Elämme digitalisaation kehityksessä aikaa, jossa aikuiset joutuvat osaamattomuuttaan ja tietämättömyyttään pyytämään apua teknisten laitteiden kanssa toisilta aik.. ollaan rehellisiä, hyvin usein myös -NUORILTA. Koulumaailmassa olen huomannut opettajien ja itsenikin kysyvän nuorilta apua, kun tietokone ei toimi tai WhatsApp jumittaa. Yleensä saan avun heti ja pienen kommentin tai kuvailevan katseen -Etkö oikeasti tuota osannut itse tehdä? Kuinka koulukuraattorin työssäni voisin hyödyntää nuorten tietoa ja taitoa digitalisaation kentällä, mutta samalla ohjata nuoria pohtimaan omaa hyvinvointia ja terveyttä?
Kävelen koulun käytävällä ja huomaan lähes kaikkien yläkoululaisten kädessä puhelimen. Nuoret ovat taitavia puhelimien käyttäjiä. Ovathan he syntyneet aikakauteen, jossa ensimmäinen kännykkä saadaan jo ennen kouluikää ja puhelimessa käyty sosiaalinen kanssakäyminen on heidän mielestään yhtä tärkeää kuin kasvotusten tapaaminen – jopa tärkeämpääkin. Sosiaalinen media imaisee nuoret syövereihinsä helposti ja nopeasti ja voi alkaa huomaamatta kuormittaa nuorta vaativuudellaan ja liiallisella tiedon tuottamisella. Vuosien varrella työssäni olen huomannut, että nuoren mieliala usein ohjaa nuorta niin sosiaalisessa mediassa kuin verkossa liikkumisessa yleensäkin. Matalaa mielialaa aletaan huomaamattaan ruokkia negatiivisilla ja minäkuvaa vääristävillä asioilla. Omaa pahaa oloa puretaan myös muihin nuoriin sosiaalisen median kautta, koska siellä haukkuminen ja arvosteleminen on helppoa.
Uskon vahvasti psykoedukaatioon ja itsehavainnointiin, koska tiedon lisääminen esimerkiksi mieliala seurannalla auttaa nuorta ymmärtämään sekä omien toimien että omien ajatusten merkittävään voimaan hyvinvoinnin lisäämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta, verkossa on paljon ammattilasten tuottamia sivustoja sekä chatteja, joihin nuorta voi ohjata saamaan tietoa ja tukea mielenterveyteen liittyvistä asioista. Hyödynnän näitä digitalisaation luomia mahdollisuuksia koulukuraattorina käymällä yhdessä nuoren kanssa sivuilla, joista nuorelle voisi olla hyötyä oman hyvinvoinnin edistämisessä. Nuorten mielenterveystalo on oiva esimerkki verkkosivusta, joka pitää sisällään paljon tietoa niin nuorille kuin nuorten kanssa tekemisissä oleville aikuisille.
Tutustu osoitteessa: nuortenmielenterveystalo.fi
Kuva: Karoliina Ohvanainen
Pohtiessani edellä kirjoittamiani asioita digitalisaatiosta nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, tuli vastaanotolleni jo toisella asteella opiskeleva nuori. Niin hänen, kuin monen muunkin nuoren kanssa olimme täyttäneet mielialan seuranta -lomakkeita (jotka muuten hyvin usein häviää!!?) ja niiden avulla pohtineet nuoren hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Tunsin itseni hiukan digitalisaation kehityksessä jälkeen jääneeksi, kun nuori esitteli löytämäänsä sovellusta, joka hyvin pienellä vaivannäöllä ajoi asiansa mielialaseurannan suhteen. Latasin sovelluksen itselleni koekäyttöön jo samana iltana. Totesin sovelluksen olevan kokeilemisen arvoinen.
Lähiviikkojen aikana valikoitui seitsemän 12-16 -vuotiasta nuorta, jotka halusivat ottaa ilmaisen Daylio -sovelluksen käyttöönsä. Sovelluksen teknistä käyttöä harjoiteltiin yhdessä ja sen sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia arvioitiin viikoittain. Kuinka tämä sovellus sitten toimii? Käyttäminen on hyvin helppoa ja vie aikaa muutamasta kymmenestä sekunnista muutamiin minuutteihin. Sovellus kysyy kerran päivässä (voi myös muuttaa kysymään useammin): Miten voit? ja antaa viisi hymiötä valittavaksi. Seuraavaksi valitaan aktiviteetit, joita voi lisätä ja poistaa listasta oman mielen mukaan. Aktiviteetteihin kannattaa lisätä kuvakkeita myös tavoitteista kuten liikunnan lisäämisestä tai juttutuokioista vanhempien kanssa. Aktiviteettien alle voi lisätä päivästä muistiinpanoja, jolloin sovelluksesta tulee myös päiväkirjamainen. Huomasin, että nuoret aloittivat muistiinpanonsa usein kuvailemalla päivää mm.: ”tänään oli hyvä päivä, koska..” tai ”tänään oli huono päivä, koska..”. Nuoret kuitenkin kertoivat huomaavansa, että sovellus auttoi ajattelemaan asioista positiivisemmin ja sovelluksen antamat kehut ”hienoa, jo toinen hyvä päivä putkeen” -tyyppisesti, tuntuivat hyviltä. Nuorimmat käyttäjät myös innostuivat saavutusten keräämisestä ja tavoitteiden asettamisesta. Oli mahtavaa huomata, että asettaessaan tavoitteitaan, nuoret kyllä tietävät, mitkä ovat hyvinvoinnin ja terveyden peruspilarit: terveellinen ruokavalio, liikunta ja uni.
Kuva: Karoliina Ohvanainen
Sovelluksen plussat ja miinukset nuorten pohtimana:
+ Korvaa päiväkirjan
+ Yksityisyys, koska on omassa puhelimessa
+ Auttaa nostamaan päivästä positiiviset asiat esiin
+ Voi asettaa tavoitteita ja sovellus muistuttaa niistä
-Sovelluksen tiedot eivät säily puhelinta vaihtaessa
-Jos menee huonosti, voi sovellus korostaa matalaa mielialaa muistuttamalla ikävillä hymiöillä
Digitalisaatio tuo paljon hyvää nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta, mutta todellisuutta on se, että nuoret tarvitsevat aitoa ja läsnäolevaa kohtaamista ja ohjaamista. Digiaika on kuitenkin tullut jäädäkseen, joten emmekö kulkisi sen kanssa käsi kädessä, tavoitteena hyvän tekeminen ja oikea suunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ammattilaisina tarvitsemme vain koulutusta, hieman rohkaisua ja hyviksi todettuja, tutkittuja, eettisesti kestäviä digitaalisia menetelmiä. Lopuksi katse eteenpäin: mitä digitalisaatio vielä tuokaan meille tulevaisuudessa, kun nuori, viisas sukupolvemme pääsee siihen vaikuttamaan?
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Karoliina Ohvanaisen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Karoliinan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittajat:
Karoliina Ohvanainen, TYKO18SY
Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
MIELENTERVEYSTALO 2019. Nuorten mielenterveystalo [Verkkosivu]. [Viitattu 2019-04-20.] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/nuoret/Pages/default.aspx
PEKKALA-SAARELAINEN, Päivi 2017. Kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT) menetelmien hyödyntäminen ohjaustyössä [Koulutusmateriaali.]
TIKKALA, Leena 2017. Sosiaalityön asiantuntijuus digitalisaatiossa. Julkaisussa: KIVISTÖ, Mari ja PÄYKKÖNEN, Kirsi (toim.) Sosiaalityö digitalisaatiossa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Nuorilta saatu lupa, että heidän kokemuksiaan sovelluksesta saa jakaa blogitekstiin. Lupa kuvaan kysytty.