Kirjoittaja Riitta Turpeinen

Uraohjaus 2020 –hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Amiskasta työelämään –oppitunteja. Amiskasta työelämään oli alkuperäiseltä nimiehdotukseltaan rekryklubi. Perusajatuksena näillä oppitunneilla oli tarjota valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tukea työpaikan hakemiseen ja jatkosuunnitelmien laatimiseen. Rekryklubin nimestä luovuttiin mallin kehittelyn yhteydessä ja nimeksi valikoitui Amiskasta työelämään! –oppitunnit. Näiden oppituntien sisällön toteuttamisesta vastaavat YSAO:lla opinto-ohjaajat ja se on tarkoitettu erityisesti opintojensa päättövaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi.

Amiskasta työelämään! –oppitunteja pilotoitiin YSAO:n eri kampuksilla hankkeen aikana. Markkinointityössä oppilaitoksen sisällä oli haasteita, koska alkuvaiheessa opiskelijoita ei ilmoitettu Amiskasta työelämään! –tunneille mukaan. Ihan hankkeen loppuvaiheessa siirryttiin etätyöskentelyyn, joten sisältö piti suunnitella kokonaan uudella tavalla.

Oppituntien sisällöt koostuivat jatko-opintomahdollisuuksista tiedottamisesta, työnhakuun liittyvistä vinkeistä ja ohjauksesta sekä oman osaamisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Amiskasta työelämään! –oppitunneilla oli tarkoituksena työstää tai päivittää työnhaun asiakirjoja ohjatusti pienryhmässä sekä saada rohkaisua ja vinkkejä siihen, että mistä ja miten omaa jatkopolkua voi lähteä suunnittelemaan, jos suunta ei vielä ollut varmistunut. Oppitunneille pyydettiin mukaan kumppaneita HR-yrityksistä ja työllisyyshankkeista. Keskeisimpänä kumppanina oli YTYÄ – Ylä-Savossa on työtä –hanke.

Etäyhteyksillä toteutetuilla oppitunneilla sisältö muodostui noin 1,5 tunnin mittaiseksi tietopaketiksi, jonka jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus varata yksilöohjausaikoja työnhaun asiakirjojen päivittämiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Amiskasta työelämään! –oppitunnit saatiin työstettyä konseptiksi, joka sijoitettiin opintotarjottimelle ja sitä on tarjolla säännöllisesti kaikilla YSAO:n isoimmilla kampuksilla ja sovitusti myös pienemmillä kampuksilla. Opintotarjottimelta paketin voi nostaa kenen tahansa opiskelijan työjärjestykseen tarpeen mukaan. Oppituntipaketti on tällä hetkellä ollut kolmen tunnin mittainen silloin, kun ajatuksena on ollut toteuttaa se lähiopetuksena.

Markkinointia palvelun osalta tarvitaan vielä lisää, sillä ihan kaikki vastuuohjaajat ja opiskelijat eivät ole vielä oivaltaneet, mistä konseptissa on kysymys. Vaikka paketti on tarkoitettu pääasiassa valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi, on se tarjolla myös sellaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea esim. kesätyöpaikkojen hakemisessa tai työelämäjakson työpaikan kontaktoimisessa.

Hankkeen päättymisen jälkeen malli jää YSAO:lle elämään, mutta sen jatkokehittämistä on mietitty. Pohdinnassa on, että jatkossa opinto-ohjaajat organisoivat Amiksesta työelämään! yhden tunnin mittaisen luentopaketin jokaiselle valmistuvalle ja toisen vuoden opiskelijoille ammatinopettajan kanssa yhdessä. Jokaisen opiskelijan pitäisi luentopaketin päätteeksi esittää opinto-ohjaajalle ja ammatinopettajalle oma cv:nsä. Jos sitä ei ole, varataan aika cv:n tekemiseen. Samalla oppituntien yhteydessä päivitettäisiin opiskelijan urasuunnitelma. Nähtäväksi jää mihin suuntaan hankkeen aikana pilotoitu konsepti jatkossa kehittyy.

Opiskelijan työllistyvyyden ja tulevan työuran kannalta tutkinnon loppuunsaattaminen on keskeistä. Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden alan opinnäytetyöprosessiin haettiin uutta jämäkkyyttä Uraohjaus2020-hankkeen kirittämänä. Opinnäytetyöskentely oli liiketalouden alalla muodostunut melkoiseksi pullonkaulaksi, joka hidasti tutkinnon loppuunsaattamista. Opiskelija oli mahdollisesti jo siirtynyt työelämään, eikä opinnäytetyön tekeminen kokopäiväisen palkkatyön rinnalla onnistunut pahimmassa tapauksessa lainkaan.

Lukuvuonna 2019 – 2020 toteutettujen opinnäytetyön ryhmäohjauskokeilujen jälkeen saatoimme todeta, että uudistettu toimintatapa on edistänyt huomattavasti opiskelijoiden opintojen loppuunsaattamista tutkinnon tavoiteaikataulussa. Sekä opiskelijakyselyn vastaukset, kokeiluja vetäneiden opettajien kokemukset että saatavilla oleva tilastotieto antavat tästä selkeitä viitteitä. Kokeilut näyttävät tuoneen opinnäytetyöskentelyyn tukea ja ryhtiä. Opiskelijoille tehdyn palautekyselyn perusteella pilottien anti voidaan kiteyttää kolmeen teemaan:

1. Pilotit toivat opinnäytetyöskentelyyn tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä.
2. Ryhmäohjaus ja teematunnit koettiin toimiviksi varsinkin työskentelyn alkuvaiheessa.
3. Opiskelijat saivat uskonvahvistusta ja henkistä tukea stressaavan suorituksen alkuvaiheessa sekä ohjaajilta että opiskelukavereilta.

Eräs opiskelijakyselyyn vastannut kuvasi pilotin myönteistä vaikutusta omaan työskentelyynsä tyhjentävästi: ”En olisi vieläkään edes aloittanut opparia ilman tätä pilottia.”

Lue lisää pilottien tuloksista ja uusista käytännöistä

Kirjoittajat: Pirjo Venhovaara, Tarja Joona, Marjo Jalkala, Arja Pehkonen, Terttu Kortelainen ja Riitta Turpeinen

Uraohjaus2020 –hankkeen yhtenä tavoitteena oli uraohjauspalvelumallin luominen Pohjois-Savoon. Hanketoimijat totesivat jo alkuvaiheessa, että yhteisen uraohjauspalvelumallin luominen on haasteellista, eikä palvelumallia saada muovattua siten, että se kattaisi koko Pohjois-Savon alueen palvelut.  Hankkeessa lähdettiin rajamaan mallia koskemaan hankkeessa mukana olevia organisaatioita eli Savonia-ammattikorkeakoulua, Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon ammattiopistoa.  Organisaatioiden toimintaa määrittävät säädökset eroavat toisistaan paljon ja siten toimintatavatkin ovat erilaisia.  Tästä syystä päädyimme suunnittelemaan yhteistä palvelukarttaa palvelumallin sijaan. Jotta palvelukarttatyöskentely pääsi käyntiin, oli tarpeellista tunnistaa nämä eroavaisuudet sekä etsiä yhteneväisyyksiä.

Kun palvelukarttaa lähdettiin pohtimaan, kartoitettiin nivelvaiheisiin liittyvät palvelut. Koska hanketoimijat ovat koulutusorganisaatioita, näkökulmaksi valikoitui opiskelijan näkökulma. Nivelvaiheita pohdittiin sekä oppilaitokseen tulonivelen että oppilaitoksesta lähtönivelen kautta. Nivelvaiheet kuvattiin kolmessa kohdassa.

Ensimmäinen nivel on ammatilliseen koulutukseen tulonivel. Peruskoulusta, työelämästä ja toisen asteen opinnoista voi siirtyä ammatillisiin opintoihin. Ennen ammatilliseen oppilaitokseen siirtymistä uraohjausta on ollut esimerkiksi aiempien opintojen tai työpaikan kautta. Peruskoulun opinto-ohjauksessa ja TET-jaksojen aikana muodostuneilla kokemuksilla on uraohjauksen näkökulmasta merkitystä silloin, kun siirrytään peruskoulusta eteenpäin.

Seuraava nivelvaihe on toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tai muihin jatko-opintoihin sekä työelämään tai yrittäjyyteen. Uraohjaus2020 –hankkeessa tarkasteltiin jatko-opintojen osalta erityisesti ammattikorkeakouluun siirtymistä, mutta myös työelämään siirtymisen mallit ovat tärkeitä siirtymiä. Kolmas tarkastelussa oleva nivelvaihe on ammattikorkeakoulusta jatko-opintoihin, työelämään tai yrittäjäksi siirtyminen.

Uraohjaukseen liittyviä palveluita jäsennettiin vielä tiivistetyllä kuvauksella toisen asteen ja ammattikorkeakoulun uraohjauspalveluista. Uraohjauspalveluita toteutetaan ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen päättövaiheessa.

Ennen opintoja tapahtuvassa uraohjauksessa toimijoina ovat ammatillisessa oppilaitoksessa ohjaus- ja neuvontapalveluja toteuttava henkilöstö, ja se sisältää mm. erilaisia infoja, henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita, vierailuja ja verkostoyhteistyötä. Ennen opintoja tapahtuvan uraohjauksen tavoitteena on tarjota hakeutujalle ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa koulutusvaihtoehdoista.

Opintojen aikana ammatillisella toisella asteella uraohjausta toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä monenlaisilla menetelmillä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissunnitelman mukaisesti. Opiskelijan urasuunnittelu on koko opintojen ajan kestävä prosessi, eikä sijoitu vain opintojen loppuvaiheeseen. Toimijoina opintojen aikaisessa uraohjauksessa ovat oppilaitoksen henkilöstön lisäksi myös työelämän edustajat.  Ammatillisen toisen asteen opintojen päättövaiheen uraohjauksessa korostuvat oppilaitoksen henkilöstön tarjoaman uraohjauksen lisäksi työelämän, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten ja verkostojen (mm. henkilöstöpalveluyritysten) merkitys, kun opintojen päättymisen jälkeistä uraa suunnitellaan.

Ammattikorkeakoulussa ennen opintoja toteutettava uraohjaus on paitsi hakijapalveluiden toteuttamaa tiedottamista ja ohjausta, myös monipuolista koulutusten ja uravaihtoehtojen esittelyä mm. tapahtumien ja messujen avulla. Ammattikorkeakoulun uraohjauksessa ennen opintoja korostuu verkostoyhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja TE-palveluiden sekä kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden kanssa. Opintojen aikainen uraohjaus on ammattikorkeakoulussa sekä sähköisillä alustoilla tehtävää itsenäistä uravalmiuksien kehittämistä että verkostoyhteistyötä. Uraohjausta toteutetaan myös ryhmä- ja yksilöohjauksena.

Opintoihin integroitu opinto- ja uraohjaus on Savonia-ammattikorkeakoulussa tärkeä opintojen päättövaiheen uraohjauksen muoto. Opiskelijoiden urasuunnittelua toteutetaan oppilaitoksen oman henkilöstön lisäksi yhteistyössä verkostotoimijoiden mm. henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa opinto- ja uraohjaus toteutuvat opintojaksoihin integroituneina. Opiskelijoiden uraohjausta ovat toteuttamassa paitsi oppilaitoksen oma henkilöstö, myös sovitut verkostotoimijat, mm. henkilöstöpalveluyritykset.

Uraohjauspalvelujen palvelukartta päätettiin toteuttaa ThingLink-sovelluksella. Työstäminen alkoi yhteisten käsitteiden määrittelemisellä. Useamman keskustelukerran aikana uraohjauspalvelut  kiteytyivät kymmenen alaotsikon alle (kts. Kuviot 4, 5 ja 6). Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kartoissa on samat käsitteet. Savonia-ammattikorkeakoulun käsitteissä on pientä eroa, koska joiltakin osin erilaiset asiat painottuvat ammattikorkeakoulun uraohjauksessa verrattuna ammatillisen koulutuksen palveluihin.

Päädyimme ratkaisuun, jossa kaikki hankkeen toimijat toteuttavat Uraohjauksen palvelukartan omilla visuaalisilla ilmeillään. Vaikka visuaalinen ilme on toimijoiden kartoissa erilainen, käsitteet ovat yhteneväisiä. Jokainen hanketoimija työstää palvelukarttaan kuvauksen organisaationsa tarjoamista uraohjauspalveluista kuvauksen ja tekee linkitykset omille nettisivuilleen.

Jokainen hanketoimija sijoittaa Uraohjauspalvelut – palvelukartan organisaationsa nettisivuille. Palvelukartan avulla pyrimme helpottamaan opiskelijoiden tiedonsaantia uraohjauksen eri vaiheissa. Samalla palvelukartta auttaa verkostotoimijoita oppilaitosten uraohjauspalvelujen jäsentämisessä. Ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siirtyvät opiskelijat ovat tutustuneet palvelukarttaan jo ammatillisten opintojensa aikana, joten ammattikorkeakoulun uraohjauksen palvelukartta on heille jo entuudestaan tuttu ja helpottanee tiedonhakua nivelvaiheessa.

Marjo Jalkala Savon ammattiopisto, Riitta Turpeinen Ylä-Savon ammattiopisto ja Pirjo Venhovaara Savonia-ammattikorkeakoulu. Uraohjaus2020-hanke.

Jatkoväyläopinnoilla ja -ohjauksella tarkoitetaan ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välisiä, siirtymävaihetta tukevia opintoja ja ohjausta. Opinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joita ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittavat. Uraohjaus2020-hankkeen yhtenä tarkastelukohteena on ollut ammattikorkeakouluun johtava nivelvaihe, eli siirtyminen koulutusasteelta toiselle ja edelleen työelämään. Alta löytyvä artikkeli esittelee hankkeessa luodun jatkoväylämahdollisuuden, joka on nimetty Vika on eka –toimintamalliksi. Mallin tavoitteena on yksinkertaistaa ja edistää siirtymistä koulutusasteelta toiselle hyödyntämällä avoimen amk:n vuoden mittaisia (60 op) polkuopintoja.

Lue lisää Vika on eka -toimintamallista

Electronic portfolios (ePortfolio) have successfully been used for years in career guidance in Savonia Business. The project URAOHJAUS 2020 encouraged us to experiment the use of ePortfolios also in Savonia Engineering. The 1st year students of Mechanical Engineering (a degree programme conducted in English) was selected as a pilot group in Autumn 2019.

Fig.1. Maisha, a Mechanical Engineering student from Bangladesh, was one of the first students to create her ePortfolio.

The goal is that each student in the group documents the development of his/her professional skills during the degree studies in one particular social media environment. In this way, the student will automatically create a personal information package of his/her own professional competence, which can be shared easily, just by sending a link, when applying for work during the studies and after graduation. At the same time, a handy tool for monitoring professional development is created. It easily allows all the career counselling staff involved to see the student’s development during the studies.
The experimenting phase will also give ideas how to include the use of ePortfolios into the curriculum and its courses in a realistic and motivating way, supporting or even replacing the traditional reporting methods.
During autumn 2019, the Mechanical Engineering students chose the social media platform they wanted to use for their own ePortfolio. Most of the students ended up making their ePortfolio on the Savonia WordPress blog platform. The structure of the ePortfolio was built together, during the lessons, to make it as easy as possible. Creating one’s own ePortfolio platform and adding the first draft of a CV there were the compulsory learning tasks included in the course called Engineering English.

Fig.2. The ePortfolio structure was made to reflect the curriculum structure.

Currently, during Spring 2020, CVs are being drafted further in the optional course called Industry and Networking. In addition, when the students will finish their orientation project course in May, they will add a description of its final results as well as the professional skills they have gained during the project on their ePortfolios.
During the 2nd-4th study year, the professional development gained during internship periods (Practical Training 1-3) will be reported on the ePortfolios. Also, the learning during all the project courses included in the curriculum will be documented there. These projects include RD Project, Industrial Management Project 1, and Industrial Management Project 2.
It is up to the student’s own interest to develop the contents and visuality of his/her ePortfolio further, to make it even more personal. Built-in platform themes, for example, are an easy and fast way to create the visuality of an ePortfolio.
After the first months of experimenting, it seems that the ePortfolio is an easy and effective tool to make students’ skills and learning visible. It especially helps the students themselves to see and understand the steps of their own professional development, because all the documentation can be viewed in one place. The documentation is easily accessible and presentable, and so it can be used as an visualisation of one’s skills and competences e.g. during a job interview.

Text and photos: Irene Hyrkstedt

Uraohjaus2020-hankkeen myötä Savoniassa ideoitiin malleja, joiden avulla työelämätoimijoiden näkyvyyttä kampuksillamme Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa saadaan lisättyä. Yhteistyökumppanit voivat nyt varata PopUp-esittelypisteen, jossa ne pääsevät kohtamaan Savonian opiskelijoita ja esittelemään toimintaansa.

UraPopUp-toimintaa toteutetaan kokeiluna kevään 2020 ajan Uraohjaus2020-hankkeen ja opiskelijakunta SAVOTTAn yhteistyönä. Yhteistyökumppanit voivat varata esittelypisteen   opiskelijatoihin.fi-palvelun kautta. Yhteistyökumppaneita voivat olla esim. henkilöstöpalveluyritykset tai kolmannen sektorin toimijat, joiden toiminta on vastuullista ja joiden toiminta tai toimiala tukevat Savonian koulutus- ja uraohjaustehtävää. – UraPopUp-toiminnasta kootaan käyttäjätietoa ja –kokemuksia kevään ajan ja toimintaa kehitetään seuraavaa lukuvuotta varten.

Ensimmäinen UraPopUp-tilaisuus toteutui 23.1.2020, kun Eezy Henkilöstöpalvelujen Päivi Wilska saapui Kuopion Microkadun kampukselle UraPopUp-kioskin kohtaamaan opiskelijoita. Kioskin sijainti kampussydämessä CafeSAVOTTAn läheisyydessä takaa erinomaisen tavoittavuuden. ”Tämä kioski on ihan loistohomma”, Wilska iloitsi. ”Kuhinaa ja vilskettä riitti koko päiväksi – alun perin tarkoitukseni oli olla kioskilla kymmenestä kahteen, mutta kyselijöitä riitti miltei neljään saakka. Hetkittäin tuossa kiemurteli oikein jono!”

Wilska kertoi opiskelijoiden ilahtuneen voidessaan hoidella esimerkiksi kesätyö- ja harjoitteluasioitaan opiskelupäivän lomassa. Wilska oli hieman hämmentynyt siitä, että vuokratyö ja sen mahdollisuudet tuntuivat olevan opiskelijoille aivan vieraita: ”Vuokratyön kautta moni on päässyt vakituiseen työsuhteeseen, ja tämä on hyvä opiskelijoidenkin tiedostaa.”

Vilkas kioskipäivä tuotti tulosta enemmän kuin Wilska oli odottanut: ”Kun seuraavana aamuna availin työkoneeni, huomasin, että monet kioskilla kohtaamani opiskelijat olivat jo illan aikana lähettäneet avoimia hakemuksia.” Eezy onkin varannut kioskin käyttöönsä tänä keväänä joka toinen viikko toukokuuhun saakka.

Tarja Joona, opinto-ohjaaja

Ylä-savon ammattiopistossa on kokeiltu yhtenä Uraohjaus 2020 –hankkeen toimenpiteenä Karelia AMK:n ja Riverian kehittämää WorkSmart-mallia. WorkSmart on oivallinen työkalu opiskelijoiden ja työelämän yhteen saattamiseen ja Ylä-Savon ammattiopiston kokemukset mallin hyödyntämisestä ovat innostavia.

Mallia kokeiltiin ensin pienimuotoisesti muutamalle Ravintola- ja cateringalan opiskelijalle ja sen jälkeen kaikille toisen vuoden Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoille. Kokeilut olivat onnistuneita ja palaute mallista oli hyvää sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta.

Toteutimme WorkSmart-mallin piloteissa kaksi aktivointipajaa ja verkostoitumispajan. Opiskelijat valmistelivat aktivoitumispajojen aikana verkostoitumispajan, johon kutsuttiin työelämänedustajia paikalle. Opiskelijat itse kontaktoivat oman alansa työpaikkoja ja järjestelivät opettajansa ja opinto-ohjaajansa kanssa verkostoitumistilaisuuden. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden verkostoitumispajoihin osallistui yhteensä seitsemän työnantajaa.

Aktivointipajat olivat kolmen tunnin mittaisia ja niiden alussa avattiin hieman sitä, että mistä WorkSmartissa onkaan kysymys. Sisältöinä aktivoitumispajoissa oli käytännönjärjestelyjen lisäksi perusasioita työnhakuun ja työelämän edustajien kohtaamiseen liittyen. Kaikkien opiskelijoiden kanssa tarkistettiin, että CV on kunnossa ja CV:t tulostettiin jaettaviksi työelämänedustajille. Työelämän edustajille esittäytymistä harjoiteltiin ja mietittiin millaisia kysymyksiä opiskelijat voivat itse esittää tavatessaan työelämän edustajila. Aktivoitumispajat olivat kahden viikon välein ja toisen aktivointipajan jälkeen oli vielä kaksi viikkoa verkostoitumispajaan.

Verkostoitumispaja oli opiskelijoille kolmen tunnin mittainen ja työelämän edustajat olivat paikalla 1,5 tuntia. Opiskelijat valmistelivat ensin tilat ja olivat vastaanottamassa työelämän edustajia heti ovella. Verkostoitumispajan aikana opiskelijat kiersivät muutaman hengen ryhmissä työelämän edustajien pöydissä ja saivat keskustella mahdollisuuksistaan päästä työelämäjaksolle tai kesätöihin. Pajojen jälkeen käytiin jälkipuinti ja opiskelijat laittoivat tilat takaisin sellaiseen järjestykseen kuin ne olivat olleet aiemmin.

Aktivoitumispajojen aikana huomattiin, että opiskelijat tarvitsevat paljon rohkaisua ja sparrausta siihen, että he uskaltavat itse kontaktoida työelämän edustajia. Verkostoitumispajan käytännönjärjestelytkin vaativat paljon tukea opetushenkilöstöltä, että ne toimivat sujuvasti. Kokemukset olivat kuitenkin rohkaisevia, sillä opiskelijoissa tapahtui iso ryhtiliike verkostoitumispajan aikana ja siihen valmistautumisprosessissa. Opiskelijat jännittivät työelämän edustajien tapaamista, mutta rohkeasti he olivat mukana, koska kokivat tapaamiset tärkeiksi. Opiskelijat huomasivat keskustelujen aikana, että työelämän edustajatkin jännittävät ja ovat hyvin inhimillisiä ihmisiä. Opiskelijat oppivat samalla taitoja siihen, että miten järjestellään tilaisuus, johon tulee vierailijoita.

Työelämän edustajien kommentit verkostoitumispajojen jälkeen olivat positiivisia. Kaikki olivat sitä mieltä, että tätä toimintamallia kannattaa jatkaa. Työelämän edustajat tulevat mielellään kertomaan omasta toiminnastaan opiskelijoille ja he kokivat, että pienissä ryhmissä keskustellen tieto menee paljon paremmin perille kuin isossa auditoriotilaisuudessa. Samassa keskustelussa työelämänedustajat saivat opiskelijoiden yhteystietoja ja voivat tehdä muistiinpanoja siitä, että millaisia opiskelijoita on lähiaikoina tulossa työelämäjaksoille sekä siirtymässä sitten aikanaan työelämään.

Koska pilottikokeilut olivat positiivisia, aiotaan Ylä-Savon ammattiopistossa jatkaa mallin työstämistä edelleen. Malli on tarkoitus saada kaikille opiskelijoille normaaliksi toiminnaksi. Se sijoitetaan osaksi ammatillisia opintoja ja siirretään opintotarjottimelle mahdollisimman nopeasti. Koska WorkSmart-malli on Karelian ja Riverian luoma malli ja Ylä-Savon ammattiopisto työstää siitä oman versionsa, muokkautuu mallille oma nimi. Tällä hetkellä nimiehdotuksena on Työelämätreffit.

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksissa Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä mielenkiintoista oli se, että vastaajat kokevat työelämätaitojensa olevan kunnossa ja pitävät niitä merkittävinä asoina. Koska työelämästä tulee välillä toisenlaista palautetta nuorten työelämätaidoista, olisikin syytä tehdä siltä osin tarkempaa selvittelyä siitä, että ovatko työelämästä tulevat palautteet yksittäisiä ja satunnaisia palautteita, joista tehdään liian yleistäviä ajatuksia nuorten työelämätaitojen osaamisesta.

Kyselystä selvisi, että oppilaitoksen tekemä työelämäyhteistyö ei näy opiskelijoille päin riittävästi heti opintojen alkuvaiheesta alkaen ja näyttöjen tekemisestä työpaikoilla ei ole painotettu. Opinto-ohjaukselta toivottiin näkyvämpää roolia opiskelijoiden arjessa, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa ohjausta ja tiesivät kuka ohjausta YSAO:lla antaa.

Kyselyn tulosten yhteenveto YSAO

Riitta Turpeinen