavalioita sekä vatsaa helliviä valmisteita. Mitä ihmettä ovat prebioottiset kuitulisät tai Psyllium-kuitujauhe?

Julkiset ruokakeskustelut, ruokamainonta ja lukuisat blogit käsittelevät uusia ruokatrendejä. Muutama vuosi sitten esim. superfoodit olivat hitti. Kirjoittajakin tutustui tuolloin Chia-siemeniin ja Maca jauheeseen. Blenderikin on kotiimme hankittu ja alkuinnostuksessa loihdin sillä monenlaiset smoothiet. Myöhemmin kiireisissä aamuissa tyydyin vain sekoittamaan kulhoon marjoja, rahkaa ja mehukeittoa. Toisinaan vain rahkaa ja mehukeittoa, mikäli anopin antamat marjat olivat pakasteesta loppu.

 

Kasviksia lautaselle: Suomalaisten ruokatottumukset

Erilaisten suosituksien ja ruoka-aiheisten artikkeleiden ja blogien viidakossa seikkailu voi hämmentää. Useat meistä kuitenkin toteavat, että tiedämme miten meidän tulisi syödä ja tiedämme mitä epäterveellinen ruoka on. Suositusten mukaan mm. kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Vaikka määrä vaikuttaa verrattain kohtuulliselta, todetaan kuitenkin FinTerveys 2017-tutkimuksessa, että vain joka kymmenes mies ja joka viides nainen syö kasviksia ja hedelmiä suositusten mukaan. Tutkimuksen mukaan kansanterveytemme aiemmin suotuisa kehitys on nyt muutoinkin huonoissa kantimissa. Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista kaikissa ikäluokissa. Kohonnut verenpaine on edelleen huolestuttavan yleinen ja punaista ja prosessoitua lihaa nautimme reippaasti yli suositusten. Myös aliravitsemus esim. ikäihmisten kohdalla on noussut esille viime aikaisissa julkisissa keskusteluissa.

Kuva 1. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vähentämään napostelua ja hillitsee makeanhimoa. Vaihtoehdoksi esim. marjaisa välipala, johon sopii kaveriksi rahka tai maustamaton jugurtti. Kuvaaja: Anita Kemppainen

Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia

Terveellisten elintapojen tukena meillä on hyviä tutkimustietoon perustuvia ravitsemussuosituksia (Suomalaiset ravitsemussuositukset) ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamista helpottava ruokakolmio. Euroopan kansantautien toimintaohjelma (European NCD Action Plan 2016–2025) painottaa mm. terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä. Toimintaohjelmassa linjataan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopiste tulisi olla ongelmien toteamisesta ja hoidosta niiden ehkäisyssä. Toimintaohjelman mukaan on parannettava kansallisesti mm. metabolisen oireyhtymän riskien arviointia ja hallintaa. Kansainvälisen EAT-Lancet tutkijakomissio taas ottaa kantaa parhaillaan julkisessa keskustelussa olevaan lihan syöntiin ja suosittaa punaisen lihan syönnin vähentämistä Euroopassa peräti 77 prosentilla. Raportti nostaa keskusteluun myös ajankohtaiset väestön kasvuun ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet, jonka vuoksi meidän olisi ryhdyttävä syömään entistä kasvispainotteisemmin ja huomioitava myös laajemmin kestävä ruokatuotanto.

 

Elintapaohjauksella kohti pysyviä terveellisiä elintapamuutoksia?

 Terveellisen ravitsemuksen lisäksi riittävä liikunta ja virkistävä uni ovat terveytemme peruspilareita. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös ohjausta ja tukea tarvitaan näiden asioiden tiimoilta muutoksen herättelemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman VESOTE-kärkihankkeen (2017–2019) tavoitteena on monen eri toimijan yhteistyönä vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta). Hankkeen myötä esim. osa sairaanhoitopiireistä on jo päivittänyt elintapaohjauksen käytäntöjään.

Suomessa elintapojen neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta on myös tutkittu runsaasti. Ylimäki (2015) tutki työikäisten sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja elintapa-muutokseen sitoutumiseen. Elintapaohjaus toteutettiin pääosin videopuhelin-välitteisesti ryhmämuotoisesti. Tuloksissa tutkittavien elintavat olivat muuttuneet positiiviseen suuntaan mm. paino laskenut, kasvisten ja marjojen syöminen oli lisääntynyt ja suolan käyttö vähentynyt. Vuoden kuluttua, seurantamittauksessa todettiin kuitenkin osallistujien ruokailutottumusten repsahtaneen. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan erityisesti kyky sitoutua muutokseen, ohjeiden noudattaminen sekä huoli omista elintavoista ja niiden vaikutuksesta terveyteen.

 

Syödään viisaammin terveysteknologian avulla?

Kiteytettynä elintapaohjauksella ja neuvonnalla tuetaan asiakasta tekemään parempia terveyspäätöksiä ja muuttamaan elintapojaan. Vaikka elintapaohjauksen merkitys mm. terveydenhuollon toteuttamana on kiistaton, osoittavat tutkimukset, että pitempiaikaisessa sitoutumisessa elämäntapamuutoksiin olisi parantamisen varaa. Käytössämme on tällä hetkellä esim. verkkopohjaisia ravitsemusohjelmistoja, jotka tukevat itsenäistä syömiskäyttäytymisen seurantaa. Terveellistä elämäntapaa tukemaan on kehitetty myös kännykkäsovelluksia ja ranteeseen sujautettavia aktiivisuusrannekkeita. Sovelluksia on kehitetty avuksi mm. kalorien laskentaan, ruokapäiväkirjan pitoon ja myös liikuntasuorituksia mittaamaan.

Parin vuoden takainen yhdysvaltalaistutkimus (Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss) tutki aktiivisuusrannekkeen käyttöä laihduttamisen tukena. Tutkittavina oli lähes 500 vapaaehtoista ylipainoista miestä ja naista. Tutkittavat henkilöt, jotka käyttivät aktiivisuusranneketta 18 kuukauden ajan painonpudotuksen tukena, laihtuivat kuitenkin vähemmän kuin he, jotka eivät käyttäneet ranneketta. Käytännössä tilanne ei ole näin yksiselitteinen ja tulokseen vaikuttavat monet seikat. Tie pysyviin terveellisiin elintapoihin on myös yksilöllisistä ja eri työkalut sopivat eri ihmisille.

 

Tosiasia on, että terveysteknologia on tulossa elintapaohjauksen tueksi

UKK-instituutti on kehittänyt VESOTE-hankkeessa mm. ExSed-järjestelmää mittaamaan reaaliaikaisesti ja objektiivisesti liikkumista, paikallaan oloa ja unta. Järjestelmän keräämät elintapatiedot ovat käytettävissä elintapaohjauksessa niin asiakkaalle kuin elintapaohjausta toteuttavalle henkilöstölle. UKK-Instituutin mukaan tähän mennessä saatu ammattilais- ja asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista.

Vastikään arvostetussa Journal of Internal Medicine –tiedelehdessä julkaistu tutkimus nostaa esille suomalaista terveysteknologiaosaamista. Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma auttoi pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista. Ohjelma perustuu ns. persuasive designiin, jossa henkilön asenteita ja käyttäytymistä pyritään muuttamaan ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla. Ohjelma on sisällään erityinen, koska se huomioi ruokavalio- ja liikuntaohjauksen ohella syömiskäyttäytymistä esim. tunnesyömistä. Ohjelma mahdollistaa myös käyttäjälleen suunnitellun yksilöllisen ohjauksen, jossa huomioidaan aikaisempi syömiskäyttäytyminen. Tutkijoiden tavoitteena on saada ohjelma maksuttomasti kaikkien käyttöön kenties jo vuoden 2019 aikana.

Teknologia kehittyy vauhdilla elintapaohjauksen tueksi palvelemaan niin elintapaohjausta toteuttavaa henkilöstöä kuin asiakasta. Uuden teknologian käyttöönotto ei aina suju ongelmitta. Tällöin voi ilmetä teknologian suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä virheitä. Nämä taas voivat lisätä muutosvastarintaa käyttäjien keskuudessa. Kuitenkin ongelmien ratkaisemisen myötä positiivinen vaikuttavuus tulee toteutumaan erityisesti, mikäli kyseessä on merkittävä elintapojen parannus laajassa käyttäjäryhmässä. Hyvänä esimerkkinä toteutuneista onnistumisista on ExSed-järjestelmä ja Onnikka-painonhallintaohjelma. Voimme siis olla taas ylpeitä Suomalaisesta teknologiaosaamisestamme! Haasteena lienee, miten hyvät teknologian työkalut saadaan aikanaan ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön tasavertaisesti ja miten perehdytystä ja opastusta uusien teknistyvien välineiden käyttöön järjestetään. Ihanteellista olisi, että jokainen löytää itselleen sopivan ja yksilöllisen tavan tukemaan terveellisiä elämäntapoja. Olipa se sitten kännykän ”appi” taskussa ilmoittamassa välipala-aikaa, kansalaisopiston liikuntaryhmä tai läppärille asennettu painonhallintasovellus (esim. Onnikka). Ehkäpä juuri Onnikasta muodostuu uraauurtava ja helppokäyttöinen uusi apuväline elintapamuutoksen tueksi.

 

Jäikö lukemastasi mieleesi jotain erityistä? Muista ainakin tämä: Syödään terveellisesti!

Kuva 2. Rento hölkkä ja reipas kävely ovat liikuntamuotona vertaansa vailla. Raikkaaseen ulkoilmaan pääsee liikkumaan suoraan kotiovelta. Kuvaaja: Anita Kemppainen

Kuva 3. Rentouttavat herkutteluhetket kuuluvat elämään. Kuvaaja: Laura Kemppainen

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Anita Kemppaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Anitan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Anita Kemppainen TYKO8SY, työskentelee järjestökentällä, jossa hän pyrkii kannustamaan asiakkaita terveellisiin ruokatottumuksiin ja innostaa valmistamaan hyvää ja maustuvaa arkiruokaa.

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

BORG, Patrik ja OJALA, Anna 2017. Verkkovalmennustyökalut ravitsemus- ohjauksessa [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017/14-15.UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf

JAKICIC, John, DAVIS, Kelliann ja ROGERS, Renee 2016. Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss. The IDEA Randomized Clinical Trial [digilehti]. Journal of the American Medical Association (JAMA) 2016;316(11):1161-1171. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27654602

JUSSILA, Anne-Mari 2017. Mikä ihmeen VESOTE? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf

KOPONEN, Päivikki, BORODULIN, Katja, LUNDQVIST, Annamari, SÄÄKSJÄRVI, Katri ja KOSKINEN, Seppo (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014. [Verkkoaineisto]. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Saatavilla: ttps://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

TEERINIEMI, A.‐M., SALONURMI, T., JOKELAINEN, T., VÄHÄNIKKILÄ, H., ALAHÄIVÄLÄ, T., KARPPINEN, P., ENWALD, H., HUOTARI, M.‐L., LAITINEN, J., OINAS-KUKKONEN, H. ja SAVOLAINEN, M. J. 2018. A randomized clinical trial of the effectiveness of a Web‐based health behaviour change support system and group lifestyle counselling on body weight loss in overweight and obese subjects: 2‐year outcomes [digilehti]. Journal of Internal Medicine, 2018, 284; 534–545. Saatavissa: 2018https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/joim.12802

THE EAT-LANCET COMMISSION 2019. Healthy Diets From Sustainable Food Systems. Food Planet Health. [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf

VASANKARI, Tommi 2018. Mitatusti vaikuttavaa elintapaohjausta – miten syntyi ExSed-järjestelmä? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: www.ukkinstituutti.fi/filebank/3609-Terveysliikuntauutiset-web.pdf

WORLD HEALTH ORGANIZATION 2016. Action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases in the WHO European Region [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/315398/66wd11e_NCDActionPlan_160522.pdf

YLIMÄKI, Eeva-Leena 2015. Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen [e-kirja]. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526207520.pdf

 

Ikäihmiset jäävät digitalisaation ulkopuolelle – vai jäävätkö sittenkään?

Sähköiset palvelut internetissä kuten verkkopankki tai asiointiverkkopalvelut (Kela) lisäävät kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia käyttää palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sanotaan, että yhteiskunnassa on meneillään suoranainen digiloikka.

Digiloikan takana on Euroopan Unioni. EU:n digitaalistrategian päätavoitteena on digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittäminen vuoteen 2020 mennessä. Toimintaohjelmassa luodaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa ja myös Suomi on innokkaasti mukana julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Sipilän hallituksen kärkihanke oli rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöiseksi ja ensisijaisesti digitaaliseksi, jolloin se olisi julkisen talouden kannalta tuottavaa.

Digitalisaatiota voi moni pelätä, sillä muutos on ollut nopeaa ja moni ei pysy mukana kuten ikäihmiset, joille tietokoneiden ja älylaitteiden käyttö ei ole tuttua. Edellisen hallituksen kärkihankkeessa tavoitteeksi asetettiin myös auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Tarjolla pitää olla digitaalisten palveluiden ohella myös perinteisempiä tapoja hoitaa asioita, mutta monesti perinteinen palvelu voi olla maksullista.

AUTA-hankkeessa kehitettiin sähköisen asioinnin tuen toimintamallia. Digituen toimintamallissa myös kansalaisjärjestöjen tuki on todettu monipuoliseksi ryhmäopastuksesta koulutukseen ja vertaistukeen, joka tarjoaa ohjausta ja rinnalla kulkijoita.

Ikäihmisissä on hyvin monenlaista tietotekniikan osaajaa, alan ammattilaisesta täysin kokemattomiin käyttäjiin. Vertaisopastuksen avulla opitaan tutkimusten mukaan parhaiten, koska vertaisohjaajan ja opastettavien kieli, ikä ja elämänkokemus kohtaavat. Vertaisopastus on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa kohdataan toisia ikääntyneitä ja voidaan jopa ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Joensuussa on toiminut jo vuodesta 2010 Joen Severi ry, jossa vapaaehtoiset tuutorit opastavat vertaistuen kautta pohjoiskarjalaisia ikäihmisiä tietotekniikan perustaidoissa sekä tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Toiminta on ollut suosittua, joten toimintaa on laajennettu myös Joensuun alueen keskuksiin. Seuraavassa videossa toiminnasta kertoo Erkki Huopio, ks. video linkistä: http://drive.google.com/file/d/16jDinwP77nQSubIeiZczCTAvEfgwhpPafg/view?usp=sharing_eil&invite=CNjst-UJ&ts=5cc02edc.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Utta Kolehmaisen  kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Utan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Utta Kolehmainen, TYKO18SY

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

EUROPE 2020 STRATEGY, 2019. Digital Single Market [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/europe-2020-strategy

JOEN SEVERI RY s.a. Tietotekniikkaa senioreille [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://sites.google.com/site/joenseveriyhdistys/home

RÖYSKÖ, Heini 2016. Kohden vuotta 2020- näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyneiden arkeen [verkkodokumentti]. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27175058/Kohden_vuotta_2020-2.pdf

VTM, 2017. Digituen toimintamalliehdotus [verkkodokumentti]. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2c278a11-3503-448d-803b-14adb2c9c681/33bb419a-a58d-4783-a77c-8266aa7c18bb/KIRJE_20180131130831.pdf

 

 

 

Digitalisaatio hyvinvointikoordinaattorin työssä

Ennen kirjoitettiin sulkakynällä paperille. Oltiin kirjeenvaihdossa. Virkapaperit veivät lähetit tai posti vastaanottajille. Tiedon siirtoon kului aikaa jopa viikko. Nyt moni asia on siirtynyt nettiin.

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. ” Ennen ja nyt” Kuva: Heli Nissinen

Olemme kehittyneet kovaa vauhtia. Pysymmekö kaikki kehityksen perässä?

Nyt tieto kulkee digitoimintojen kautta sekunneissa ihmiseltä toiselle. Korvaako digitalisaatio kuitenkaan ihmistä? Ei kaikkea, mutta se voi helpottaa ihmisen työtä ja tiedon saantia.

Digitaalisia mahdollisuuksia on paljon, millä voidaan helpottaa ja turvata elämää. Ikäihmisille on kehitetty esim. digitaalisia apuvälinetä, mittareita, turvajärjestelmiä hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen.

Voisimmeko vieläkin enemmän helpottaa ikäihmisten osallisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen?

 

 

 

 

 

Kuva 2. Internetin ihmeellisessä maailmassa on paljon tietoa. Kuva: Pixabay

Terveyden- ja sosiaalipalveluiden yhteystiedot, palveluajat ja -tavat tulisi olla selkeämmin esillä. On laadittu hienoja kotisivuja, mutta ne ovat täynnä tekstejä, lokeroita, linkkejä. Löytävätkö ikäihmiset oikean tiedon, palvelunumerot ja -paikat?

Ikäihmisille HELPPOUS olisi kuitenkin ydinasia! 

Helppous voisi auttaa ikäihmisen osallisuutta ja tuoda asiaan matalankynnyksen ajatuksen?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. Voisiko Chatti madaltaa kynnystä osallisuuteen? Kuva: Pixabay

Olemassa on jo kaikenlaisia chatteja, joita eri ikäiset ihmiset voivat käyttää ja hyödyntää. Chatteja on mm. vakuutusyhtiöillä ja pankeilla. Voisiko ikäihmiset hyötyä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä chatti palveluista?


 

 

 

 

 

Kuva 4. Mikään ei kuitenkaan poista fyysistä kaipuuta ja läheisyyttä. Kuva: Pixabay

Voitaisiinko Chatin avulla jotakin kuitenkin lievittää, vaikka yksinäisyyttä, turvattomuutta, sairauden pelkoja ja huolia?

Ajattelen, että useammalla nykypäivän 60-80 vuotiaalla on tietokoneet. Väestö ikääntyy koko ajan ja yhä enemmän tulee ihmisiä, joilla on taito käyttää nettiä. Yhä pidempään olla työelämässä ja näin moni yli 70-vuotias osaa tietokoneiden käytön.

Kuinka tavoitamme ikäihmiset parhaiten ja kuinka ikäihmiset tavoittavat avun itselleen? Liittyen terveyteen ja hyvinvointiin.  Alkuun olisi yksi linkki, minkä alta löytyisivät kaikki avoinna olevat chatti palvelut.
Tämän päivän trendi on, lakkautetaan konttoreita ja palvelupisteitä. Nyt olisi hyvä aika opettaa ihmisille eri palvelumuotoja.

Meidän tulee ajatella tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä.
Vaikka olenkin elämässä tämän hetken kannattaja.
Teemme päätökset tässä hetkessä, eli nyt on toimittava.
Haasteena voi olla kirjoittaminen ja ymmärretyksi tuleminen?

Jonna Ritvanen käsitellee julkaisussaan, jonka aiheena on, Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa. Hän on nostanut kirjallisuudesta mm. pohdintaa, tuleeko ihminen oikein ymmärretyksi kirjoitteisessaan tekstiä toiselle ihmiselle.

– Haasteen voi olla, toisen ymmärtäminen oikein tekstin perusteella (Ritvanen 2017,78.)

 

Kuva 5. Apua kotiin. Kuva Pixabay

Nettiin on kuitenkin kehitetty lääkäreiden vastaanottoja. Ja on kehitetty virtuaalisairaaloita. Nyt on kehitteellä yhdistää terveys- ja sosiaalipuolen sähköisiä palveluita. (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 8-9.) Mitä se sitten on, jää nähtäväksi?

Voisiko chatin rinnalla olla Zoom tms. palvelumuoto?

Ympäri Suomea mm. Lapinlahdella, Kempeleessä, Turussa ja monessa muussa kunnassa ja kaupungissa, toimii fyysisesti ikäihmisten neuvolapalveluita. Heillä on hienoja netti sivuja. Voisiko näiden yhteydessä olla avoin ikäihmisten chatti tai Zoom?

Voisiko seuraavana ollakin ” ikäihmisten nettineuvola” tai ”ikääntyväterveys-netissä”. Nämä tavoittaisivat ikäihmiset. Ja ikäihmiset saisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä ns. saman katon alta.
Yhdistettäisiin niin terveyden ja sosiaalipuolen osaajat. Kaikki tarvittava tieto löytyisi samalta sivulta. Hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi. Ikäihmisten netti toimisi apuvälineenä.

-Tietysti ikäihmiset voisivat soittaa tarvittaessa tiettynä aikana palvelunumeroon, jos puhelimessa puhuminen  helpottaa viestintää.

Samalla sivulta voisi olla linkki kattavaan ikäihmisten tietojen kartoitukseen. Tästä linkistä satasiin kaikki tarvittavat tiedot. Tiedot siirtyisivät kaikille tahoille, kenen hoitoon ikäihminen kuuluu tai siirtyy. Hyödynnettäisiin vaikka kanta.fi pohjaa, niin ei tarvitsisi keksiä polkupyörää uudestaan.

Kuva 6. Koottaisiin asiat yhteen. Kuva: Pixabay

Osallistavatko nettipalvelut ikäihmisiä? Onko se matalan kynnyksen palvelua? Ikäihmiset ovat tottuneet soittamaan puhelimalla ja olemaan fyysisesti vuorovaikutuksessa. Ajattelisin, että jotkut asiat voisivat helpottua, kuten tiedon saanti.
Emme voi tietää ellemme kokeile!

Kuva 7. ”Tarvitsemme kuitenkin toista ihmistä vierellemme. Sitä tarvetta ei voi milloinkaan viedä kokonaan pois, vaikka aika muuttuukin. Kuva: Pixabay

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Heli Nissisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Helin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Heli Nissinen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

LAPINLAHDEN KUNTA 2019. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Lapinlahti [Viitattu 2019-01-01.] Saatavissa: https://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali–ja-terveysosasto/Vanhuspalvelut/Ennaltaehkaisevat-palvelut/Ikaihmisten-neuvola

KAUPPILA, Tarja. KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018.  Sähköhelmenkalastus [Verkkoaineisto] STM [Viitattu 2018-01-01.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KEMPELEEN KUNTA 2017. Ikäihmisten neuvola [Verkkojulkaisu]Kempele [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: https://www.kempele.fi/sosiaali-ja-terveys/ikaantyvien-palvelut/ikaihmisten-neuvola.html

RITVANEN, Jonna 2017. Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa? [Verkkoaineisto] Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: file:///C:/Users/elamansade/Downloads/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf

TURUN KAUPUNKI 2018. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Turku. [Viitattu 2018-12-12.] Saatavissa: https://www.turku.fi/uutinen/2018-12-12_turkuun-perustetaan-ikaihmisten-neuvola

Pian Pihtiputaan Mummokin digijumppaa

Pihtipudas on Keski-Suomen pohjoisin, n. 4200 asukkaan kunta. Pihtipudas on pinta-alaltaan laaja pitäjä, jossa on useita kyläkuntia (”virkeitä viheralueita”). Näinollen välimatkat voivat olla pitkiä kuntataajamaan, jossa valtaosa palveluista tarjotaan. Pihtipudas on myös ikääntyvä kunta, mutta samalla ikääntyminen on yksi Pihtiputaan voimavaroista – onhan meillä maankuulu oma Pihtiputaan Mummo! http://www.pihtiputaanmummo.fi/

Pihtiputaan kunta on valittu valtakunnalliseen kolmivuotiseen voimaa vanhuuteen -ohjelmaan v.2016-2019. Kansallisen Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien (ikä 75+), toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Voimaa vanhuuteen -työllä edistetään iäkkäiden kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistetaan heidän yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksiaan.

Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Tavoitteeseen edetään kehittämällä ja lisäämällä iäkkäille tarkoitettua liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä ohjattua liikuntaa, arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua.

Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa 2017–2019 Ikäinstituutti edistää digitaalisin keinoin iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa terveysliikuntaa. Hanke on suunnattu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ihmisiin, jotka asuvat kaukana palveluista ja joiden toimintakyky on jo alkanut heikentyä.

Aloitamme Pihtiputaan ohjelmakauden päätteeksi syksyllä 2019 digijumppakokeilun, jonka ideana on, että kotona asuvat, Voimaa vanhuuteen-kohderyhmään kuuluvat iäkkäät osallistuvat kerran viikossa livenä etäohjattuun jumppaan. Jumppaa voi ohjata ammattilainen tai koulutettu vertaisohjaaja. Vertaisohjaajat voivat toimia myös kotijumppaajan tukena ikäihmisen kotona. Digijumpan voi lähettää esim. jostain jo olemassa olevasta, kohderyhmälle suunnatusta ryhmästä, jolloin ei tarvitse perustaa uutta ryhmää. Tämän yhteisen jumpan lisäksi iäkkäitä kannustetaan jumppaamaan omatoimisesti Ikäinstituutin valmiiden videoiden avulla.

Pihtiputaan kunta hankkii valituille ikäihmisille koteihin tabletit, joihin asennetaan vaadittava teknologia. Lähetykset ovat kaksisuuntaisia livelähetyksiä, jolloin aito vuorovaikutus toteutuu ohjaajan ja jumppaajien välillä. Jumppaajat opastetaan myös teknologian käyttöön. Haaveissa on, että yhden tabletin äärelle kokoontuisi useita ikäihmisiä naapurustosta jumppaamaan, jolloin tavoitettavuus olisi parempi ja samalla tulisi hoidettua myös sosiaalisia suhteita. Alustavasti olemme suunnitelleet digijumpan viemistä kolmelle kyläkunnalle. Alvajärvi ja Kojola ovat jo kaksi valittua kyläkuntaa, joihin on mietitty pienimuotoista ryhmäjumppaa. Alvajärvellä on tarkoitus kokoontua kerhotiloihin, Kojolassa suunnitellaan kokeilu vietäväksi kotiin, jonne kokoontuu pieni jumpparyhmä. Kolmas kokeilupaikka tai -kylä on vielä mietinnässä.

Uskon, että digijumppa tuo kotona asuvalle ikäihmiselle fyysisen hyvinvoinnin ja kohentuneen toimintakyvyn lisäksi myös henkistä hyvinvointia. Onhan lähetys kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen reaaliaikainen lähetys. Myös se, että virkeiden viheralueiden ikäihmiset kokontuvat yhteen, lisää sosiaalista vuorovaikutusta, jonka on todettu olevan merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osatekijä. Digijumppakokeilu lisää varmasti myös kokeilun osallistuvien digitaitoja ja madaltaa heidän kynnystään opetella ja käyttää muitakin digitaalisia palveluita.

Odotamme Pihtiputaalla innolla, kuinka digijumppakokeilumme onnistuu; miten teknologia toimii ja kuinka kokeiluun valittu kohderyhmä ottaa tämän vastaan. Kokeilun pohjalta myös Ikäinstituutti saa arvokasta tietoa siitä, miten kunnat ja järjestöt voivat suunnitella iäkkäille ihmisille sopivaa terveysliikunnan etäohjausta. Ikäinstituutti levittää näitä hyviä toimintamalleja myös muihin Voimaa vanhuuteen -kuntiin.

Lähteet: Ikäinstituutti/Voimaa vanhuuteen ohjelma: https://www.voimaavanhuuteen.fi/

Kirjoittaja:

Kati Laine-Rissanen, Pihtiputaan kunnan vapaa-aikatoimen koordinaattori ja Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija

 

QUUDAA MITÄ TYKKÄSIT!

 

Kuva 1. Tuusniemen kunta: Palautelomake

”Miten paikka ja palvelu toimi” ja ”Mitäpä tykkäsit” ovat tietoja, joihin kunnissa pitäisi nykyistä useammin saada vastauksia kehittyäkseen palvelujen tuottajana. Palautteen saaminen on tärkeää, jotta parempia tuloksia voi saada aikaan. Aktiivisesti palautetta kysymällä halutaan oikeasti osallistaa vaikuttamaan asioihin, mikä taas parantaa kuntalaistenkin hyvinvointia.

Laki velvoittaa kuntia laatimaan vuosittain hyvinvointikertomuksen, jonka tulee perustua tietoon kuntalaisten hyvinvoinnista. Yksi mitattavista arvoista on kuntaisten kuuleminen, ja mukaan ottaminen palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun. Hyvinvointikoordinaattorin tehtäviä onkin testata uusia keinoja tiedon välittämiseen kuntalaisille, sekä mahdollistaa kuntalaisille erilaisia väyliä osallistua palvelujen kehittämiseen.

Kuva 2. Kuntalaisen hyvinvointiin vaikuttaa moni asia. Kuva: Sirkku Kumpulainen

Palautetta ja vaikuttamista uusin keinoin

Tuusniemen kunta, kuten moni muukin suomalainen paikkakunta, käyttää kunnan omia WWW– sivuja tiedon jakamiseen ja palauteen pyytämiseen. Sivustolta löytyy linkki, jonka kautta toivotaan kuntalaisten antavan yleisesti palautetta. Tuon lisäksi samaiset kunnan internetsivut kehottavat kuntalaisia ottamaan virkamiehiin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla. Palautteen antaminen sähköpostilla tai puhelimella soittamalla on kuitenkin osalle ihmisistä jo vanhanaikaista, saati että tietoa etsittäisiin kuntien ja kaupunkien kotisivuilta.

QR- koodeja hyödyntämällä voikin helpottaa palautteenantamista sekä avata aivan uusia mahdollisuuksia monipuoliselle tiedottamiselle.

Palauteenantomahdollisuuksia, lisätietoja, ohjausta, turvallisuutta

Kuntosalilla seinästä skannattavan koodin kautta voi kirjoittaa palautelomakkeeseen heti havaitsemansa puutteen tai korjausehdotuksen. Samoin urheilukentällä, uimarannalla tai lähiliikuntapaikalla voi palautteen antaminen olla yhden koodauksen takana. Koodi voi toimia myös suoraan lisätietojen antajana: koodin takana voi olla laitteiden käyttöohjeita videoituina, jolloin kyseessä on selkeää toiminnanohjausta. Retkeilyreitillä koodin takaa voi löytyä kartta, missä kulkija juuri silloin on menossa. Tavoitteena turvallisuus!

Kuva 3. Tuusniemen kunta: Seinävuoren rotkolaakson kartta.

Ilmoitustauluilla olevien useiden tiedotteiden sijaan koodin takaa voi löytyä tarkkoja kohdetietoja, listaus lähialueen palveluista tai perusinfoa juuri siitä paikasta eri kielillä. Toimii niin terveyskeskuksen kuin liikuntapaikan ilmoitustaululla. Koodin takaa voi löytyä myös esimerkiksi juuri kyseisestä kohteesta kuvattuja videoita, jotka usein kertovat enemmän kuin moni paperinen tiedote.

Kuva 4. Tuusniemen kunta: Youtube -video Seinävuoren rotkolaaksosta

”Mitäpä tykkäsit” on QR- koodille vielä erilainen käyttökohde. Siinä koodin luku vie webropol -kyselyyn, jolla kartoitetaan, miten kyseinen tapahtuma on kävijän mielestä onnistunut. Koodi voi olla tapahtuman aikaan seinissä skannattavana, tai tapahtumaan myydyssä pääsylipussa. Näin tapahtumassa kävijä voi antaa heti palautetta ja olla näin mukana kehittämässä tapahtumaan edelleen.

QR- koodin kautta palautteen antaminen ei poissulje mitään muita palautteenantokanavia, eikä koodi poista kokonaan perinteistä tiedotusta. Tämä kuitenkin mahdollistaa, että voidaan tarjota nykyistä nopeampaa ja informatiivisempaa palvelua. Usein kuulee puhuttavan siitä, että on paljon ikäihmisiä, jotka eivät käytä internettiä tai älypuhelimia, joten sähköisiä palveluita ei siksi oteta käyttöön. Voi vastaavasti todeta, että on ihmisiä, joille soittamalla palautteen antaminen tai kotisivujen selailu on vanhanaikaista, ja heitä palvellakseen on tarjottava hipaisulla toimivia keinoja. Sähköiset kyselyt ja QR- koodin takaa löytyvät infotaulut vähentävät myös printattua aineistoa, joten koodin käyttö on ympäristöystävällinen vaihtoehto. Tästä luontokin kiittää.

Tuusniemen slogan: Tuusniemi muuntuu moneksi, päivittyy vuonna 2019 koodin verran eteenpäin.

Kirjoittaja Sirkku Kumpulainen, TYKO18SY

Lähteet:
Tuusniemen kunta, www.tuusniemi.fi
QR code Generator. Saatavissa: https://www.the-qrcode-generator.com/
Yle 11.7.2012: QR -koodi on kännykkäkansan villitys. https://yle.fi/uutiset/3-6212483
Timo Tirkkonen 2019. [Haastattelu] 23.3.2019, Tuusniemen kunnan vs. nuoriso- ohjaaja

 

 

Kansalaisen #-ajokortti

Yhteiskuntamme on jatkuvassa muutoksessa digitaalisempaan suuntaan. Ennen lähdettiin asioikseen asioimaan verotoimistossa tai sosiaalitoimistossa. Nykyään useat virastopalvelut ovat tuoneet perinteisen asioinnin rinnalle sähköisen asioinnin mahdollisuuden, ja edellä mainittuja virastoja voi lähestyä sähköisesti, uusimpana sosiaalityötä. Some on tullut osaksi arkeamme ja suorittaa menestyksekkäästi muun muassa päiväkirjan ja postikortin virkaa. Millaiseen tulokseen ja tavoitettavuuteen organisaatiot sähköisillä ja some-palveluilla pystyisivätkään, jos käyttäjät osaisivat ottaa palveluista kaiken irti?

Usein lämmöllä muistetaan Kansalaisen @-ajokorttia, joka tarjosi perusvalmiuden tietokoneen kanssa työskentelyyn ja internetin saloihin. Useat toivovat esimerkiksi työnhaun tueksi valmennusta, joka tarjoaisi sähköisten virastopalveluiden opastuksen lisäksi johdatusta somen ja muun nykyaikaisen median käyttöön. Sähköisissä palveluissa työskentelevät ja somea hyödyntävät työntekijät saavat perehdytyksen toki työnantajiltaan. Siinä missä nuoret kasvavat osaksi somea ja sähköisiä palveluja, ymmärtääkseni aikuiset saavat opastuksen tällä hetkellä varsin hajanaisesti.

Suomen tulevan ikärakenteen huomioiden, olisi Kansalaisen #-ajokortti varsin järkevä ja toimiva satsaus suuremmassakin mittakaavassa.

Tällaisen #-ajokortti valmennuksen sisältö voisi tuoda tutummaksi verkkopankkitunnuksilla ja mobiilivarmenteella kirjautumista, erilaisia sovelluksia kuten LinkedIn ja Facebook. Blogien lisäksi tutuksi olisi syytä tuoda myös Chat-palvelut, joita nyt jo useat perinteisetkin virastot tarjoavat.

Silmiini on viime aikoina useaan otteeseen tarttunut (ainakin minulle) uusi termi ”Sosiaalityö verkossa”. Viimeisimpänä uutta palvelua esiteltiin Kainuun osalta Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ISOuutisissa 25.3.2019. Uutisen innoittamana tutustuin vuoden 2018 loppupuolella käyttöönotettuun Facebook-alustalla toimivaan Aikuissosiaalipalvelut Kainuussa-sivuun. Heidän Facebook-sivunsa Chatissa sosiaalialan ammattihenkilö vastaa kysymyksiin ja sen kautta saa yleistä neuvontaa ja ohjausta. Chat-palvelun toivotaan helpottavan palvelujen saatavuutta ja madaltavan kynnystä yhteydenottoihin. Sosiaalityö verkossa kuten muutkin palvelut vaativat niin työntekijältä kuin käyttäjältäänkin motivaation ja sovellusten käytön hallinnan. Se on palveluna varmasti vaikuttava ja oikea-aikainen.

Kuva 1. Kansalaisen ajokortti. Kuva: Miia Juntunen

Tulevaisuudessa hyvinvointikoordinaattoreiden yksi tehtävä on varmistaa, että yhteiskunnassamme tehdään sekä strategisella, että käytännön tasolla työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Digitalisaation huomioiminen niin suunnitelman kuin käytännön tasolla, on merkittävä mahdollisuus esimerkiksi palvelujen tavoitettavuuteen ja saatavuuteen pitkien välimatkojen seuduilla. Matalan kynnyksen periaatetta tavoittelevissa palveluissa somen hyödyntäminen on varmasti yksi tulevaisuuden ratkaisu.

Mielestäni askeleet digitaalisuuteen ovat positiivisia, kun tietoturva-asiat ovat hoidossa, ja kun palvelujen käyttäjien taidot saadaan kohdilleen, on meillä vain rajattomat mahdollisuudet edessämme. Taitojen turvalliseen opetteluun tulisi jatkossa tarjota resursseja kansalaisille.

Suosittelen kaikkia tutustumaan Aikuissosiaalipalvelut Kainuussa sivustoon: https://www.facebook.com/Aikuissosiaalipalvelut-Kainuussa-350905085647755/?epa=SEARCH_BOX

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Miia Juntusen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Miian kirjoitus on hyvä esimerkki.

 

Kirjoittajat

Miia Juntunen, TYKO18SY, kirjoittaja työskentelee työllistymisen ja urapolkujen suunnittelun parissa Kainuussa

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

# Savonia # Aikuissosiaalipalvelut Kainuussa # Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

 

Lähteet:

Aikuissosiaalipalvelut Kainuu-facebook sivu. [Viitattu 9.4.2019] Saatavissa:

https://www.facebook.com/Aikuissosiaalipalvelut-Kainuussa-350905085647755/?epa=SEARCH_BOX

 

Itä-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus, ISO-uutiset 06/2019. 2019-25-03. [Viitattu 9.4.2019] Saatavissa:

http://isonet.mail-pv.fi/a/s/71547783-34c2c6c0a93e92d57127bddaa41e139d/3020504

 

 

Digitalisaatio kouluissa – Uhka vai mahdollisuus?

”Me ihmiset yliarvioimme teknologian vaikutuksia lyhyellä tähtäyksellä, mutta aliarvioimme niitä pitkällä tähtäyksellä. Voima tulee näkyväksi salaa”. – Amaran laki.

Suomessa on käynnissä suuri murros opiskelukäytännöissä. Digitalisaatio valtaa alaa ja positiivisesti katsottuna se laajentaa opettajien ja oppilaiden mahdollisuuksia kehittyä sekä tuovat oppivaikeuksista kärsiville lisää tukimahdollisuuksia uusien työmallien muodossa. Mutta onko kaikki muutos pelkästään positiivista. Nuorten ruutuaika lisääntyy, opettajien on oikeasti panostettava digimateriaaleihin ja osaamiseen ja samalla myös vanhempien tulisi kehittyä digitalisaation mukana. Tämä onkin usein hankalin pointti, sillä vanhemmat ovat usein vahvassa oppositiossa, jos heidän pitää opetella jotain uutta. Vaikka esimerkiksi Wilma-järjestelmä on ollut käytössä jo vuosia, niin edelleen on valtavasti vanhempia, jotka eivät osaa eivätkä suostu opettelemaan sen käyttöä. On jopa vanhempia, jotka antavat omat tunnuksensa lasten käyttöön, jotta heidän ei itse tarvitse vastailla tuntimerkintöihin tai viesteihin.

Useat kaupungit ovat jo alkaneet jakamaan älylaitteita ala-asteella opetuskäyttöön ja vastuu laitteista on vanhemmilla sekä lapsilla. Tämä on sinänsä hyvä, että lapset pysyvät ajan hermolla jo nuoresta lähtien ja osaavat käyttää laitteita, niin materiaalin hakemiseen, kuin sen tuottamiseen. Mutta onko kouluissa riittävästi opastusta laitteiden ja internetin tuomista haasteista? Kun aiemmin mainitsin, että vastuu laitteista on kotiväellä ja lapsella, niin useassa tapauksessa vanhemmat eivät osaa edes avata laitetta eikä seurata, että mihin lapsi tai nuori laitetta käyttää. Yhden nuoren vanhempi onkin todennut minulle, että hankala valvoa, että mitä nuori tekee tabletillaan, kun itse korkein teknologia, mitä osaa käyttää on television teksti-tv.

Tällä hetkellä on menossa kansalaisaloite siitä, että kouluun lisättäisiin uudeksi oppiaineeksi ilmasto-oppi. Tärkeä aihe ja mielestäni tämän lisäksi tulisi tulla myös digioppi. Opin tulisi sisältää tietoa ja oppiaineita, ei vain lapsille, vaan myös vanhemmille. Tärkeitä asioita olisi tieto ruutuajasta, ikärajoista, konkreettista tietoa sovelluksista, tietoa internetin vaaroista sekä myös lakitietoa asioista, että mikä on sallittua ja mikä ei. Nykyään on nuorten keskuudessa yleistynyt alastonkuvien lähettely pikaviestisovelluksilla ja useat nuoret ovatkin minulle kertoneet, että siinä ei ole mitään outoa. Kyseessä on usein jo alle 15-vuotiaat tytöt ja pojat. Tästä on suomessakin surullisia esimerkkejä paljon. Jo pelkästään se on rikos, jos alaikäinen lähettää itsestään alastonkuvan, sillä se tulkitaan alaikäisen sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan materiaalin levittämiseksi. Ruutuaika verottaa yöunia ja heikentää unen laatua. Lisäksi valtaosa nykyisistä diginatiiveista eivät liiku lähellekään riittävästi.

 

 

 

 

 

 

Kuva 1: Väsyttää

Ikärajoista nousi jo 2017 Isossa-Britanniassa juttua, kun iso-osa nuorista käytti ”alaikäisenä” eli alle suositusrajojen erilaisia viestisovelluksia. Tässä yksi linkki https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/alaikaiset-eivat-piittaa-ikarajoista-ja-rynnivat-someen-hallituksen-pitaa-puuttua-asiaan/6678048#gs.4jp0zv, joka johtaa mtv3:n kirjoittamaan artikkeliin asiasta. Huolestuttavinta artikkelissa oli, että myös Suomessa valtaosa nuorista oli ilmoittanut käyttäneensä sovelluksia alaikäisinä ja se, että 90% vanhemmista tiesi asiasta.

No tämän vuoksi digitalisaatio olisi tärkeä oppiaine myös vanhemmille, koska hyvin harva vanhempi jaksaa selvittää, että mikä on snapchat tai tiktok.

 

 

 

 

 

Kuva 2. Nuoret ovat sinuja puhelimiensa kanssa

Mitä sitten haasteita digitalisaatio luo opettajille. Uuden oppiminen ja ajantasalla pysyminen tuo luonnollisesti lisää työtä, mutta uutta termiä ”teknostressi” käytetään jo. Teknostressaantuneet työntekijät voivat olla ahdistuneita, väsyneitä, kyynisiä ja tehottomia. Heistä voi tuntua, että teknologian käyttö lisää jännittyneisyyttä, teknologian käyttö ei kiinnosta yhtään tai teknologia vain vaikeuttaa työtä. (Salanova ym., 2013.). Usein vanhassa on vara parempi, vaikka monessa koulussa, niin johto, kuin oppilaat odottavat opettajiltaan uudenaikaisia opetusmetodeja. Kuitenkin koulutuspolitiikan professori Pasi Sahlberg kertoo YLElle, että paras keino parantaa PISA-tuloksia, on vähentää älylaitteiden käyttöä (https://yle.fi/uutiset/3-10251667).

 

 

 

 

 

Kuva 3. Teknotressi uhkaa

Vaikka blogi käsittelee digitalisaatiota varsin kriittisesti, niin se ei ole koko kuva minun ajatusmaailmasta, mutta myönteiset asiat vaativat sitten jo oman blogituotoksen. Mikä sitten on parasta, sen vain aika näyttää. Tällä hetkellä digitalisaatio ajaa itseään vahvasti sisään ja vain vuodet, kokemus ja tutkimukset kertovat, että kannattiko se.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Kimmo Tirrin kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Kimmon kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Kimmo Tirri, TYKO18SY

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

MÄKINIEMI JAANA-PIIA ym. 2017. Digitalisoituva koulu – hyvinvoivat opettajat. https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102027/TRIM_Research_Reports_24.pdf?sequence=1&isAllowed=y

RÄSÄNEN PETRI, 2016. Digitalisaatio tulee, oletko valmis? Pirkanmaan verkkolehti. https://verkkolehti.pirkanmaa.fi/2016/04/08/digitalisaatio-tulee-oletko-valmiina-2/

SALANOVA, M., LLORENS, S. & CIFRE, E. 2013. The dark side of technologies: Technostress among users of information and communication technologies. International Journal of Psychology, 422–436.

 

 

 

 

 

Ihmiset vastaan robotit – kumpi vie voiton hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä liikunnanopetuksessa?

Voi apua, olen ollut aina vähän digitalisaatiota jäljessä. Ehkä vähän vastaankin, mutta aina pakon kautta olen digiratkaisuihin päätynyt ja lopulta huomannut, että niissä on paljon hyvääkin. Toki edelleen olen sitä mieltä, että tyyliin kynä-paperi-ratkaisu on pommin varma. Ja kun aina välillä digitekniikka pettää, jopa salaa myhäilen tyytyväisyyttä ja saatan tuumatakin, mitäs minä sanoin, kynä-paperi ei olisi pettänyt!

Sitten asiaan… Lähdenkin nyt pohtimaan, mitä hyvää ja huonoa robotit voivat tuoda hyvinvointia ja terveyttä edistävään, kansalaisopiston liikunnanopetukseen. Nyt haastan teidät, arvoisat lukijat, lukemaan tekstin loppuun, sillä lopussa ratkeaa, kumpi – ihminen vai robotti – saavuttaa tässä pelissä paremmat pisteet. Uskallanko antaa digitalisaatiolle mahdollisuuden? Voiko robotteja harkita opetukseen tukemaan ja antamaan uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen? Katsotaan voittaako perusimmeinen vai robotti! Ei muuta kuin pelaamaan…

Ihminen vastaan robotti ohjaustilanteessa. Kuvaaja (kuva vas.): Matti Hokajärvi

Miten ratkaista kasvava ikääntyvien määrä liikunnanopetuksen näkövinkkelistä?

Suomi on tällä hetkellä Euroopan nopeimmin ikääntyvä maa ja myös asuinkunnassani Viitasaarella ikääntyvien määrä kasvaa jatkuvasti. Ikääntyville pitää pystyä tarjoamaan lisää liikuntaryhmiä, se on fakta. Tulisivatko pitkässä juoksussa halvemmaksi robotit, kun niitä pystyy käyttämään jatkuvasti? Tällä hetkellä kunnilla on iso kynnys palkata uutta henkilökuntaa; päinvastoin virkoja vaan pyritään yhdistelemään. Okei, robotti maksaa sen kerran, mutta on sen jälkeen pitkäikäinen. Robottien avulla opetustunteja pystytään tarjoamaan päivittäin. Tuore liikuntapoliittinen selonteko pohtii, että laitoksissa asuville ikäihmisille pitäisi saada liikunta päivittäiseksi osaksi arkea. Ihmisresurssit eivät välttämättä riitä tähän, mutta roboteilta tämä onnistuisi.

Nyt lähtevät pisteet roboteille 1-0

Eurot

Sairauslomiin menee vuosittain sievoinen summa rahaa. Kun ajatellaan asiaa kansalaisopiston liikunnanopetuksen näkökannasta, opettajan sairaana töihin tuleminen on iso riski opettajan omalle terveydelle, mutta altistaa myös muut. Pahimmillaan otetaan rahallisesti monikertaisesti köniin, jos leikitellään ajatuksella, että opettaja tulee töihin sairaana. Sairastuttaa ensin ikääntyvän, riskiryhmään kuuluvan, joka kuormittaa perusterveydenhuoltoa. Sairastuttaa työikäisen, joka joutuu jäämään sairauslomalle ja hänelle hankitaan sijainen. Työikäinen sairastuttaa kotona lapsensa ja joutuu jäämään vielä tätäkin hoitamaan kotiin ja sijainen jatkaa hommia. Ja kaiken päälle opettaja luovuttaa ja jää itsekin sairauslomalle.

Tapahtuuko tätä robotin kanssa? No ei varmasti. Työpaikan vaihdokset, vuorotteluvapaat, työn kierrot, opintovapaat jne… ovat tätä päivää ja ihmisten jatkuvaan perehdyttämiseen uusia työtehtäviä varten menee aikaa ja sitä kautta rahaa muun työpanoksen pienentyessä sillä hetkellä. Robotin kanssa tätä ei pääse tapahtumaan, kun robotti vaan jaksaa puskuttaa eteenpäin samassa tehtävässään.

On havaittu, että ikääntyvät ovat entistä aktiivisempia ja haluavat panostaa laadukkaaseen vapaa-aikaan. Tätä kannattaa pohtia myös taloudellisen ostovoiman kannalta. Kun vielä on todettu, että ikääntyvät ovat riippuvaisempia ohjauksen merkityksestä, robotit voisivat tarjota paljonkin ohjattuja liikuntaryhmiä ihmisten opettamien rinnalle. Voidaanko lisääntyvillä robottien ohjaamilla liikuntaryhmillä myös vähentää laitospaikkojen tarvetta ja tarjota mielenvirikettä ja hidastaa muistisairauksien etenemistä? Näinkin eurot jäävät plussan puolelle. Hyväkuntoisilta ikääntyviltä saadaan tuloja ja toisaalta rahaa jää säästöön, kun laitostumista voidaan myöhästyttää ja jo laitoksissa asuvia saadaan pidettyä omatoimisina ja pärjätään näin ollen pienemmillä hoitoresursseilla.

Robotit puoltavat myös elinikäistä oppimista. Ihmiset haluavat tukea omaa elinikäistä oppimista, mikä on nostettu myös tulevaisuuden megatrendiksi. Kun ajatellaan, että ikääntyvien määrä nousee ja työikäisten määrä laskee, robotit tarjoavat lisätyövoimaa elinikäiseen oppimiseen, mikä taas tukee yhteiskunnan osallisuutta. Yksinkertaisesti ihmiset eivät vaan riitä opettamaan toisia ja toisaalta opetuksen ja oppimisen keinoin pidetään sivistystä yllä, millä on positiivisia vaikutuksia ihmisten omatoimisuuteen eivätkä oppivat ihmiset usein kuormita yhteiskunnan rahasampoja. On mahdollista, että yhteiskunnan heikommassa asemassa olevat ja tietyt sairausryhmät esim. autistiset voivat kokea robotin helpommin lähestyttäväksi matalan kynnyksen liikunnassa kuin ihmishahmon. Jos heitä saadaan liikunnan keinoin robotin avulla osallistettua, saadaan euroille positiivista käyttöä ja säästöä esim. terveydenhuollon tarpeen pienentymisen kautta heidän osaltaan.

Pointsit lähtevät roboteille 1-0

Tunteet ja elämykset

Digiratkaisut vaan lisääntyvät ja usein pohdinkin tuleeko ihmisille jossain vaiheessa niistä ähkyä. Teknologisten elämysten runsaus voi kääntyä itseään vastaan ja ihmiset haluavat hakeutua hyvin yksinkertaisiin elämyksiin. Kun ihmiset ovat päivän töissä digivempainten kanssa, on hyvinkin todennäköistä, että vapaa-ajalle riittää vain ihmiskontaktit esimerkiksi normaalin liikunnanopetuksen keinoin. Robotit voivat olla ihmistä parempia tiedonkäsittelijöitä, mutta empatiakyvyt ovat huonommat.

Pojot 1-0 ihmisille (ihmiset kirivät…)

Kestävä kehitys

Kestävä kehitys puoltaa väistämättä robottien käyttöä. Työyhteisöiden on pakko ennakoida tulevaisuuden skenaarioita, johon kestävä kehityskin voimakkaasti liittyy. Robotit voivat tarjota positiivisia vaikutuksia ilmastonmuutokselle. Kansalaisopistossa terveyden edistämisen näkökulmasta esimerkiksi minun opettajana pitää mennä autolla pakokaasujen kera laitoksiin ja taajaman ulkopuolisille asuinalueille, jotta hekin saavat liikuntaa, jotka muuten jäisivät liikunnan ulkopuolelle. Robotit eivät itsessään saastuta. Jos laitoksessa olisi valmiina robotti, hoitohenkilökunta voisi nostaa robotin kaapista asukkaiden eteen jumppaopeksi. Toisaalta melkein samaan hengenvetoon voi todeta, että robottien rakentaminen ja ylipäätään teknologinen kehitys lisää luonnonvarojen ylikuluttamista.

Ja voittaja on robotti! Kuvaaja: Miia Bovellan

Jaan pisteet puoliksi 0,5 roboteille ja 0,5 ihmisille

Pelin loppuyhteenveto:

Niinhän siinä kävi, että ainakin näiden vertailujen perusteella robotti vei voiton pistein 2,5- 1,5. En ihan allekirjoita tätä täysin, mutta kai täytyy tunnustaa, että kyllä robottien työpanosta ihmisen rinnalla, EI SYRJÄYTTÄJÄNÄ, kannattaa vakavasti harkita.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn näkökannasta nostaisin robottien käytön etenkin ikääntyvien ihmisten liikuttamiseen äärimmäisen toimivana ratkaisuna. Onkin todettu, että ihmiskunta saattaa muuttua seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana enemmän kuin mitä se on muuttunut viimeisen kolmensadan vuoden aikana. Digitalisaatio on varmasti yksi keskeisin syy yhteiskunnan rajuun muuttumiseen ja robotit tarjoavat mielenkiintoisia vaihtoehtoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön!

 

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Anne Kivivuoren kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Annen kirjoitus on hyvä esimerkki.

 

Anne Kivivuori TYKO18SY
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

HILTUNEN, Elina, KROOK, Pekka, PEKKARINEN, Helena JA RIMPILÄINEN, Esa 2014. Tee tulevaisuus! Pk- yrityksen ennakointiopas [verkkodokumentti]

KIISKI KATAJA, Elina 2016. Megatrendit 2016 – Tulevaisuus tapahtuu nyt [verkkodokumetti]

KIISKI KATAJA, Elina 2017. Työn ja toimeentulon arvoitus [verkkojulkaisu]

LINTURI, Risto ja KUUSI, Osmo 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018- 2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. [verkkodokumentti].

PYYKKÖNEN, Teijo ja RIKALA, Saku 2018. Valtio soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun edistäjänä [verkkodokumentti]

VLN s. a. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta [verkkodokumentti]

WIITAUNIONIN HYVINVOINTITYÖRYHMÄ s. a. Wiitaunionin hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2013- 2016 [verkkojulkaisu]

Uraauurtava koulutus hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla

Hyvinvointikoordinaattori (YAMK) koulutus on käynnistynyt ensi kertaa Savonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2018. Opiskelun aloitti tuolloin 28 innokasta opiskelijaa. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena Savonian Kuopion kampuksella.

Koulutuksen tavoitteena on laaja-alainen osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tutkinto-ohjelma tuottaa valmiuksia kehittää ja koordinoida väestön tai organisaation asiakkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Koulutuksen myötä osaat katsoa asioiden kehittämistä myös strategisesta näkökulmasta.

Opiskelijat kuvaavat koulutusta seuraavasti:

> Koulutus on monipuolista ja vastaa tulevaisuuden tarpeisiin.
> Keskitytään ennakoimaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteita.
> Vuorovaikutteista ja työelämälähtöistä koulutusta.
> Koulutuksen kautta pysyy hyvin ajanhermolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntijuudessa.

 

Kirjoittajat:

Riitta Turjamaa
lehtori, Savonia-amk

Pirjo Turunen
lehtori, Savonia-amk

– – –

Tutustu hyvinvointikoordinaattorin tutkinto-ohjelmaan >>