Suomalainen yhteiskunta on elänyt digitalisaation murrosvaihetta koko 2000-luvun, ja kuten kaikessa tämä muutos on koskettanut myös terveydenhuollon toimintaa. Palveluita on uudistettu, perinteisiä asioimistapoja on korvattu sähköisillä viestintäkanavilla ja teknologia on tullut avuksi joka päiväiseen työhön. Sama kehityssuunta jatkaa etenemistään ja digitalisaation varaan lasketaan paljon tulevina vuosina. Väestön ikääntyessä, hoito- ja hoivakulujen kasvaessa ja taloudellisen huoltosuhteen muuttuessa terveydenhuoltoalalle tarvitaan yhä uusia toimintatapoja sekä lisää tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta unohtamatta potilasturvallisuutta ja väestön hyvinvointia.
Digitalisaatio nähdään tärkeänä välineenä esimerkiksi kauan kaivatussa soteuudistuksessa, jossa yksi tavoite on tehostaa ja parantaa terveydenhuollon prosesseja ja tiedonsaantia sähköisillä järjestelmillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset ovat kuvattuna Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyökumppaneineen vuonna 2014 laatimassa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Tämän strategian tarkoituksena on ollut tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi ja kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttamiseksi. Sähköisten palvelujen käyttö osana elämänhallintaa, itsenäistä selviytymistä ja asuinpaikasta riippumatonta asiointia on ollut yksi strategian keskeinen tavoite. (STM ja Kuntaliitto 2014.)
Suomalaisen terveydenhuollon potilas- ja asiakastietojen tiedonhallintaan on rakennettu valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut. Kanta tuottaa digitaalisia palveluja, jotka hyödyttävät kansalaisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Koko Suomen terveydenhuolto niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla käyttää sähköisiä potilas- ja reseptitietoja Kanta-palvelujen avulla. Kanta-palveluihin liittyneet terveydenhuollon organisaatiot voivat käyttää ja arkistoida Potilastiedon arkistoon tallennettuja tietoja sekä hallinnoida Reseptikeskuksessa olevia lääkemääräyksiä. Kansalaisille on tarjolla Omakanta-palvelu omien tietojen tarkasteluun. Suomi on kansainvälisesti kärkimaita terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedonhallinnassa Kanta-palveluiden ansiosta. (Kanta 2019.)
Maamme sairaaloita on peruskorjattu ja uudisrakennettu ahkerasti viimeisen vuosikymmenyksen aikana ja samalla on luotu uusia toimintatapoja ja otettu käyttöön lisää automaatiota potilasturvallisuuden parantamiseen ja prosessien tehostamiseen. Näistä ovat esimerkkejä leikkausrobotit, logistiikan kuljetusjärjestelmät, varastoautomaatit, työasuautomaatit, ruuanjakoautomaatit, kuntoutusrobotit ja hoivarobotit. Terveydenhuollon palvelurakennetta on uudistettu ja kotona asumisen tukemiseksi ja turvaksi on tullut digitaalisia palveluita ja apuvälineitä. Kehittyvien palveluiden ja hoitoketjujen rinnalla tietojärjestelmien kehittäminen ja hoitotyön digitalisointi ovat olleet keskeisiä osa-alueita.
Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vastaanottoajan voi varata sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä, terveystarkastuksia hoidetaan sähköisen kyselylomakkeen avulla, omia oireita voi arvioida sähköisessä oirearviopalvelussa ja etävastaanottopalvelut ja chat-kanavat ovat lisääntyneet. Sähköinen lääkeresepti on ollut käytössä jo vuosia. Meistä jokainen voi tarkastella omia terveystietojaan, lääkereseptejään ja laboratoriotuloksiaan Omakannasta. Myös reseptin uusintapyynnön voi hoitaa Omakannan kautta.
Lääkehuolto on kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja digitalisaatio on muuttanut myös lääkehuollon toimintaa kaikilla sektoreilla ja tämä kehityssuunta jatkaa edelleen kasvamistaan. Lääkehuollon kehittämisen ja digitalisoinnin linjauksista ohjataan mm. Lääkepolitiikka 2020 – asiakirjassa (STM 2011) sekä Rationaalisen lääkehuollon toimeenpano-ohjelmassa (STM 2018). Kuten muillakin terveydenhuollon ratkaisuilla, myös lääkehuollon digikehityksellä halutaan tehostaa prosesseja, parantaa palveluita, lisätä potilasturvallisuutta, tukea kotona pärjäämistä ja tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Digitalisaatio lisää lääke- ja lääkitysturvallisuutta sekä lääkehoidon tavoitteiden toteumista, kun lääkitystiedot on aiempaa helpompi pitää ajantasaisena.
Avosektorin apteekit ovat jo pitkällä digitalisaation hyödyntämisessä, ja tulevaisuudessa apteekkien digitaaliset palvelut kasvavat entisestään. Uudistusten tueksi Suomen Apteekkariliitto laati vuonna 2016 apteekkialan digitalisaatiostrategian. Sen tavoitteita ovat digitaalisin keinoin parantaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä lääkehoitojen onnistumista. Digitaaliset ratkaisut tukevat lääkehoitojen tuloksellisuutta, lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden hyvää saatavuutta. (Kalsta ja Salonen 2017.)
Sähköinen resepti on ollut käytössä vuodesta 2010, alkuun osassa apteekkeja ja vuodesta 2012 lähtien kaikkien apteekkien käytössä. Vuoden 2017 alusta lähtien sähköinen resepti on ollut pakollinen, lääkäri voi laatia paperireseptin vain poikkeustapauksissa, ja myöhemmin sekin muutetaan apteekissa sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen. Sähköinen resepti on lisännyt potilasturvallisuutta merkittävästi. Potilas välttyy päällekkäisiltä lääkemääräyksiltä ja kokonaislääkityksen hallinta paranee, kun kaikki reseptit löytyvät keskitetysti samasta paikasta. Lääkkeen toimitusvaiheessa mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset voidaan tarkistaa. Asiakkaan ostotiedot ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät tiedot apteekkien ja Kelan väillä kulkevat sähköisesti. Apteekki näkee reaaliajassa asiakkaan omavastuukertymän ja oikeudet lääkekorvauksiin.
Kuva 1. Asiakas ja tabletti. Satu Kuukkanen
Apteekit ovat tarjonneet koneellista annosjakelupalvelua lääkehoidon turvaksi etenkin iäkkäille ja monilääkityille, mutta palvelu sopii kenelle tahansa lääkkeen käyttäjälle, joka tarvitsee tukea turvallisen lääkehoidon toteutuksessa. Lääkkeiden potilaskohtainen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit jaeltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin yleensä kahden viikon erissä. Pussien mukana toimitetaan ajantasainen lääkityskortti, josta selviää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset. Jakelun yhteydessä lääkitys tarkistetaan ja näin yhteisvaikutukset ja mahdolliset päällekkäisyydet karsiutuvat pois. Palvelu parantaa lääkehoidon turvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt kotihoidossa ja palvelutaloissa vapauttaen hoitajien aikaa lääkejakelusta muuhun hoitotyöhön. Koneellinen annosjakelu on kuulunut myös sairaala-apteekkien palveluihin julkisiin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin.
Digitaaliset tilaus- ja viestintäkanavat kotisairaanhoidon, palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääketilauksissa ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Nämä järjestelmät tehostavat toimintaa, vähentävät virheitä ja helpottavat niin hoitajien kuin apteekkilaisten työtä lääketilauksien käsittelyssä. Apteekkien digitalisaation kehityksestä kertovat myös varastoautomaatit ja virtuaalihyllyt. Reseptilääkkeiden varastoinnissa ja toimittamisessa varastoautomaatteja on hyödynnetty jo toistakymmentä vuotta, sen sijaan virtuaalihyllyt ovat tuoreita kehitysaskelia itsehoitopuolella.
Suomalainen lainsäädäntö mahdollista verkkoapteekkitoiminnan ja yhä useampi apteekki tarjoaa myös verkkoapteekkipalveluita. Verkkoapteekeista ostetaan itsehoitolääkeitä, kosmetiikkaa, hoitotarvikkeita ja muita apteekkituotteita, mutta myös reseptilääkkeiden tilaaminen on mahdollista. Reseptilääkkeiden tilaaminen vaatii sähköisen lääkemääräyksen ja vahvan tunnistautumisen palveluun.
Verkkoapteekkia koskevat samat lääkeneuvontavelvoitteet kuin apteekkia ylipäätään. Fimean määräyksen (2011) mukaan asiakas valitsee itsehoitolääkkeitä sisältävää tilausta tehdessään, haluaako hän apteekin ottavan yhteyttä lääkeneuvonnan saamiseksi vai ei. Farmaseuttinen henkilökunta kuitenkin käsittelee kaikki tilaukset, ja jos apteekissa epäillään lääkkeiden väärinkäyttöä, apteekin on varmistuttava lääkkeen asianmukaisesta käytöstä ennen tilauksen lähettämistä. Reseptilääkkeiden toimittaminen edellyttää aina apteekin antamaa lääke- ja hintaneuvonta. Neuvonta annetaan henkilökohtaisesti, esimerkiksi puhelimitse tai chat-palvelussa. Apteekit voivat kuljettaa verkkoapteekkiostokset asiakkaalle tai lähetys kulkee pakettitoimituksena, osalla apteekeista on myös noutolokeroita, joista asiakas voi hakea toimituksen myös apteekin aukioloaikojen ulkopuolella. Apteekin verkkopalvelut tarjoavat asiakkaille myös neuvontaa, lääke- ja tuotetietoa sekä tukea lääkehoitoon.
Meneillään olevan koronavirusepidemian aikana apteekkien verkkopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan, kuten kaikki muutkin verkkopalvelut ja etäasiointi. Lääkkeitä on ollut mahdollista tilata myös puhelimitse ja lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelut ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös toisen puolesta asiointi on lisääntynyt ja epidemia on lisännyt sähköisten valtuutuksien määrää. Suomi.fi-palvelussa on ollut vajaan vuoden ajan mahdollista tehdä valtuutus toiselle henkilölle reseptilääkkeiden hakemiseksi, nyt koronaepidemian aikana valtuutusten määrä on kasvanut huimasti lyhyessä ajassa. (Vanhala 2020.)
Sairaaloissa lääkehuolto on usean toiminnon ja eri toimijan muodostama kokonaisuus, jossa jokaisen osa-alueen, kuten lääkkeiden tilaamisen, säilyttämisen, osastoille toimittamisen, omavalmistuksen, käyttökuntoon saattamisen ja lääkkeen antamisen potilaalle on toimittava asianmukaisesti. Toimiva lääkehuolto on lähtökohta turvallisen ja tehokkaan lääkehoidon toteutumiselle. Lääkehuollon ja lääkehoidon prosessit ovat monimutkaisia ja alttiita inhimillisille virheille, jotka voivat pahimmillaan johtaa vakaviin potilashaittoihin. (Metsämuuronen, Kurttila ja Naaranlahti 2018, 106.) Digitalisaation keinoin näitä prosesseja voidaan kehittää turvallisemmiksi ja vapauttaa ammattilaisten työtä enemmän kliiniseen työhön korvaamalla rutiinityötä laitteilla.
Sairaala-apteekeissa sähköiset tilausjärjestelmät ovat olleet käytössä jo ennen 2000-lukua ja tällä vuosituhannella lääkehuollon toimintoja on uudistettu ja kehitetty automaation ja teknologian avulla. Näillä digitalisaation keinoilla pyritään parantamaan lääkehuollon toimivuutta, prosessien tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Koneellinen annosjakelu ja erilaiset parenteraalisten ravitsemusliuosten valmistamiseen tarkoitetut pumput ovat toimineet tienraivaajina automaatiolle. Viime vuosina sairaala-apteekkien lääkevarastoissa on otettu käyttöön keräilyvarastorobotteja, osastoilla lääkkeiden säilytystä ja varastonhallintaa on automatisoitu älylääkekaapeilla ja lääkkeenvalmistuksen tueksi on tullut solunsalpaajien tai antibioottien käyttökuntoon saattamisessa käytettyjä robottisovellutuksia. (Metsämuuronen ym. 2018, 106.) Kehityssuunta jatkaa kasvuaan uusien potilastietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmien myötä, käyttöön saadaan mm. kliinisen päätöksentuen ja katkeamattoman, dokumentoidun lääkehoidon prosessi sekä lääkkeiden koneellinen Unit dose- annosjakelu (Kauppinen ym. 2018). Automaation yksi merkittävin tavoite ja samalla yksi suurin haaste on saada eri tietojärjestelmät keskustelemaan keskenään ja luoda lääkehoitoketju, jossa tietojärjestelmät voidaan integroida toisiinsa (Metsämuuronen ym. 2018, 105).
Kuva 2. Tabletit. Satu Kuukkanen
Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitokeinoista. Lääkehoidon onnistuessa sillä voidaan lievittää oireita, parantaa sairauksia, hidastaa sairauksien etenemistä sekä ehkäistä sairauksia. Hyvin toteutettu lääkehoito ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää elämän laatua ja pidentää elämää. Monilla on useampia sairauksia ja vaivoja yhtä aikaa ja näin ollen useita lääkkeitä käytössä. Etenkin iän myötä pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja tarve lääkehoidolle kasvaa, jolloin myös yhtä aikaa käytettävien lääkkeiden määrä usein lisääntyy. Tämä voi tuoda haasteita turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ja vaikuttaa elämänlaatuun. Hoitotavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkkeiden vaikutusten tuntemista, lääkehoidon tarpeen arviointia, jatkuvaa ohjausta sekä lääkärin ja/tai hoitajan ja lääkkeen käyttäjän kiinteää yhteistyötä. Lääkkeen käyttäjän kannalta turvallinen lääkehoito tarkoittaa sitä, että hän saa oikeaa lääkettä oikealla annoksella, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annosteltuna. Lääkehoidon vaikuttavuus riippuu suuresti lääkkeen käyttäjän sitoutumisesta hoitoonsa. Lääkkeen käyttäjällä on iso vastuu lääkehoidon onnistumisesta, sillä lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia vain oikein käytettyinä.
Tänä päivänä puhutaan paljon lääkehoitoon sitoutumisesta ja hoidon vaikuttavuudesta ja erilaisia teknologiaratkaisuja on kehitetty avuksi turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteutukseen. Digitalisaatio mahdollistaa potilaan aiempaa aktiivisemman roolin tiedon tuottamisessa sairaudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Digikehitys tuo turvaa ja esimerkiksi mahdollistaa iäkkään kotona asumisen ja pärjäämisen yhä pitempään. Perinteisen dosetin ja annosjakelun rinnalle on tullut sairauksien hoitoa ja lääkehoitoja tukevia palveluita ja sovelluksia ja näitä kehitetään jatkuvasti lisää. Käytössä on esimerkiksi erilaisia muistutuspalveluita lääkkeen ottamiseksi oikeaan aikaan, kuten lääkepakkaukseen kiinnitettävät muistuttajat, älydosetit ja lääkekellot sekä lääkejakeluautomaatti. Kehittyneemmissä malleissa laite rekisteröi lääkkeen ottamisen pakkauksesta ja osassa myös lähettää tiedon hoitajalle tai omaiselle, jos lääke jää ottamatta. Teknologia tukee myös lääkehoidon seurantaa. Muistutuslaitteisiin ja älylaitteisiin voidaan rakentaa lääkkeen käyttäjälle mahdollisuus viestiä hoitajalle voinnistaan ja lääkehoidon vaikutuksista. Lääkkeen käyttäjän aktiivisuutta ja elintoimintoja seuraavat älylaitteet ja -rannekkeet ovat yleistyneet ja tuottavat tärkeää tietoa lääkäreille ja hoitajille hoidon seurantaan. (Leikola, Rantanen ja Airaksinen 2018; Rytsy 2016, 42-45.)
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset 2025 mukaisesti digitalisaatio on mahdollistaja, väline parempaan palveluun, kustannustehokkaampaan ja tuottavampaan toimintaan sekä ennen kaikkea ihmisten parempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Kaiken keskiössä on suunnitella palvelut asiakaslähtöisesti, jossa asiakas on tärkein prosessin jokaisessa vaiheessa. (STM 2016.) Näiden linjausten mukaisesti terveydenhuollossa, hoivatyössä, lääkehuollossa on otettu isoja digitalisoinnin kehitysaskeleita, mutta edelleen on perinteisiä toiminta- ja palvelumalleja, joita on tarve muuttaa toimivammiksi ja tehokkaammiksi hyödyntämällä digitalisaatiota. Tarvitaan esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämistä ja tiedon sujuvampaa kulkemista eri prosessien välillä. Digitaalisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia ja muutoksilla voidaan tukea ja auttaa niin ammattilaisia kuin potilaita ja saada parempaa laatua ja turvallisuutta. Digitalisaation ja automaation avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja vapauttaa työaikaa enemmän varsinaiseen hoito-, asiakas- ja asiantuntijatyöhön. Samalla tuetaan potilaan osallisuutta ja vastuuta hoitoprosessissa ja luodaan parempaa potilasturvallisuutta.
Digikehitys on tarjonnut jo paljon hyvää, uusia tapoja toimia ja saada apua ja viimeistään nyt poikkeusolojen aikana uusia palveluita on opittu käyttämään ja arvostamaan. On voitu konkreettisesti nähdä digin mahdollisuudet. Digitalisaatio on tulleet jäädäkseen terveydenhuollon maailmaan niin ammattilaisten kuin potilaiden parhaaksi.
Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittaja:
Satu Kuukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.
Lähteet:
APTEEKIN VERKKOPALVELU. MÄÄRÄYS 2/2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus [verkkoaineisto]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.fimea.fi/documents/160140/743657/18533_Apteekin_verkkopalvelu_-maarays_2011-05-10.pdf
KALSTA, Katariina ja SALONEN, Iiro 2017. Apteekkien digitalisaatiosta hyöty irti. Sic! Lääketietoa Fimeasta [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/vain-verkossa/apteekkien-digitalisaatiosta-hyoty-irti
KANTA 2019. Mitä kantapalvelut ovat? [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://www.kanta.fi/mita-kanta-palvelut-ovat
KAUPPINEN, Sari, SAAVALAINEN, Anu, HÄNNINEN, Kaisa, VILANTI, Anna, KATAJA, Vesa ja JUURINEN, Kirsi 2018. Tulevaisuuden sairaalahoito on jo täällä. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/tulevaisuuden-sairaalahoito-on-jo-taalla
LEIKOLA, Saija, RANTANEN, Pekka ja AIRAKSINEN, Marja 2018. Lääkemuistuttajista älykkäiksi lääkehoidon koordinaattoreiksi. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/laakemuistuttajista-alykkaiksi-laakehoidon-koordinaattoreiksi
METSÄMUURONEN, Riikka, KURTTILA, Minna ja NAARANLAHTI, Toivo 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. DOSIS [digilehti] 2/2018, 104-118. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/06/104-119_Dosis_2-2018_METS%C3%84MUURONEN_YM.pdf
RYTSY, Ari 2016. Dosetti digiaikaan. Farmasia 4/2016, 42-45.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2011. Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71829/URN:NBN:fi-fe201504226219.pdf
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA KUNTALIITTO 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sotetieto hyötykäyttöön -strategia 2020 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2018. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, Loppuraportti [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.pdf?sequence=4&isAllowed=y
VANHALA, Taru 2020. Suomalaiset löysivät sähköisen valtuutuksen. Apteekkari [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.apteekkari.fi/uutiset/suomalaiset-loysivat-sahkoisen-valtuutuksen.html