Terveyttä ja hyvinvointia suoraan somesta – kunnat mukana muutoksessa?

Miten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut saadaan tavoittamaan kuntalaiset?

1000-vuotta sitten vaatimattomat ja hiljaiset suomalaiset lähettivät toisilleen viestejä kaarnanpalasilla alavirtaan. Myöhemmin kohdattiin puheliaita ulkomaalaisia ja alkoi vuorovaikutuksen aikakausi. Sama meno jatkui kännykkäkaudelle saakka, kunnes keksittiin tekstiviestit. Tämän jälkeen koko maailma on hiljentynyt lähettämään viestejä. Näiden merkittävien muutosten myötä myös hyvinvointia ja terveyttä edistävien kuntapalveluiden viestintämuotojen on kehittyvä kohti nopeanviestinnän aikakautta. Nopeanviestinnän aikakaudelle siirtyminen on kunnissa tapahtunut toisaalla Suomessa sujuvasti toisaalla verkkaisemmin.

Kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät kuntapalvelut hakevat jalansijaa somessa. Nykyaikaisia viestintäkanavia otetaan käyttöön kuntasektorilla aktiivisesti. Lainsäädäntö ja tietosuoja-asetukset vaikuttavat esimerkiksi sosiaalipalveluiden digiaikakaudelle siirtymiseen merkittävästi. Vastaavasti aktiivisella somettamisella saadaan laajaa näkyvyyttä avoimille kuntapalveluille. Esimerkiksi matalankynnyksen liikuntapalveluista kunnat somettavat aktiivisesti.

Vaikeutta oikeiden viestintäkanavien valintaan tuo erilaisesti käyttäytyvät ikäluokat. Osalla kuntalaisista simpukkapuhelin soi vielä perinteisesti – tää ystävyys ei raukene -tahtiin. Osa vastaavasti tekee monta videota päivässä esimerkiksi TikTok-sovellukseen. Nykyään 1970-luvun hittituotteena myydyt puhelinpöydät alkavat kuitenkin olla jo historiaa. Sähköiset asiointikanavat ja sosiaalisenmedian tarjoamat mahdollisuudet ovat osalla kuntalaisista vielä ulottumattomissa, osa vastaavasti tarkistaa kirjepostinsa hyvin harvakseltaan.

Kuva 1: Viestintä ei ole nykyisin aikaan eikä paikkaan sidottua. Kuva: Noora Mäkiranta

Useimmille kuntapalveluita käyttäville väestöryhmille ei ole enää aikaan, paikkaan ja tiedottamiseen liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijä tavoittaa keskikokoisen yläkoulun oppilaat snäppäämällä noin 7 minuutin kuluessa. Vastaavasti muutama oppilas on saattanut huomata koulun ilmoitustaululle jätetyn mainoksen yhden kokonaisen päivän aikana. Digitalisaatio on mahdollistanut ihmisten välisen vuorovaikutuksen ympärivuorokautisesti ja koko maailman laajuistesti. Viestintä on helpompaa, nopeampaa ja automatisoituneempaa kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio on muuttanut palveluita, madollistanut uusia yritysmaailman innovaatioita ja tullut lähes kaikille osaksi jokapäiväistä elämää. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut eivät ole olleet muutoksessa mukana kärkijoukoissa. Nyt on kuitenkin viimeistään aika huomioida viestinnän monimuotoiset mahdollisuudet erilaiset kuntalaisryhmät huomioiden.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväkentällä palvelukseen halutaan myös kuntasektorilla robotteja, bloggareita, koodareita ja tubettajia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan sosiaalisenmedian hyödyntämisen arkipäiväiseksi kuntasektorilla. Työelämän kehitystä hidastavat ankeuttajat eivät ole hyväksyneet kaikkialla digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Osaamisentarve työelämässä on muuttunut, hyvinvointia edistävien palveluiden on pysyttävä muutoksen mukana, mutta miten? Erityisesti kuntien vastuulla olevien palveluiden markkinointi ja näkyväksi tekeminen on murrosvaiheessa. Kuntien on saatava viestintäänsä lisää mielenkiintoisuutta ja vaikuttavuutta suunnitelmallisella kehittämistyöllä.

Virallisten tiedotteiden ja päätösten tekeminen on välttämätöntä kuntasektorilla, mutta mutkikkaita hallintorakenteita yksinkertaistetaan ja paperittomuuden edistämistyö jatkuu aktiivisesti. Kuntalaisten mielenkiinto palveluita kohtaan on kuitenkin herätettävä jollakin muulla tavalla. Pääsääntöisesti kuntalaiset eivät seuraa kunnan kotisivuilla julkaistavia päätöksiä tai kirjaston ilmoitustaululla olevia mainoksia. Tiedon saattaminen eteenpäin kiinnostavassa ja helposti omaksuttavassa muodossa hakee vielä kuntasektorilla paikkaansa. Viestintäkanavien ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä on valtavia kuntakohtaisia eroja. Tasa-arvoisuuskäsitteen ympärille muodostuu useita viestintään liittyviä haasteita. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä ainoaa viestintäkanavaa, jonka kautta voitaisiin tavoittaa kokonaisvaltaisesti kunnan asukkaat. On mielenkiintoista seurata, miten kuntien tiedottaminen muuttuu ja kehittyy lähitulevaisuudessa.

Tekstiviesti saattaa tulla vielä muistutuksena lähenevästä hammaslääkäriajasta, valtakunnallisten tilastojen valossakin lähetettyjen viestien määrä on laskussa. Sitä vastoin WhatsApp ilmoittaa kymmeniä kertoja päivässä saapuneesta viestistä. WhatsApp on nykyisin suomessa käytetyin pikaviestisovelluksista. Se soveltuu tietyt asiat huomioiden hyvin myös työvälineeksi monenlaisissa työtehtävissä ja erilaisissa työyhteisöissä; teksti, kuva ja video tavoittavat hetkessä oikean vastaanottajan. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvien kuntapalveluiden asiakaspalvelun kysymys-vastaus-tyyppiseen viestintään WhatsApp on nopea ja helppokäyttöinen tapa, jota voi käyttää joko tietokoneella tai älypuhelimella.

Useassa kunnassa on edelleen käytössä puhelinvaihdepalvelu. WhatsApp sovelluksen avulla yhteydenotto olisi nopeampaa ja kätevämpää varmasti useimmissa tapauksissa. Lisäksi sovellus on helposti saatavilla kaikkialla esimerkiksi avoimen verkon kautta, edes saldoa ei siis tarvita. Suuret ikäluokat ja sitä nuoremmat ovat yksilö poikkeudet huomioiden omaksuneet älypuhelinten mahdollisuudet. Sitä vastoin älypuhelinten käyttäjämäärät romahtavat yli 75-vuotiaiden joukossa, pöytämallinen matkapuhelin häivyttää digitalisaation muutoksia näennäisesti, muuten he olisivat tilastollisesti vielä lankapuhelinten käyttäjäkuntaa.

Kuva 2 Somettaminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta sisältää myös uhkia. Kuva: Noora Mäkiranta

Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyön viestintäkanaviin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kannattaa jokaisessa kunnassa arvioida. Viestinnän keinoja pitää pyrkiä ajanmukaistamaan jatkuvasti osallistaen kuntalaisia, hyödyntäen palvelumuotoilun ja vaikutusten ennakkoarvioinnin työkaluja. Kunnat voivat tulevaisuudessa lisätä kohdennettua viestintää huomioiden ikärakenteen lisäksi erityisesti ne kuntalaiset, jotka eivät vielä itsekkään tiedä tarvitsevansa olemassa olevia palveluita. Mielestäni hyvinvointia -ja terveyttä edistävien ennaltaehkäisevien kuntapalveluiden on oltava näkyvillä kaikkialla siellä mistä kuntalaiset tietoa poimivat.

Kriisitilanteisiin kunnissa tarjotaan nopeanviestinnän välineitä, mutta ennaltaehkäisevät peruspalvelut ovat usein piilossa esimerkiksi monen klikkauksen takana. Lisätietojen saaminen peruspalveluista on iltaisin ja viikonloppuisin usein mahdotonta, vaikka vapaasti käytettävissä olevia palveluita, esimerkiksi ulkoliikuntapaikkoja käytetään eniten juuri virka-ajan ulkopuolella.

Maailma muuttuu, kehitys kehittyy ja kehitystä ei ole ilman muutosta. Jäädään seuraamaan millä tavalla kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden näkyvyyttä ja viestinnän vaikuttavuutta kehitettyä lähitulevaisuudessa.

Kirjoittaja: Tiina Mäkiranta, TYKO18SY

Lähteet:

Lehtinen, Matti ja Rossi, Matti 2017. Digitaalinen Suomi 2017. Aalto-yliopisto. Vantaa: Erweko Oy.

Digitalisaatio kehitysvammaisten sosiaalisen toimintakyvyn tukena

Digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden yleistymistä. Nykypäivänä lähes kaikki teknologia on digitaalista, joten digitalisaatiolla voidaan tarkoittaa mitä vain teknologista kehitystä. Yhteiskunnan näkökulmasta termiä käytetään, kun jotain konkreettista muutetaan sähköiseen muotoon ja biteiksi tietokoneelle. Esimerkiksi sanomalehdet siirtyvät tietokoneelle tai konkreettisen asiakaspalvelun sijaan palvelut tarjotaan verkkosivuilla. Aika ja tila eivät enää vaikuta tiedonsaantiin. Digitalisaatiolla saadaan kansalaiset ja yritykset julkisten palveluiden kehityksen keskiöön. Kehityksen keskiössä ovat mm. senioreita palvelevat älykkäät terveyspalvelut, lapsille opettavaiset virtuaaliympäristöt ja kokonaisvaltaisen julkisen liikenteen palvelut. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi on maailman kärkimaita sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on EU-maiden paras digiosaaminen. Digitalisaation perusteiden pitäisi näin ollen olla kunnossa ja menestymisen edellytyksien luominen täysin mahdollista.

Suomessa julkinen hallinto on lähtenyt innokkaasti mukaan digitalisaatioon. Valtiovarainministeriö kertoo verkkosivuillaan digitalisaation luovan puitteita yhteiskunnan suurista rakenteellisista muutoksista selviämiseen. Valtio on perustanut myös Sotedigi-kehitysyhtiön, jonka tehtävänä on kehittää digitaalisia ratkaisuja edullisten, laadukkaiden ja asiakasystävällisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi esim. sotetiedon integraatioon liittyvät palvelut.

Uudet palvelut lisäävät joustavuutta ja valinnanvapautta sote -palvelujen käyttöön. Asiakas saa paremmin tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja omahoitoon ja löytää sote -palvelut helpommin. Terveydenhuollossa digitalisointi on jo edennyt pidemmälle kuin sosiaalihuollossa. Tasapainoisen sote -kehityksen turvaamiseksi on jatkossa varmistettava, että huolehditaan systemaattisesti myös sosiaalihuollon palvelujen digitalisoinnista. Kyse ei ole vain tekniikan soveltamisesta, vaan laaja-alaisesta asiantuntijayhteistyöstä, jossa kansalaisilla, asukkailla ja asiakkailla on tärkeä rooli.

Sosiaalityössä on tarkasteltava myös kriittisesti digitalisaation liittyviä vaatimuksia ja kyettävä näkemään teknologian hyödyntämisen positiiviset mahdollisuudet sosiaalityön tavoitteiden näkökulmasta. Digitalisaatio voi muodostua voimaannuttavaksi ja osallistavaksi asiaksi osalle asiakkaista, mutta syrjäyttäväksi niille, joilla ei ole yhdenvertaista pääsyä teknologiaan tai mahdollisuuksia sen hallintaan. Digitalisaatio tarvitsee sosiaalityössä kriittistä reflektiota esim. vallan, yksityisyyden ja ammatillisuuden kysymyksiin. Digitalisaatio on muuttanut arvomaailmaa. Digitalisaatio on myös politiikkaa ja nykyisen politiikan myötä hyvinvointivaltiosta tulee enemmän virtuaalinen. Sosiaalityössä tehtävänä ja velvollisuutena on digitalisaatiossa kiinnittää huomiota erityisesti syrjään jääviin kansalaisiin.

Työssäni kehitysvammaisten parissa olen pohtinut, mitkä ovat digitalisaation mahdollisuudet kyseisessä asiakaspinnassa. Yllättävää on kuinka paljon asiakkaat todellisuudessa käyttävät digitalisaatiota nykypäivänä joko itsenäisesti, ohjatusti tai avustettuna. Tavoitteena on asiakkaan toiminnallisten puutteiden kompensointi ja toimintakyvyn lisääminen digitalisaation keinoin. Tällaisia keinoja hyödyntäviä laitteita ovat mm. tabletti, tietokone sekä älypuhelin. Ne tarjoavat mahdollisuuden pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin esim. WhatsApp -puhelun avulla ja muita sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Esim. asiakkaan ikävöidessä kaukana olevaa läheistään voidaan tarjota näköyhteys läheiseen. Näin maantieteellisesti kaukana oleva läheinen on läsnä tilanteessa. Musiikki, elokuvat, pelit, radio, televisio, verkkokaupat ja sähköinen asiointi tarjoavat ajanvietettä, tietoa, kokemuksia ja vapautta.

Kuva 1. Vaikeasti vammainen hahmottaa paremmin äänen ja kuvan yhdistelmän. Tässä henkilö puhuu ”videopuhelua” tabletin välityksellä siskonsa kanssa. Kuva: Minna Multanen 2019.

Digitalisaation edistäminen vaatii vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Uudet palvelumuodot tarvitsevat kehittyäkseen tietoa palveluiden käyttäjistä, odotuksista ja entistä joustavampia teknisiä ratkaisuja. Palvelut tulee rakentaa käyttäjälähtöisiksi. Onnistunut digitalisaatio parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tasalaatuisuutta. Asiakkaan tulee voida itse päättää ja valita sopivin tapa käyttää palveluita.

Tulevaisuutta ajatellen toivon, että myös kehitysvammaisten asumispalveluiden piiriin saataisiin enemmän joka päiväistä elämää helpottavia digiajan innovaatioita esim. lääkeautomaatti Evondos. Tekoäly, robotit ovat mahdollisesti tulevaisuuden asiakasavustajia. Robotti hyödynteistä toimintaa/työtehtäviä voisivat olla mm. käteisvarojen seuranta ja ohjaus siivoustehtävissä. Robotin voisi ohjelmoida käytännössä vaikka kirjaamaan asiakastietojärjestelmään sanelun perusteella.

Tekniikan tohtori Pentti Haikonen on suunnitellut ja rakentanut oppivan robotin XCR-1. Haikosen luoman ohjelman avulla robotti (tietokone) tarkkailee ympäristöä ja pyrkii hahmottamaan, muistamaan, päättelemään ja suunnittelemaan. Robotti ymmärtää tekemänsä ja antaa tekemiselleen merkityksen.

Realistisen näköistä, ihmishahmon omaavaa robottia voi hyödyntää sosiaaliseen tms. kanssa käymiseen asiakkaan kanssa, jonka sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Tämä voisi ehkäistä syrjäytymistä, koska jos ihminen pääsee harjoittelemaan sosiaalista kanssakäymistä robotin kanssa, voi asiakkaan omat taidot kehittyä ja hän voi myöhemmin omasta tahdostaan siirtyä sosiaalisempaan elämään ihmisten kanssa. Tietoisuuden kahlitseminen tekoälyn käyttöön on teoriassa mahdollista.

Kuva 2. Lääkeautomaatti lisää asiakkaan omatoimisuutta, vastuullisuutta ja osallisuutta lääkehoidossa. Henkilökunnan aikaa vapautuu ohjaaviin tehtäviin. Kuva: www.evondos.fi

 

Kirjoittajat

Minna Roschier

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Minna  Roschierin kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Minnan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Lähteet

AUVINEN, Toni ja JAAKKOLA, Minna 2018. Käsikirja tulevaisuuden kuntien digitalisaatioon. Kuopio: Pohjois-Savon liiton julkaisuja.

BODDY, Jennifer ja DOMINELLI, Lena 2017. Social media and social work: The challenges of new ethical space. Australian Social Work 70.

DAHLBERG, Tomi 2018. Digitalisaatio, tuottavuus ja digitalisaation johtaminen. Julkaisussa: NEVALAINEN, Risto, SALMELA, Pentti ja MYLLYMÄKI, Reino (toim.) Tietoyhteiskunnan kaksi puolta. Menneestä oppien, uutta oivaltaen. Vantaa: Ketterät Kirjat Oy.

KAUPPILA, Tarja, KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Sosiaali- ja terveysminiteriö. [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KURONEN, Marjo ja ISOMÄKI, Hannakaisa 2010. Parempaa sosiaalityötä vai teknologian orjuutta? Ihmisläheisen tietojärjestelmien kehittämisen mahdollisuudet sosiaalityössä. Julkaisussa: POHJOLA, Anneli, KÄÄRIÄINEN, Aino ja KUUSISTO-NIEMI, Sirpa (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus.

LINTURI, Risto ja KUUSI, Osmo 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.

MARTTINEN, Jussi 2018. Palvelukseen halutaan robotti. Tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Aula & Co.

SIUKONEN, Timo ja NEITTAANMÄKI, Pekka 2019. Mitä tulisi tietää teko -älystä. Jyväskylä: Docendo Oy.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2019. Palvelut asiakaslähtöisiksi [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: https://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys

 

 

Verkkovalmennus avaa ovia omaishoitajuuteen

 

 

 

 

Kuva 1: Pixabay

Koskettaako omaishoito sinua? Pohdi hetki asiaa esimerkiksi seuraavan määritelmän pohjalta. Rosalyn Carter totesi jo aikaa sitten osuvasti maailmassa olevan vain neljänlaisia ihmisiä:

  • Heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia
  • Heitä, jotka ovat omaishoitajia
  • Heitä, joista tulee omaishoitajia
  • Heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia

Omaishoitajuuden oven avaa meistä ennemmin tai myöhemmin lähes jokainen. Omaishoitajuus kytkeytyy elämässä tapahtuneeseen tai tulevaan isoon muutokseen. Läheisesi voi sairastumisen, vammautumisen tai muun erityisen hoivan tarpeen takia tulla tarvitsemaan apuasi ja tukeasi arjessa selviytymiseen. Minä ja sadat tuhannet muut suomalaiset työikäiset mietimme ja tunnemme epävarmuutta siitä kuinka omat vanhemmat tai appivanhemmat pärjäävät ikääntymisen mukanaan tuomissa haasteissa.

Jos päädyt ottamaan vastuun läheisesi hoidosta ja huolenpidosta, teet sen useasti monien tunnekuohujen keskellä. Haluat läheisellesi parasta, mutta hyvin pian voit huomata omaishoitajuuden kuormittavan omaa hyvinvointiasi. Tarvitset apua, tukea ja neuvoja siihen kuinka yhdistää omaishoito ja oma hyvinvointi ja jaksaminen. Mistä löytyisi tietoa ja tukea tällaiseen tilanteeseen?

Verkossa toteutettavan maksuttoman valmennuksen, eOvet-kurssin tavoitteena on helpottaa omaishoitajuuden polulla etenemistä. eOvet-kurssi pohjautuu Omaishoitajaliiton kehittämään Ovet-valmennus® konseptiin. Kurssi koostuu neljästä osiosta, joissa käsitellään omaishoitajuutta, tukipalveluja, avustamista ja hoivatyötä sekä muutosta ja vertaistukea.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2. Ovet-valmennukseen osallistuneen omaishoitajan kokemuksia valmennuksesta. Kuva: Omaishoitajaliitto

Verkossa tapahtuva valmennus sopii varsinkin niille omaishoitajille, joilla ei esimerkiksi sitovan omaishoitotilanteen vuoksi ole mahdollisuutta päästä perinteisesti järjestettyihin Ovet-valmennuksiin. Omaishoitajaliiton koulutussuunnittelija Matilda Linnavirran mukaan verkkokursseille on osallistunut erilaisissa omaishoitotilanteissa olevia omaishoitajia, mutta varsinkin kohdennetut kurssit ovat olleet suosittuja. Esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten vanhemmat ovat kokeneet heille kohdennetun verkkokurssin hyvänä ja luontevana tapana saada tietoa ja tukea omaishoitajuuteen. Linnavirta toteaakin eOvet-kurssin tarjoavan oivan mahdollisuuden vertaiskeskusteluille ja -tuelle omalta kotisohvalta käsin.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. Omaishoitajan ajatuksia vertaistuesta ja eOvet-kurssista. Kuva: Omaishoitajaliitto

Kun tulee hetki, että minusta tulee hoivan ja tuen antaja läheiselleni, haluan ehdottomasti pitää huolen läheiseni lisäksi myös omasta jaksamisestani ja hyvinvoinnistani. Näin toivoakseni ajattelee moni muukin tuleva tai nykyinen omaishoitaja. Olemme ihmisinä erilaisia ja siksi tarvitsemme myös erilaisia ovia, joiden takaa löydämme tarpeiden mukaista tietoa ja tukea hyvinvointimme edistämiseksi. Verkkopohjaiset ratkaisut tarjoavat keinoja, välineitä ja vaihtoehtoja ovien löytämiseksi, mutta eivät vielä itsessään ole valmis ratkaisu asiaan.

Sovelluksia, verkkoalustoja yms. tulisikin kehittää ihmisten ehdoilla. Insinööritaitojen lisäksi tarvitsemme teknologiakehityksessä osaamista ja ymmärrystä kohderyhmästä sekä itse kohderyhmän ääntä asiaan liittyen. Valittujen ratkaisujen tulisi olla aina niitä, jotka palvelevat kohderyhmän mahdollisimman oman näköistä elämää ja elämänlaatua. (Mäkisalo-Ropponen, 2017.)

Me tulevat omaishoitajat voimme olla rakentamassa jo nyt osaltamme parempaa teknologista tulevaisuutta ja hyvinvointia itsellemme ja läheisillemme tuomalla äänemme kuuluviin. Ja me tulevat hyvinvointikoordinaattorit olemme mahdollistamassa ja tukemassa omaishoitajia siinä, että he löytävät keinolla tai toisella hyvinvoinnin lähteille. Omaishoitajien hyvinvointi on meidän kaikkien asia!

 

PS. kenties kohtaamme jonain päivänä kanssasi eOvet-kurssilla omaishoitajuuden ovien äärellä…

 

 

Kuva 4: Pixabay

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Juha Timoskaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Juhan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Juha Timoskainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

Omaishoitajaliitto. https://omaishoitajat.fi/

Mäkisalo-Ropponen, Merja 2017. Teknologian yleistyminen hoito- ja hoivatyössä – uhka vai mahdollisuus? Teoksessa: Kauppila P, Kärnä E, Pihlainen K ja Koskela T (toim.) 2017. Teknologia ikäihmisen tukena – ketterän kokeilukulttuurin ytimessä. IkäOTe- Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologiat -hanke. Jyväskylä: Grano Oy.

 

 

Digitalisaatio sukupolvien yhdistäjänä

Erilaisten digipalveluiden tarjonta lisääntyy koko ajan myös sosiaali- ja terveysalalla sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kentällä. Digitalisaatio herättää ihmisissä monenlaisia tunteita. Monet tunnistavat sen hyödyt ja valtavat käyttömahdollisuudet mutta uskon, että edelleen se herättää monissa myös epävarmuutta ja pelkoa siitä, että esimerkiksi sosiaalinen kanssakäyminen vähenee digitalisoitumisen myötä. Myös siirtyminen digipalveluiden käyttäjäksi voi tuntua vaikealta.

Pohjois-Karjalassa on käynnissä Tuu mukkaan -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on lisätä eri sukupolvien välistä sosiaalista kanssakäymistä digitalisaatiota hyödyntämällä. Hanke on Outokummun mielenterveys yhdistys Välke ry:n sekä Perheidenpaikka ry:n 3.5-vuotinen yhteishanke (2018-2021). Hanke kohdentuu Outokummun, Liperin, Polvijärven ja Heinäveden alueille. Hankkeessa painotetaan videovälitteisten toimintaympäristöjen sekä uusien kommunikointimuotojen kehittämistä.

Hankkeen tavoitteena on muun muassa luoda sosiaalisia tukiverkostoja alle kouluikäisten lasten perheille, vertaisryhmätoiminnan kehittäminen sähköisissä ja fyysisissä toimintaympäristöissä sekä videovälitteisen mummi-ukkipalvelun pilotointi ja kehittäminen. Tavoitteena on myös vähentää eriarvoisuutta ja tavoittaa ihmisiä, kenellä voi eri syistä olla haasteita päästä tai lähteä kotoa palveluiden piiriin.

Mummi-ja ukkipalvelu

 

 

 

KUVA 1. Mummi-ukki-palvelu Kuva: Tiina Tolvanen

Hankkeen yhtenä teemana on videovälitteinen mummi-ukki-palvelu. Ajatuksena on yhdistää perheitä ja vapaaehtoisia varaukkeja tai -mummeja hyödyntämällä videoyhteyksiä esimerkiksi Whatsapp-sovelluksen kautta. Näin pitkä välimatka tai muut liikkumisvaikeudetkaan eivät ole este yhteydenpidolle. Whatsappin videopuheluiden välityksellä perhe ja varaisovanhempi voivat ihan vain vaihtaa kuulumisia tai isovanhempi voi lukea vaikkapa satua lapselle. Tutustuttuaan henkilöt voivat itse sopia myös live-tapaamisia esimerkiksi kahvittelun merkeissä. Hankkeessa järjestetään tarvittaessa myös koulutusta digitaalisten palveluiden käyttöön, joka osaltaan varmasti madaltaa kynnystä osallistumaan toimintaan.

Mummi-ukki-palvelu kuulostaa loistavalta ja tarpeelliselta toiminnalta. On useita perheitä, joissa tukiverkostot ovat vähäisiä tai perheestä puuttuu ukki tai mummi. Sukupolvien välinen kanssa käyminen avartaa näkökulmia, ja on myös tutkittu, että isovanhempien tuella on myönteinen vaikutus lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin. Isovanhemman rooli lapsen elämässä voi olla siis hyvin merkittävä vaikkapa näinkin digipalvelun välityksellä.

Digitaalisuus ryhmätoiminnoissa

Hankkeessa hyödynnetään digitalisuutta myös ryhmätoiminnoissa. Perheille suunnattu Tuu mukkaan- kerho kokoontuu kerran kuukaudessa. Paikalla on usein myös jonkin aihepiirin luennoitsija. Luentoja on mahdollista seurata myös kotoa käsin Youtube-palvelun kautta. Kerhossa voi olla myös erilaisia työpajoja, joita voi seurata reaaliajassa toisesta huoneesta videoinnin välityksellä.

Tässä korostuu osuvasti matalan kynnyksen toiminta ja eriarvoisuuden vähentäminen. Äiti tai isä, joka ei ole aiemmin käynyt perhekerhoissa tai ei tunne vielä paikkakunnalta ketään, voi arastella kovastikin tapaamisiin osallistumista. Mahdollisuus siihen, että voit kotisohvalta jo vähän tutustua toimintaan videon välityksellä, ehkä nähdäkin ketä siellä on, voi saada perheen innostumaan lähtemään jatkossa kerhopaikalle. Myös perheellä, joka asuu pitkän välimatkan päässä, tai on muuten haasteita päästä paikalle, on tämän avulla mahdollisuus osallistua kuitenkin toimintaan.

Digitaalisuus hyvinvointia ja osallisuutta edistämässä

Hyvinvointi ja osallisuus ovat käsitteinä laajoja ja koostuvat erilaisista asioista. Hyvinvoinnin osatekijöitä ovat esimerkiksi sosiaaliset suhteet, onnellisuus ja itsensä toteuttaminen. Osallisuus taas koostuu vaikuttamisen mahdollisuudesta, yhteisöllisyydestä ja mukanaolosta.

Digitalisaatiota hyödyntämällä voidaan edistää hyvinvoinnin ja osallisuuden toteutumista monin eri tavoin. Tuu mukkaan -hanke on siitä oiva esimerkki. On hienoa, että erilaisia digipalveluita on alettu soveltaa muun toiminnan rinnalle. Usein pelätään, että sosiaalinen kanssakäyminen vähenee kun palvelut sähköistyvät ja teknologistuvat, mutta se voi toimia myös aivan päinvastoin. Se tarjoaa erilaisia väyliä ja mahdollisuuksia sosiaaliselle verkostoitumiselle.

Uskonkin, että erilaiset sähköiset palvelut tarjoavat keinoja eriarvoisuuden vähentämiselle sekä tavoittaa ehkä muita palveluita helpommin myös heitä, ketkä eivät muuten välttämättä osallistuisi kovinkaan aktiivisesti erilaisiin toimintoihin. Kotoa käsin on varmasti helpompi ylittää se ensimmäinen kynnys. Tämän hankkeen kaltaiset palvelut tarjoavat kokemuksia sosiaalisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta sekä varmasti myös kokemuksen itsensä kehittämisestä ja oppimisesta, kun huomaakin osaavansa käyttää erilaisia sähköisiä kanavia luontevasti. Kenties mummi-ukki-palvelun avulla syntyy koko loppuelämän kestäviä ihmissuhteita eri sukupolvien välille.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Tiina Tolvasen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Tiinan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Tiina Tolvanen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

JÄRVINEN, Hanna-Mari 2013. Lastensuojelun keskusliitto. Isovanhempien tuki lisää lasten hyvinvointia. [Viitattu 2019-04-24]. Saatavissa: https://www.lskl.fi/teemat/ehkaiseva-tyo/isovanhempien-tuki-lisaa-lapsen-hyvinvointia/

OUTOKUMMUN mielenterveysyhdistys Välke ry 2018. Tuu mukkaan 2018 – 2021. [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: http://valkery.fi/portfolio/tuu-mukkaan-2018-2021

POTKONEN, Larissa, ja VAUHKONEN, Tiina 2019-4-17. Perheidenpaikka ry. Tuu mukkaan -hanke. [Haastattelu.] Outokumpu.

Digitalisaation kanssa käsi kädessä, hyvää tehden ja oikeaan suuntaan ohjaten

Elämme digitalisaation kehityksessä aikaa, jossa aikuiset joutuvat osaamattomuuttaan ja tietämättömyyttään pyytämään apua teknisten laitteiden kanssa toisilta aik.. ollaan rehellisiä, hyvin usein myös -NUORILTA. Koulumaailmassa olen huomannut opettajien ja itsenikin kysyvän nuorilta apua, kun tietokone ei toimi tai WhatsApp jumittaa. Yleensä saan avun heti ja pienen kommentin tai kuvailevan katseen -Etkö oikeasti tuota osannut itse tehdä? Kuinka koulukuraattorin työssäni voisin hyödyntää nuorten tietoa ja taitoa digitalisaation kentällä, mutta samalla ohjata nuoria pohtimaan omaa hyvinvointia ja terveyttä?

Kävelen koulun käytävällä ja huomaan lähes kaikkien yläkoululaisten kädessä puhelimen. Nuoret ovat taitavia puhelimien käyttäjiä. Ovathan he syntyneet aikakauteen, jossa ensimmäinen kännykkä saadaan jo ennen kouluikää ja puhelimessa käyty sosiaalinen kanssakäyminen on heidän mielestään yhtä tärkeää kuin kasvotusten tapaaminen – jopa tärkeämpääkin. Sosiaalinen media imaisee nuoret syövereihinsä helposti ja nopeasti ja voi alkaa huomaamatta kuormittaa nuorta vaativuudellaan ja liiallisella tiedon tuottamisella. Vuosien varrella työssäni olen huomannut, että nuoren mieliala usein ohjaa nuorta niin sosiaalisessa mediassa kuin verkossa liikkumisessa yleensäkin. Matalaa mielialaa aletaan huomaamattaan ruokkia negatiivisilla ja minäkuvaa vääristävillä asioilla. Omaa pahaa oloa puretaan myös muihin nuoriin sosiaalisen median kautta, koska siellä haukkuminen ja arvosteleminen on helppoa.

Uskon vahvasti psykoedukaatioon ja itsehavainnointiin, koska tiedon lisääminen esimerkiksi mieliala seurannalla auttaa nuorta ymmärtämään sekä omien toimien että omien ajatusten merkittävään voimaan hyvinvoinnin lisäämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta, verkossa on paljon ammattilasten tuottamia sivustoja sekä chatteja, joihin nuorta voi ohjata saamaan tietoa ja tukea mielenterveyteen liittyvistä asioista. Hyödynnän näitä digitalisaation luomia mahdollisuuksia koulukuraattorina käymällä yhdessä nuoren kanssa sivuilla, joista nuorelle voisi olla hyötyä oman hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorten mielenterveystalo on oiva esimerkki verkkosivusta, joka pitää sisällään paljon tietoa niin nuorille kuin nuorten kanssa tekemisissä oleville aikuisille.

Tutustu osoitteessa: nuortenmielenterveystalo.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Karoliina Ohvanainen

Pohtiessani edellä kirjoittamiani asioita digitalisaatiosta nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, tuli vastaanotolleni jo toisella asteella opiskeleva nuori. Niin hänen, kuin monen muunkin nuoren kanssa olimme täyttäneet mielialan seuranta -lomakkeita (jotka muuten hyvin usein häviää!!?) ja niiden avulla pohtineet nuoren hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tunsin itseni hiukan digitalisaation kehityksessä jälkeen jääneeksi, kun nuori esitteli löytämäänsä sovellusta, joka hyvin pienellä vaivannäöllä ajoi asiansa mielialaseurannan suhteen. Latasin sovelluksen itselleni koekäyttöön jo samana iltana. Totesin sovelluksen olevan kokeilemisen arvoinen.

Lähiviikkojen aikana valikoitui seitsemän 12-16 -vuotiasta nuorta, jotka halusivat ottaa ilmaisen Daylio -sovelluksen käyttöönsä. Sovelluksen teknistä käyttöä harjoiteltiin yhdessä ja sen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia arvioitiin viikoittain. Kuinka tämä sovellus sitten toimii? Käyttäminen on hyvin helppoa ja vie aikaa muutamasta kymmenestä sekunnista muutamiin minuutteihin. Sovellus kysyy kerran päivässä (voi myös muuttaa kysymään useammin): Miten voit? ja antaa viisi hymiötä valittavaksi. Seuraavaksi valitaan aktiviteetit, joita voi lisätä ja poistaa listasta oman mielen mukaan. Aktiviteetteihin kannattaa lisätä kuvakkeita myös tavoitteista kuten liikunnan lisäämisestä tai juttutuokioista vanhempien kanssa. Aktiviteettien alle voi lisätä päivästä muistiinpanoja, jolloin sovelluksesta tulee myös päiväkirjamainen. Huomasin, että nuoret aloittivat muistiinpanonsa usein kuvailemalla päivää mm.: ”tänään oli hyvä päivä, koska..” tai ”tänään oli huono päivä, koska..”. Nuoret kuitenkin kertoivat huomaavansa, että sovellus auttoi ajattelemaan asioista positiivisemmin ja sovelluksen antamat kehut ”hienoa, jo toinen hyvä päivä putkeen” -tyyppisesti, tuntuivat hyviltä. Nuorimmat käyttäjät myös innostuivat saavutusten keräämisestä ja tavoitteiden asettamisesta. Oli mahtavaa huomata, että asettaessaan tavoitteitaan, nuoret kyllä tietävät, mitkä ovat hyvinvoinnin ja terveyden peruspilarit: terveellinen ruokavalio, liikunta ja uni.

 

 

 

 

 

Kuva: Karoliina Ohvanainen

Sovelluksen plussat ja miinukset nuorten pohtimana:

+ Korvaa päiväkirjan

+ Yksityisyys, koska on omassa puhelimessa

+ Auttaa nostamaan päivästä positiiviset asiat esiin

+ Voi asettaa tavoitteita ja sovellus muistuttaa niistä

-Sovelluksen tiedot eivät säily puhelinta vaihtaessa

-Jos menee huonosti, voi sovellus korostaa matalaa mielialaa muistuttamalla ikävillä hymiöillä

Digitalisaatio tuo paljon hyvää nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta, mutta todellisuutta on se, että nuoret tarvitsevat aitoa ja läsnäolevaa kohtaamista ja ohjaamista. Digiaika on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten emmekö kulkisi sen kanssa käsi kädessä, tavoitteena hyvän tekeminen ja oikea suunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisina tarvitsemme vain koulutusta, hieman rohkaisua ja hyviksi todettuja, tutkittuja, eettisesti kestäviä digitaalisia menetelmiä. Lopuksi katse eteenpäin: mitä digitalisaatio vielä tuokaan meille tulevaisuudessa, kun nuori, viisas sukupolvemme pääsee siihen vaikuttamaan?

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Karoliina Ohvanaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Karoliinan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat:

Karoliina Ohvanainen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

MIELENTERVEYSTALO 2019. Nuorten mielenterveystalo [Verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-20.] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx

PEKKALA-SAARELAINEN, Päivi 2017. Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmien hyödyntäminen ohjaustyössä [Koulutusmateriaali.]

TIKKALA, Leena 2017. Sosiaalityön asiantuntijuus digitalisaatiossa. Julkaisussa: KIVISTÖ, Mari ja PÄYKKÖNEN, Kirsi (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.

Nuorilta saatu lupa, että heidän kokemuksiaan sovelluksesta saa jakaa blogitekstiin. Lupa kuvaan kysytty.

Etäohjattua terveysliikuntaa ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi

Väestömme ikääntyvien määrä kasvaa tulevina vuosina nopeasti. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 19,9 prosentista arviolta 26 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ikääntymiseen liittyy alkavat toimintakyvyn ongelmat, kuten liikkumisen ja kotona selviytymisen vaikeudet. Tutkimusten mukaan terveysliikunnalla voidaan vaikuttaa toimintakyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen.

Liikuntalain tavoitteena on edistää hyvinvointia ja terveyttä, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä parantaa eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua. Kunnissa liikuntatoiminnalla pyritään vaikuttamaan laajasti hyvinvointiin. Ikääntyvien kohdalla tavoitteena on edistää terveyttä ja terveellisiä elintapoja, parantaa kotona selviytymistä, lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Kuntien vastuulla on järjestää liikuntapalveluja eri kohderyhmät huomioon ottaen.

Digitaaliset palvelut parantavat ihmisten mahdollisuutta huolehtia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan asuinpaikasta riippumatta. Ikääntyessä voi olla haastavampaa saada järjestettyä kuljetusta ohjattuihin liikuntaryhmiin. Etäohjattujen liikuntaryhmien järjestäminen tuo mahdollisuuden ikääntyvien osallisuuteen ja omasta kunnosta huolehtimiseen. Erityisesti se mahdollistaa syrjäseudulla asuvien ikääntyvien osallistumisen ohjattuun liikuntaan.

Terveysliikunta on fyysistä aktiivisuutta, jolla saadaan aikaan myönteisiä terveysvaikutuksia. Etäohjattu liikunta toteutuu siten, että ohjaaja ja osallistuja ovat fyysisesti eri paikoissa ja yhteys heidän välillään on toteutettu it-teknologian keinoin. Kaikille avoin, reaaliaikainen videoneuvotteluyhteys mahdollistaa myös osallistujien keskinäisen kommunikoinnin ja toistensa näkemisen. Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa kokemusten mukaan etäohjattu ryhmämuotoinen liikunta on lisännyt ikääntyneiden myönteisiä sosiaalisia kontakteja ja tämän myötä lisännyt myös hyvinvointia.

Etäohjattujen liikuntaryhmien järjestäminen vaatii tiedottamista ja markkinointia sekä ohjausta ja tukea käytön opetteluun. Ikääntyneillä aistien heikkeneminen ja muistisairaudet vaikeuttavat osallistumista. Haasteena on myös laitteiden puuttuminen ikäihmisiltä. Tänä päivänä ikäihmiset ovat kuitenkin koko ajan tietoisempia digitaalisista ratkaisuista ja yhä useammalla on tietoteknisiä laitteita sekä verkkoyhteydet.

Etäohjattua terveysliikuntaa on kehitetty jo useiden vuosien ajan. Hankkeet voivat olla hyvä tapa saada toiminta alkuun rahoituksenkin kannalta. Tärkeää olisikin saada juurrutettua etäohjattu terveysliikunta osaksi kuntien pysyvää toimintaa.

Kuva 1. Etäohjattua terveysliikuntaa (Iltanen, Karvinen ja Topo 2018.)

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Petra Karvosen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Petran kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat:

Petra Karvonen, TYKO18SY

Pirjo Turunen, lehtori  Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

ILTANEN, Sonja, KARVINEN, Elina ja TOPO, Päivi 2018. Kokemuksia iäkkäiden etäohjatusta terveysliikunnasta [verkkojulkaisu]. Ikäinstituutti. [Viitattu 2019-04-11.] Saatavissa: https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2018/02/Virtuaalisesti-voimaa-vanhuuteen-raportti_www.pdf

LIIKUNTALAKI. 10.4.2015/390. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 2019-04-26.] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150390?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=liikuntalaki

THL 2018. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtaminen [verkkosivu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2019-04-12.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/kunnan-hyvinvointikertomus/ketka-tekevat/liikunta-hyvinvointikertomuksessa

TILASTOKESKUS 2015. Väestöennuste [verkkojulkaisu]. Tilastokeskus. [Viitattu 2019-04-12.] Saatavissa: http://www.stat.fi/til/vaenn/2015/vaenn_2015_2015-10-30_tie_001_fi.html

 

 

 

Teknologia elintapaohjauksen tukena

Ravinto ja teknologia

Syömisen ja ruuan ympärillä tapahtuu. Sosiaalisen median tarjonta kuhisee erilaisia ruokatrendejä ja laihdutustarinoita kuvin höystettynä: Ennen ja nyt. Vuodesta toiseen erilaiset laihdutusvinkit seuraavat toisiaan ja somen ruokakeskustelut kirvoittavat tunteita. Painonpudottaja on haasteen edessä, mikäli ajatuksissa on parhaan dieetin valinta. Meitä neuvotaankin mediassa ja somessa ahkerasti mitä tulisi syödä ja mitä välttää. Tarjolla on esim. rasvanpolttoa tukevia ja treenaajille suositeltuja ruokavalioita sekä vatsaa helliviä valmisteita. Mitä ihmettä ovat prebioottiset kuitulisät tai Psyllium-kuitujauhe?

Julkiset ruokakeskustelut, ruokamainonta ja lukuisat blogit käsittelevät uusia ruokatrendejä. Muutama vuosi sitten esim. superfoodit olivat hitti. Kirjoittajakin tutustui tuolloin Chia-siemeniin ja Maca jauheeseen. Blenderikin on kotiimme hankittu ja alkuinnostuksessa loihdin sillä monenlaiset smoothiet. Myöhemmin kiireisissä aamuissa tyydyin vain sekoittamaan kulhoon marjoja, rahkaa ja mehukeittoa. Toisinaan vain rahkaa ja mehukeittoa, mikäli anopin antamat marjat olivat pakasteesta loppu.

 

Kasviksia lautaselle: Suomalaisten ruokatottumukset

Erilaisten suosituksien ja ruoka-aiheisten artikkeleiden ja blogien viidakossa seikkailu voi hämmentää. Useat meistä kuitenkin toteavat, että tiedämme miten meidän tulisi syödä ja tiedämme mitä epäterveellinen ruoka on. Suositusten mukaan mm. kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Vaikka määrä vaikuttaa verrattain kohtuulliselta, todetaan kuitenkin FinTerveys 2017-tutkimuksessa, että vain joka kymmenes mies ja joka viides nainen syö kasviksia ja hedelmiä suositusten mukaan. Tutkimuksen mukaan kansanterveytemme aiemmin suotuisa kehitys on nyt muutoinkin huonoissa kantimissa. Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista kaikissa ikäluokissa. Kohonnut verenpaine on edelleen huolestuttavan yleinen ja punaista ja prosessoitua lihaa nautimme reippaasti yli suositusten. Myös aliravitsemus esim. ikäihmisten kohdalla on noussut esille viime aikaisissa julkisissa keskusteluissa.

Kuva 1. Säännöllinen ateriarytmi auttaa vähentämään napostelua ja hillitsee makeanhimoa. Vaihtoehdoksi esim. marjaisa välipala, johon sopii kaveriksi rahka tai maustamaton jugurtti. Kuvaaja: Anita Kemppainen

Ravitsemussuositusten tavoitteena on parantaa väestön terveyttä ja hyvinvointia

Terveellisten elintapojen tukena meillä on hyviä tutkimustietoon perustuvia ravitsemussuosituksia (Suomalaiset ravitsemussuositukset) ja terveyttä edistävän ruokavalion koostamista helpottava ruokakolmio. Euroopan kansantautien toimintaohjelma (European NCD Action Plan 2016–2025) painottaa mm. terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisemistä. Toimintaohjelmassa linjataan, että sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan painopiste tulisi olla ongelmien toteamisesta ja hoidosta niiden ehkäisyssä. Toimintaohjelman mukaan on parannettava kansallisesti mm. metabolisen oireyhtymän riskien arviointia ja hallintaa. Kansainvälisen EAT-Lancet tutkijakomissio taas ottaa kantaa parhaillaan julkisessa keskustelussa olevaan lihan syöntiin ja suosittaa punaisen lihan syönnin vähentämistä Euroopassa peräti 77 prosentilla. Raportti nostaa keskusteluun myös ajankohtaiset väestön kasvuun ja ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet, jonka vuoksi meidän olisi ryhdyttävä syömään entistä kasvispainotteisemmin ja huomioitava myös laajemmin kestävä ruokatuotanto.

 

Elintapaohjauksella kohti pysyviä terveellisiä elintapamuutoksia?

 Terveellisen ravitsemuksen lisäksi riittävä liikunta ja virkistävä uni ovat terveytemme peruspilareita. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että myös ohjausta ja tukea tarvitaan näiden asioiden tiimoilta muutoksen herättelemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman VESOTE-kärkihankkeen (2017–2019) tavoitteena on monen eri toimijan yhteistyönä vahvistaa ja kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon antamaa elintapaohjausta (painottaen liikuntaa, ravitsemusta ja unta). Hankkeen myötä esim. osa sairaanhoitopiireistä on jo päivittänyt elintapaohjauksen käytäntöjään.

Suomessa elintapojen neuvonnan ja ohjauksen vaikuttavuutta on myös tutkittu runsaasti. Ylimäki (2015) tutki työikäisten sydän- ja verisuonisairauksien riskiryhmään kuuluvien elintapoja ja ohjausintervention vaikuttavuutta elintapoihin ja elintapa-muutokseen sitoutumiseen. Elintapaohjaus toteutettiin pääosin videopuhelin-välitteisesti ryhmämuotoisesti. Tuloksissa tutkittavien elintavat olivat muuttuneet positiiviseen suuntaan mm. paino laskenut, kasvisten ja marjojen syöminen oli lisääntynyt ja suolan käyttö vähentynyt. Vuoden kuluttua, seurantamittauksessa todettiin kuitenkin osallistujien ruokailutottumusten repsahtaneen. Elintapamuutokseen sitoutumiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan erityisesti kyky sitoutua muutokseen, ohjeiden noudattaminen sekä huoli omista elintavoista ja niiden vaikutuksesta terveyteen.

 

Syödään viisaammin terveysteknologian avulla?

Kiteytettynä elintapaohjauksella ja neuvonnalla tuetaan asiakasta tekemään parempia terveyspäätöksiä ja muuttamaan elintapojaan. Vaikka elintapaohjauksen merkitys mm. terveydenhuollon toteuttamana on kiistaton, osoittavat tutkimukset, että pitempiaikaisessa sitoutumisessa elämäntapamuutoksiin olisi parantamisen varaa. Käytössämme on tällä hetkellä esim. verkkopohjaisia ravitsemusohjelmistoja, jotka tukevat itsenäistä syömiskäyttäytymisen seurantaa. Terveellistä elämäntapaa tukemaan on kehitetty myös kännykkäsovelluksia ja ranteeseen sujautettavia aktiivisuusrannekkeita. Sovelluksia on kehitetty avuksi mm. kalorien laskentaan, ruokapäiväkirjan pitoon ja myös liikuntasuorituksia mittaamaan.

Parin vuoden takainen yhdysvaltalaistutkimus (Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss) tutki aktiivisuusrannekkeen käyttöä laihduttamisen tukena. Tutkittavina oli lähes 500 vapaaehtoista ylipainoista miestä ja naista. Tutkittavat henkilöt, jotka käyttivät aktiivisuusranneketta 18 kuukauden ajan painonpudotuksen tukena, laihtuivat kuitenkin vähemmän kuin he, jotka eivät käyttäneet ranneketta. Käytännössä tilanne ei ole näin yksiselitteinen ja tulokseen vaikuttavat monet seikat. Tie pysyviin terveellisiin elintapoihin on myös yksilöllisistä ja eri työkalut sopivat eri ihmisille.

 

Tosiasia on, että terveysteknologia on tulossa elintapaohjauksen tueksi

UKK-instituutti on kehittänyt VESOTE-hankkeessa mm. ExSed-järjestelmää mittaamaan reaaliaikaisesti ja objektiivisesti liikkumista, paikallaan oloa ja unta. Järjestelmän keräämät elintapatiedot ovat käytettävissä elintapaohjauksessa niin asiakkaalle kuin elintapaohjausta toteuttavalle henkilöstölle. UKK-Instituutin mukaan tähän mennessä saatu ammattilais- ja asiakaspalaute on ollut pääosin positiivista.

Vastikään arvostetussa Journal of Internal Medicine –tiedelehdessä julkaistu tutkimus nostaa esille suomalaista terveysteknologiaosaamista. Oulun yliopiston tutkijoiden kehittämä internetpohjainen Onnikka-painonhallintaohjelma auttoi pysyvien elämäntapamuutosten saavuttamista. Ohjelma perustuu ns. persuasive designiin, jossa henkilön asenteita ja käyttäytymistä pyritään muuttamaan ilman pakottamista. Käyttäytymistä ohjataan erilaisten tehtävien ja muistutusten avulla, rohkaisemalla, suostuttelemalla ja palkitsemalla. Ohjelma on sisällään erityinen, koska se huomioi ruokavalio- ja liikuntaohjauksen ohella syömiskäyttäytymistä esim. tunnesyömistä. Ohjelma mahdollistaa myös käyttäjälleen suunnitellun yksilöllisen ohjauksen, jossa huomioidaan aikaisempi syömiskäyttäytyminen. Tutkijoiden tavoitteena on saada ohjelma maksuttomasti kaikkien käyttöön kenties jo vuoden 2019 aikana.

Teknologia kehittyy vauhdilla elintapaohjauksen tueksi palvelemaan niin elintapaohjausta toteuttavaa henkilöstöä kuin asiakasta. Uuden teknologian käyttöönotto ei aina suju ongelmitta. Tällöin voi ilmetä teknologian suunnitteluun ja toteutukseen liittyviä virheitä. Nämä taas voivat lisätä muutosvastarintaa käyttäjien keskuudessa. Kuitenkin ongelmien ratkaisemisen myötä positiivinen vaikuttavuus tulee toteutumaan erityisesti, mikäli kyseessä on merkittävä elintapojen parannus laajassa käyttäjäryhmässä. Hyvänä esimerkkinä toteutuneista onnistumisista on ExSed-järjestelmä ja Onnikka-painonhallintaohjelma. Voimme siis olla taas ylpeitä Suomalaisesta teknologiaosaamisestamme! Haasteena lienee, miten hyvät teknologian työkalut saadaan aikanaan ammattilaisten ja kansalaisten käyttöön tasavertaisesti ja miten perehdytystä ja opastusta uusien teknistyvien välineiden käyttöön järjestetään. Ihanteellista olisi, että jokainen löytää itselleen sopivan ja yksilöllisen tavan tukemaan terveellisiä elämäntapoja. Olipa se sitten kännykän ”appi” taskussa ilmoittamassa välipala-aikaa, kansalaisopiston liikuntaryhmä tai läppärille asennettu painonhallintasovellus (esim. Onnikka). Ehkäpä juuri Onnikasta muodostuu uraauurtava ja helppokäyttöinen uusi apuväline elintapamuutoksen tueksi.

 

Jäikö lukemastasi mieleesi jotain erityistä? Muista ainakin tämä: Syödään terveellisesti!

Kuva 2. Rento hölkkä ja reipas kävely ovat liikuntamuotona vertaansa vailla. Raikkaaseen ulkoilmaan pääsee liikkumaan suoraan kotiovelta. Kuvaaja: Anita Kemppainen

Kuva 3. Rentouttavat herkutteluhetket kuuluvat elämään. Kuvaaja: Laura Kemppainen

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Anita Kemppaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Anitan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Anita Kemppainen TYKO8SY, työskentelee järjestökentällä, jossa hän pyrkii kannustamaan asiakkaita terveellisiin ruokatottumuksiin ja innostaa valmistamaan hyvää ja maustuvaa arkiruokaa.

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

BORG, Patrik ja OJALA, Anna 2017. Verkkovalmennustyökalut ravitsemus- ohjauksessa [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017/14-15.UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf

JAKICIC, John, DAVIS, Kelliann ja ROGERS, Renee 2016. Effect of Wearable Technology Combined With a Lifestyle Intervention on Long-term Weight Loss. The IDEA Randomized Clinical Trial [digilehti]. Journal of the American Medical Association (JAMA) 2016;316(11):1161-1171. Saatavilla: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27654602

JUSSILA, Anne-Mari 2017. Mikä ihmeen VESOTE? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: http://www.ukkinstituutti.fi/filebank/2996-terveysliikuntauutiset2017.pdf

KOPONEN, Päivikki, BORODULIN, Katja, LUNDQVIST, Annamari, SÄÄKSJÄRVI, Katri ja KOSKINEN, Seppo (toim.) 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa FinTerveys 2017 -tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8

SUOMALAISET RAVITSEMUSSUOSITUKSET 2014. [Verkkoaineisto]. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Saatavilla: ttps://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

TEERINIEMI, A.‐M., SALONURMI, T., JOKELAINEN, T., VÄHÄNIKKILÄ, H., ALAHÄIVÄLÄ, T., KARPPINEN, P., ENWALD, H., HUOTARI, M.‐L., LAITINEN, J., OINAS-KUKKONEN, H. ja SAVOLAINEN, M. J. 2018. A randomized clinical trial of the effectiveness of a Web‐based health behaviour change support system and group lifestyle counselling on body weight loss in overweight and obese subjects: 2‐year outcomes [digilehti]. Journal of Internal Medicine, 2018, 284; 534–545. Saatavissa: 2018https://onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.1111/joim.12802

THE EAT-LANCET COMMISSION 2019. Healthy Diets From Sustainable Food Systems. Food Planet Health. [verkkodokumentti]. Saatavissa: https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf

VASANKARI, Tommi 2018. Mitatusti vaikuttavaa elintapaohjausta – miten syntyi ExSed-järjestelmä? [digilehti]. Terveysliikuntauutiset 2017. UKK-Instituutti. Saatavissa: www.ukkinstituutti.fi/filebank/3609-Terveysliikuntauutiset-web.pdf

WORLD HEALTH ORGANIZATION 2016. Action plan for the prevention and control of noncommunicable diseases in the WHO European Region [verkkodokumentti]. Saatavissa: http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/315398/66wd11e_NCDActionPlan_160522.pdf

YLIMÄKI, Eeva-Leena 2015. Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elintapamuutokseen sitoutumiseen [e-kirja]. Oulun yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. Saatavissa: http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526207520.pdf

 

Ikäihmiset jäävät digitalisaation ulkopuolelle – vai jäävätkö sittenkään?

Sähköiset palvelut internetissä kuten verkkopankki tai asiointiverkkopalvelut (Kela) lisäävät kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen mahdollisuuksia käyttää palveluja ajasta ja paikasta riippumatta. Sanotaan, että yhteiskunnassa on meneillään suoranainen digiloikka.

Digiloikan takana on Euroopan Unioni. EU:n digitaalistrategian päätavoitteena on digitaalisten yhteismarkkinoiden kehittäminen vuoteen 2020 mennessä. Toimintaohjelmassa luodaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua Euroopassa ja myös Suomi on innokkaasti mukana julkisten palvelujen digitalisoinnissa. Sipilän hallituksen kärkihanke oli rakentaa julkiset palvelut käyttäjälähtöiseksi ja ensisijaisesti digitaaliseksi, jolloin se olisi julkisen talouden kannalta tuottavaa.

Digitalisaatiota voi moni pelätä, sillä muutos on ollut nopeaa ja moni ei pysy mukana kuten ikäihmiset, joille tietokoneiden ja älylaitteiden käyttö ei ole tuttua. Edellisen hallituksen kärkihankkeessa tavoitteeksi asetettiin myös auttaa niitä kansalaisia, jotka eivät ole tottuneet tai eivät kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Tarjolla pitää olla digitaalisten palveluiden ohella myös perinteisempiä tapoja hoitaa asioita, mutta monesti perinteinen palvelu voi olla maksullista.

AUTA-hankkeessa kehitettiin sähköisen asioinnin tuen toimintamallia. Digituen toimintamallissa myös kansalaisjärjestöjen tuki on todettu monipuoliseksi ryhmäopastuksesta koulutukseen ja vertaistukeen, joka tarjoaa ohjausta ja rinnalla kulkijoita.

Ikäihmisissä on hyvin monenlaista tietotekniikan osaajaa, alan ammattilaisesta täysin kokemattomiin käyttäjiin. Vertaisopastuksen avulla opitaan tutkimusten mukaan parhaiten, koska vertaisohjaajan ja opastettavien kieli, ikä ja elämänkokemus kohtaavat. Vertaisopastus on myös sosiaalinen tapahtuma, jossa kohdataan toisia ikääntyneitä ja voidaan jopa ennaltaehkäistä syrjäytymistä.

Joensuussa on toiminut jo vuodesta 2010 Joen Severi ry, jossa vapaaehtoiset tuutorit opastavat vertaistuen kautta pohjoiskarjalaisia ikäihmisiä tietotekniikan perustaidoissa sekä tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Toiminta on ollut suosittua, joten toimintaa on laajennettu myös Joensuun alueen keskuksiin. Seuraavassa videossa toiminnasta kertoo Erkki Huopio, ks. video linkistä: http://drive.google.com/file/d/16jDinwP77nQSubIeiZczCTAvEfgwhpPafg/view?usp=sharing_eil&invite=CNjst-UJ&ts=5cc02edc.

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Utta Kolehmaisen  kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät ( 10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Utan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Utta Kolehmainen, TYKO18SY

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

EUROPE 2020 STRATEGY, 2019. Digital Single Market [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/europe-2020-strategy

JOEN SEVERI RY s.a. Tietotekniikkaa senioreille [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://sites.google.com/site/joenseveriyhdistys/home

RÖYSKÖ, Heini 2016. Kohden vuotta 2020- näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyneiden arkeen [verkkodokumentti]. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27175058/Kohden_vuotta_2020-2.pdf

VTM, 2017. Digituen toimintamalliehdotus [verkkodokumentti]. AUTA-hankkeen projektiryhmän loppuraportti. Valtiovarainministeriö. [Viitattu 2019-04-09]. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2c278a11-3503-448d-803b-14adb2c9c681/33bb419a-a58d-4783-a77c-8266aa7c18bb/KIRJE_20180131130831.pdf

 

 

 

Digitalisaatio hyvinvointikoordinaattorin työssä

Ennen kirjoitettiin sulkakynällä paperille. Oltiin kirjeenvaihdossa. Virkapaperit veivät lähetit tai posti vastaanottajille. Tiedon siirtoon kului aikaa jopa viikko. Nyt moni asia on siirtynyt nettiin.

 

 

 

 

 

 

Kuva 1. ” Ennen ja nyt” Kuva: Heli Nissinen

Olemme kehittyneet kovaa vauhtia. Pysymmekö kaikki kehityksen perässä?

Nyt tieto kulkee digitoimintojen kautta sekunneissa ihmiseltä toiselle. Korvaako digitalisaatio kuitenkaan ihmistä? Ei kaikkea, mutta se voi helpottaa ihmisen työtä ja tiedon saantia.

Digitaalisia mahdollisuuksia on paljon, millä voidaan helpottaa ja turvata elämää. Ikäihmisille on kehitetty esim. digitaalisia apuvälinetä, mittareita, turvajärjestelmiä hyvinvoinnin ja terveyden seuraamiseen.

Voisimmeko vieläkin enemmän helpottaa ikäihmisten osallisuutta oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen?

 

 

 

 

 

Kuva 2. Internetin ihmeellisessä maailmassa on paljon tietoa. Kuva: Pixabay

Terveyden- ja sosiaalipalveluiden yhteystiedot, palveluajat ja -tavat tulisi olla selkeämmin esillä. On laadittu hienoja kotisivuja, mutta ne ovat täynnä tekstejä, lokeroita, linkkejä. Löytävätkö ikäihmiset oikean tiedon, palvelunumerot ja -paikat?

Ikäihmisille HELPPOUS olisi kuitenkin ydinasia! 

Helppous voisi auttaa ikäihmisen osallisuutta ja tuoda asiaan matalankynnyksen ajatuksen?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 3. Voisiko Chatti madaltaa kynnystä osallisuuteen? Kuva: Pixabay

Olemassa on jo kaikenlaisia chatteja, joita eri ikäiset ihmiset voivat käyttää ja hyödyntää. Chatteja on mm. vakuutusyhtiöillä ja pankeilla. Voisiko ikäihmiset hyötyä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä chatti palveluista?


 

 

 

 

 

Kuva 4. Mikään ei kuitenkaan poista fyysistä kaipuuta ja läheisyyttä. Kuva: Pixabay

Voitaisiinko Chatin avulla jotakin kuitenkin lievittää, vaikka yksinäisyyttä, turvattomuutta, sairauden pelkoja ja huolia?

Ajattelen, että useammalla nykypäivän 60-80 vuotiaalla on tietokoneet. Väestö ikääntyy koko ajan ja yhä enemmän tulee ihmisiä, joilla on taito käyttää nettiä. Yhä pidempään olla työelämässä ja näin moni yli 70-vuotias osaa tietokoneiden käytön.

Kuinka tavoitamme ikäihmiset parhaiten ja kuinka ikäihmiset tavoittavat avun itselleen? Liittyen terveyteen ja hyvinvointiin.  Alkuun olisi yksi linkki, minkä alta löytyisivät kaikki avoinna olevat chatti palvelut.
Tämän päivän trendi on, lakkautetaan konttoreita ja palvelupisteitä. Nyt olisi hyvä aika opettaa ihmisille eri palvelumuotoja.

Meidän tulee ajatella tulevaisuutta, ei vain tätä hetkeä.
Vaikka olenkin elämässä tämän hetken kannattaja.
Teemme päätökset tässä hetkessä, eli nyt on toimittava.
Haasteena voi olla kirjoittaminen ja ymmärretyksi tuleminen?

Jonna Ritvanen käsitellee julkaisussaan, jonka aiheena on, Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa. Hän on nostanut kirjallisuudesta mm. pohdintaa, tuleeko ihminen oikein ymmärretyksi kirjoitteisessaan tekstiä toiselle ihmiselle.

– Haasteen voi olla, toisen ymmärtäminen oikein tekstin perusteella (Ritvanen 2017,78.)

 

Kuva 5. Apua kotiin. Kuva Pixabay

Nettiin on kuitenkin kehitetty lääkäreiden vastaanottoja. Ja on kehitetty virtuaalisairaaloita. Nyt on kehitteellä yhdistää terveys- ja sosiaalipuolen sähköisiä palveluita. (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 8-9.) Mitä se sitten on, jää nähtäväksi?

Voisiko chatin rinnalla olla Zoom tms. palvelumuoto?

Ympäri Suomea mm. Lapinlahdella, Kempeleessä, Turussa ja monessa muussa kunnassa ja kaupungissa, toimii fyysisesti ikäihmisten neuvolapalveluita. Heillä on hienoja netti sivuja. Voisiko näiden yhteydessä olla avoin ikäihmisten chatti tai Zoom?

Voisiko seuraavana ollakin ” ikäihmisten nettineuvola” tai ”ikääntyväterveys-netissä”. Nämä tavoittaisivat ikäihmiset. Ja ikäihmiset saisivat kokonaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä ns. saman katon alta.
Yhdistettäisiin niin terveyden ja sosiaalipuolen osaajat. Kaikki tarvittava tieto löytyisi samalta sivulta. Hyvin yksinkertaisesti ja selkeästi. Ikäihmisten netti toimisi apuvälineenä.

-Tietysti ikäihmiset voisivat soittaa tarvittaessa tiettynä aikana palvelunumeroon, jos puhelimessa puhuminen  helpottaa viestintää.

Samalla sivulta voisi olla linkki kattavaan ikäihmisten tietojen kartoitukseen. Tästä linkistä satasiin kaikki tarvittavat tiedot. Tiedot siirtyisivät kaikille tahoille, kenen hoitoon ikäihminen kuuluu tai siirtyy. Hyödynnettäisiin vaikka kanta.fi pohjaa, niin ei tarvitsisi keksiä polkupyörää uudestaan.

Kuva 6. Koottaisiin asiat yhteen. Kuva: Pixabay

Osallistavatko nettipalvelut ikäihmisiä? Onko se matalan kynnyksen palvelua? Ikäihmiset ovat tottuneet soittamaan puhelimalla ja olemaan fyysisesti vuorovaikutuksessa. Ajattelisin, että jotkut asiat voisivat helpottua, kuten tiedon saanti.
Emme voi tietää ellemme kokeile!

Kuva 7. ”Tarvitsemme kuitenkin toista ihmistä vierellemme. Sitä tarvetta ei voi milloinkaan viedä kokonaan pois, vaikka aika muuttuukin. Kuva: Pixabay

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Heli Nissisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Helin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja  saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittajat

Heli Nissinen, TYKO18SY

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

LAPINLAHDEN KUNTA 2019. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Lapinlahti [Viitattu 2019-01-01.] Saatavissa: https://www.lapinlahti.fi/fi/Tietoa-kunnasta/Organisaatio/Osastot/Sosiaali–ja-terveysosasto/Vanhuspalvelut/Ennaltaehkaisevat-palvelut/Ikaihmisten-neuvola

KAUPPILA, Tarja. KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018.  Sähköhelmenkalastus [Verkkoaineisto] STM [Viitattu 2018-01-01.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KEMPELEEN KUNTA 2017. Ikäihmisten neuvola [Verkkojulkaisu]Kempele [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: https://www.kempele.fi/sosiaali-ja-terveys/ikaantyvien-palvelut/ikaihmisten-neuvola.html

RITVANEN, Jonna 2017. Voiko sosiaalityötä tehdä verkossa? [Verkkoaineisto] Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. [Viitattu 2017-01-01.] Saatavissa: file:///C:/Users/elamansade/Downloads/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf

TURUN KAUPUNKI 2018. Ikäihmisten neuvola. [Verkkojulkaisu] Turku. [Viitattu 2018-12-12.] Saatavissa: https://www.turku.fi/uutinen/2018-12-12_turkuun-perustetaan-ikaihmisten-neuvola

Pian Pihtiputaan Mummokin digijumppaa

Pihtipudas on Keski-Suomen pohjoisin, n. 4200 asukkaan kunta. Pihtipudas on pinta-alaltaan laaja pitäjä, jossa on useita kyläkuntia (”virkeitä viheralueita”). Näinollen välimatkat voivat olla pitkiä kuntataajamaan, jossa valtaosa palveluista tarjotaan. Pihtipudas on myös ikääntyvä kunta, mutta samalla ikääntyminen on yksi Pihtiputaan voimavaroista – onhan meillä maankuulu oma Pihtiputaan Mummo! http://www.pihtiputaanmummo.fi/

Pihtiputaan kunta on valittu valtakunnalliseen kolmivuotiseen voimaa vanhuuteen -ohjelmaan v.2016-2019. Kansallisen Voimaa vanhuuteen – iäkkäiden terveysliikuntaohjelman päämääränä on edistää kotona asuvien (ikä 75+), toimintakyvyltään jossain määrin heikentyneiden ikäihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan avulla. Voimaa vanhuuteen -työllä edistetään iäkkäiden kuntalaisten terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistetaan heidän yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksiaan.

Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkavia muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun tarpeen lisääntymiseen. Terveysliikunta on osoitettu tehokkaaksi ja edulliseksi tavaksi edistää iäkkäiden ihmisten hyvinvointia laaja-alaisesti. Tavoitteeseen edetään kehittämällä ja lisäämällä iäkkäille tarkoitettua liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapainosisältöistä ohjattua liikuntaa, arkiliikunnan mahdollisuuksia ja ulkoilua.

Virtuaalisin keinoin Voimaa vanhuuteen -hankkeessa 2017–2019 Ikäinstituutti edistää digitaalisin keinoin iäkkäiden ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa terveysliikuntaa. Hanke on suunnattu erityisesti yli 75-vuotiaisiin ihmisiin, jotka asuvat kaukana palveluista ja joiden toimintakyky on jo alkanut heikentyä.

Aloitamme Pihtiputaan ohjelmakauden päätteeksi syksyllä 2019 digijumppakokeilun, jonka ideana on, että kotona asuvat, Voimaa vanhuuteen-kohderyhmään kuuluvat iäkkäät osallistuvat kerran viikossa livenä etäohjattuun jumppaan. Jumppaa voi ohjata ammattilainen tai koulutettu vertaisohjaaja. Vertaisohjaajat voivat toimia myös kotijumppaajan tukena ikäihmisen kotona. Digijumpan voi lähettää esim. jostain jo olemassa olevasta, kohderyhmälle suunnatusta ryhmästä, jolloin ei tarvitse perustaa uutta ryhmää. Tämän yhteisen jumpan lisäksi iäkkäitä kannustetaan jumppaamaan omatoimisesti Ikäinstituutin valmiiden videoiden avulla.

Pihtiputaan kunta hankkii valituille ikäihmisille koteihin tabletit, joihin asennetaan vaadittava teknologia. Lähetykset ovat kaksisuuntaisia livelähetyksiä, jolloin aito vuorovaikutus toteutuu ohjaajan ja jumppaajien välillä. Jumppaajat opastetaan myös teknologian käyttöön. Haaveissa on, että yhden tabletin äärelle kokoontuisi useita ikäihmisiä naapurustosta jumppaamaan, jolloin tavoitettavuus olisi parempi ja samalla tulisi hoidettua myös sosiaalisia suhteita. Alustavasti olemme suunnitelleet digijumpan viemistä kolmelle kyläkunnalle. Alvajärvi ja Kojola ovat jo kaksi valittua kyläkuntaa, joihin on mietitty pienimuotoista ryhmäjumppaa. Alvajärvellä on tarkoitus kokoontua kerhotiloihin, Kojolassa suunnitellaan kokeilu vietäväksi kotiin, jonne kokoontuu pieni jumpparyhmä. Kolmas kokeilupaikka tai -kylä on vielä mietinnässä.

Uskon, että digijumppa tuo kotona asuvalle ikäihmiselle fyysisen hyvinvoinnin ja kohentuneen toimintakyvyn lisäksi myös henkistä hyvinvointia. Onhan lähetys kaksisuuntainen, vuorovaikutteinen reaaliaikainen lähetys. Myös se, että virkeiden viheralueiden ikäihmiset kokontuvat yhteen, lisää sosiaalista vuorovaikutusta, jonka on todettu olevan merkittävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen osatekijä. Digijumppakokeilu lisää varmasti myös kokeilun osallistuvien digitaitoja ja madaltaa heidän kynnystään opetella ja käyttää muitakin digitaalisia palveluita.

Odotamme Pihtiputaalla innolla, kuinka digijumppakokeilumme onnistuu; miten teknologia toimii ja kuinka kokeiluun valittu kohderyhmä ottaa tämän vastaan. Kokeilun pohjalta myös Ikäinstituutti saa arvokasta tietoa siitä, miten kunnat ja järjestöt voivat suunnitella iäkkäille ihmisille sopivaa terveysliikunnan etäohjausta. Ikäinstituutti levittää näitä hyviä toimintamalleja myös muihin Voimaa vanhuuteen -kuntiin.

Lähteet: Ikäinstituutti/Voimaa vanhuuteen ohjelma: https://www.voimaavanhuuteen.fi/

Kirjoittaja:

Kati Laine-Rissanen, Pihtiputaan kunnan vapaa-aikatoimen koordinaattori ja Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija