Hyvä työergonomia digiaikana – taukoliikuntasovelluksista voimaa ja vireyttä etätyöläisille

Etätyöläinen kuulostaako tutulta? Niskat ja hartiat jumissa, päätä särkee, väsyttää…
Tämänhetkisen Suomea ja koko maailmaa koskevan koronavirusepidemian aikana suositellaan etätyön tekemistä. Etätyön tekeminen ei välttämättä ole kaikille tuttua. Ja se tuo erilaisia haasteita mukanaan. Täytyy opetella erilaiset päivärutiinit. Kotoa ei varmastikaan kaikilta löydy paikkaa, jossa voi ergonomisesti työskennellä. Kun et voi työskennellä ergonomisesti voit saada helposti niskasi ja hartiasi jumiin ja päätä alkaa särkeä ja alkaa työnteko käydä haastavammaksi. Onneksi näin digiaikana löytyy paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joita on helppo käyttää sekä puhelimella, että tietokoneella. Taukoliikunta tutkitusti lisää keskittymiskykyä, vireyttä ja tehokkuutta.

Tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt valtaisasti viime vuosina. Voisi sanoa, että joka työpaikalla tietokoneet, mobiililaitteet ja internet ovat jokapäiväisessä käytössä. Tämä paljolti mahdollistaa etätyön tekemisen. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Työergonomia?

Kotona töitä tehdessä saattaa oikeanlainen työergonomia helposti unohtua. Helposti jäämme sängylle tai sohvalle jopa lattialle, koska se saattaa siinä hetkessä tuntua hyvältä. Pidemmän päälle kuitenkin aika rasittavaa kropalle.

Kuva 1. Työskentelyasentoja. Kuva: Satu Kinnunen.

Kotona voit parantaa ergonomiaa kiinnittämällä huomiota työpisteeseen, missä teet töitä. Jos teet töitä istuen. Työpisteessä tulisi olla oikean korkuinen työtaso sekä tuoli, jotta saat myös jalat tukevasti lattialle tai jalkatuelle. Hartioiden tulisi olla rentoina ja niska suorassa, joten näyttö sopivalla etäisyydellä suoraan katseen vaakatason alapuolella. Apuvälineistä voi olla myös hyötyä, jos tuntuu ettei hyvää asentoa meinaa löytyä. Esimerkiksi kirjoja tietokoneen alle saat hartiat rentoutumaan tai lisä tyyny selän taakse tukemaan lanneselkää. Jos teet töitä seisten työtason korkeus tulisi olla siten, että voi työskennellä hartiat rentoina ja selkä suorana ja kyynärvarret pöytää vasten. Painon tulisi jakautua tasaisesti molemmille jaloille, välillä on hyvä kuitenkin siirtää painoa jalalta toiselle. Muista myös hyvät kengät tai matto vaimentamaan selkärangan ja alaraajojen nivelille tulevaa painetta. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Pitkään jatkuva keskeytymätön istuminen tuo mukanaan tutkitusti terveyshaittoja, vaikka muuten omaat terveelliset elämäntavat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suositukset 2015 jokaiselle ikäryhmälle erikseen. Suositusten avulla etsitään erilaisia käytännön tapoja vähentää istumista kaikissa ikäryhmissä. (STM 2015). Etätyö ei ole fyysisesti kuormittavaa. Yhdeksän tunnin päivittäisellä istumisella on yhteys lihavuuteen ja huonoon unenlaatuun. Tauota suunnitellusti päiväsi. Työasentoa tulisi vaihdella noin puolen tunnin välein. (UKK-instituutti 2019).

Taukoliikunta

On paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joiden avulla on helppo tauottaa työpäivää. On sekä maksullisia ja ilmaisia, suomenkielisiä, että englanninkielisiä. Voit ladata sovelluksia puhelimeen tai sitten katsoa videoita tietokoneelta. Youtube on myös erinomaisen hyvä kanava löytää eri pituisia taukoliikuntaohjeita.

Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen, jossa taukoliikuntasovelluksen avulla pyrittiin vähentämään toimistotyöntekijöiden istumista ja tehostamaan työstä palautumista. Tarkasteltiin myös sovelluksen käytön seurauksia fyysisen toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja työn tuottavuuden kannalta. Vanhemman tutkijan Anne Punakallion mukaan työntekijöiden työstä palautuminen on ollut nopeampaa, työnteko on ollut energisempää, nyt kun on tauotettu istumista. Myös tuki- ja liikuntaelinten rasitukset ja kipuoireet vähentyneet sekä väsymystä ja muistamattomuutta on vähemmän.
Tutkimuksessa mukana olijat kokeilivat kuuden kuukauden ajan Cuckoo-taukoliikuntasovellusta. Sovellus ilmoitti pidettävistä tauoista. Sovellusta tuli käyttää ainakin kolme kertaa päivässä. Taukoliikuntaohjeistukset oli videoitu, joten niitä oli helppo seurata, videot kestivät 2-3 minuuttia kerrallaan. Vastauksia haettiin kyselyillä, fysiologisilla mittauksilla sekä haastatteluilla. Tutkimustuloksissa selvisi, että taukoliikuntasovellusta käytettäessä mahdollistuu istumisen vähentäminen ja tauottaminen tehokkaasti. He jotka käyttivät sovellusta ahkerimmin, toivat myös organisaatiolla taloudellista hyötyä, kun hyötyä mitattiin koetulla tuottavuudella. Heidän mielestään myös työilmapiiri parani. (Työterveyslaitos 2019.)

Kuva 2. Cuckoo Workout Taukoliikuntasovellus. Kuva: Satu Kinnunen.

On hyvä muistaa, että pitkään istuminen paikallaan on terveydelle haitallista. Ja, että taukoliikunta on hyvästä mutta se ei kuitenkaan yksin riitä. Aikuisen tulisi liikkua 2 tuntia 30 minuuttia viikossa esimerkiksi reipasta kävelyä, jossa tulee hengästyä tai tunti 15 minuuttia raskasta liikuntaa esimerkiksi juoksua. Lisäksi vielä ainakin kahtena päivänä viikossa liikuntaa, mikä ylläpitää tai jopa lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. (Käypä hoito 2016.)

Liikkumalla pysytään terveinä!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Satu Kinnunen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

LIIKUNTA: KÄYPÄ HOITO -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [Viitattu 2020-04-17.] Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517

TYÖTERVEYSLAITOS 2019. Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista. [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-04-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/taukoliikuntasovelluksen-kaytto-vahensi-istumista-ja-tehosti-tyosta-palautumista/

TYÖTURVALLISUUSKESKUS 2017. Digijulkaisut: Etätyössä turvallisesti. [verkkojulkaisu]. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 2020-04-09]. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etatyossa_turvallisesti

UKK-INSTITUUTTI 2019. Istumisen vähentämisen suositukset. [Verkkojulkaisu]. UKK-Instituutti. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/istumisen-vahentamisen-suositukset

Podcastit digitalisaation välineenä

Tänä päivänä ajankohtainen digitalisaatio vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Digitaalitek-niikan käyttöönottoa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella tarkoittava digitalisaatio kos-kettaa meitä kaikkia. (Talentree 2018). Tällä hetkellä koko maailmaa koettelee Covid-19 viruksen aiheuttama poikkeustila, joten digitalisaatio on tänä aikana noussut yhä tärkeämmäksi. Yksi digitalisaatiota hyödyntävä työväline ovat podcastit. Mutta mitä nämä Podcastit oikein ovat?

IPod ja broadcasting sanojen yhdistelmästä tuleva sana podcast tarkoittaa digitaalisesti jatkettavaa sarjaa, minkä voi tilata ja ladata esimerkiksi kännykkään tai tietokoneelle. Podcast ei ole kuitenkaan radio-ohjelma, mikä tulee tiettyyn kellonaikaan, vaan podcasteja voit kuunnella silloin, kun sinulle parhaiten sopii, vaikkapa lenkkipolulla tai ruokaa laittaessa. Podcasteja voit kuunnella esimerkiksi Spotifyssa tai SoundCloudissa ja podcasteja voit helposti tilata samasta paikasta kuin mistä niitä kuuntelet. (Ahola 2017).

KUVA 1. Podcastia kuuntelemassa. Sanna Hukkanen.

Ensimmäisiä podcasteja käynnistettiin Suomessa 2000-luvun puolessa välissä. (Verke 2017). Tasaisesti suosiotaan kasvattavat podcastit olivat alkuun yksityisten ihmisten tekemiä, mutta vuoden 2010 räjähdysmäisen suosion kasvun jälkeen myös mediatalot kiinnostuivat podcasteista. (Kervinen 2019, 5). Tällä hetkellä niin julkiset kuin yksityiset tahot julkaisevat podcasteja, missä aiheina ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri osa-alueet. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin osaamiskeskus Verke, joka toimi vuosina 2018-2019 opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä nuorisoalan osaamiskeskuksena visionaan digitaalisuuden ymmärtämisen lisääminen nuorten parissa työtä tekevien keskuudessa. Verken yhtenä tavoitteena oli digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntävien innovaatioiden syntyminen sekä ajankohtaisen tiedon tuotta-minen ja jakaminen esimerkiksi podcastien muodossa. Digitaalinen nuorisotyö onkin hyvä keino edistää nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. (Verke s.a.).

Digitalisaatio on mahdollistanut myös podcastien kautta tiedon välittämisen ihmisille. Valtiova-rainministeriön julkaisemassa Digi ekaksi podcast-sarjassa käsitellään esimerkiksi digitaalisten pal-veluiden kehittämisen haasteita. Podcastit käsittelevät eri asiantuntijoiden haastatteluiden kautta, kuinka julkishallinnon digipalveluista saadaan yhtenäiset ja laadukkaat niin asiakkaan kuin viran-omaisen kannalta. (Suomidigi 2018). Sosiaali- ja terveysministeriön Muutoksen tekijät -podcastit puolestaan tukevat toiminnan muutosta sosiaali- ja terveysalan muutosten ja uudistusten kentällä. ”Podcastin tavoitteena on, että kuulija saa käyttöönsä kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liit-tyvät parhaat käytännöt ja tutkitut toimintamallit” (STM 2018). Sote-muutosjohtaja Sinikka Salon mukaan podcast on ajasta ja paikasta riippumaton moderni viestintäväline ja podcastien avulla voidaan myös levittää maakunnissa tehdyn kehittämistyön tuntemusta. (STM 2018).

Terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Laatua hoitoon -podcastin ensimmäisessä podcast-jaksossa pohditaan sen sijaan, mitä terveydenhuollon laadulla tarkoitetaan sekä miten laatua voidaan mitata. (THL 2019). Työterveyslaitoksen ja Strategisen tutkimuksen kahden ohjelman, Osaavat työntekijät – Menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat, yhteinen podcast-sarja Workcast käy taasen läpi sote-uudistusta hoiva-alan ammattilaisen näkökulmasta ja käsittelee muun muassa sitä, mitä osaamista hoiva-alan ammattilainen tarvitsee uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. (TTL s.a.).

KUVA 2. Podcastia tekemässä. Pixabay.

Podcast on yksi sosiaalisen median työväline (KUVA 3). RadioMedian (2018) tekemän tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Heistä 36 % kuuntelee podcasteja kotitöiden lomassa, 32 % liikenteessä ja merkittävä osa eli 31 % keskittyy vain podcastin kuuntelemiseen. Älypuhelin on yleisin (72 %) podcastien kuunteluväline. Ihmisiä motivoi podcastien kuunteluun rentoutuminen, uuden oppiminen sekä itsensä kehittäminen. (RadioMedia 2019). Podcastien avulla voit harjoittaa hengitysrentoutusta, kuunnella viimeisimpiä uudistuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja lisätä tietouttasi vaikka koronaviruksen anatomiasta tietokirjailija ja tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon (2020) juontaman podcastin kautta. Tämä Merilehdon luotsaama podcast-sarja sai yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. (Palokangas 2020). Tämä kertoo siitä, miten podcasteilla on kysyntää ja tarvettakin, kun aiheena on koko kansakuntaa koskettava pandemia. Merilehto (2020) toteaakin, että tällaisena poikkeuksellisena aikana on hyvä olla tietoa mahdollisimman mo-nissa kanavissa, sillä ihmisinä me olemme hyvin erilaisia oppijoita.

KUVA 3. Sosiaalinen media. Pixabay.

Evikoski, Kemppainen ja Laakso (2019) käsittelivät opinnäytetyössään unen merkitystä oppimiseen, koulunkäyntiin sekä hyvinvointiin ja lopputuloksena syntyi podcast-jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. ”Tavoitteena oli toteuttaa mielenkiintoinen ja informatiivinen podcast -jakso, jota voi hyödyntää ajankohtaisena opetusmenetelmänä ja terveyskasvatuksen työvälineenä” (Evikoski ym. 2019). Podcastit olisivatkin oiva väline myös opetuksen tueksi ja Evikosken ym. (2019) podcast sekä opas tulevatkin Kuitinmäen koulun opettajien käyttöön terveyskasvatuksen opetuksen tueksi. Podcastit voisivat olla myös ratkaisu uuden ja ajantasaisen koulutustiedon välittämiseen esimerkik-si sairaanhoitajille heidän kiireisen työnkuvan vuoksi. Podcast nopeana ja tehokkaana välineenä olisi hyvä ja tehokas keino lisäkouluttaa ja/tai jatkokouluttaa henkilöstöä ja välittää uutta tietoa. (Healio 2007).

Kultuuri muuttuu koko ajan yhä enemmän teknologiakeskeisemmäksi. Samalla digitalisaation yleistyessä, on podcasteista tullut yleinen tiedon välittämisen työväline alasta riippumatta. Ehkäpä hy-vinvointikoordinaattoreillakin on joku päivä oma podcast -sarja, minkä kautta tietoisuus moniam-matillisesta ja laajasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä leviää yhteiskunnassa. Podcastit olisivat oiva keino opettajillekin opetuksen tueksi, kuten Evikoski ym. (2019) opinnäytetyössään totesivat. Jokos muuten sinä olet tutustunut podcastien laaja-alaiseen ja monipuoliseen valikoimaan?

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sannan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Sanna Hukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

AHOLA, Jukka 2017. Mikä on podcast? Kertojan ääni podcast kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. AudioTheme. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://kertojanaani.fi/mika-on-podcast/

EVIKOSKI, Reeta, KEMPPAINEN, Johanna ja LAAKSO, Heidi 2019. Unen merkitys oppimiseen, kou-lunkäyntiin ja hyvinvointiin – Podcast -jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. Laurea-ammattikorkeakoulu.Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/265083

HEALIO 2007. Using Podcasts for Nursing Education. The Journal of Continuing Education of Nurs-ing. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.healio.com/nursing/journals/jcen/2007-3-38-2/%7B9b54daa9-c459-4c37-abe5-a3167038ae45%7D/using-podcasts-for-nursing-education

KERVINEN, Sini 2019. Podcastien kaupallistaminen Suomessa. Case: RadioPlay. Haaga-Helia am-mattikorkeakoulu Oy. Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166995/FINAL_ONT_Kervinen_PodcastienKaupallistaminenSuomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MERILEHTO, Antti 2020. Koronan anatomia. Supla. [Viitattu 2020-4-10.]. Saatavissa: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia

PALOKANGAS, Piritta 2020. Koronan anatomia -podcast pomppasi Suplan kuunnelluimmaksi – yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. Markkinointi&mainonta. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-anatomia-podcast-pomppasi-suplan-kuunnelluimmaksi-yli-35-000-kuuntelua-neljassa-paivassa/739069ec-bbbb-4ed5-be15-09636f445512

RADIOMEDIA 2019. Podcast-tutkimus. RadioMedia. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.radiomedia.fi/radiomainonta/tutkimustietoa-radiosta/podcast-tutkimus

STM 2018. Muutoksen tekijät -podcast tukee toiminnan muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/muutoksen-tekijat-podcast-tukee-toiminnan-muutosta

SUOMIDIGI 2018. Podcast: Digi ekaksi – julkishallinnon digipalveluista yhtenäiset ja laadukkaat. Digi- ja väestötietovirasto. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://www.suomidigi.fi/kehittamisesimerkit/podcast-digi-ekaksi-julkishallinnon-digipalveluista-yhtenaiset-ja-laadukkaat

TALENTREE 2018. Digitalisaation pikakurssi: hyödyt ja haasteet yrityksille. Talentree. [Viitattu 2020-4-15.] Saatavissa: https://talentree.fi/blogi/digitalisaation-pikakurssi/

THL 2019. Ensimmäinen Laatua hoitoon -podcast julkaistu! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Vii-tattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/ensimmainen-laatua-hoitoon-podcast-julkaistu-

TTL s.a. Workcast: kohti uutta sotea. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-4-14.]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/workcast-kohti-uutta-sotea/

VERKE 2017. SC 39: Ajatus – Podcastien historia Suomessa. Somecast. [Viitattu 2020-4-13.] Saata-vissa: https://www.verke.org/blog/sc-39-ajatus-podcastien-historia-suomessa/

VERKE s.a. Verke. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.verke.org/verke/

Etätyö osana digitalisaatiota – nyt se on ajankohtaisempaa kuin koskaan

Tällä hetkellä ( kevät 2020) suositellaan etätöitä tehtäväksi niiden osalta, joille se vain suinkin töiden puolesta on mahdollista. Elämme poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa yhteiskuntamme ei ole koskaan ennen ollut. Koronaviruspandemia on vaikuttanut vahvasti arkeemme. ”Etätöitä tulee suosia, jos työtehtävät sen mahdollistavat.” (Yle 2020.) Työterveyslaitos määrittelee etätyön kiinteästä työpaikasta ja työajasta riippumattomaksi työksi. Etätyötä on nyt tehtävä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. (TTL 2020a).

Suomi lukeutuu yhdeksi maailman kärkimaista julkisissa sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on myös tutkitusti EU-maiden paras digiosaaminen. Suomella on siis erittäin hyvät edellytykset digiloikkaan. Digitalisaatio vaatii uudistumista erityisesti kuitenkin organisaatioilta ja henkilöstöltä jokaisella toiminnan tasolla. (STM 2016, 73.) Tällä hetkellä ratkaisuna käytetään etätyötä, jos työtehtävät sen sallivat.

Joustava sanaa kuvaavat ominaisuuksista taipuisa, kimmoisa ja elastinen. Joustavuuden katsotaan olevan entistä tärkeämpi ominaisuus selviytyäksemme työelämän jatkuvassa muutoksessa niin työntekijöinä, organisaatioina kuin kansakuntana. Varovainen arvio tutkimuksien mukaan on se, että vuosikymmenessä etätöiden määrä on arvioilta kaksinkertaistunut. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 62–63.) Tämänhetkinen maailman laajuinen kriisitilanne on pakottanut meidät hyppäämään digitalisaation maailmaan entistä vahvemmin luoden uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä tietokoneita, puhelimia ja älylaitteita työntekemisessä. Nyt on siis aika olla joustava ja sopeutua tilanteeseen ja katsoa asioita luovuuden silmin.

Etätyöllä on todettu olevan potentiaalia edistää työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Etätyö lisää mahdollisuuksia autonomisiin työjärjestelyihin, jossa työntekijä voi itse määrittää oman työrytmin, työjärjestyksen ja aikataulun mukaan. Näin työn ja muun elämän rytmittäminen helpottuu. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Haasteellinen tilanne on saanut meidät kaikki pohtimaan omia töitämme uudella tavalla, pakottaen meidät osaksi myös epämukavuusalueelle hyödyntämään digitalisia välineitä työn tekemisessä. Tilanne on antanut meille mahdollisuuksia toteuttaa työtämme digitalisaation avulla myös niissä työtehtävissä, joissa sitä ei ole aikaisemmin hyödynnetty tai se ei ole aiemmin ollut mahdollista. Pakko luo uusia mahdollisuuksia.

Vaikutusmahdollisuudet oman työntekemiseen nähdäänkin olevan tutkimusten mukaan keskeistä työhyvinvoinnille. Lisäksi etätyössä työskentelyssä on vähemmän keskeytyksiä. Kun etätyöskentelyyn liittyvät järjestelyt ovat onnistuneita työntekijöiden työtyytyväisyys kasvaa ja sitoutuminen organisaatioon lisääntyy. Parhaimmillaan koetaan vähemmän stressiä kuin työpaikalla ja samalla työntuottavuuden nähdään lisääntyvän. Kodin ja työpaikan väliset matka ajat ja kulut vähentyvät. Etätyömahdollisuus nähdään myös työnantajan näkökulmasta positiivisena rekrytointialueen laajentumisena. Etätyö vähentää toimistokustannuksia ja liikennepäästöjä ja tukee aluekehitystä myönteisesti. (Kandolin, Ropponen Tuomivaara 2016, 64.) Etätyöllä nähdään siis olevan paljon myönteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin ja tuottavuuteen sekä ilmastoon ja digitalisaation edistämiseen.

Miten etätyö vaikuttaa digitalisaatioon ja työhyvinvointiin korona pandemian aikana?

Etätyön tekeminen tässä uudessa tilanteessa voi olla erilaista kuin aikaisemmin ja se voi vaikuttaa niin myönteisesti kuin tuoda haasteita perhetilanteeseen ja liikkumisrajoitusten suhteen. Uusi tilanne vaatii työrutiinien uudelleen organisoimista ja muotoilua ja voi näin ollen kuormittaa. (TTL 2020a).
Herään aamulla klo 7.00 ja nousen ylös vuoteesta. 5-vuotias on herännyt jo minua aikaisemmin ja laittanut tablet tietokoneen päälle ja katsoo lasten ohjelmia youtubesta. 9-vuotias nukkuu vielä ja samalla kun kuljen huoneen ohi, nostan verhot, jotta kevään auringon valo pääsee huoneeseen. Mieheni on myös noussut ylös ja napsauttanut kahvinkeittimen päälle. Olemme etänä, kotona koko perhe. Aamu on kiireetön, mutta hetken kuluttua talon täyttää lasten nahistelu, joka jatkuu aina klo 7.45 aamupalapöydässä. Kun olen saanut aamun askareet valmiiksi, livahdan hiljaa kuopuksen huoneeseen, jossa oma etätyöpisteeni odottaa minua. Aikaisemmat etätyökokemukseni ovat yksittäisistä päivistä, joita on aikaisemmin ollut muutaman kerran kuukaudessa. Nyt olemme olleet etänä koko perhe jo kokonaisen kuukauden.

Työterveyslaitoksen mukaan koronatilanteessa etätyöhön perinteisesti liitetyt edut, kuten häiriöttömyys, työrauha ja keskittyminen sekä työssä kuormittumisen väheneminen, eivät välttämättä täysin toteudu. Koronavirus tilanteessa etätyön tekeminen perustuu työntekijän, esimiehen ja työnantajan väliseen luottamukseen, yhteiseen suunnitteluun ja sopimiseen sekä itseohjautuvuuteen. Tärkeää on myös se, että etätyöntekijöitä ohjataan ja tuetaan työskentelyn aloittamisessa tarpeen mukaan, erityisesti tulisi varmistaa tietotekninen tuki pulmatilanteissa. (TTL 2020a.)

Kuva: Etätyö Miksi-miksi ei? Jenna Härkönen.

Klo 9.30 autan 9-vuotiasta aloittamaan Teams kokouksen, jossa 2-luokkalaiset kokoontuvat. Huoneen täyttää iloinen puheensorina. Etätyötä harjoittelevat jo nämä pienet alakoulunalkajat sekä heidän opettajansa, jotka ovat joutuneet tilanteessa opettelemaan uusia ratkaisuja hyödyntämällä digitaalisia välineitä opetuksessaan. Tutut lapset luurit päässä katsovat tietokoneen kuvaruudusta. Millaista työtä tämä sukupolvi tekee tulevaisuudessa digiloikkaan hypätessään jo näin varhain, mietin mielessäni. Palaan takaisin oman työni ääreen suunnittelemaan ja markkinoimaan webinaaria Etätyö yrityksissä ja sen parhaat käytännöt.

Aika kuluu kuin siivillä ja nousen ylös katsomaan kelloa, keittiössä tuoksuu ruoka, mieheni on laittanut meille lounasta. 5-vuotias vaatii huomiota, ruokailun jälkeen hänellä on selvästi päiväunien aika. Asetumme kaikki lounaalle ja kun istahdan pöytään työpuhelimeni soi. Kiiruhdan vastaamaan ja pääsen palaamaan lounaan äären vasta hieman myöhemmin. Syötyäni on aika laittaa kuopus päiväunille niin kuin hoitopäiviin kuuluukin ja kannustaa 9-vuotista tekemään koulutehtäviä. Hän ei nyt millään malttaisi. Äidin rooliin kuuluvien ohjeistuksieni jälkeen jatkan taas työroolissani Teams-palaverin muodossa ja laitan huoneen oven kiinni merkiksi, ettei minua nyt saa häiritä.

Tutkimuksien mukaan suurimpia etätöihin liitettyjä huolenaiheita ovat työajan, paikan ja työn ja muun elämän piirin rajojen hämärtyminen sekä vähäiset mahdollisuudet päästä vaikuttamaan työpaikan asioihin sekä sosiaalisten vuorovaikutusten niukkuus. Vaikeudet irrottautua työstä ja liiallinen kuormittuminen vaativat myös perheeltä paljon joustavuutta ja sopeutumista. Sopimattomat työtilat ja kustannusten kasvu ovat huolenaiheita etätyössä ja yksinäisyyden ja eristyneisyyden tunteet voivat vahvistua. (TTL 2020b.) Näihin on kiinnitettävä erityisesti huomiota syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Suurimmalle osalle meistä tilanne on uusi, ja mainittakoon että useimmat työikäisistä eivät voi tehdä töitään etänä. Etätöihin totuttelu on sujahtanut arkeemme kuitenkin yllättävän hyvin. Olemme ottaneet digiloikan koko perhe. Haasteitakin on ollut, mutta olemme selvinneet tänä poikkeuksellisena aikana. Tulevaisuudessa tämä poikkeuksellinen tilanne vaikuttaa etätyökulttuuriimme yhteiskunnassa.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Jennan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Jenna Härkönen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

TTL 2020a. ETÄTYÖ KORONAVIRUSTILANTEESSA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-etatyohon

TTL 2020b. JOUSTAVA TYÖAIKA [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/joustava-tyoaika/

KAJANDER, Riikka 2020. Lue lista hallituksen suosituksista koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi [verkkojulkaisu] Yle uutiset. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11253784

KANDOLIN, Irja, ROPPONEN, Annina ja TUOMIVAARA, Seppo 2016. JOUSTO-OPAS – Sujuvuutta työhön yksilöllisillä ja yhteisöllisillä ratkaisuilla [verkkodokumentti]. Työterveyslaitos. [viitattu 2020-04-13] saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131548/Jousto_opas.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [viitattu 2020-04-15] saatavissa: https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/cover

 

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoiden kaksi ensimmäistä vuotta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on monialaista ja monitieteistä työtä. Erilaiset yhteiskunnalliset haasteet kuten väestöryhmien terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, mahdollisten sosiaalisten ongelmien ja syrjäytymisen ehkäisy, ongelmien ja haasteiden varhainen tunnistaminen ja kuntalaisten osallisuuden vahvistaminen ovat keskeinen osa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parissa työskentelevät asiantuntijat tarvitsevat oman osaamisensa vahvistamiseen uudenlaista koulutusta ja tätä on Savonian Hyvinvointikoordinaattori YAMK-tutkinto-ohjelma tarjonnut syksystä 2018 alkaen.

Millainen matka on ollut opiskelijan näkökulmasta?
Matka on ollut mielenkiintoinen ja innostava ja se on tuntunut omalta jutulta. Opiskelijaryhmä ollut hyvä ja sopiva, yhteishenkeä on löytynyt ja se on jatkunut koko koulutuksen ajan. Opiskeluaika on mennyt nopeasti. Opettajat olleet viisaita, lempeitä ja helposti lähestyttäviä. Matka vaatinut myös itsenäisyyttä, verkostoitumista ja yhteistyön merkityksen ymmärtämistä. Opintoja voinut linkittää omaan työhön ja lopputulema on ollut hyvin opettavaista. Kehittävä työote on jäänyt elämään tulevaankin työelämään. Monialainen opiskelijaryhmä on avartanut omaa osaamista ja tietämystä. On saanut rohkeutta lähteä kehittämään asioita työelämässä ja luottamus omaan asiantuntijuuteen on kasvanut.

Mitä on opittu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä?
On huomattu, kuinka laaja-alaisesta asiasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kyse. On oppinut katsomaan asioita eri näkökulmista ja kyseenalaistamaankin niitä, etsimään tietoa ja perustelemaan näkökantojaan syvällisemmin ja faktoihin perustuen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä voi tehdä eri sektoreilla. Oman ammatillisuuden ja asiantuntijuuden vahvistuminen, näyttöön perustuvan tiedon haun osaaminen, mittareiden käyttö, strategiatyön merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työssä, menetelmien käyttö ja niiden arviointi ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeisiä teemoja.

Esimiestyöskentelyn ja tiedolla johtamisen näkökulma on vahvistunut koulutuksen myötä ja sen merkitys hyvinvointityössä on ilmeinen. Kansainvälisille kentille toteutetut opintomatkat ovat avanneet silmiä ja antaneet perspektiiviä omaan työhön.

Mitä on vielä oppimatta?
Paljon jäi vielä oppimatta; allekirjoitamme elinikäisen oppimisen tärkeyden. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen muuttuu ajassa. Jatkossa ehkä kaipaamme vahvistusta hanketyöskentelyssä, kuntatalousosaamisessa ja oman osaamisen brändäyksessä ja moderneissa työnhakutaidoissa. Työllistymismahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ovat laajat.

Miten tulevaisuus? Mitä on edessä?
Meillä on toiveena päästä hyödyntämään oppeja käytännössä ja oppimaan lisää. Toivomme, että eri toimialoille/sektoreille palkattaisiin meitä uusia ammattilaisia rohkeasti ja hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otettaisiin tosissaan ja ymmärrettäisiin satsaamisen tärkeys ennaltaehkäisyyn entistä paremmin. Järjestötoimijoiden rooli tulee tulevaisuudessa vahvistumaan, työmahdollisuudet lisääntyvät, tulevaisuuden sote –keskukset voisivat olla uusi ”aluevaltaus” hyvinvointikoordinaattoritutkinnon suorittaneille.

Meillä on huoli pitkäjänteisen hyvinvointi ja terveyden edistämistyön onnistumisesta, siihen panostamisesta sekä asiantuntijoiden hyödyntämisestä kevään 2020 poikkeustilanteen jälkeen. Muutosjohtajuuden näkökulma ja selkeä tiedottaminen vaativat panostusta. Miten hyvin nämä asiat huomioidaan jatkossa? Poikkeustilanteen jälkeen useat asiakasryhmät vaativat erityistä huomiota, esimerkkeinä nuoret, mielenterveys- ja päihdetyötä tarvitsevat kuntalaiset sekä ikääntyvät. Miten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö turvataan heidän kohdallaan?

Mitä suunnitelmia opintojen jälkeen?
Toiveena on löytää ja saada koulutusta vastaava työpaikka tai jatkaa opiskelua edelleen. Kannustamme ja rohkaisemme muita hakemaan YAMK -tutkintoihin Savonia-ammattikorkeakouluun. Toivomme saavamme sellaisia työtehtäviä, jossa pääsisimme hyödyntämään koulutuksessa saatua ammattitaitoa ja osaamista, koska meillä on ”palo” kehittää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä jatkossakin. Uskomme pääsevämme uralla eteenpäin!

Kirjoittajat:

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelijat, TYKO18SY ryhmä, Savonia-ammattikorkeakoulu

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

Kuva 1: Tässä me olemme :). Kuva: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy

 

Ikäihmisten sähköinen asiointi

Verkkopalvelut ovat tulleet useille yhä enemmän tutummiksi viimevuosien kuluessa. Olemme tottuneet käyttämään niitä niin palveluasioinnissa kuin myös päivittäisessä asioinnissakin. Tekstiviestit muistuttavat meitä varatusta hammaslääkäriajasta, potilas- ja asiakastietoja voimme helpota selata sähköisestä järjestelmästä. Erilaisten sovellukset helpottavat arkirutiineitamme niin töissä kuin vapaa-ajalla. Myös useat päivittäiseen asiointiin liittyvät palvelut ovat helposti saatavilla verkkoasioinnin välityksellä. Näin korona viruspandemian aikana take away- ruoka-annokset tuovat ravintoloitsijoille kaivattua lisätuloa, mutta myös ruuan kotiin kuljetus on yleistynyt. Lähikaupat ja kuljetusyrittäjät ovat kehittäneet nopeasti helppoja ruuan keräily- ja kuljetuspalveluja, sekä myös useat seurakunnat ja kunnat ovat ottaneet palveluihinsa avustus- ja kotiinkuljetuspalveluita.

Kaikki ikäryhmät eivät kuitenkaan kulje sähköisten palvelujen valtavirrassa. Nuoremmista ikäryhmistä jopa 90 % käyttää verkkoasiointia, mutta vanhimmissa ikäryhmissä jopa 2/3 eivät käytä ollenkaan sähköistä asiointia, tai kaipaavat apua digitaalisessa asioinnissa (Hyppönen ja Ilmarinen 2018, 288).

Varsinkin ikääntyneet tarvitsevat useita eri palveluja arjen toimintojen tueksi, näitä palveluja ovat mm. sosiaali – ja terveyshuollon palvelut, pankki-, kauppa-, vero-, liikenne-, ja kiinteistöhuollon palvelut. Sähköiset palvelut ovat tärkeä osa iäkkään tarvitsemista palveluista ja näinollen ovatkin osa iäkkään elämänhallintataitoja sekä tukevat kotona asumista. Kuten voimme päätellä oheisesta kuviosta ikäihmiset käyttävät sähköisistä palveluista eniten pankki- ja terveydenhuollon palveluita.

Kuva 1. Ikäihmisten käyttämät sähköiset palvelut (Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Ikäteknologiakeskus 2019)

Sähköiset palvelut päätöksenteossa

Sähköisten palvelujen kehittäminen ja digitalisaatio on nostettu myös valtakunnan tasolla tärkeäksi hallitusohjelman teemaksi. Rinteen hallitusohjelmaan kuuluu digitalisaation edistämisen ohjelma: digitalisoidaan julkiset palvelut – kärkihanke. Hankkeen tarkoituksena on saada vuoteen 2023 mennessä digitaaliset palvelut kaikkien yrityksien ja kansalaisten saataville (Valtionvarainministeriö 21.10.2019). Digitaalisten palveluiden saavutettavuutta määrittelee myös laki digitaalisten palvelujen saavutettavuudesta (saavutettavuusdirektiivi). Saavutettavuusdirektiivi velvoittaa, että julkinen viranomaistoiminta ja osittain myös yksityinen sektori noudattavat vaatimuksia. Kansalaiselle tämä näkyy helppokäyttöisempinä ja ymmärrettävimpinä verkkosivuina. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto 2020.) Käytännössä tämä tarkoittaa mm. julkisyhteisön verkkosivujen uudistamista uuden lain mukaisesti syyskuun 2020 loppuun mennessä. Hallinnon digitalisaatio on yhteinen tavoite myös koko Euroopassa (Kauppila, Kiiski ja Lehtonen 2018, 10–11, ks. myös Eurooppa-neuvosto, Euroopan unionin neuvosto)

Sähköiset palvelut ammattilaisen arjessa

Suomessa sosiaalihuollon palveluissa on jo pitkään ollut pääpaino tiedonhallinnon perusteiden kehittämisessä, ei niinkään sähköisten palvelujen edistämisessä (Kauppila ym. 2018, 10–11). Käytännössä tämä on näkynyt ammattilaisten arjessa kirjaamiskoulutuksina sekä tietosuojaan liittyvien asioiden kehittämisenä. Ammattilaisten osaamisen edistämiseksi digitalisoituvan sosiaalityön edistämiseksi on Lapin Yliopistossa toteutettu kolme sosiaalityön eosaamisen maisterikoulutushanketta vuosien 2015-2017 aikana (Kairala 2017,7). Digitalisaation vaikutukset on otettu huomioon myös tulevassa sote-uudistuksen Toivo- hankkeessa (tiedolla johtaminen- ohjaus-valvonta). Digitalisaatio on  työväline, jonka avulla tehdään mahdolliseksi tiedolla johtaminen, palvelujen järjestäminen ja sujuva tiedonkulku. (Valtioneuvosto, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.)

Meneillään olevat sähköisten palvelujen tutkimushankkeet ja projektit

Ikääntyvien teknologian käyttöä on tutkittu useissa tutkimuksissa. Vanhustyön keskusliiton ja vanhus- ja lähimmäispalveluliiton KÄKÄTE-projekti (käyttäjälle kätevä teknologia) selvitti vuosien 2012–2013 aikana miten ikääntyvät itse kokevat teknologian käytön ja millä teknisillä ratkaisuilla voitaisiin palveluja saada paremmiksi (Norlund, Stenberg, Nykänen, Ranta ja Virkkunen 2014). Vanhus- ja lähimmäispalveluliiton ikäteknologiakeskus on selvittänyt ikäihmisten asiointia internetissä sekä sitä millaisia haasteita ikäihmiset ovat kokeneet verkkoasioinnissa (2017 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry ja Ikäteknologiakeskus).

Maakunnissa on meneillään useita kehittämishankkeita. Parhaillaan meneillään olevia digitalisaation kehittämishankkeita on mm. digitalisaation optimointi Kainuussa- Hyvinvointi ja Terveys (DIHYTE)- hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää Kainuun sosiaali-, terveys-, ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä ja uusien toimintatapojen omaksumista julkisten ja yksityisten toimijoiden välillä. (Kainuun etu Oy.) Uusia sähköisiä palveluita iäkkäille on ideoitu mm. Hyvinvointi-hackatlonissa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2017). Uusista digitaalisista palveluista esimerkkinä CGI:n KODA eli kotona asumisen digitaaliset palvelut- hanke, jonka tavoitteena on yhdistää erityyppisiä teknologisia ratkaisuja ja tukea ikääntyvän väestön kotona asumista.

Pirkanmaalla on käynnissä Pirkanmaan Liiton koordinoima alueellisen digituen koordinaation kehittämishanke (PiDiKe) ajalla 1.11.2019 – 31.10.2020. Digituella tarkoitetaan sähköisen asioinnin, palveluiden ja käytön tukea. Digituen muotoja voivat olla erilaiset etä- ja lähituen palvelumuodot ja koulutukset. Taustatukena hankkeessa on digi- ja väestötietovirasto (DVV) digitukitiimi. Digituen kohderyhmänä ovat ikäihmisten lisäksi apua tarvitsevat erityisryhmät. Hankeen tavoitteena on luoda digituen verkosto oheisen kuvion mukaisesti. (Lappi, 2020)

Kuva 2. Pirkanmaan digituen verkosto (Lappi, 2020)

Muita Pirkanmaalla käynnissä olevia samansuuntaisia hankkeita ovat Tampereen kesäyliopiston Geronet-hanke, Digiosaamista kaikille- hanke (Tampereen Ahjola 2019-2020) ja Perustaidot paremmaksi-hankkeet 2019-2020. (Lappi,  2020)

Tulevaisuuden haasteet ikäihmisten sähköisten palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa

Haasteena ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä sosiaalityön näkökannalta voidaan pitää palvelujen kokonaisuuden koordinoimista ja vaikuttavuuden arviointia. Mukana toiminnan suunnittelussa tulisi olla sosiaalialan ammattilaisia. Digitaaliset palvelut eivät saa toimia syrjäyttävinä palveluina (Kairila 2017, 7)

Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet- raportin mukaan (Kauppila ym. 2018, 28)  ikäihmisille suunnattuja sähköisiä palveluja on kuitenkin melko vähän, yleisin yhteydenottotapa on ollut puhelin. Edellä kerrottujen hankkeiden ja projektien määrän ja laajuuden perusteella voidaan päätellä että parhaillaan on menossa useita tärkeitä digitalisuuden kehittämiseen ja edistämiseen liittyviä hankkeita. Samalla myös tutkitaan ja selvitetään kansalaisten digitaitoja. Pirkanmaan PiDiKe- hankeen tavoitteena on koota yhteen eri toimijoita ja samalla saada aikaan keskustelua digitukea tarjoavia toimijoiden kesken. Toisaalta edelleen tarjottavien digitaalisten palveluiden pirstaleisuus on tulevaisuudessa suuri uhka. Olisi keskeistä keskittyä ikäihmisten kohdalla varsinkin vain muutamiin keskeisiin palveluihin (Kauppila ym. 2018, 36). Digitaalisten palvelujen kehittämiseen liittyy myös paljon eettistä ja tietosuojaan liittyvää pohdintaa. Älykännyköihin ladattavat sovellukset tai julkisella sektorilla käytössä olevat ohjelmat ovat kaupallisia sovelluksia. Uuden ohjelman käyttöönotto vaatii käyttäjältään uudelleen kouluttautumista ja useimmiten myös uusia toimintatapoja. Siksi olisi tärkeää että uudet sähköiset palvelut olisivat toimintavarmoja ja helppokäyttöisiä.

Tärkeää ikäihmisten digitaalisten palvelujen kehittämisessä olisi kehittää ja suunnitella palveluita yhdessä ikäihmisten kanssa. Ikäihmisiä on eri- ikäisiä, toimintakyvyltään erilaisia sekä eri elämäntilanteessa olevia henkilöitä. Osa ikäihmisistä on joutunut jo työelämässä käyttämään digitaalisia palveluita kun taas vanhemmat ikäihmiset ovat vähitellen joutuneet ikääntyessään oppimaan digitaalisten palvelujen käyttöä.  PiDiKe hankkeessa on huomattu, miten tärkeää saada samaan verkostoon digitukea tarjoavia toimijoita. On olemassa hyviä sähköisiä palveluita, mutta palvelujen käytön opastukseen tulisi saada ikäihmisille kohdennettua neuvontaa. Pankkien ja Kelan työntekijät, yksityisen sektorin palvelutuottajat sekä kuntien vapaa-aikapalvelujen ja vanhuspalveluiden palveluohjaajat, kotihoidon ja kirjastojen työntekijät ovat avainhenkilöitä ikäihmisten digitaitojen kasvokkain tapahtuvassa opastuksessa. Yhdistyksien vertaisohjaajat ovat myös hyvä ja toivottava apu palveluiden opastuksessa. Lisäksi olisi varmistettava, että palvelut ovat maksuttomia tai ainakin kohtuuhintaisia. Ikäihmiset tarvitsevat sähköisten palvelujen käyttöön tukea ja apua.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Soilen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja

Soile Hanski, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet

CGI 2020. KODA-hanke luo uudenlaista mallia sote-palveluiden kehittämiseen [artikkeli verkkosivulla].[Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.cgi.fi/fi/artikkelit/koda-hanke-luo-uudenlaista-mallia-sote-palveluiden-kehittamiseen

ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO 2020. Digi kuuluu kaikille! [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.saavutettavuusvaatimukset.fi/

EUROOPPA-NEUVOSTO, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 2020. Euroopan digitaaliset sisämarkkinat [Verkkosivu].  [Viitattu 2020-14-4.] Saatavissa:https://www.consilium.europa.eu/fi/policies/digital-single-market/

HYPPÖNEN, Hannele ja ILMARINEN, Katja 2018. Sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palvelujen käyttö ja esteet. Julkaisussa: KESTILÄ, Laura & KARVONEN, Sakari (toim.) Suomalaisten hyvinvointi 2018. Helsinki 2019: PunaMusta Oy.

LAPPI, Markus 2020. Digituen alueellisen koordinaation kehittämishanke [sähköpostiviesti ja liite 7.4.2020.) Vastaanottaja Soile Hanski. [Tulostettu 2020-9-4]

KAINUUN ETU OY 2020. DIHYTE [Verkkosivu]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://kainuunetu.fi/dihyte

KAIRALA, Maarit 2017.[Verkkojulkaisu]. Julkaisussa Mari Kivistö ja Kirsi Päykkönen (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. [Viitattu 2020-14-4]. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja c. Työpapereita 58. Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63035/Sosiaalityo_digitalisaatiossa_pdfA.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

KAUPPILA, Tarja., KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet 2019 [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-14-4. ] Sosiaali- ja Terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Saatavilla:http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

NORLUND, Marika., STENGERG, Lea., NYKÄNEN, Jaana., RANTA, Paula ja VIRKKUNEN, Anne 2014. Ikäteknologian monimuotoinen maailma. KÄKÄTE-projektin loppuraportti [verkkojulkaisu]. KÄKÄTE-raportteja 4/2014. [Viitattu 2020-12-4.] Vanhus- ja lähimmäispalvelujen liitto Valli ry ja Vanhustyönkeskusliitto Saatavissa:https://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B870CD952-D21B-431F-8DB5-E9E1D71872B4%7D/105625.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2017.  Etäpalvelut helpottamaan ikääntyneiden yksinäisyyttä [Tiedote verkkosivuilla 30.10.2017].  [Viitattu 2020-12-4] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/etapalvelut-helpottamaan-ikaantyneiden-yksinaisyytta

VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2019. Ikäihmiset ja sähköinen asiointi. Miten saadaan kaikki mukaan?[Verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020 12-4]. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto Valli ry. Saatavissa: https://www.valli.fi/wp-content/uploads/2019/12/ikaihmiset_sahkoinen_asiointi_netti.pdf.

VANHUS- JA LÄHIMMÄISPALVELUN LIITTO RY Valli ry JA IKÄTEKNOLOGIAKESKUS 2017. [artikkeli 23.5.2017 verkkosivuilla]. Selvitys: moni ikäihminen edelleen digiyhteiskunnan ulkopuolella. [Viitattu 2020-15-4.] Saatavissa: https://www.valli.fi/selvitys-moni-ikaihminen-edelleen-digiyhteiskunnan-ulkopuolella/

VALTIONVARAINMINISTERIÖ 2020. Digitalisaation edistämisohjelma rakentuu yhteistyössä. [Kolumni 21.10.2019 verkkosivuilla. ] [Viitattu 2020-14-4]. Saatavissa:https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10623/digitalisaation-edistamisohjelma-rakentuu-yhteistyossa

VALTIONEUVOSTO JA TERVEYDEN – JA HYVINVOINNIN LAITOS 2020. SOTE-uudistus [artikkeli Verkkosivulla]. [Viitattu 2020-14-4.] Saatavilla: https://soteuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/9-miten-digitalisaatio-otetaan-huomioon-sosiaali-ja-terveydenhuollon-uudistamisessa-

 

Digitaalinen pelikulttuuri rikastuttaa lapsen leikkikenttää

Digitaalinen pelaaminen on kaikkea sitä mikä tapahtuu tietokoneen, pelikonsolin, television, puhelimen tai minkä tahansa muun digitaalisen laitteen avulla. (Korhonen, 2018). Lasten pelaaminen herättää suuria tunteita ja monet näkemykset tuntuvatkin rakentuvan negatiivisten mielikuvien ympärille.  Lasten maailmassa kuitenkin pelit ovat tulleet yhä keskeisemmäksi ja digitaalisesta pelaamisesta on tullut kiinteä osa nykypäivän lapsuutta.

Digitaaliset pelit ovat nykypäivän leikkikenttiä.  Vastoin ennakko käsityksiä ja mielikuvia, että pelit köyhdyttävät lapsen mielikuvitusta, voivat ne itse asiassa kehittää sitä. Eri tutkimustulosten perusteella pelaaminen vaikuttaa moniin aistitoimintoihin ja kognitiivisiin taitoihin. Pelaamisen on todettu olevan negatiivisista mielikuvista huolimatta hyvä harrastus, josta voi olla paljon erilaisia hyötyjä. Vaikka pelejä pelataan pääsääntöisesti pelaamisen itsensä vuoksi, samalla kehittyvät kuitenkin monet tärkeät taidot ja tiedot, kuten englannin kielen taito, ongelmanratkaisukyky sekä motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyvät taidot (Yle, 2017.)

Kuva 1: Lapsi pelaa digipelejä. Anne Kröger

Miksi lapset pelaavat?

Lapset pelaavat pelejä erinäisistä syistä. Joillekin lapsille kyse on harrastuksesta, kun taas toiselle pelaaminen voi olla vain ajanvietettä. Koulumaailmassa pelejä käytetään yhä enemmän oppimisen tukena. Opetuspelit kuuluvat jo opetussuunnitelmiin (Aurava ym. 2013.) Pelaaminen tuottaa monilla tavoin mielihyvää, mikä saa lapsen pelaamaan yhä uudelleen. Toisille lapsille mielihyvä syntyy pulmien ratkomisesta, joillekin visuaalisesta ilmeestä ja joku lapsi nauttii kilpailusta (Meriläinen, 2019.)

Kuva 2: Kädet ja peliohjaimet. Anne Kröger

Kielitaito kehittyy sekä työmuisti paranee

Konkreettisempia pelaamisen hyötyjä on kielitaidon paraneminen. Suurin osa pelien kulttuuriympäristöistä on englanninkielisiä, ja englanti on yleisin kieli monin pelattavien pelien vuorovaikutuksessa. Pelaavat lapset kohtaavat siis toistuvasti englantia ja käyttävät sitä aktiivisesti. Kielitaito kehittyy lapsilla huomaamatta pelatessa. Pelaamisen on todettu vahvistavan myös aivojen etuotsalohkon kuorikerrosta. Tällä alueella on suuri vaikutus monimutkaisten päätösten tekemisessä, toiminnan seurausten arvioinnissa ja työmuistin toiminnassa. Pelaamisen on huomattu myös vaikuttavan päätöksen teon nopeuteen (Yle, 2017.)

Lapsen kognitiiviset taidot kehittyvät

Pelaaminen parantaa lapsen kognitiivisia kykyjä. Tilan hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja huomiokyvyn on huomattu kehittyvän erityisesti nopeatempoisissa, kolmiulotteisessa peliympäristössä tapahtuvissa toimintapelleissä, kuten myös vanhempien katsastamassa räiskintäpelissä. Näillä on vaikutusta lapsen oppimaan oppimisen taidoissa (Patanaude 2014.) Pelien avulla silmän ja käden koordinaation on nähty myös parantuvan. Lisäksi pelaaminen kehittää avaruudellisen hahmottamisen taitoa. Avaruudellinen hahmottaminen on kykyä arvioida suuntia, etäisyyksiä ja mittasuhteita, kaksi ja kolmiulotteisia muotoja, ja kykyä käännellä esineiden mielikuvia päässä. Lapsi voi hyödyntää tätä taitoa esimerkiksi uudessa ympäristössä liikuttaessa ja liikenteessä.  Lapsi oppii peleissä määrittelemään ongelmia, arvioimaan niitä ja valitsemaan ratkaisuvaihtoehdoista sopivimman ja toteuttamaan sen. Ongelmanratkaisutaidot kehittyvät pelaamisen avulla (Yle, 2017.)

Entäpä tunnetaidot?

Pelaaminen kehittää erityisesti motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Useat pelit rakentuvat onnistumisen ja epäonnistumisen ympärille, ja erityisesti pienemmät lapset voivat harjoitella turvallisesti pettymysten käsittelyä pelien avulla. Leikki ja pelit toimivat peilinä itseilmaisulle ja auttavat ymmärtämään ympäristön sallittuja toimintoja, mistä säännöt muodostuvat ja mitä seurauksia sääntöjen noudattamatta jättämisestä seuraa. Lisäksi pelit kannustavat sinnikkyyteen tarjoamalla uusia yrityksiä, kunnes lapsi pääsee pelissä eteenpäin ja palkitsemalla hänet pitkäjännitteisestä yrittämisestä (Aurava ym. 2013.) Monelle lapselle pelaaminen voi olla myös tapa rentoutua. Pelaamisella on todettu olevan stressiä vähentäviä vaikutuksia ja pelit tarjoavat positiivisia että miellyttäviä elämyksiä. Pelaaminen on lapselle vapaaehtoista, omaa tekemistä, jossa häneen ei kohdistu auktoriteettien paineita. Pelien antama mielikuvitusmaailma, viihdyttävyys ja hallinnan tunne tasapainottavat lasta jaksamaan arjen tuomia paineita (Meriläinen, 2019.)

Kuva 3: Vihainen poika. Anne Kröger

Kaverisuhteet pelimaailmassa

Nettipeli ympäristö on lapselle paikka, jossa voi viettää aikaa kavereiden kanssa ja puuhailla yhdessä pelien merkeissä. Pelit kuuluvat lasten puheenaiheisiin koulussa kuin vapaa-ajalla. Sosiaaliset taidot kehittyvät pelien myötä, sillä suurin osa lapsista pelaa pelejä yhdessä muiden kanssa. Näin myös ryhmätyötaidot ja yhteisössä toimiminen harjaantuu. Pelien avulla lapset löytävät uusia kaverisuhteita, syventävät vanhoja suhteita, seuraavat esikuvia, pohtivat omaa identiteettiään ja voivat saada vertaistukea itseään askarruttaviin asioihin (Meriläinen, 2019.)

Kuva 4: Kaverit. Anne Kröger

Mediataidot

Lapsena aloitetun pelaamisen lomassa hankitut mediataidot hyödyttävät tulevaisuuden arkielämässä ja ovat hyödyksi tulevissa opinnoissa. Osalle lapsista mediataidoista voi tulla avain tulevaisuuden ammattiin tai ammatissa vaadittavaan tärkeään ominaisuusuuteen. Pelaaminen lisää rohkeutta kaikenlaisten IT-laitteiden käyttöön ja niiden käytön opetteluun. Lisäksi, pelaamaan kannustaminen voi samalla innostaa muunlaisten nykyaikana tärkeiden taitojen opiskeluun, kuten verkossa vaikuttamiseen sekä esimerkiksi videoiden, kuvien, animaatioiden tai pelien tekemisen muodossa (Aurava ym. 2013.)

Kuva 5: IT-laite. Anne Kröger

Lasten pelaamisella on siis monia erilaisia hyötyjä ja vastoin ennakkokäsityksiä, myös viihdekäyttöön tarkoitettujen pelien pelaaminen voi olla opettavaista. Parhaimmillaan pelaaminen on harrastus, josta lapsi oppii elämää hyödyttäviä taitoja. Ei siis ihme että, digitaalisista peleistä on tullut yksi keskeisimmistä oppi ympäristöistä nyky-yhteiskunnassamme (Aurava ym. 2013.)

Kohtuullinen pelaaminen on pelaamista, joka on tasapainossa lapsen muun elämän kanssa. Pelaamisen takia lapsen muu elämä ei saa häiriintyä, kuten vuorokausirytmi, sosiaalinen elämä pelien ulkopuolella, koulu, harrastukset tai itsestä huolehtiminen. Lapsen pelaamisen vaikutukset kokonaishyvinvointiin on ratkaiseva (Yle, 2017.)

Kuva 6: Tyttö pelaa ja voimistelee. Anne Kröger

Peli iloa!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Annen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Anne Kröger,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet

AURAVA,  RIIKKA,  HAMARI, JUHO ,  HARVIAINEN, J. TUOMAS, HENTONEN,  ERKKI,  HUTTUNEN, TERO , HERNESNIEMI , SONJA, KATAJA, ELINA, KOULU,  SANNA,  KÄHKÖNEN, RANU,  LAAKSO, MAURI,  LEHTONEN, MIKAEL,  MARJOMAA, HEIKKI ,  MARKKULA, TIINA,  MERILÄINEN, MIKKO, SIHVO,  RAMI, SILVENNOINEN, INKA SILVENNOINEN, SJÖLUND, ANNA-KAISA, TENKANEN, TERESA  JA TOSSAVAINEN, TOMMI 2013. Pelikasvattajan käsikirja. [verkkoaineisto]. Pelikasvatus [Viitattu 2020-24-03.] Saatavissa: https://peliviikko.fi/pelikasvattajankasikirja.pdf

KORHONEN, HELMI 2018. Digipelaaminen. [verkkojulkaisu]. Päihdelinkki.fi. [Viitattu 2020-20-03.] Saatavissa: https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/pelaaminen/digipelaaminen

MERILÄINEN, MIKKO 2019. Digitaalinen pelaaminen. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/

MERILÄINEN, MIKKO 2019. Mikä peleissä viehättää. [verkkojulkaisu]. MLL. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/lapset-ja-media/digitaalinen-pelaaminen/mika-peleissa-viehattaa/

PATANAUDE, MONIQUE 2014. Playing action video games can boost learning. [verkkojulkaisu].University of Rochester. [Viitattu 2020-25-03.] Saatavissa: https://www.rochester.edu/newscenter/playing-action-video-games-can-boost-learning-78452/

YLE 2017. Mulla on peli kesken, pelaaminen kehittää kognitiivisia taitoja. [verkkojulkaisu]. Yle. [Viitattu 2020-23-03.] Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/19/mulla-peli-kesken-pelaaminen-kehittaa-kognitiivisia-taitoja

Digitalisaatio tulevaisuuden vapaaehtoistoiminnassa

Digitalisaatio on yhteiskunnallinen ilmiö, jossa tekniikka ja tietotekniikka mullistavat työtä ja tekemistä. Järjestöissä digitaalisia ja tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntämällä voidaan vapauttaa aikaa varsinaiseen toimintaan eli järjestön perustarkoituksen mukaiseen tekemiseen. Vapaaehtoiset ovat mukana omalta osaltaan tätä varsinaista toimintaa varten. Tekniikka on tässä väline prosessien parantamiseen. (Toikkanen 2018a, 34.)

Kumpula (2018, 50) toteaa mielenkiintoisella tavalla tulevaisuuden vapaaehtoistoimintaa uudessa valossa: uudet ja vanhat toimintamuodot yhdistetään ja ne tulevat lähemmäksi toimijoita. Uudet toimintamuodot, kuten digitalisaatio ja sähköiset alustat helpottavat parhaimmillaan vapaaehtoisten motivoitumista vapaaehtoistyöhön ja itse vapaaehtoistoimintaa sekä hyvien kokemusten jakamista. Ne antavat mahdollisuuden toimia eri lähtökohdissa esimerkiksi kotoa tai työpaikalta käsin. Etätoiminta tulee uudeksi tavaksi toimia vapaaehtoisuuden parissa.

Kansalaisareenan, Opintokeskus Siviksen ja Kirkkohallituksen (2018, 59) Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksesta saatu tieto osoittaa, että 51.6 % suomalaisista haluaisi tulla tekemän vapaaehtoistoimintaa, jos heidät kutsuttaisiin toimintaa mukaan. Tässä onkin haastetta vapaaehtoistoiminnalle.

Digitalisaation ja teknologian avulla voidaan tavoittaa entistä enemmän ihmisiä. Se tarjoaa mahdollisuuden osallisuuden vahvistamiseen yhä suuremmalle määrälle henkilöitä. Digitaalisten ratkaisujen myötä tavoitetaan mahdollisesti niitä, joiden on vaikea liikkua tai muuten osallistua yhteiseen toimintaan esimerkiksi pitkien välimatkojen takia.  Digitaaliset alustat kuten Huoleti tai Tukinet mahdollistavat sen, että toiminta on hajautuneempaa, mielekkäämpää ja itseorganisoidumpaa.  Markkinointi parhaimmillaan tarjoaa tiedon ja toimenpiteiden leviämisen hyvinkin nopeasti. (Duffa 2018, 10.)

 

 

Kuva 1. Nainen ja läppäri. Pexels.

Marjovuon (2014, 104) tekemässä tutkimuksessa vapaaehtoisia sitouttaa mukaan toiminnan positiivisuus. Vaikka välillä väsyttää, niin toimiessa vapaaehtoisena viihtyy ja haluaa uudestaan toimia vapaaehtoisena. Monilla vapaaehtoisilla on omakohtaisia positiivisia kokemuksia siitä, miten itse on saanut olla samankaltaisen vapaaehtoistyön kohteena ja siksi haluavat nyt itse olla mahdollistamassa samaa seuraaville.  Mahdollistetaan  siis toiminta myös digikanavia hyödyntäen.

Yksi uusi vapaaehtoistoiminnan muoto digitaalisuuden ajassa on verkkovapaaehtoisuus. Se voi olla hyvin monimuotoista toimintaa kuten esimerkiksi  Facebook-ryhmän ylläpitämistä, nettisivujen suunnittelua, blogipostauksia, koodausta, podcasteja, youtube -videoiden laatimista, luonohavaintojen ilmoittamista verkossa tai jotain ihan muuta. Vapaaehtoisuus verkossa voi olla pitkäaikaisesti sitoutunutta tai nykyaista termiä käyttäen Pop Up-toimintaa eli kertaluonteisesti vapaaehtoisena toimimista. (Sauliala 2018a, 25.)

Verkkovapaaehtoistoiminnassa toimii kaikenikäisiä ihmisiä, vaikka usein ajatellaan, että mukana on lähinnä parikymppisiä diginatiiveja. Näin ei kumminkaan ole.  Verkkovapaaehtoisten kanssa hyvän koordinoinnin merkitys korostuu ja se on aivan yhtä tärkeää, jos ei tärkeämpääkin, kuin perinteisessä vapaaehtoistoiminnassa. Koordinointi tapahtuu pääosin verkossa, silloin tällöin kasvotusten. Verkkovapaaehtoinen sitoutuu toimintaansa, kun hän tietää mitä on tekemässä ja saa halutessaan vaikuttaa tekemisen tapaan ja sisältöön. Mielekkäällä ja merkityksellisellä tekemisellä vapaaehtoinen houkuttelee mukaan uusia vapaaehtoisia. Vapaaehtoisen tulee kokea, että häneen luotetaan. (Sauliala 2018, 25.)

Nyt voisi kehittää vapaaehtoistoimintaa ja kääntää koronaviruksen tuoma haastava aika yhdeksi teknologian harppaukseksi järjestöjen digitalisaatiossa. Ihmisten välinen vuorovaikutus mahdollistuu nopeasti virtuaaliseen muotoon.  Ennakkoluulot osittain hälventyvät hyvien esimerkkien ja rohkeiden kokemusten myötä.  Nyt on mahdollisuus vahvistaa järjestökenttää. Toikkanen (2018b, 34) tuo artikkelissaan esille vaativampaa järjestöjen digitalisaatiota edustavat mobiiliapplikaatiot, jotka ovat tulevaisuutta ja ne ovat melkein kokonaan hyödyntämättä järjestöissä.

Kuva 2. Älypuhelin. Pexels.

Tekijälleen vapaaehtoistoiminta tuo hyvinvointia, koska se tarjoaa mahdollisuuksia tuoda esiin omia taitoja, tavata ihmisiä ja olla aktiivisena osana yhteiskunta. (Kontiala, Ristiniemi, Karisto ja Laaksoharju 2019, 7.) Erityisen tärkeää ihmisille on vapaaehtoistoiminnasta saadut osallisuuden kokemukset ja tunne arvokkaasta tehdystä toiminnasta. Vapaaehtoistoiminta antaa ihmiselle omanarvon ja pystyvyyden tuntoa, jolla on suuri merkitys ihmisen terveyden ja hyvinvointiin. Toiminnalla voi olla merkitys työelämän ulkopuoleiseen elämään, jolloin myös vapaa-ajalla on tärkeä tuntea itsensä arvokkaaksi ilman suorittamista. Tunne vapauttaa, lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia yksilölle ja yksilön ympärillä oleville ihmisille sekä ympäristölle. (THL 2020.)

Peussa (2020-4-9) Digiasta nostaa esille tärkeän asia: ”Arki on nykyään täynnä nopeaa ja personoitua digitaalista palvelua. Vapaaehtoiset ovat siihen tottuneet ja odottavat järjestöiltä samaa, korkeatasoista palvelua.”   Järjestöjen monimuotoisen vapaaehtoistoimintojen kehittyminen antaa kaikille mahdollisuuden panostaa yhteiseen hyvään, ja saada siitä itselleen tunnustusta. Kokea olevansa arvostettu osa yhteisöä, tuntea onnistumisen ja merkityksellisyyden aitoja kokemuksia. (THL 2020.)

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Heidin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittaja:

Heidi Kolehmainen,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lähteet:

DUFFA, Mikko 2018. Megatrendien vaikutus vapaaehtoistoimintaan. Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 10.

KANSALAISAREENA RY & TALOUSTUTKIMUS OY & OPINTOKESKUS SIVIS & KIRKKOHALLITUS. Vapaaehtoistyö Suomessa 2018 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2019-05-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3253, 59.

KONTIALA Laura, RISTINIEMI Katri, KARISTO Tuomas ja LAAKSOHARJU Taina 2019. Osallisuudenpolku. Opas tuetun vapaaehtoistoiminnan järjestämiseen. Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry. Helsinki, 7. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: http://www.prolapinlahtiry.fi/wp-content/uploads/2019/11/osallisuudenpolku.pdf?fbclid=IwAR0GLzbAK8-lbfQDZxYVnDYKgsuAIhOqw30gxZDECHK_fLQQCoNShF-VEfk .

KUMPULA, Kristiina 2018. Vapaaehtoisuus muuttuu ketterästi vastaamaan ajan tarpeita.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 50.

MARJOVUO, Ari 2014. Vapaaehtoistyön ytimessä: Järjestömuotoinen vapaaehtoistyö sosiaalisten representaatioiden näkökulmasta. Väitöskirja.  Helsinki: University of Helsinki. [Viitattu 2020-4-6]. Saatavissa:https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/44979/marjovuo_v%c3%a4it%c3%b6skirja.pdf?sequence=1&isAllowed=y .

PEUSSA, Alina 2020-4-9. Digiarvoa-kilpailun voittohanke etenee: Datasta apua Punaisen Ristin vapaaehtoistyöhön. [Haastattelu.] Saatavissa: https://digia.com/ajankohtaista/uutiset/digiarvoa-kilpailun-voittohanke-etenee-datasta-apua-punaisen-ristin-vapaaehtoistyohon/ .

SAULIALA, Anu 2018a. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.

SAULIALA, Anu 2018b. Tartu verkko- vapaaehtoisuuteen! Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 25.

THL 2020. Vapaaehtoistoimintaa järjestämällä ja tukemalla voidaan lisätä osallisuutta. [ Viitattu 2020-4-15]. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/vapaaehtoistoimintaa-jarjestamalla-ja-tukemalla-voidaan-lisata-osallisuutta .

TOIKKANEN, Petri 2018a. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.

TOIKKANEN, Petri 2018b. Digitalisaatio vapauttaa aikaa vapaaehtoistoiminnalle.  Julkaisussa: HIRVONEN, Sini ja PUOLITAIVAL Satu (toim.) Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa. Kansalaisareenan julkaisuja 2 /2018. Kansalaisareena ry, 34.

 

Digitalisaatio sosiaali- ja terveysjärjestöissä

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarkoitus on tukea ja edistää jonkin erityisryhmän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Järjestöjen toiminnassa mukana olevia ja kohderyhmiä ovat muun muassa pitkäaikaissairaat, vammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat sekä heidän omaisensa ja läheiset. Olemassaolonsa tarkoitusta järjestöt toteuttavat tarjoamalla mm. neuvontaa, ohjausta, vertaistukea, virkistys- ja harrastustoimintaa sekä apua arjessa selviytymiseen. (SOSTE s.a.)

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat varsin heterogeeninen toimijajoukko. Suomen noin 10 000 rekisteröidyn sosiaali- ja terveysjärjestön joukosta noin 200 on valtakunnallisia järjestöjä, joilla on noin 300 piiriyhdistystä ja 8 000 paikallisyhdistystä. Loput noin 1 500 ovat yhdistyksiä, jotka eivät kuulu valtakunnallisiin järjestöihin. Vuonna 2017 noin 10 prosenttia sosiaali- ja terveysjärjestöistä tuotti sosiaali- ja terveyspalveluita – valtaosalla järjestöistä on ainoastaan yleishyödyllistä toimintaa. Vaikka järjestöissä työskentelee noin 50 000 ammattilaista, neljä viidestä paikallisyhdistyksestä toimii täysin vapaaehtoisten voimin. (SOSTE s.a.) Myös taloudelliset toimintaedellytykset ovat hyvin erilaisia: Järjestöbarometrin 2018 mukaan paikallisten järjestöjen keskimääräinen talousarvion menojen loppusumma oli 6 100 euroa, kun valtakunnallisissa järjestöissä se oli 3,9 miljoonaa euroa (Peltosalmi, Eronen, Litmanen, Londén, Näätänen, Ruuskanen ja Selander 2018, 53, 119).

Digitalisaatio tarkoittaa Valtiovarainministeriön määritelmän mukaan sekä toimintatapojen uudistamista, sisäisten prosessien digitalisointia että palveluiden sähköistämistä. Kyse on siitä, miten digitalisaation tarjoamilla keinoilla voidaan muuttaa toimintaa ratkaisevasti toisenlaiseksi. Digitalisaatio ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan sen avulla voidaan toimia tehokkaammin, tuottaa parempia palveluita ja lisätä ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2016.)

Digitalisaatio on osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta

Digitalisaatio ei ole ilmiö itsessään, vaan osa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, väittää Juha Heikkala (2019). Tämä muutos näkyy Tia Yliskosken (2017) haastatteleman tutkijan ja Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskisen mukaan siten, että ihmiset ovat osittain lyhytjänteisempiä kuin ennen. Vapaaehtoistoimintaan käytetään suunnilleen saman verran aikaa kuin ennenkin, mutta osallistumisen tavat ja kohteet ovat muuttuneet. Myös kuluttajamainen asenne on lisääntynyt: järjestön palvelusta voidaan olla valmiita maksamaan, mutta toimintaa ei haluta itse olla mukana järjestämässä. (Yliskoski 2017.) Myös Heikkala (2019) kuvailee vapaaehtoisten osallistumisen muuttuneen projektimaiseksi, kertaluonteiseksi ja sitoutumiseltaan vaihtelevaksi.

Muutokset näkyvät Järjestöbarometrin 2018 vastauksissa erityisesti paikallisyhdistysten huolena luottamushenkilöiden saamisesta, vapaaehtoisten ja jäsenten määrästä ja jäsenten aktiivisuudesta. Valtakunnallisten järjestöjen yleisimpiä huolenaiheita olivat mm. kuinka tuen, tiedon ja palvelujen tarpeeseen ja kasvavaan kysyntään voidaan vastata, rahoittajaan liittyvät huolet (byrokratia, ohjaus, valvonta), eriarvoistuminen sekä järjestöjen asema ja arvostus. (Peltosalmi ym. 2018, 39, 42, 96-100.)

Kuva1. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta on valtaosin avointa kaikille. (Peltosalmi ym. 2018.)

Digitalisaatio tehostaa, muuttaa ja uudistaa järjestötoimintaa

Järjestödigi on vuosittainen kartoitus, jossa Avoine Oy, TIEKE ry ja Viestintä-Piritta Oy selvittävät suomalaisten järjestöjen digitalisaatiota, digiosaamista, viestintää ja sosiaalisen median käyttöä. Viime vuonna kartoitukseen osallistui 479 suomalaisten järjestöjen edustajaa. Vastauksia tuli kaikenkokoisilta järjestöiltä, eniten kuitenkin paikallisilta yhdistyksiltä, ammattiosastoilta sekä urheiluseuroilta (61 % vastaajista). Liittoja tai muita valtakunnallisia järjestöjä edusti 30 % vastaajista ja alueellisia järjestöjä tai piirejä 9 %. (Järjestödigi-kartoitus 2019, 4.)

Kartoituksen mukaan toimintojen digitalisointi sujuvoittaa parhaimmillaan koko järjestön toimintaa. Kartoitukseen vastanneiden järjestöjen mukaan digitalisaatio helpottaa eniten sisäistä ja ulkoista viestintää, koulutusten ja tapahtumien järjestämistä sekä kampanjointia. Niiden järjestöjen osuus, jotka kokivat digitalisaation helpottavan järjestön taloushallintoa, oli noussut vuoden aikana 62 prosentista 72 prosenttiin. (Järjestödigi-kartoitus 2019, 8, 17.)

Digitalisaatio auttaa tehostamaan toimintaa, muuttamaan toimintaa ja luomaan kokonaan uudenlaista toimintaa (Bäckström 2018). Tuoreimman Järjestödigi-kartoituksen mukaan juuri näitä asioita järjestöt itsekin hakevat digitalisaatiosta. Jotta tämänhetkisiä toimintatapoja ei vain päädytä korvaamaan digitaalisilla, on tärkeää ymmärtää, ettei kyse ole ainoastaan teknologiasta vaan kulttuurin muutoksesta. Tällöin digitalisaation voi nähdä myös keinona uudistaa toimintaa vastaamaan käynnissä olevaan yhteiskunnalliseen muutokseen. (Järjestödigi-kartoitus 2019, 5.)

Kuva 2. Kanssalan Facebook-ryhmä Yhdessä elämisen tapoja epidemian aikana on kerännyt lähes 500 jäsentä lyhyessä ajassa. Ryhmä on hyvä esimerkki digitalisaation mahdollistamasta nopeasta reagoinnista ja yhteiskehittämisestä. Kuva: Heidi Hartikainen.

Digitalisaatiota täytyy johtaa – myös järjestöissä

Digitalisaatio ei ole valinta, vaan olosuhde, jossa järjestö toimii. Siksi sitä ei voi jättää huomioimatta järjestön strategiassa tai tarkastella muusta toiminnasta erillisenä projektina tai prosessina, toteaa järjestöasiantuntija Arto Bäckström. Järjestöissä tarvitaan aivan samoin kuin muissakin organisaatioissa strategista johtamista, jossa määritellään digitalisaation rooli osana järjestön päämääriä. (Bäckström 2018.)

Johtaminen ja strategiat tuovat digitalisaation hyödyntämiseen suunnitelmallisuutta, mikä auttaa kohdentamaan resursseja oikeisiin asioihin. (Järjestödigi-kartoitus 2019, 31.) Hyvä johtaja varmistaa myös, että yhteinen päämäärä pysyy kaikilla kirkkaana mielessä. Se on tärkeää, sillä digi ja some eivät tee ihmeitä, jos järjestön toiminnan tarkoitus ja viestin ydin eivät ole selvillä (Koivisto 2019).

Tasapainoilua nykytilanteen ja tulevaisuuden välillä

Digitalisaatiossa on ennen kaikkea kyse kohderyhmän edusta (Bäckström 2018; Sosiaali- ja terveysministeriö 2016). Digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tarjoamisen esimerkiksi etäyhteyksien välityksellä myös heille, jotka eivät pysty osallistumaan muutoin (Bäckström 2018; Kauppinen, Kiiski ja Lehtonen 2018, 35; Valtiovarainministeriö s.a.c.). Monet järjestöt joutuvat kuitenkin tasapainottelemaan sen kanssa, käytetäänkö rajalliset resurssit nykyisiin jäseniin, joiden digitaidot voivat olla vähäisiä, vai sellaisten toimintojen kehittämiseen, jotka houkuttelevat uusia jäseniä (Yliskylä 2017). Vaarana on, että ihmisten omaehtoinen osallistuminen ajaa perinteisen järjestötoiminnan ohi, jos järjestöt eivät pysty reagoimaan muutostarpeisiin (Heikkala 2019). Esimerkiksi tämänhetkinen koronatilanne on herättänyt ihmisissä valtavan auttamishalun, mikä kanavoituu ainakin osittain erilaisiin Facebook-ryhmiin ohi julkisen ja kolmannen sektorin vapaaehtoistoiminnan.

Suomi on yksi maailman huippuja sähköisissä palveluissa (Valtiovarainministeriö s.a.c.) ja suomalaisilla on EU-maihin verrattuna hyvät digitaidot (mt.; DESI – Compare countries progress 2019). Koronakriisi on kuitenkin osoittanut, että vaikka digitaidot auttavat arjessa selviytymisessä ja tuovat siihen parhaimmillaan mielekästä sisältöä, tarvitaan ja kaivataan myös perinteisiä toimintatapoja – auttamista ja kasvokkain tapahtuvaa vuorovaikutusta. Edelleen myös suurella joukolla ihmisiä, erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan kohderyhmillä, on terveydellisiä, ikään, kieleen ja talouteen liittyviä esteitä digitaalisten palveluiden käytölle (Valtiovarainministeriö s.a.a.). Sosiaali- ja terveysjärjestöjen edunvalvontatehtävä ulottuukin sen varmistamiseen, että digitaalisten palvelujen kehittämisessä huomioidaan eri käyttäjien kannalta riittävä saavutettavuus, neuvonta ja ohjaus (ks. esim. Koskiaho ja Saarinen 2019).

“Empathy is the engine of innovation.” (Hamel 2015.) Innovaatiot kumpuavat asiakasymmärryksestä ja myötätunnosta.

Oleellista on asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen: käyttäjien mukaan ottaminen toimintaa ja palveluita kehitettäessä. Palveluiden kehittämisessä keskiöön ihmisten elämänkulku/palvelupolku (Valtiovarainministeriö s.a.b.; Mt. s.a.c.). Palvelupolkujen rakentamiseen tarvitaan verkostoja, mitkä mahdollistavat uudenlaista yhteistyötä ja kumppanuuksia yli sektorirajojen, myös järjestöille. Suurin hyöty koituu kuitenkin lopulta tavalliselle ihmiselle entistä helpommin hahmotettavina, saavutettavampina ja saumattomammin yhteen toimivina palveluina.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Heidin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Heidi Hartikainen,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet

LÄHTEET:

BÄCKSTRÖM, Arto 2018. Digitalisaatio vaatii johtamista myös järjestöissä [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-07.]  FinFamin Laatublogi. FinFami. Saatavilla: https://finfamilaatu.fi/digitalisaatio-vaatii-johtamista-myos-jarjestoissa/

DESI – Compare countries progress 2019 [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-12.] European Commission. Saatavilla: https://bit.ly/3epVhDk

HAMEL, Gary 2015. Innovation Starts with the Heart, Not the Head. Harvard Business Review 12.6.2015. [Viitattu 2020-04-13.] Saatavilla: https://hbr.org/2015/06/you-innovate-with-your-heart-not-your-head

HEIKKALA, Juha 2019. Jyrääkö digitalisaatio järjestöjen toimintatapojen yli? [Verkkodokumentti.] [Viitattu 2020-04-08.] Howspace. Saatavilla: https://www.howspace.com/blogi/jyraako-digitalisaatio-jarjestojen-toimintatapojen-yli

JÄRJESTÖDIGI-KARTOITUS 2019 [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-13.] Avoine Oy, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry, Viestintä-Piritta Oy. Saatavilla: https://bin.yhdistysavain.fi/1602444/oWL70OZ4w90gGr0WFb0B0SwUYG/J%C3%A4rjest%C3%B6digi-kartoitus%202019.pdf

KAUPPILA, Tarja, KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-12.] Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavilla: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KOIVISTO, Susanna 2019. Järjestösome-trendit 2020 [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-08.] Viestintä-Piritta. Saatavilla: https://viestintapiritta.fi/blogi/jarjestosome-trendit-2020/

KOSKIAHO, Briitta ja SAARINEN, Erja (toim.) 2019. Ihan pihalla? Vanhat ihmiset digitaalisen maailman myllerryksessä: neuvonnan, ohjauksen ja asioiden ajamisen järjestäminen [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-12.] SOSTEn julkaisuja 2/2019. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Saatavilla: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2019/06/SOSTE-julkaisu-2019-Ihan-Pihalla.pdf

PELTOSALMI, Juha, ERONEN, Anne, LITMANEN, Tapio, LONDÉN, Pia, NÄÄTÄNEN, Ari-Matti, RUUSKANEN, Petri ja SELANDER, Kirsikka 2018. Järjestöbarometri 2018. Järjestöjen toimintaedellytykset [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-13.] Helsinki: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Saatavilla: https://issuu.com/soste/docs/j_rjest_barometri-2018-soste

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-04-12-] Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2016:5. Saatavilla: https://verkkojulkaisut.valtioneuvosto.fi/stm/zine/2/article-862

SOSTE s.a. Sosiaali- ja terveysjärjestöt Suomessa [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-13.] SOSTE Suomen sosiaali ja terveys. Saatavilla: https://www.soste.fi/sote-jarjestot/sosiaali-ja-terveysjarjestot-suomessa/

VALTIOVARAINMINISTERIÖ s.a.a. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavilla: https://vm.fi/digitalisaatio-ei-saa-syrjayttaa

VALTIOVARAINMINISTERIÖ s.a.b. Ehdotukset syrjäytymisen ja eriarvoistumisen estämiseksi [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavilla: https://vm.fi/digitalisaatio-ei-saa-syrjayttaa-ehdotukset

VALTIOVARAINMINISTERIÖ s.a.c. Julkisen hallinnon digitalisaatio [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-12.] Saatavilla: https://vm.fi/digitalisaatio

YLISKYLÄ, Tia 2017. Uudet tavat ja digitalisaatio auttavat hiipuvaa järjestöä [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-04-10.] Opintokeskus Sivis: SivisNYT. Saatavilla: https://www.ok-sivis.fi/sivisnyt/2017/02/uudet-tavat-ja-digitalisaatio-auttavat-hiipuvaa-jarjestoa.html

Kirjastot suunnannäyttäjinä – digipalveluita sujuvasti ja asiakaslähtöisesti

Suomea riepottelee nyt  maailman laajuinen poikkeustila, jonka seurauksena valtioneuvoston linjauksella kirjastot ja lukuisat muut julkiset ja yksityiset palvelut ovat suljettuja toistaiseksi eristäen ihmiset näin koteihinsa. Esimerkiksi koulut ovat joutuneet muuttamaan ja kehittämään nopeasti toimintaansa digitaalisiksi mm.  etäopetuksin.  Julkiset kirjastot ovat myös pohtineet erilaisia digipalveluja kuntalaisille. Niille etäpalveluiden tuottaminen ja tarjoaminen asiakaslähtöisesti oli jo arkipäivää ennen maaliskuuta 2020.

Suomessa kirjastot ovat asiakaspalautteen perusteella sangen arvostettuja. 1990-luvun laman aikana, kuten muiden edellistenkin, kirjastojen käyttö lisääntyi. Vuonna 2004 kirjojen lainaus kääntyi kuitenkin pysyvään laskuun. Suurin syy tähän on varmastikin ollut internetin käytön lisääntyminen ja tapahtunut kulttuurinen muutos. (Alanen 2011.) Muutosta palveluissa täytyi tapahtua. Ihmiset täytyi saada kiinnostumaan uudelleen kirjaston tarjoamasta palvelusta. Voidaankin sano, että yhteiskunnallisesti tarkasteltuina kirjastot ovat tärkeitä yleisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta.

Kirjastojen digipalvelut lähtivät kehittymään 2000-luvulla, kun kirjastot panostivat uusien palveluiden, uudenlaisten kirjastojen ja verkkopalvelujen kehittämiseen. Internetin noustessa kansan tietoisuuteen siirtyivät sinne myös kirjastot, mikä vaikutti uudenlaisten internetissä sijaitsevien kirjastopalveluiden syntyyn. Esimerkiksi vähän ennen vuosituhannen vaihtumista vuonna 1995 perustettiin kirjastot.fi kirjastohakemisto ja tiedonhakuportaali Suomen yleisille kirjastoille. Vuosien kuluessa siitä on kasvanut kaikille avoin monia palveluita sisältävä sivusto, joka kattaa palveluita niin kirjaston käyttäjille kuin kirjastoammattilaisille. (Kinnunen 2013, 23, 25.)

Uusi kirjastolaki 1492/2016 astui voimaan vuoden 2017 alussa. Uuden lain keskeisimpänä tavoitteena on edistää yhteiskunnallista demokratiakehitystä ja vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaedellytyksiä nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Uudella lailla edistetään asukkaiden osallisuutta ja sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumista verkottuneessa kansalaisyhteiskunnassa sekä turvataan tiedon ja kulttuurin yhdenvertainen saatavuus. (Kummala-Mustonen 2017, 2; Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492.)

Nykyään kirjastosta saakin kaikkea: perinteisiä kirjoja ja lehtiä, televisiosarjojen tuotantokausia ja elokuvia, musiikkia eri muodoissa, lautapelejä, sauvakävelysauvoja, soittimia, kausikortteja urheilu- ja kulttuuritapahtumiin. Sitä mitä kirjastosta ei kirjastokortilla saa, sitä ei tarvita. Näiden konkreettisten paikan päältä kirjastokortilla lainattavien palvelujen lisäksi saatavilla on lukuisia digitaalisia etäpalveluita. Esimerkiksi kotikaupunkini Iisalmen kaupungin kirjasto tarjoaa myös e-kirjoja, äänikirjoja, elokuviensuoratoistapalvelu, artikkelitietokantoja, lukemisesteisille erikoispalveluita.

Myös kirjaston aukioloajat ovat venyneet omatoimikirjastojen tullessa käyttöön. Omatoimikirjastoilla tarkoitetaan kirjastotoimintaa tiloissa, joissa henkilökuntaa ei ole paikalla. Yleensä tilaan pääsemisen vaatii tunnistautumisen esimerkiksi kirjastokortilla ja lainaaminen sekä palauttaminen tapahtuu automaateilla. (Pakarinen 2014.) Haja-asutussa Suomessa myös kirjastoautot ovat näyttäneet paikkansa.

Kirjasto tuo kansaa yhteen. Se tarjoaa perinteisten kirjastopalveluiden lisäksi asukkaille paikan kokoontua yhteen ja osallistua erilaisiin toimintoihin. Iisalmessa on esimerkiksi tarjolla Päivänpolttavat-juttutupa ja Neulekahvila Kirjakoukkua osallistujille veloituksetta. Päivänpolttavat- juttutupa kokoontuu kerran kuukaudessa ja ajankohtaisten keskusteluaiheiden lisäksi osallistujille on tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Osallisuuttaa parhaimmillaan!

Kuva: Luettavaa. Pirjo Turunen

Kohtuullisella toimeentulolla, tarpeeseen vastaavien palveluiden avulla ja tarjoamalla tilaisuuksia toimintaan yhteyden luomiseksi muihin ihmisiin voidaan osallisuutta lisätä omassa elämässä (Isola, Kaartinen, Leemann, Lääperi, Schneider, Valtari ja Keto-Tokoi 2017, 25). Tätähän kirjastot siis juuri tarjoavat: lukuelämyksiä, mahdollisuuden toteuttaa ja kehittää itseään sekä jakaa mielipiteitä ja keskustella yhteisön kesken.

Nyt poikkeustilan aikana fyysiset palvelut ovat toistaiseksi pois käytöstä. Etänä tarjottavat digipalvelut toimivat kuitenkin normaalisti ja lisää on koko ajan kehitteillä. Iisalmessa esimerkiksi osa keskusteluryhmistä on siirtynyt toteutettaviksi etänä. Digitaalisten palvelujen käyttäminen voi aiheuttaa hankaluuksia osalle asiakaskunnasta, mutta tuttu henkilökunta tarjoaa apua ja opastusta puhelimitse digipalveluiden kirjaston aukioloaikojan puitteissa. Muina aikoina apua on saatavilla livelähetyksinä Facebook sivujen kautta. Esimerkiksi Iisalmessa viikonloppu aloitettiin perjantaina lyhyellä satuhetkellä, jossa kuvittaja ja lukija esittivät sadun Facebookissa videon välityksellä. Poikkeustila luokin uusia palveluita. Kaikkia palveluita ei kuitenkaan voida toteuttaa etänä. Kirjasto on tarjonnut mahdollisuuden käyttää tietokoneita veloituksetta esimerkiksi laskujen maksamiseen, se ei nyt poikkeustilan aikana onnistu.

Kirjastojen palvelualttius ja valmius tuottaa etäpalveluita on vertaansa vailla. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat nyt polttava puheenaihe. Kaikilla aloille niin, terveydenhuollossa kuin metalliteollisuudessa, otetaan isoja harppauksia ohjelmien ja palvelurakenteiden kehittyessä.

Hyvinvointikoordinaattori edistää työssään kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä esimerkiksi koordinoimalla eri tahojen tarjoamia palveluita ja huolehtimalla yhteistyöstä eri toimijoiden välillä. Työnkuvassa kuntalaisten osallisuuden edistäminen on keskeisessä asemassa. Osallisuus onkin hyvinvoinnin edellytys ja yksi lähtökohdista. Kirjastojen ovet ovat avoinna kaikille. Ne kannattaa pitää mielessä.

 

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Vilma Kajanuksen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.  Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittajat:

Vilma Kajanus, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

ALANEN, Aku 2011. Suomi kirjastojen käytön kärkimaa – kuinka kauan vielä. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-06-30_001.html?s=0

ISOLA, Anna-Maria, KAARTINEN, Heidi, LEEMANN, Lars, LÄÄPERI, Raija, SCHNEIDER, Taina, VAL-TARI, Salla ja KETO-TOKOI, Anna 2017. Mitä on osallisuus? Osallisuuden viitekehystä rakenta-massa. Työpaperi 33/2017. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki: Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. [verkkoaineista]. [Viitattu 2020-03-28] Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/135356/URN_ISBN_978-952-302-917-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KINNUNEN, Elina 2013. Yleiset kirjastot Pohjoismaissa: niiden kehitys ja vertailu. [opinnäytetyö] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/66347/Kinnunen_Elina.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KUMMALA-MUSTONEN, Merja 2017. Laki yleisistä kirjastoista 1492/2016. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.avi.fi/documents/10191/7918203/Uusi+kirjastolaki_sivjoht_10102017.pdf/1c28ec19-7998-439c-a35f-9192783c91ea

LAKI YLEISISTÄ KIRJASTOISTA 29.12.2016/1492. Finlex. Lainsäädäntö. [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492

PAKARINEN, Antti 2014. Kokemuksia omatoimikirjastoista. [verkkojulkaisu] [Viitattu 27-3-2020] Saatavissa: https://blogit.kirjastot.fi/kokemuksia-omatoimikirjastoista/#.WD1QvuS7q7

Ikääntyvät digitalisaation myllerryksessä

Klo on 14. Täytyykin soittaa isälle, että ottaa päivälääkkeet. Kuulostaako tutulta? Ei ehkä vielä, mutta lähitulevaisuudessa omaiselle tiettyyn kelloon aikaan soittaminen voi olla yksi osa sinunkin päivääsi. Tällä hetkellä jo yli miljoona suomalaista auttaa läheisiään selviytymään arjesta kuten esimerkiksi lääkehoidosta. Näistä 350 000 käy auttamassa läheisiään päivittäin (Omaishoitajat 2017.)

Kuva 1. Pillereitä. Pixabay.

Tosiasia on, että väestö Suomessa ikääntyy elinajanodotteen kasvusta ja syntyvyyden pienenemisestä johtuen. Elinajanodote on ollut kasvussa jo pitkään. On ennustettu, että vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 25,6%:iin, sen ollessa nyt n. 21,4%. Iäkkäiden ihmisten määrä Suomessa siis kasvaa nopeasti. Väestön ikääntyminen tuokin hyvinvointiin omat haasteensa. Haasteina voivaan nähdä mm. ihmisten eläminen kotona pidempään huonokuntoisena. Tämän takia ikäihmiset tarvitsevat niin virallista, kuin epävirallistakin hoivaa enemmän kotona selviytymisen tueksi. Lisäksi eliniän pidentyessä, ikäihmisten odotetaan osallistuvan enemmän sosiaaliseen yhteistoimintaan ja oman terveyden huolehtimiseen, kuten lääkehoitoon (Terveyskylä 2019; Kestilä, Karvonen 2019, 10.)

Ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseen on sosiaali- ja terveysministeriö antanut suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia. Yksi ehdotus on ottaa älyteknologia ja digitaalisuus kotona asuvien tueksi. Tämä edesauttaisi vanhusten omatoimisuutta ja kotona asumista. Vanhuspolitiikan päätavoitteena onkin pyrkiä mahdollistamaan vanhusten asumien kotona mahdollisimman pitkään ja laitosrakenteen purkaminen (Verma, Hätönen 2011, 6.)

Kuva 2. Mies. Pixabay.

Kuopiossa kotona asumista pyritään tukemaan mahdollisimman pitkään antamalla kotiin erilaisia palveluita. Asiakkaan toimintakyky ja palvelun tarve kartoitetaan asiakkaan luona tapahtuvalla kotikäynnillä. (Kuopio 2020). Koneellinen lääkejakelu on yksi älyteknologian väline ja sitä on alettu ottamaan käyttöön Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Tämän lääkeautomaatin tarkoituksena on parantaa lääketurvallisuutta sekä vähentää inhimillisiä virheitä (Kuntalehti 2017.) Lääkeautomaatin ansiosta oikeat lääkkeet otetaan oikeaan aikaan. Automaatti muistuttaa lääkkeenottamisesta merkkivalolla, laitteen näytöllä olevalla opastuksella, ääniopastein merkkiäänellä ja puheella. Automaatti nostaa myös kotihoidon laatua, sillä hoitajille jää enemmän aikaa hoitotoimiinsa automaatin hoitaessa lääkityksen. Automaatin ansiosta lääkehoidon seuranta on mahdollista, sillä lääkkeenotto tallentuu hoitolokiin sähköisesti.  Mikäli lääkkeenotto kuitenkin unohtuu, siirtää automatti ottamattomat lääkkeet lukittuun lääkesäiliöön. Myös tämä tieto tallentuu lokiin ja henkilökunta saa viestin tapahtuneesta (Evondos 2019; Teknologiateollisuus 2017.)

On ollut ilo huomata, että hiljalleen teknologia ja digitalisaatio on saapunut myös vielä kotona asuvien ikäihmisten koteihin. Etenkin lääkekellojen ja -automaattien käytön pienoinen lisääntyminen on ollut positiivista. Kuluttajakäyttöön saatavat lääkekellot ovat pieniä ja ne on helppo ottaa mukaan esim. matkalle. Lääkekelloon lääkkeet jaetaan kuten dosettiin ja se muistuttaa lääkkeenotosta oikeaan aikaan, estäen samalla lääkkeiden virhekäytön. Mikäli lääkettä ei muisteta ottaa, antaa lääkekello siitä hälytysäänen. Tämä vähentää epätarkan lääkityksen aiheuttamia ongelmia. Lääkekelloihin voidaan asettaa 1-4 päivittäistä annosaikaa ja laitteet ilmoittavat lääkkeenotosta ääni- ja valomerkein. Mikäli lääkettä ei oteta, siirtää lääkekello sen sivuun ja jää odottamaan seuraavaa lääkkeenantoaikaa. Ottamatta jääneet lääkkeet jäävät lokerikkoon niin seurantaa kuin myöhempää käyttöä varten. Joihinkin lääkekelloihin on mahdollista saada jopa 28 lokeroiset lääkekiekot ja lääkekellot voidaan tarvittaessa lukita. (Omaishoitajat 2017; Addoz 2020.)

Digitaalisuus tulee eittämättä lisääntymään, halusimmepa sitä tai emme. On kuitenkin muistettava, että turvattomuuden tunnetta ne eivät pysty poistamaan ja ettei automaatit korvaa täysin ihmisen antamaa apua. Kyllä meitä omaisia vielä siis tulevaisuudessa tarvitaan, joskaan toivottavasti ei tarvitse soittaa kesken päivän, että muista ne lääkkeet.

 

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Annen kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittaja:

Anne Savallampi,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

LÄHTEET:

Addoz 2020. Mikä on Addoz lääkekello? [Viitattu 2020-3-5]. Saatavissa: http://www.addoz.com/tuotteet/laakekello-tm/

Evondos. 2019. Palvelun vaikutukset. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavilla: https://www.evondos.fi/palvelun-vaikutukset.html

Haverinen Riitta, Muuri Anu, Nurmi-Koikkalainen Päivi, Voutilainen Päivi. 2007. Hyvä arki ja tulevaisuuden sosiaalipalvelut. S: 508 [Viitattu 2020-3-10]. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/101451/075haverinen.pdf?sequence=1

Kestilä Laura, Karvonen Sakari (toim.) 2018. Suomalaisten hyvinvointi. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2019. Helsinki: Punamusta Oy. S. 10, 279

Kuopio 2020. Kotihoito. Ikäihmisen kotona asuminen. [Viitattu 2020-13-3]. Saatavissa: https://www.kuopio.fi/kotihoito

Omaishoitajat 2017. Omainen hoitajana. Turvallinen lääkehoito kotona. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavilla: https://omaishoitajat.fi/wp-content/uploads/2017/09/OmainenHoitajana_03_TurvallinenL%C3%A4%C3%A4kehoito_176x250_WEB.pdf

Teknologiateollisuus. 2017. Lääkerobotti lisää turvallisuutta ja tuo säästöjä. [Viitattu 2020-3-30]. Saatavissa:  https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/laakerobotti-lisaa-turvallisuutta-ja-tuo-saastoja

Terveyskylä 2019. Ikätalo. Väestön ikääntyminen Suomessa. [Viitattu 2020-3-4]. Saatavissa: https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/ik%C3%A4%C3%A4ntyneelle/ik%C3%A4-ja-arki/v%C3%A4est%C3%B6n-ik%C3%A4%C3%A4ntyminen-suomessa

Verma Ira, Hätönen Johanna. 2011. Ikäihmiset, asuminen ja teknologia. KÄKÄTE-raportteja 2/2011. Helsinki: Aalto-Yliopisto. S: 6