Korkeakoulujen digivision yhteydessä on viljelty käsitettä oppijan omadata. Mistä omadatassa on kyse ja miten osaamisen nykyistä parempi hallinta hyödyntäisi itse oppijaa?
Oppijan omadata voidaan kuvata esimerkiksi niin, että se sisältää mahdollisimman kattavasti kaikki yksilön oppimista, osaamista ja osaamisen kehittymistä kuvaavan tiedon yhtenäisessä sähköisessä muodossa. Määrämuotoisen ja numeerisen informaation lisäksi data sisältää osaamista yksilöivää ja tarkentavaa tietoa eli koulutodistusten lisäksi osaamisperustaiset kuvaukset suoritetuista opinnoista. Formaalista koulutusjärjestelmästä kertyneen datan ohella oppijan omadata sisältää muun osaamista kerryttäneen koulutushistoriatiedon vastaavine sisältökuvauksineen kuten myös työelämässä kertyneen kokemuksen kautta karttuneen osaamisen kuvauksen.
Mitä oppija sitten kattavasta omadatasta hyötyy? Edellä kuvatun kaltaisen tietokokonaisuuden kautta yksilötasoinen osaamisen kuvaus astuisi aivan uudelle tasolle. Samalla kun kyetään kuvaamaan mitä yksilö osaa, voidaan myös paremmin havainnoida sitä missä kohtaa osaamisessa on puutteita. Datan hallinnan kautta oppija voi peilata nykyistä tarkemmin osaamistaan avoimiin työpaikkoihin tai vaikkapa arvioida sitä, millainen koulutus täydentäisi hänen osaamisprofiiliaan. Luovutettuaan omadatansa ulkopuolisen palveluntarjoajan käyttöön hän saattaisi saada tekoälyn valitsemia koulutus-tai työpaikkasuosituksia, tai työnantaja tiedon sopivista osaajista.
Omadatan avulla olisi myös varsin helppo toteuttaa aidosti oppijakohtaisesti räätälöity koulutus. Oppijan valittua tavoitetutkinnon tekoäly laatisi hänelle tavoitteiden mukaisen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman valiten eri oppilaitosten tarjonnasta sisällöllisesti ja aikataulullisesti sopivia kokonaan tai pääosin verkossa suoritettavia opintoja. Mikäli oppijamme haluaisi valita vain palautteiden perusteella korkeimmat viisi tähteä saaneita koulutuksen tarjoajia, tällainen rajaus olisi mahdollinen. Kuka sitten kirjoittaisi tästä tutkintotodistuksen, tulee olemaan tulevaisuudessa kiinnostava kysymys.
Tieto on valtaa ja valta on rahaa. Tämä pätee myös oppijan omadatan suhteen. Siinä missä nyt ollaan luomassa kattavaa koko koulutusjärjestelmän ja yhteiskunnan yhdistävää tietorakennetta, on yksityinen markkina tähän jo aikoja sitten reagoinut. Jos tarkastellaan esimeriksi LinkedIn-verkkoyhteisöpalvelua, muodostavat käyttäjien itse vapaaehtoisesti syöttämät tiedot koulutuksista, harrastuksista ja kiinnostuksen kohteista massiivisen tietovarannon, omadatan. Suomessa palvelun käyttäjiä on tällä hetkellä noin 1,2 miljoonaa, maailmanlaajuisesti käyttäjiä on yli 600 miljoonaa. Yhteisöpalvelua täydentää LinkedIn Learning, jonka kurssitarjonnassa on tällä hetkellä jo yli 16 000 verkkokurssia.
Koulutusjärjestelmämme ja siinä mukana korkeakoulukenttä Suomessa tulee muuttumaan. Väestökehitykseen liittyvät haasteet on varsin laajasti tunnistettu, datan hallinnan ja sitä kautta tekoälyn laajamittaisen hyödyntämisen mukanaan tuomat uhat ja mahdollisuudet ovat sen sijaan jääneet varsin vähäiselle huomiolle. Syrjäinen sijaintimme ja omalaatuinen pieni kielemme on luonut luonnollisen koulutuskuplan, tämän puhkeaminen on kuitenkin joka päivä lähempänä.
Esa Viklund
kehittämispäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu