Kuva 1. ”Olla läsnä” Kuva: Nissinen Heli
Mindfulness -hyväksyvä tietoinen läsnäolo osana hyvinvointia
Se tunne…
– Kun tunnistaa, että keho on hälytys tilassa. ”Verenpaine nousee.”
– Kun tunnistaa, että immuunijärjestelmä on heikentynyt. ”Flunssaa pukkaa.”
– Kun tunnistaa, että ajatukset sinkoilevat moneen eri suuntaan. ”Vaikea keskittyä.”
– Kun tunnistaa, että yöunet ovat rikkonaiset ja levottomat. ”Nähdään jopa painajaisia.”
– Kun tunnistaa, että sanoo toiselle ihmiselle yllättäen ja useasti tosi pahasti.
Nämä voivat olla pitkäkestoisen stressin oireita. Tärkeää onkin, että tunnistamme stressin ja sen oireet ajoissa, sillä liiallisena stressi on haitallista. Voimme kokea stressin hyvin eri tavalla sekä se voi vaikuttaa meihin hyvin eri tasoilla, niin fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti kuin henkisesti. Nämä eri tasot ovat kuitenkin yhteydessä toisiinsa.
Paljon puhuttu psyykkinen kuormittuneisuus on suuren mittaluokan ongelma yhteiskunnassamme. Mielenterveyden ongelmat lasketaan jo kroonisiksi sairauksiksi, jotka ovat nousseet kansantautien asemaan. Olemme jo aiemmin nähneet, miten kansantaudeilla on suuri vaikutus kansantalouteemme. Sillä tiedämme, että kansantaudit vaativat yhteiskunnassamme paljon terveydenhuollon palveluita. Miten voisimme vaikuttaa vieläkin paremmin ihmisten riski- ja suojatekijöihin?
Kuva 2. ”Haasteet voivat olla mahdollisuus oivalluksiin” Kuva: Heli Nissinen
Voisiko yhteiskunnassamme olla mindfulness eli tietoisen läsnäolon harjoittamisesta mitään apua? Sillä mindfulness -menetelmää käytetään ihmisten itsehoitomenetelmänä ympäri maailmaa. Menetelmää käytetään esimerkiksi: kivun, työstressin ja työelämän tukena sekä sitä käytetään myös masennuksen ja uupumuksen aiheuttamissa tilanteissa.
No mitä sitten mindfulness-harjoittaminen on? Se on sitä, että me kiinnitämme huomion asioihin, mihin emme ehkä yleensä kiinnitä huomiota. Se on pysähtymistä olemassa olevaan hetkeen sekä se on aivan tavallista arjessa tapahtuvaa tekemistä ja olemista, kehon, mielen ja ympäristön havainnointia. Kun ihminen havainnoi kehoa ja sen tuntemuksia, hän voi huomata tunteita, sillä omasta kehosta tietoiseksi tuleminen voi auttaa löytämään omaan sisäiseen maailmaan.
Pysähtymistä olemassa olevaan hetkeen, tavallista arjessa tapahtuvaa tekemistä ja olemista, sekä kehon, mielen ja ympäristön havainnointia.
Miten mindfulnessia tulee harjoittaa? Aiemmin onkin todettu, että harjoittamisesta saadaan paras hyöty, kun sitä tehdään säännöllisesti. Mitä me sitten saamme harjoituksista itsellemme? Me voimme saada keinoja elämänhallintaan, oppia rentoutumaan sekä saamaan sisäisiä oivalluksia itsestä ja ympäristöstä. Säännöllinen harjoittelu auttaa olemaan lempeä itselle, omille elämän kokemuksille ja se voi muuttaa suhtautumista asioihin.
Kuva 3. ”Pieniä hetkiä” Kuva: Heli Nissinen
Heli Nissinen teki opinnäytetyön laadullisena tutkimuksena aiheesta: Mindfulness -hyväksyvä tietoinen läsnäolo osana hyvinvointia. Opinnäytetyö oli osa YAMK hyvinvointikoordinaattori tutkinto-ohjelmaa. Tutkimuksen tarkoituksena oli saada selville millaisia kokemuksia osallistujat saavat säännöllisestä mindfulnessin harjoittamisesta. Tavoitteena tutkimuksessa oli se, että saadaan lisättyä mindfulness- tietoisuuta sekä tuoda esille onko säännöllisellä mindfulnessin harjoittamisella mahdollista ihmisten saada lisää hyvinvointia ja terveyttä.
Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan osallistujat kokivat mindfulness-kurssille osallistumisen hyvin hyödyllisenä kokemuksena. Sillä ryhmään osallistuminen antoi omaa aikaa ja hengähtämistä sekä pysähtymistä, rauhoittumista ja rentoutumista kiireisen arjen keskellä. He kokivat oppineensa lisää asioita itsestään ja mindfulnessista. He saivat uusia työvälineitä, keinoja ja menetelmiä omaan arkeen, hyvinvointiin ja jaksamiseen. Esille tuli myös harjoittelua haittaavia tai vaikeuttavia tekijöitä, joita olivat esimerkiksi omat tunnekokemukset sekä henkilökohtaiset ja työpäivästä johtuvat haasteet. Hyvällä ohjauksella nähtiin olevan merkitystä. Sillä ohjaajan osaaminen korostui osallistujien harjoitteluun liittyviin kokemuksiin sekä heidän sitoutumiseensa harjoituksiin.
Lopuksi
Loppu päätelmänä tallaisia ryhmiä tarvitaan, sillä ihmiset kaipaavat pysähtymistä ja omaa aikaa. He kaipaavat elämään sitä, että on aikaa rentoutua ja hengähtää. Huomioitavaa on myös se, kuinka he saivat apua kipukokemuksiinsa ja siihen, että oli helpompi asettua lepäämään ja päästä jopa uneen. Osallistujat pohtivat miten stressaava elämäntilanne vaikuttaa heihin ja sitä, miten ohjattu säännöllinen mindfulness-harjoittelu voisi auttaa heitä jaksamaan ja motivoitumaan paremmin. Huomattavaa on myös se, miten ryhmäläiset oppivat näkemään oman tavan elää ja ajatella sekä nähdä tunteita uudesta näkökulmasta käsin. Yksi mikä nousi merkittävänä kokemuksena, oli se, että ryhmätilanne koettiin hyvänä, luotettavana ja tasavertaisena. Ryhmään oli kiva tulla. Tässä kohtaan voidaan puhua osallisuuden kokemisesta.
Kuva 4: ”Onnistuminen” Kuva: Heli Nissinen
Oleellisinta olisikin, että puututtaisiin ja pysähdyttäisiin aikaisemmin yhteisten asioiden ja ilmiöiden äärelle, sillä silloin meillä olisi mahdollisuus vaikuttaa negatiivisiin asioihin paremmin.
Heli Nissinen, YAMK-hyvinvointikoordinaattori –opiskelija Savonia AMK
Marja-Liisa Rissanen, lehtori Savonia AMK