Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hanke (yleSHarviointi) 2018-2020 tuottaa Suomeen valtakunnallisia sairaanhoitajan arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka tutkimus- ja kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin. Pilotti 1 toteutettiin keväällä 2019 ja siihen osallistui opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Pilotissa oltiin kiinnostuneita osallistujien kokemuksista kokeen sisällöstä, rakenteesta ja Moodle alustan toimivuudesta, jotta koetta voidaan kehittää edelleen. (Silén-Lipponen 2018, Koskinen 2005, 187, Ovaska ym. 2005). Pilotissa 2 tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokeessa menestymisestä ja opiskelijoiden taustatietojen kuten aikaisempi koulutus, kokemus terveydenhuoltoalalla jne. merkityksestä kokeessa menestymiseen. Lisäksi siinä tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista kokeen sisällöistä sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin näkökulmasta. Tässä blogissa tarkastellaan kokeen kehittämisen ensimmäisen pilotin tuloksia ja tulosten hyödyntämistä kokeen kehittämisessä.

 

Pilotoinnit tuottavat tärkeää tietoa kokeiden kestosta, teknisestä toiminnasta ja vaikeustasosta

Valtakunnallisen sairaanhoitajan osaamisen kokeen kehittämiseksi tarvitaan opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteita, jotta koe saadaan kehitettyä mittaamaan juuri sitä osaamista, jota sairaanhoitajalta odotetaan 180 opintopistettä suoritettuaan. Koetta kehitetään ammattikorkeakoulujen yhteistyönä siten, että kokeen kysymyksiä ja tehtäviä laatii ryhmä opettajia ja asiantuntijoita ja kokeen kysymysten syöttämisestä Moodle alustalle huolehtii toinen työryhmä. Kokeen kehittämiseen liittyvistä piloteista ja tutkimuksista vastaa kaksitoista ammattikorkeakoulua ja työtä koordinoi OAMK.

Pilotoinnissa 1 käytetty koe sisälsi yhteensä 200 kysymystä, jotka olivat monivalinta-, täyttö-, aukko- ja case tehtäviä sekä väittämiä. Lisäksi kokeessa oli 5 lääkelaskua. Potilastapaus-tehtävät oli laadittu aitoja ja todenmukaisia tilanteita muistuttaviksi ja siten ne auttoivat opiskelijoita eläytymään asiakastilanteisiin ja vastaamaan tehtäviin sen mukaisesti (Koskinen 2005, 190-191).

Pilotti 1 toteutettiin neljässä ammattikorkeakoulussa KAMK (Kajaani), Oamk (Oulu), Savonia (Kuopio) ja SeAMK (Seinäjoki) keväällä 2019. Pilottiin osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita (n=32), opettajia (n=9) ja työelämän edustajia (n= 15) ja heitä informoitiin pilottiin kuuluvasta tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta. Osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumiseksi ja tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu luvat tutkimuksen toteuttamiseksi.

Pilotti 1:n tutkimusaineistot kerättiin P-SUS-scale-, taustatieto- ja palautekyselyinä, sekä pari- että ryhmähaastatteluina. Haastattelujen avulla saatiin arvokasta käyttäjä- ja asiantuntijatietoa valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen edelleen kehittämiseen. Haastatteluissa saadut asiat kuvattiin sisältö, rakenne ja tekninen toimivuus pääluokkien ja niitä kuvaavien alaluokkien mukaisesti.

 

Kokeen pilotin tuloksia ja tunnelmia

Opiskelijat tekivät kokeen koulun tiloissa tietokoneilla ja kokeeseen oli varattu aikaa 3 tuntia. Ennen koetta opiskelijat olivat saaneet ohjeita kokeesta ja he olivat rekisteröityneet Moodle alustalle. Kokeeseen osallistuvat opiskelijat olivat iältään 21-41 vuotiaita ja heistä suurin osa opiskeli kokeen aikaan kuudetta lukukautta. He olivat suorittaneet lukion, ylioppilastutkinnon tai lähihoitajakoulutuksen. Opiskelijat pitivät koetta melko vaikeana. Teoriakokeen läpäisyn raja oli asetettu 65% eli 130 pistettä oli minimipistemäärä, jolla kokeen olisi saanut hyväksytysti lävitse. Lääkelaskujen kokeen tuli olla 100% oikein. Pilotissa kokeen suorittamisesta ei annettu arvosanaa eikä se vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin. KAMKissa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa, Oamkissa 9 opiskelijaa, Savoniassa 10 opiskelijaa ja SeAMKissa 3 opiskelijaa. Kokeeseen osallistuneista opiskelijoista (n=32) 15 opiskelijaa olisi läpäissyt teoriakokeen ja 19 opiskelijaa lääkelaskukokeen.

Pilotti 1 tutkimukseen osallistuneet opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kertoivat, että on erinomaista, kun ollaan kehittämässä valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen koetta. Heidän mielestään kokeen kysymyksiä oli kuitenkin liian paljon annettuun aikaan nähden ja eikä osa niistä kohdistunut sairaanhoitajan työn ydinosaamiseen.

Kokeen tehtäviä pidettiin yleensä ymmärrettävinä ja osuvina, joskin osa tehtävistä mittasi lääketieteen erityis- ja nippelitietoja, kuten syövän pahanlaatuisuuden ja tuumorin luokitusasteita. Potilastapauksia pidettiin käytännönläheisinä ja sopivasti vaativina. Potilastapaustehtävät koettiin ”yleensä mielenkiintoisina ja hyvinä”, mutta ylipäätään ”kokeessa oli liian monta potilastapaustehtävää, jotka sisälsivät liikaa kysymyksiä ja kysymysten sisällä useita vaihtoehtoja”. Joissakin Potilastapauksissa oli epäoleellista tietoa, joka merkitsi sitä, että kysymysten tausta-aineiston lukemiseen kului paljon aikaa.

Opiskelijat olivat tunteneet kokeen aikana monenlaisia tunteita, kuten turhautumista ja uupumista, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Hyväksi koettiin se, että kokeen sisältöön ja kysymyksiin saattoi vaikuttaa. Koetta kuvattiin myös raskaaksi ja työlääksi, koska kokeessa oli paljon toistoa, luettavaa tekstiä ja osa tehtäväksi annoista oli pitkiä. Osaa tehtävistä oli vaikea hahmottaa ja osa tehtävistä oli epäloogisia. Pilottiin osallistujat kertoivat, että pitäisi olla sellaisia kysymyksiä ja tehtäviä, joita sairaanhoitajan tulee osata missä tahansa työpaikassa, esimerkiksi kansansairauksien hoitotyöstä sekä käypä hoito suosituksista ja niiden soveltamisesta. Lisäksi toivotiin kysymyksiä kliinisestä tutkimuksesta, kivun hoidosta, haavahoidosta ja perushoidosta sekä ylipäätään tehtäviä, joita joutuisi perustelemaan. Lääkelaskut olisivat pilottiin osallistujien mielestä voineet olla nykyistä vaativampia.

Kokeen rakenteeseen toivottiin lisää loogisuutta muun muassa sisällöllisellä ryhmittelyllä. Pilotissa saman aihealueen kysymyksiä saattoi ilmaantua uudelleen pitkin koetta, mikä sekoitti ajattelua ja oli turhauttavaa. Tehtävien tekemiseen liittyvät ohjeet Moodle alustalla olivat riittäviä ja selkeitä.

Opettajat ja työelämän edustajat antoivat melko samansuuntaista palautetta kokeesta kuin opiskelijatkin. Erityisesti opettajat korostivat sitä, että kokeessa tulee olla eri hoitotyön alueiden kysymyksiä melko tasapuolisesti. Työelämän edustajien mielestä pilotti 1:ssä koekäytetty koe ei sellaisena tue tarpeeksi tehokkaasti sairaanhoitajaopiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä, vaan keskittyy liikaa erityistietojen ja muun muassa lääketieteen tietoperustan osaamiseen. Liian suuren kysymysten määrän arvioitiin myös johtavan kysymysten harkitsemattomaan vastaamiseen eikä siten palvele sitä päämäärää, johon koe on tarkoitettu.

 

Tulosten hyödyntäminen kokeen edelleen kehittämiseksi

Pilotti 1:n tulosten perusteella valtakunnallista koetta muokattiin kysymyksiä ja tehtäviä selkiyttämällä sekä kohdentamalla niitä aikaisempaa enemmän sairaanhoitajan ydinosaamiseen. ”Nippelitietoon” tai toisen tieteenalan spesifiseen tietoon liittyvät kysymykset poistettiin. Kysymyksiä ja niiden vaihtoehtoja vähennettiin ja siten niihin saatiin toivottua selkeytystä. Kysymysten kokonaismäärä vähennettiin puoleen eli 100 kysymykseen. Kokeeseen on nyt suunniteltu aihealueittain etenevä rakenne ja siten koe etenee loogisesti, aihealue kerrallaan.

Pilotti 2:ssa opiskelijat tekevät pilotti 1 tulosten perusteella kehitetyn sairaanhoitajan valtakunnallisen (180 op) kokeen keväällä 2020. Siihen on osallistumassa lähes 500 hoitotyön opiskelijaa, joita pyydetään osallistumaan kokeeseen ja kokeen yhteydessä olevaan tutkimukseen. Osallistujiksi pyydetään sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilötyön opiskelijoita sekä työelämän edustajina ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan pilottiin 2, jotta saadaan kehitettyä valtakunnallisen kokeen sisältöä ja kysymyksiä mahdollisimman hyvin sairaanhoitajan osaamista arvioivaksi. Pilotin 2 haasteena on suunnitella ja toteuttaa se siten, että pysytään aikataulussa ja saadaan siihen rekrytoitua riittävästi osallistujia. Pilotti1:n opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemusten perusteella yhteistyössä on voimaa. Yhteiskehittämisen avulla saadaan sairaanhoitajan osaamisen yhtenäistä valtakunnallista arviointia kehitettyä laadukkaaksi ja käyttökelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla kevättä 2020 ja hankkeen uusia koitoksia!

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Marja Silén-Lipponen, FT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.silen-lipponen@savonia.fi

 

Lähteet

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187-207

Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Rapotti B-205-1, 1-16

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15-17.

 

Tekniset ratkaisut Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen järjestämisessä

Hankkeen käynnistyttyä alettiin selvittää tarkoituksenmukaista sähköistä valmista alustaa, joka soveltuu valtakunnallisten arviointimenetelmien hallinnointiin ja järjestämiseen. Vaihtoehtoja jo olemassa olevista alustoista oli muutamia. Päätös Moodlen valinnasta arviointimenetelmien alustaksi tehtiin Moodlen tavoitettavuuden, siitä olevan laajan käyttökokemuksen ja turvallisuuden näkökulmista. Päätökseen vaikutti myös tieto siitä, että valtakunnallisesti ollaan luomassa suomalaisten korkeakoulujen yhteistä oppimisalustaa Moodleen.

Moodlekurssi, jossa sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe on, tehtiin väliaikaisesti Metropolia-ammattikorkeakoulun palvelimelle. Tämä mahdollisti kysymyspankin täydentämisen sitä mukaa, kun koekysymyksiä valmistui. Juurikurssi siirrettiin myöhemmin DigiCampuksen Moodleen. DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa luodaan muun muassa digitaalinen pilvioppimisympäristö (Moodle) ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tukemiseksi. Vaikka Moodle ei ole vielä käytössä kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa, DigiCampuksen Moodleen pystyvät kirjautumaan kaikki käyttäjät omilla HAKA-tunnuksillaan.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisessa kokeessa on sisällöllisesti samanlaiset juurikurssit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juurikursseista tehdään kurssikopio jokaisen ammattikorkeakoulun käyttöön yhden lukuvuoden ajaksi. Varsinaisille juurikursseille tehdään tarvittavat muokkaukset ja päivitykset, jolloin niistä tehdyt kurssikopiot ovat siten aina ajantasaiset.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen moodlekurssi sisältää kysymyspankin ja kokeen lisäksi opiskelijoiden ja koetta hallinnoivien opettajien ohjeet. Opettajien ohjeet on osittain videoitu, jotka auttavat säätämään kurssin ja kokeen asetukset oikein. Koe tehdään valvotusti ja koe avataan opiskelijoille vasta koetilanteessa. Koe on myös ajastettu ja tällä hetkellä ajatuksena on, että kokeen suorittamisen maksimiaika on 3 tuntia. Kevään piloteissa saadaan tietoa siitä, miten suunniteltu aika riittää suhteessa kokeeseen valittuihin kysymyksiin. Pilotin tulosten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia.

Koekysymykset on kategorisoitu kysymyspankkiin sairaanhoitajan ydinosaamisen alueiden ja kysymystyyppien mukaisesti. Koe arpoo koetta suorittaville jokaisesta kategoriasta saman verran kysymyksiä. Siten kokeeseen arpoutuvat kysymykset ovat osittain erilaisia kokeeseen osallistuvilla opiskelijoilla. Koska koetta tekevien opiskelijoiden määrät ovat hyvin isoja, Moodle tarkistaa ja pisteyttää opiskelijoiden suoritukset automaattisesti. Kun opiskelija on vastannut kaikkiin kysymyksiin, hän näkee ainoastaan saavuttamansa pisteet kokeesta. Opiskelijalla on kokeen jälkeen mahdollisuus saada palautetta osaamisestaan opettajalta.

Hankkeessa pilotoidaan kaksi kertaa Moodlen käytettävyyttä sekä Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen menetelmällisiä ratkaisuja, kuten kokeen toimivuutta, kokeen sopivaa kestoa ajallisesti ja kokeen vaatimustasoa. Pilotointeihin osallistuvat opiskelijat, opettajat sekä terveydenhuollossa toimivat sairaanhoitajat, asiantuntijat ja johtajat. Pilottien tulosten perusteella alustaa, ohjeita ja koetta kehitetään edelleen ennen kokeen vuoden 2021 alkavaa valtakunnallista käyttöönottoa.

 

Rami Yli-Villamo, hankkeen työpaketti 6 vastuuhenkilö

Lehtori, sairaanhoitajakoulutus

Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

DigiCampus. n.d. Luettu 3.5.2019. https://info.digicampus.fi/digicampus/

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe mullistaa sairaanhoitajakoulutuksen arviointia

Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen kehittäminen (yleSHarviointi) –hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jolla varmistetaan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen taso, joka vastaa kansallista ja kansainvälistä osaamista. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi sairaanhoitajakoulutukseen, koska koe yhtenäistää osaamisen arviointia valtakunnallisesti. Se asettaa paineita yhtenäistää myös opetussuunnitelmien sisältöjä, jotta kaikki hankkeessa laaditut osaamisen alueet tulevat huomioiduksi opetussuunnitelmia laadittaessa. Koe tulee sisältymään sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilökoulutukseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa valtakunnallisen kokeen kehittämisestä (työpaketti 5) yhteistyössä Karelia, Centria, Metropolia, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Työpaketissa tehdään tiivistä yhteistyötä työpakettien 2 (kliinisen osaamisen ohjaaminen ja arvioinnin menetelmät) ja 6 (valtakunnallisen kokeen tekninen toteutus) kanssa.

Tietoa kokeen kehittämisen perustaksi haettiin tekemällä selvitys, onko vastaavaa valtakunnallista koetta muissa maissa. Tietoa saatiin Belgiasta, Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Englannista, Skotlannista, Portugalista, Espanjasta, Unkarista, Tsekistä, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Kyprokselta, Egyptistä, USA:sta ja Kanadasta. USA:ta ja Kanadaa lukuunottamatta muissa benchmarkkauksen kohteena olevissa maissa yhtenäistä valtakunnallista koetta ei ollut, vaan koe saattoi olla yliopistokohtainen tai se kohdistui kliinisten taitojen arviointiin. Osassa maista koe on ollut käytössä vain tiettyjen osaamisalueiden, kuten lääkehoidon osaamisen arviointiin.

USA:ssa sairaanhoitajaopiskelijat tekevät valtakunnallisen NCLEX-RN –kokeen ennen valmistumista. Se on heille maksullinen, eikä opiskelija voi työskennellä sairaanhoitajana, jos hän ei läpäise koetta. Koe arpoo opiskelijalle 80-200 kysymystä riippuen opiskelijan vastaamisen tasosta. Toisin sanoen, jos opiskelija vastaa toistuvasti oikein, ohjelma ”tunnistaa” osaamisen tason, ja vastaamalla 80 ensimmäiseen kysymykseen opiskelija läpäisee kokeen. Jos opiskelija vastaa sekä oikein että väärin, ohjelma arpoo enemmän kysymyksiä, jotta varmistuu, että opiskelija osaa testattavan asian. Myös ainakin Australiassa, Uudessa Seelannissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Thaimaassa on käytössä valtakunnallinen koe, minkä opiskelijat tekevät ennen valmistumista.

Valtakunnallisen kokeen kehittämiseksi tehtiin myös kysely kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin, jotta saataisiin tietoa, miten ammattikorkeakoulut suhtautuvat kokeeseen ja mitä kehittämisehdotuksia sieltä nousee. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua 21:stä, ja kaikissa vastanneissa amkeissa valtakunnallista koetta pidettiin tärkeänä. Suurin osa ammattikorkeakouluista kannatti 2-osaista koetta, jossa on sekä tietotesti, että kliinistä osaamista arvioiva taitotesti. Koe esitettiin tehtäväksi silloin, kun opiskelija on suorittanut 180 op:n opinnot ennen täydentäviä opintoja. Kokeen kestoajaksi ehdotettiin 2-6 tuntia ja enemmistö piti 3 tunnin pituista koetta sopivana.

Kyselyn ja benchmarkkaus -tulosten perusteella tuli selväksi, että sekä tiedollista että taidollista osaamista tulee sairaanhoitajan 180 op valtakunnallisessa kokeessa arvioida. Jotta työpaketissa 5 ja 2 ei tulisi kehitettyä päällekkäistä taitokoetta, sovimme työpakettien kesken, että työpaketissa 5 keskitytään kehittämään tietoa arvioivaa koetta ja työpaketissa 2 myös taitokokeita.

Työpaketissa 1 tuotetut osaamisen alueet ohjasivat kokeen suunnittelua. Ensihoitajien valtakunnallisesta kokeesta saimme vinkkejä siitä, että kokeessa olisi tarpeen olla todentuntuisia potilastapauksia, joiden mukaisesti kysymyspatteristot rakentuisivat. Selväksi tuli myös se, että koe on sähköinen ja automaattisesti itsensä korjaava. Esseekysymyksiä kokeeseen ei haluttu, koska niiden yhdenmukaiseen tarkistamiseen kuluu liikaa aikaa.

Koe pilotoidaan kahdesti hankkeen aikana. Syksyllä 2018 työstimme potilaiden hoitoon pohjautuvia tapauskuvauksia kevään 2019 teknisen alustan käytettävyyden pilottia varten. Tapauskuvauksissa potilaan hoito etenee todentuntuisesti hoidon vaiheista toiseen. Niihin sijoitetaan videoita potilastapausten monipuolisen kuvaamisen tehostamiseksi sekä monivalinta- ja väittämä-kysymyksiä sisältäviä kysymyspatteristoja. Koe sisältää lisäksi yksittäisiä kysymyspatteristoja hoitamisen eri sisältöalueista. Tapauskuvaukset ja yksittäiset kysymyspatteristot on ryhmitelty kahdeksan osaamiskokonaisuuden mukaisesti samalla tavalla kuin kliinisen osaamisen kokeessa. Opiskelijalle arpoutuu jokaisesta osaamiskokonaisuudesta tasapuolisesti tietty määrä potilastapauksia ja yksittäisiä kysymyspatteristoja siten, että koe kokonaisuudessaan sisältää 200 kysymystä (25 kysymystä/osaamiskokonaisuus). Kokeen läpäisyn rajaksi on toistaiseksi sovittu 65%.

Koe pyritään kehittämään sellaiseksi, että sillä voidaan arvioida monipuolisesti sairaanhoitajaopiskelijan osaamista. Koe pilotoidaan kevään 2019 aikana, jotta sen tekniset ominaisuudet, käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus voidaan arvioida. Kokeen sisällöllinen pilotointi on kevään 2020 aikana. Pilottien tulosten perusteella koetta muokataan, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva ja teoriaosaamista monipuolisesti arvioiva. Koe otetaan käyttöön kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa keväällä 2021.

Yliopettaja Paula Mäkeläinen, Työpaketin 5 vastuuhenkilö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

paula.makelainen@xamk.fi

 

 

Osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen lähteet

SISÄLTÖJEN LÄHTEET

Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2013. Saatavilla: www.hotus.fi.

Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Andre, B., Nøst, T., Frigstad, S. & Sjøvold, E. 2017. Journal of Clinical Nursing 26 (7/8), 956-963.

Blakey, E.P. & Aveyard, H. 2017. Student nurses’ competence in sexual health care: A literature review. Journal of Clinical Nursing 26 (23-24), 3906-3916.

Blazun, H., Kokol, P. & Vosner, J. 2015. Research literature production on nursing competences from 1981 till 2012: A bibliometric snapshot. Nurse Education Today 35, 673-679.

Castren, M., Mäkinen, M., Nilsson, J. & Lindstrom, V. 2017. The effects of interprofessional education – self-reported professional competence among prehospital emergency care nursing students on the point of graduation – a cross-sectional study. International Emergency Nursing 32, 50–55.

Chenot, T.M & Daniel, L.G. 2010. Frameworks for Patient Safety in the Nursing Curriculum. Journal of Nursing Education 49(10), 560-568.

Clarke, N. M. 2014. A person-centred enquiry into the teaching and learning experiences of reflection and reflective practice. Nurse Education Today 34 (9), 1219-1224.

Cleary, M., Visentin, D., West, S., Lopez, V. & Kornhaber, R. 2018. Promoting emotional intelligence and resilience in undergraduate nursing students: An integrative review. Nurse Education Today 68, 112–120.

Doherty, C., Landry, H., Pate, B. & Reid, H. 2016 Impact of Communication Competency Training on Nursing Students’ Self-advocacy Skills. Nurse Educator 41(5), 252-255.

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Ehrenberg, A., Gustafsson, P., Wallin, L., Boström, A-M. & Rudman, A. 2016. New Graduate Nurses’ Developmental Trajectories for Capability Beliefs Concerning Core Competencies for Healthcare Professionals: A National Cohort Study on Patient-Centered Care, Teamwork, Evidence-based Practice. Worldviews on Evidence-Based Nursing 13:6, 454-462.

Einhellig, K., Hummel, F. & Gryskiewicz, C. 2015. The power of affective learning strategies on social justice development in nursing education. Journal of Nursing Education and Practice 5(1), 121-126.

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2011. Minimum Nursing Competencies. Working Document.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2015. EFN Competency Framework. EFN Guideline to implement Article 31 into national nurses’ education programmes. European Federation of Nurses Associations. Brussels, Belgium. Saatavissa: http://www.efnweb.be/wp-content/uploads/EFN-Competency-Framework-19-05-2015.pdf

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=PT

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32013L0055

Euroopan Komissio 2016a. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02016R0679-20160504&from=FI

Euroopan Komissio 2016b. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L0680&from=FI

European Patients Forum (EPF) 2018a. Impact Report. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/library/impact-report/epfimpactreport_2018.pdf

European Patients Forum (EPF) 2018b. Proposal Regarding the Development of Key Competencies for Patients, Families and Carers in Patient Safety. European Patients Forum. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/policy/patientssafety/epf-patient-safety—proposal.pdf

Euroopan yhteisöt. 2009. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg. Saatavissa: https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

ETENE. 2000. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE-julkaisuja I. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

Evira 2010a. Ikääntyneen ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/

Evira 2010b. Ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf

Evira 2014. Suomalaiset ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

Flinkman, M., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Jeon, Y., Kuokkanen, L. & Meretoja, R. 2017. Nurse Competence Scale: a systematic and psychometric review. Journal of Advanced Nursing 73 (5), 1035-1050.

Foster, K., Fethney, J., McKenzie, H., Fisher, M., Harkness, E. & Kozlowski, D. 2017.

Emotional intelligence increases over time: A longitudinal study of Australian preregistration nursing students. Nurse Education Today 55, 65–70.

Fuentes-Pumarola, C., Ballester-Ferrando, D., Gelabert-Vilella, S., Bosch-Farré, C., Malagón-Aguilera, M.C., Rascón-Hernán, C., Bonmatí-Tomás, A., Fernandez-Peña, R. 2016. Nursing student and professor perceptions and assessments of the achievement of practicum competencies: A mixed method approach. Nurse Education Today 45, 199-205.

Gardulf, A., Nilsson, J., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M. & Lindholm, C. 2016. The Nurse Professional Competence (NPC) Scale: Self-reported competence among nursing students on the point of graduation. Nurse Education Today 36, 165–171.

Gardulf, A., Florin, J.,Carlsson,M; Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordsröm,G., Theander,K., Wilde-Larsson, B. & Nilsson, J. 2019.The nurse professional competence (NPC) scale: A tool that can be used in national and international assessments of nursing education programmes. Nordic Journal of Nursing Research. doi:10.1177/2057158518824530

Helminen, K. 2017. Nursing students’ final assessment in clinical practice. Perceptions of teachers, students and mentors. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 403. Kuopio.

Hotus. 2019. Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Saatavissa: http://www.hotus.fi/hotus-fi/yhtenaisten-kaytantojen-kehittamisen-malli

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Hyppönen, H., Lääveri, T., Hahtela, N., Suutarla, A., Sillanpää, K., Kinnunen, U-M., Ahonen, O., Rajalahti, E., Kaipio, J., Heponiemi, T., Saranto, K. 2018. Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot     potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (1), 30-59.

Hyppönen, H., Pentala-Nikulainen, O. & Aalto, A-M. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. THL raportti 3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4

Iglesias-Parra, M. R., García-Guerrero, A., García-Mayor, S., Kaknani-Uttumchandani, S., León-Campos, Á., Morales-Asencio, J. M. 2015. Design of a Competency Evaluation Model for Clinical Nursing Practicum, Based on Standardized Language Systems: Psychometric Validation Study. Journal of Nursing Scholarship 47 (4), 371-376.

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

International Council of Nurses 2003. ICN Framework of Competencies for the Generalist Nurse. Saatavissa: https://siga-fsia.ch/files/user_upload/08_ICN_Framework_for_the_nurse_specialist.pdf

Jokinen, T. & Virkkunen, H. (toim.) 2018. Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavissa: https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018.pdf/0e08fabe-0a4a-4311-9260-463648b3b7e2

Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf/81ebc84d-3636-4314-a2d5-a223b38d30d4?version=1.0

Jukema, J. S., Harps-Timmerman, A., Stoopendaal, A., Smits, A. H. M. 2015. A care improvement program acting as a powerful learning environment to support nursing students learning facilitation competencies. Nurse Education in Practice 15 (6), 457-462.

Jones, A,D. 2013. The impact of integrating Quality and Safety Education for Nurses’ safety competency in first-year associate degree nursing students. Teaching and Learning in Nursing 8, 140-146.

Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Meretoja R, Katajisto J, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L & Suhonen R 2016. Congruence between graduating nursing students’ self-assessments and mentors’ assessments of students’ nurse competence. Collegian: The Australian Journal of Nursing Practice, Scholarship & Research 23 (3), 303-312.

Kajander-Unkuri, S., Meretoja, R., Katajisto, J., Saarikoski, M., Salminen, L., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014a. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 34 (5), 795-801.

Kajander-Unkuri, S., Suhonen, R., Katajisto, J., Meretoja, R., Saarikoski, M., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2014b. Self-assessed level of nursing skills of graduating nursing students and related factors. Journal of Nursing Education and Practice 4(12), 51-64.

Kangasniemi M., Hippi, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, S. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Kaya, H., Şenyuva, E. & Bodur, G. 2017. Developing critical thinking disposition and

emotional intelligence of nursing students: a longitudinal research. Nurse Education Today 48, 72–77.

Keliakia- Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kielo, E., Suhonen, R., Salminen, L. & Stolt, M. 2019. Competence areas for registered nurses and podiatrists in chronic would care, and their role in wound care practice. Journal of Clinical Nursing 2019 Jul 11. doi: 10.1111/jocn.14991.

King-Shier, K. 2018. Ethnocultural influences in how people prefer to obtain and receive health information. Journal of Clinical Nursing 27(7-8), e1519-e1528.

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 14.10.2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 – 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kulju, K., Stolt, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2016. Ethical competence: A concept analysis. Nursing Ethics 23 (4), 401–412.

Kuokkanen, L., Leino-kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly Graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing, 1-8.

Kuusisto-Niemi, S., Ryhänen, M., Hyppönen, H. 2018. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2018. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136112/URN_ISBN_978-952-343-044-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuusisto A. 2018. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen sähköisen hoitotyön yhteenvedon avulla Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista L 1992/785. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laki sähköisen viestinnän palveluista L 2014/917. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L 1994/559. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Langari, M. N. M., Tella, S., Smith, N-J., Turunen, H. 2017. Self-assessment of patient safety competence: a questionnaire survey of final year British and Finnish pre-registration nursing students. International Journal of Caring Sciences 19 (3), 1212-1223.

Lanz, J. & Bruk-Lee, V. 2017. Resilience as a moderator of the indirect effects of conflict and workload on job outcomes among nurses. Journal of Advanced Nursing 73 (12), 2973–2986.

Lewis, G., Neville, C. & Ashkanasy, N. 2017. Emotional intelligence and affective events in nurse education: A narrative review. Nurse Education Today 53, 34–40.

Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Liljamo, P. 2018. Kliinisen ja hallinnollisen hoitotiedon vastaavuus: hoitoisuustiedon luotettavuus ja rakenteisen hoitokertomustiedon toisiokäytön mahdollisuudet hoitoisuuden määrittämisessä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.

Liljamo, P., Kinnunen, U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90804/FinCC-luokituskokonaisuuden%20opas_korjattu%20liitteen%C3%A4%20olevaa%20SHToL-luokitusta.pdf?sequence=1

Liljamo P., Kinnunen U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/90804

Linturi R., Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Lipponen K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto. D Medica 1236.

Lor, M. & Bowers, B. 2014. Evaluating Teaching Techniques in the Hmong Breast and Cervical Cancer Health Awareness Project. Journal of Cancer Education 29(2), 358–365.

Mattila, E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1107.

Melender, H-L., Mattila, L-R., Häggman-Laitila A. 2016. A systematic review on educational interventions for learning and implementing evidence-based practice in nursing education: The state of evidence. Nordic Journal of Nursing Research 36 (1), 3-12.

Melkas, T. 2010. Kunnat terveyden edistäjinä. Teoksessa: Ståhl, T., Rimpelä, A. (toim.). Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, pp. 45-53.

Moe, A., Brataas V. & Ingstad K. 2017. Patient influence in home-based reablement for older persons: qualitative research. BMC Health Services Research 17, 736-746.

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Mykkänen M. 2019. Tietorakenteet hoitotietojen käsittelyssä ja potilastiedon toisiokäytössä. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Mäkisalo-Ropponen, M. 2014. Yksilön vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Teoksessa: Työhyvinvoinnin keinot – Hoitotyön vuosikirja 2014. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Fioca Oy, Helsinki. 108-124.

Nilsson, J., Johansson, E., Egmar, A.-C., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordstrom, G., Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M. & Gardulf, A. 2014. Development and validation of a new tool measuring nurses self-reported professional competence—The nurse professional competence (NPC) Scale. Nurse Education Today 34 (4), 574-580.

Nilsson, J., Engström M., Florin, J., Gardulf, A. & Carlsson, M. 2018. A short version of the nurse professional competence scale for measuring nurses’ self-reported competence. Nurse Education Today 36, 233–239.

Numminen, O., Leino-Kilpi, H., Isoaho, H. & Meretoja, R. Newly graduated nurses’ occupational commitment and its associations with professional competence and work-related factors. Journal of Clinical Nursing 25(1/2), 117-126.

Nygårdh, A., Sherwood, G., Sandberg, T., Rehne, J. & Knutsson, S. 2017. The visibility of QSEN competencies in clinical assessment tools in Swedish. Nurse Education Today 59, 110-117.

O´Harra, P. 2014. In: Nursing students’ lived experiences in learning communication skills in a theater class taught by theater faculty, 2014.D.Ed. 159 p-159 p. 1p. (Doctoral Dissertation – research)

Opetushallitus 2010. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. Osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf

Pagano, M., O’Shea, E., Campbell, S., Currie, L., Chamberlin, E. & Pates, C. 2015. Validating the Health Communication Assessment Tool (HCAT). Clinical simulation in Nursing 11 (9), 402-410.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P., Keränen, N., Haverinen, J. 2018.Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. STM raportti 5. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-108-9

Ruesch, A. 2015. Registered nurses’ knowledge of hearing impairment and effective communication strategies when caring for a hearing impaired patient. Registered Nurses’ Knowledge of Hearing Impairment & Effective Communication Strategies When Caring for a Hearing Impaired Patient 1.

Ruggiano, N., Shtompel, N., Whiteman, K. & Sias, K. 2017. Influences of transportation on health decision-making and self-management behaviors among older adults with chronic conditions. Behavioral Medicine 43 (1), 61–70.

Ruokavirasto 2019. Erityisruokavaliot. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/erityisruokavaliot/

Sairaanhoitajaliitto 2014. Sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet/

Sairaanhoitajaliitto 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Sairaanhoitajaliitto 2018a. NEWS – Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sairaanhoitajaliitto 2018b. PEWS- Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/pews-lasten-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sanchez, J., Leal Costa, C. & Díaz Agea, J. 2018 Ensuring relational competency in critical care: Importance of nursing students’ communication skills. Intensive and Critical Care Nursing 44, 85–91.

Saranto, K., Kivekäs, E., Palojoki, S., Kinnunen, U-M., Sjöblom, O. & Suomi, R. 2018. Tiedonkulun vaikutus SOTE- palvelujen maineeseen. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tiedonkulun-vaikutus-sote-palvelujen-maineeseen_julkaisu016.pdf

Sirkka, A. (ed.) 2018. From big data to my health – data analytics as a tool for human-driven well-being. Sitra studies 141. Helsinki. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/big-data-myhealth/

Sinervo, T., Tynkkynen, L. & Vehko, T. 2016. Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. THL raportti 16. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131276/URN_ISBN_978-952-302-732-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Slatyer, S., Cramer, J., Pugh, J. & Twigg, D. 2016. Barriers and enablers to retention of aboriginal diploma of nursing students in Western Australia: An exploratory descriptive study. Nurse Education Today 42, 17–22.

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71949/URN%3ANBN%3Afi-fe201504225791.pdf?sequence=1

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017b. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki. Saatavissa: https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3963-9

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2018. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa – kirjallisuuskatsaus. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160531/04_18_TH_kirjallisuuskatsaus_web_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 18. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Suhonen, R. & Stolt, M. Asiakaskeskeisyys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:78/2017. Turku. 22-36.

Sullivan, A. E. 2012. Critical thinking in clinical nurse education: application of Paul’s model of critical thinking. Nurse Education in Practice 12 (6), 322-327.

Sulosaari, V. 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – ser D osa – tom 1232. Medica – Odontologica. Turku.

Suomen Punainen Risti. Toiminta tapahtumapaikalla. Saatavissa: https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/toiminta-tapahtumapaikalla

Säteilylaki. 2018/859. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

Tartuntatautilaki. 2016/122. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

Tietosuojalaki. 2018/1050. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018a. Finger-tutkimushanke. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018b. Tavanomaiset varotoimet. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/ohjeita-terveydenhuollolle/tavanomaiset-varotoimet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018c. Varotoimiluokat. Saatavissa: https://thl.fi/documents/533963/1721898/Varotoimet_05092018.pdf/a4d70b1b-fe4d-4cbe-a2f7-9566941f160e

Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M., Florin, J., Gardulf, A., Johansson, E., Lindholm, C., Nordstrom, G. & Nilsson, J. 2016. Adjusting to future demands in healthcare – the impact of curriculum changes on nursing students’ self-reported professional competence. Nurse Education Today 37, 178–183.

Theander, K., Wilde-Larsson, B. & Gardulf, A., 2016. Disaster nursing: Self-reported competence of nursing students and registered nurses, with focus on their readiness to manage violence, serious events and disasters. Nurse Education in Practice 17, 102-108.

Tommasini, C., Dobrowolska, B., Zarzycka. D., Bacatum, C., Bruun, AM., Korsath, D., Roel, S., Jansen, M.B., Milling, T., Deschamps, A., Mantzoukas, S., Mantzouka, C. & Palese, A. 2017. Competence evaluation processes for nursing students abroad: Findings from an international case study. Nurse Education Today 51, 41-47.

Tuomela, K., Heikkilä, K., Haapanen, H., Kortekangas-Savolainen, O. & Salminen, L. 2017. Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa. Hoitotiede 29 (4), 264-275.

Tuominen, M., Nyqvist, L., Korja, R., Heikkinen, K. Kortekangas-Savolainen, O., Salminen, L. 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät koulutustarpeet. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A: 78/2017. Turku. 108-126.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Työturvallisuuslaki. L 2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Ulfvarson, J. & Oxelmark, L. 2012. Developing an assessment tool for intended learning outcomes in clinical practice for nursing students. Nurse Education Today 32 (6), 703-708.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista A 1129/2014. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttienaiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130317

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (120/2017). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Viestintävirasto 2019. Tietoturvaohjeet. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet

Van den Bulcke, B., Vyt, A., Vanheule, S., Hoste, E., Decruyenaere, J. & Benoit, D. 2016. The perceived quality of interprofessional teamwork in an intensive care unit: A single centre intervention study. Journal of interprofessional care 30 (3), 301–308.

Wangensteen, S., Johansson I.S., Björkström, M.E & Nordström, G. 2012. Newly graduated nurses’ perception of competence and possible predictors: a cross-sectional survey. Journal of Professional Nursing, 28 (3), 170-81.

Wangensteen, S., Johansson, I. & Nordström, G. 2015. Nurse Competence Scale — Psychometric testing in a Norwegian context. Nurse Education in Practice 15 (1), 22-29.

Wehner, S., Saiz, Y., Woodard, H. & Garcia, D. 2016. Avoiding same-day cystoscopy cancellations by veterans: Nurse-led education improved efficiency for cystoscopy in VA urology clinics. Urologic Nursing 36 (6), 275-281.

Wilskman K & Lähteenmäki M. 2010. Informaatio-ohjaus ja THL. Yhteiskuntapolitiikka 75 (4), 400-410. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117746

WHO 2009. Global standards for the initial education of professional nurses and midwifes Geneva, Switzerland. Saatavissa: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/hrh_global_standards_education.pdf

WHO 2013. WHO recommendations on postnatal care of the mother and newborn. World health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/97603/9789241506649_eng.pdf;jsessionid=9E4B21D126CB834C52FFA1D7CE486200?sequence=1

WHO 2018a. An Overview of the WHO Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. World Health Organization. Saatavissa: http://www.who.int/patientsafety/education/curriculum/PSP_Curriculum_fact_sheet-Overview.pdf?ua=1

WHO 2018b. WHO recommendations: intrapartum care for a positive childbirth experience. World Health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/260178/9789241550215-eng.pdf?sequence=1

WHO 2018c. WHO Definition of Palliative Care. Saatavissa: https://www.who.int/cancer/palliative/definition/en/

Yli-Uotila, T., Kaunonen, M., Pylkkänen, L. & Suominen, T. 2016. Facilitators and barriers for electronic social support. Scandinavian Journal of Caring Science 30, 547–556.

Yuksel, C. & Unver, V. 2016. Use of simulated patient method to teach communication with deaf patients in the emergency department. Clinical simulation in Nursing 12 (7), 281–289.

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymisen arvioinnin valtakunnallinen malli rakenteilla

Sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen korkea taso ja sen tasalaatuisuus ovat tärkeitä potilaiden ja palveluja tarjoavien terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arviointimenetelmää ja siksi on epäselvää, minkä verran valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa on vaihtelua.

Sairaanhoitajien kliinisen osaamisen ajantasaisuuteen ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen – hankkeella (yleSHarvionti-hanke). Hankkeen työpaketti 1 päivitti aiempaa sairaanhoitajan osaamisperustan kuvausta vuosille 2020-2030. Työpaketti 2:n tavoitteena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijan kliinistä osaamista ja todentaa osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Tämän ajatellaan edistävän opintojen sujuvuutta, tukevan osaamisen kehittymistä ja nopeuttavan opintojen edistymistä. Samalla varmistetaan kaikkien sairaanhoitajien perusosaaminen ja helpotetaan valmistuneiden rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin työtehtäviin.

Työpaketti 2:n toimijoina ovat Turun ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Työpaketti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti työpaketti 5:n kanssa valtakunnallista sairaanhoitajien loppukoetta ja työpaketti 3:n (kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmien tekninen toteutus) kanssa.

Työpaketti 2 alkoi hieman viivästetysti huhtikuun lopussa pidetyn työpakettien vetäjien ensimmäisen kokouksen jälkeen. Kesätauon jälkeen työ jatkui kahdella osaamisen arvioinnin selvityksellä. Nämä olivat kansallista ja kansainvälistä osaamisen arviointia kartoittava systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely suomalaisille ammattikorkeakouluille jo käytössä olevista sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointimenetelmistä. Artikkeleita tarkempaan analyysiin löytyi yli sata. Runsaan materiaalimäärän perusteellinen analyysi edellyttää vielä jatkotyöstöä, mutta kokonaiskuva arviointimenetelmistä on muodostunut ja käytössä mallinnusvaiheessa. Arviointi kohdistuu kansainvälisesti sekä sairaanhoitajakoulutukseen loppuvaiheeseen (ns. loppukoe) että koulutuksen aikana tehtäviin arviointeihin keskeisillä kliinisen osaamisen alueilla. Kliinisen osaamisen loppuarviointia tehdään monessa maassa ja maanosassa OSCE (Objective Structured Clinical Examination) – menetelmällä, johon voi liittyä kirjallinen tietotestityyppinen koe. Pienempiä osaamisen arviointikohteita ja niiden menetelmiä on myös tutkittu. Tällainen arviointikohde on esimerkiksi suonen sisäisen kanylointi ja siihen liittyvä aseptinen osaaminen.

Kyselyyn saatiin vastauksia 19 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joista tuli yksi koottu vastaus. Vastaajina oli koulutusvastaavia, tutkintovastaavia, yliopettajia, lehtoreita, kehittämispäälliköitä, opoja, harjoittelukoordinaattori sekä osastonhoitajia työelämän edustajana ja sairaanhoidon opiskelija. Kliinisen osaamisen arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat monipuolisia ja hyvin samantapaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa. Osaamisen näyttöjen arviointi kohdentuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja asenteeseen. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat, ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ohjaajat sekä opiskelijakollegat. Kliinisen osaamisen harjoitteluympäristöjä prekliinisessä koulutusvaiheessa (oppilaitoksella) ovat laboraatio-, simulaatio- ja virtuaalinen oppimisympäristö. Eroavuuksiakin on esimerkiksi siinä, kuinka paljon ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin autenttisissa hoitoympäristöissä kuten sairaaloissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytössä sähköinen arviointilomake. Toivomuksena kyselyyn vastaajat esittivät yhtenäisiä arviointikriteereitä kaikkiin ammattikorkeakouluihin.

Kirjallisuuskatsauksen sekä ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta lähdettiin rakentamaan sairaanhoitajaopiskelijan ohjaavaa ja kannustavaa arviointimallia. Malliin hahmoteltiin kahdeksan osaamisen vaihetta, joista yksi on 180 opintopisteen (yleissairaanhoitaja) osaamisen arviointikoe. Loppukoe sisältää tietotestin lisäksi konkreettista toimintaa esimerkiksi simulaatioissa tai autenttisissa hoitoympäristöissä. Kullekin kahdeksalle osavaiheelle laaditaan sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelijan tulee tehdä kaikki osavaiheet hyväksytysti ennen loppukoetta.

Hankeen ja työpaketin tavoitteena on luoda moderni, opiskelijoiden ohjaamista ja arviointia helpottava, osaamisen kasvua kuvaava ja opiskelijan kehittymistä tukeva työvälineistö. Tämän työvälineistön odotetaan helpottavan osaamisen kehittymistä. Työmäärä mallin sisällön ja arvioinnin rakentamisessa menetelmineen on suuri, sillä kyseessä on käytännössä koko sairaanhoitajakoulutuksen ydin. Työpaketti 2 jatkaa tämän mallin rakentamisesta koko vuoden 2019, vaikka osia ryhdytään jo pilotoimaan teknisen alustan kanssa keväällä 2019. Arviointimenetelmien pilotointeja tehdään suppeina ja laajoina toteutuksina vuosina 2019-2020 eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Piloteissa saatujen palautteiden pohjalta mallia ja työvälineitä kehitetään eteenpäin ja ensimmäinen virallinen käyttäversio pitäisi olla käytössä vuonna 2021.

Odotamme mielenkiinnolla millaisen oppimista tukevan ja edistävän, sekä oppimista reaaliaikaisesti arvioivan mallin saamme tuotettua. Opiskelijan on oikeus saada rehellistä ja riittävän usein toistuvaa palautetta, jotta hän voi suunnata voimavarojaan kehittämiskohteisiin ja kokea onnistumisen iloa opintojen aikaisesta osaamisensa etenemisestä!

Yliopettaja Tiina Nurmela Työpaketin 2 vastuuhenkilö

Turun ammattikorkeakoulu

tiina.nurmela@turkuamk.fi

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset päivitetty (työpaketti 1)

Työpaketti 1:n tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaan päivittää suomalaiset sairaanhoitajan osaamisvaatimukset vastaamaan osaamistarpeita vuosina 2020-2030. Työpaketin toimijoina olivat Savonia ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Saimia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Työpaketti käynnistyi heti huhtikuussa 2018 myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Koska sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisvaatimuksista Euroopassa löytyi kirjallisuuskatsaus (Kajander-Unkuri ym. 2013) ja tuo kirjallisuuskatsaus oli päivitetty (Kajander-Unkuri 2015), työpaketissa hyödynnettiin perustana tätä tutkimustietoa. Savonia ammattikorkeakoulun informaatikko teki tiedonhaun näiden aikaisempien kirjallisuuskatsauksien tiedonhakulausekkeilla CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid)/ PubMed (Medline), ERIC, Medic –tietokannoista. Haun tulokset käytiin läpi yhteisten sisäänottokriteerien perusteella. Lisäksi haettiin manuaalisesti, erityisesti tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin ja osaamiseen liittyvistä raporteista, muistioista ja eri verkkosivuilta sellaisia osaamisvaatimuksia, joita tutkimuskirjallisuus ei ollut tuottanut tulokseksi.

Työpaketin toimijat kokoontuivat zoom-videopalavereihin huhti-toukokuun aikana useita kertoja, joissa keskusteltiin kirjallisuudesta löydetyistä osaamisvaatimuksista ja niitä muokattiin pitäen kirkkaana mielessä Euroopan Unionin direktiivien 2005/26/EY (Euroopan Komissio sekä 2013/55/EU (Euroopan Komissio 2013) asettamat sisällöt ja kompetenssivaatimukset yleissairaanhoitajalle EU:n alueella. Lisäksi työpaketti teki yhteistyötä Sotepeda-hankkeen kanssa, joka tuotti Tiedonhallinnan osaamisvaatimukset.

Hankkeessa toimivat ammattikorkeakoulut olivat keränneet omilta alueiltaan asiantuntipaneelin jäseniksi ylihoitajia ja osastonhoitajia, terveysalan asiantuntijoita (esimerkiksi järjestöjen edustajat, kehittämistehtävissä työskentelevät, kliiniset asiantuntijat, kliiniset opettajat), terveysalan opettajia (amk lehtorit ja yliopettajat), toisia terveysalan koulutuksen asiantuntijoita (esim. yliopistojen professorit ja lehtorit, amk koulutuspäälliköt, tiimipäälliköt) ja sairaanhoitajat (sisältää myös erikoissairaanhoitajat). Yhteensä asiantuntijapanelisteja oli yli 200.

Kesäkuussa käynnistyi ensimmäinen asiantuntijakierros, jossa panelistit arvioivat kuusi osaamisaluetta: Asiakaslähtöisyys, Eettisyys ja ammatillisuus, Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, Vuorovaikutus, viestintä ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen sekä Tiedonhallinta, joissa oli yhteensä 59 osaamisvaatimuslausetta. Arviointityökaluna käytettiin Savonia ammattikorkeakouluun INTO-työkalua. Asiantuntijapanelistit arvioivat kunkin osaamisvaatimuslauseen tärkeyden/ merkittävyyden omasta näkökulmastaan asteikolla 0-1 (0= osaamisvaatimusta ei tule ottaa lainkaan huomioon jatkotyöstämisessä; 1= osaamisvaatimus tulee ottaa painokkaasti huomioon jatkotyöstämisessä). Ensimmäisellä asiantuntijakierroksella 82 asiantuntijaa antoi 4409 arviointia ja 473 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kuva 1. INTO työkalu.

Kesävapaan jälkeen työpaketin toimijat työstivät toisella asiantuntijakierrokselle seitsemän osaamisaluetta: Opetus- ja ohjausosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö ja päätöksenteko, Näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus. Yhteensä osaamisvaatimuslauseita oli 113. Elokuun lopulla käytiin toinen asiantuntijakierros ja panelisteista 55 antoi yhteensä 6346 arviointia ja 510 vapaata kommenttia sekä 18 yleistä kommenttia.

Näiden kahden kierroksen jälkeen työpaketin toimijat kävivät läpi huolellisesti kaikki arvosanat ja kommentit kolmatta kierrosta varten. INTO-raportista nähtiin myös jokaisen osaamisvaatimuslauseen arvioinnin keskiarvot yhteensä sekä taustaryhmittäin. Mitä korkeampana keskiarvo oli arvoa 1, sitä tärkeämpänä asiantuntijat olivat pitäneet sitä yleissairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta. Joissakin osaamisvaatimuslauseissa arvioinnit eri taustaryhmien välillä myös erosivat toisistaan keskiarvon suhteen. Myös taustaryhmien sisällä oli arviointieroja, jotka näkyivät keskihajonnassa. Zoom-kokouksissa työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lauseiden määrää saatiin vähennettyä. Kolmannella asiantuntijakierroksella syyskuussa arvioitavana olivat kaikki muokatut osaamisvaatimuslauseet (n=130) 13 osaamisalueesta ja 97 asiantuntijaa antoi 11571 arviointia ja 717 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kolmannen asiantuntijakierroksen jälkeen työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lopullisiin yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ehdotettiin 115 osaamisvaatimusta 13 osaamiskategoriassa (Ammatillisuus ja eettisyys, Asiakaslähtöisyys, Kommunikointi ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen, Johtaminen, Tiedonhallinta, Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö, Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus).

Tällä hetkellä työpaketissa työstetään lauseiden tarkempia sisältöjä, jotka osaltaan sitten ohjaavat sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmaa tulevaisuudessa. Koska hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, tarkoituksena on palata lauseisiin vielä viimeistään alkusyksystä 2020 ja päivittää lauseita tarvittaessa.

 

Satu Kajander-Unkuri, Työpaketin 1 vastuuhenkilö

Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=BG

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055&from=fi

Kajander-Unkuri 2015. Nurse Competence of graduating nursing students. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja D1158 Medica – Odontologia. http://www.utupub.fi/handle/10024/103403

Kajander-Unkuri, Salminen, Saarikoski, Suhonen & Leino-Kilpi. 2013. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 33 (6), 624-632.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2013.01.017

Valtakunnallinen sairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) käynnistyi

Terveysalan muutokset, muun muassa digitalisaation kasvu ja tuleva sote uudistus, laajentavat sairaanhoitajan työnkuvaa ja edellyttävät alan osaamiskuvausten päivittämistä. Juuri käynnistynyt Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) hanke auttaa varmistamaan, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on myös tulevaisuudessa riittävää.

Hankkeessa kehitetään kahta päätuotetta: Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmät ja Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmät (valtakunnallinen koe). Kehitetyt ohjaus- ja arviointimenetelmät toteutetaan pääosin digitaalisesti, jotta ne ovat helposti terveysalan ammattilaisten saatavilla.

Tuotteet tekevät näkyväksi sairaanhoitajan perusosaamisen ja siten edistävät opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään sekä osaamisen kehittämistä edelleen eri koulutustasoilla, kuten YAMK -tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa. Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmiä käytetään koko koulutuksen ajan ohjaamaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä eri oppimisympäristöissä mm. taitopajoissa, simulaatioissa, verkkoympäristöissä ja harjoittelussa. Menetelmät mahdollistavat opintojen nopeuttamisen henkilökohtaisen edistymisen ja esimerkiksi aiemman koulutuksen ja työkokemuksen avulla saavutetun osaamisen tunnistamisen mukaisesti. Uusien menetelmien avulla tuetaan myös monimuotoista, esimerkiksi kesällä ja kv-vaihdossa, tapahtuvaa oppimista.

Hankkeen toimintaedellytykset ovat hyvät, sillä hankkeella on realistinen ja kustannustehokas suunnitelma johtamisesta, hankeosapuolten työnjaosta, vastuista, yhteistyöstä, tulosten soveltamisesta ja levittämisestä. Ohjauksen ja arvioinnin kehittämisessä hyödynnetään kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa sekä aikaisempien hankkeiden tuottamia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Osaamisverkoston ja julkaisujen avulla hankkeessa levitetään tuotettuja innovatiivisia toimintamalleja työelämään ja kansainvälisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostolle.

Hanke saa rahoitusta OKM opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksena. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden kärkihankerahoitusta saavien lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan hankkeiden kanssa [SOTE PEDA 24/7, Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen, Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen, MEDigi -Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi, Joustavia polkuja kohti työelämää – Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen (Jobitti)].

 

Hankkeen hyödyt ja vaikutukset

Hanke vahvistaa suomalaista sairaanhoitajakoulutuksen laatua sekä yhdenmukaisuutta ja tuottaa potilaille aikaisempaa turvallisempaa hoitoa. Valtakunnalliset osaamisvaatimukset juurrutetaan sairaanhoitajatutkinnon vuoden 2020 opetussuunnitelmiin ja siitä eteenpäin myös täydennyskoulutusohjelmiin. Hanke tuottaa sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmiä, joista hyötyvät potilaiden lisäksi muun muassa sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja niiden opettajat, alan opiskelijat, työelämä sekä toiset sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat.

Hankkeessa kehitettävillä ohjaus- ja arviointimenetelmillä voidaan varmistaa Suomessa rekisteröitävän sairaanhoitajan riittävä ammatillinen perusosaaminen koulutuksen aikana. Näin voidaan varmistaa tasalaatuinen ja riittävä tutkinnon tuottama osaaminen riippumatta koulutuksen tarjoamasta ammattikorkeakoulusta. Arviointimenetelmien käyttö tuottaa myös tietoa, jonka avulla voidaan verrata eri amkien opiskelijoiden osaamista ja kehittää opetusta aikaisempaa laadukkaammaksi. Arviointimenetelmät tehostavat opettajan työtä muun muassa auttamalla käyttämään uusia menetelmiä sekä hyödyntämään verkostoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. Lisäksi edistetään ammattikorkeakoulujen alakohtaista yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria luomalla edellytykset hyville opetus- ja ohjauskäytänteille.

Arviointimenetelmät tukevat opiskelijoiden joustavaa ja tavoitteellista opiskelua motivoimalla heitä sitoutumaan opintoihin ja harjoittelemaan ammatin kannalta oleellisia asioita. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi työn opinnollistamisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen keinoin ja siten edetä joustavasti osaamisen mukaisesti.

Arviointimallia ja siinä kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä esim. ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneiden osaamisen arvioinnissa. Menetelmien avulla on myös mahdollisuus kehittää sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistä vertailtavuutta ja hyödyntää tuotettuja opetusteknologioita koulutusviennissä.

Osaamista kehittävien ohjaus- ja arviointimenetelmien käyttö antaa työelämälle ajantasaista tietoa siitä, mitä työhön tuleva loppuvaiheen opiskelija tai juuri valmistunut sairaanhoitaja osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Työelämä voi käyttää arviointimenetelmiä jatkossa myös jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen. Tuotetuilla ohjaus- ja arviointimenetelmillä sekä niitä tukevilla digitaalisilla oppimisalustoilla on lisäksi välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdentua muun muassa hoitotyön täydennyskoulutuksen tarpeen arviointiin. SOTE-uudistus muuttaa sairaanhoitajien työnkuvia ja edellyttää myös työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen päivittämistä. Tässä hankkeessa kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää täydennyskoulutusten tarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten suunnitteluun.

 

Hankkeen toimijat, yhteistyötahot ja yhteyshenkilö

Hanke on valtakunnallinen, mutta myös alueellisesti kattava. Hankkeessa ovat mukana kaikki 21 Suomen ammattikorkeakoulua, joilla on sairaanhoitajan koulutusvastuu. Hankkeen kaikissa työpaketeissa tehdään tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuksen yhteistyötahojen kesken. Siten hankkeen tulokset ovat vahvasti työelämän ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaisia.

 Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European Federation of Nursing Associations, Tehy ry ja Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA).

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.3. 2018-31.12.2020. Hanketta koordinoi Savonia.

Hanke alkoi välittömästi rahoituspäätöksen saannin jälkeen ja osa työpaketeista on jo koonnut rivit ja työ käynnistynyt. Työpakettien edetessä julkaistaan jokaisesta työpaketista artikkeli täällä blogissa, joista voi seurata hankkeen etenemistä.

Innostunein terveisin koko hankkeen toimijoiden puolesta:

Marja Silén-Lipponen
projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu