yleSHarviointi – 2020 luvun osaamisen arviointia

Sairaanhoitajatutkintoa säätelee kansallisen lainsäädännön ohella EU-direktiivi (2013/55/EU). Sen mukaan yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan opintojen laajuus on 180 op, mikä sisältyy Euroopan Unionin jäsenvaltioiden sairaanhoitajakoulutukseen. Suomessa sairaanhoitajakoulutuksen laajuus on 210 op.

Osaamisvaatimukset on määritelty direktiivin mukaisesti yleissairaanhoidosta vastaavan sairaanhoitajan osaamisen varmistamiseksi 180 op:n osalta. Suomalaisen sairaanhoitajatutkinnon näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä osaamista mikä kaikkien sairaanhoitajaksi rekisteröitävien (kätilö, terveydenhoitaja, ensihoitaja-AMK, diakonissa) on saavutettava opintojen aikana.

Osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen kanssa on noudatettu periaatetta: kerran kirjoitettu, ei toisteta. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kun Ammatillisuus ja eettisyys -kategoriassa on kirjoitettu osaamisvaatimukseksi työskennellä hoitotyön arvojen, periaatteiden sekä eettisten ohjeiden ja terveydenhuoltoa ohjaavan ajankohtaisen lainsäädännön mukaan, niin nämä vaatimukset koskevat kaikkea toimintaa myös kliinisen hoitotyön alueella, vaikka näitä ei ole siellä erikseen kirjoitettu.

Joissakin osaamisvaatimuksissa on nähty tarpeelliseksi korostaa esimerkiksi lainsäädännön tai jotakin muun asian osaamista. Esimerkiksi parantumattomasti sairaan kohtaaminen on kirjattu, vaikka kohtaaminen sisältyy asiakaslähtöisyyden sisältöihin. Myös kivun hoito on erikseen sisältönä palliatiivisessa hoitotyössä, vaikka kivunhoidosta on oma osaamisvaatimus ja sisällöt.

Osaamisvaatimukset on kirjattu niiden osaamisalueiden alle, jonne niiden on parhaiten katsottu kuuluvan. Esimerkiksi seksuaaliterveyden edistäminen on kliinisessä osaamiskategoriassa (terveyden edistämisen kategorian sijaan), koska terveyden edistämisen kategoriassa ei oteta esille muitakaan spesifejä aiheita ja seksuaaliterveyden edistäminen on myös osa kaikkien ikä-, asiakas- ja potilasryhmien kliinistä hoitotyötä.

Osaamisvaatimukset julkaistiin ensi kerran 1/2019. Tämän jälkeen niitä on ollut mahdollista kommentoida 30.8.2019 saakka. Kommenttien perusteella osaamisvaatimuksiin on tehty tarkennuksia ja joitakin lisäyksiä.

Osaamisvaatimukset on tarkoitettu käytettäväksi opetussuunnitelmatyön perustana.

Sairaanhoitajien valtakunnallinen koe (180 op) otetaan käyttöön asteittain vuoden 2021 alusta. Hankkeessa tullaan sopiman siitä, kuinka eri osaamisalueisiin liittyvät kysymykset painottuvat valtakunnallisessa kokeessa.

Näiden osaamisvaatimusten laadinnassa on tehty yhteistyötä OKM:n kärkihankkeiden, EduPal ja Sote Peda 24/7, kanssa.

Osaamisvaatimuksiin ja sisältöihin viittaaminen

Ammattikorkeakoulut ja muut toimijat voivat julkaista osaamisvaatimukset ja sisällöt omilla verkkosivuillaan linkittämällä tämän Savonian verkkosivun omaan julkaisuunsa.

Osaamisvaatimuksista ja sisällöistä on lupa hyvän tavan mukaisesti ottaa lainauksia tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa kuitenkin niin, että lähde on ilmoitettava. Verkkosivun internetosoitteen tulee näkyä kaikissa uudelleenjulkaisuissa muodossa: https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/01/31/yleissairaanhoitajan-180-op-osaamisvaatimuslauseet-ja-sisallot-julkaistu/

OSAAMISVAATIMUKSET JA SISÄLLÖT

Osaamisvaatimukset on jaoteltu seuraavien osa-alueiden mukaisesti: 1. Ammatillisuus ja eettisyys, 2. Asiakaslähtöisyys, 3. Kommunikointi ja moniammatillisuus, 4. Terveyden edistäminen, 5. Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, 6. Informaatioteknologia ja kirjaaminen, 7. Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, 8. Kliininen hoitotyö, 9. Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, 10. Yrittäjyys ja kehittäminen, 11. Laadun varmistus, 12. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja 13. Potilas- ja asiakasturvallisuus.

Ammatillisuus ja eettisyys

1) Osaa työskennellä hoitotyön arvojen, eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti sekä osaa arvioida niiden toteutumista päivittäisessä työskentelyssä.

• Hoitotyön filosofiset perusteet
• Hoitotyön arvot, periaatteet sekä eettiset ohjeet
• Autonomia ja itsemääräämisoikeus
• Ihmisarvo ja ihmisoikeudet
• Eettisten ongelmien tunnistaminen ja käsittely

2) Osaa työskennellä voimassa olevan lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen mukaisesti.

• Terveydenhuoltoa ohjaava ajankohtainen lainsäädäntö
• Terveydenhuoltoa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus

3) On omaksunut sairaanhoitajan ammatti-identiteetin ja sitoutunut palveluammatin periaatteisiin.

• Sairaanhoitajan ammatti ja sen erityispiirteet
• Palveluammatin periaatteet

4) Kykenee työskentelemään hoitotyössä asiantuntijan roolissa ja vastaamaan työskentelynsä seurauksista.

• Asiantuntijuus hoitotyössä
• Vastuu ja vastuullisuus hoitotyössä
• Oman osaamisen ja ammattiryhmien työn ja rajojen tunteminen

5) Kykenee arvioimaan ja kehittämään omaa osaamistaan.

• Osaamisen itsearviointi, kehittäminen ja markkinointitaito

6) Omaa valmiudet puuttua epäammatilliseen työskentelyyn.

• Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ammattieettiset ohjeet
• Kollegiaalisuus hoitotyössä

7) Tunnistaa jaksamisensa rajat, osaa hakea tukea ja käyttää saatavilla olevia tukimuotoja.

• Työhyvinvointi ja sen tukeminen

8) Ymmärtää sairaanhoitajan urakehitysmahdollisuudet.

• Asiantuntijuustoimintamalli
• Osaamisen ja urakehityksen suunnittelu
• Urakehitysmahdollisuudet

9) Osaa noudattaa työturvallisuusohjeita.

• Ergonomia hoitotyössä
• Uhka- ja vaaratilanteiden ehkäisy, sekä riskien tunnistaminen ja hallinta
• Terävien instrumenttien asianmukainen käsittely
• Säteilyturvallisuus

 Asiakaslähtöisyys

 1) Arvostaa asiakasta/ potilasta ja kohtaa hänet oman elämänsä asiantuntijana ja toimijana.

• Inhimillinen ja arvostava kohtaaminen
• Asiakkaan/potilaan osallisuus ja sen edistäminen

• Läheisten hoitoon osallistumisen tukeminen
• Asiakkaan voimavarojen tukeminen

2) Osaa kohdata haavoittuvat asiakasryhmät hoitotyössä.

• Haavoittuvat asiakasryhmät
• Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja syrjimättömyys

3) Osaa kohdata eri kulttuureista tulevia asiakkaita/ potilaita yksilöllisesti.

• Yksilöllinen hoitotyö
• Kulttuuritausta asiakkaan kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa

Kommunikointi ja moniammatillisuus

 1) Osaa viestiä ammatillisesti.

• Tavoitteellinen ja tilanteenmukainen viestintä
• Assertiivisuus viestinnässä

 2) Kykenee ammatilliseen ja hoidolliseen vuorovaikutukseen eri-ikäisten ja eri taustaisten asiakkaiden/ potilaiden sekä heidän läheistensä kanssa.

• Kognitiiviset ja emotionaaliset viestintätaidot
• Asiakasta kunnioittava vuorovaikutus
• Luottamusta herättävä ja voimaannuttava vuorovaikutus
• Kosketus osana vuorovaikutusta
• Viestintä eri ikäisten ja erilaisten asiakkaiden kanssa
• Potilasturvallisuutta ylläpitävä vuorovaikutus asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa
• Asiakaslähtöinen vuorovaikutus

3) Kykenee itsenäiseen viestintään ja vuorovaikutukseen kotimaisella, toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä.

• Suomi, Ruotsi ja vieras kieli

4) Ymmärtää oman ja toisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten vastuut sekä hallitun ja joustavan työnjaon merkityksen asiakkaan/ potilaan kokonaishoidon toteuttamisessa.

• Terveys- ja sosiaalialan ammattilaisten roolit ja vastuut asiakkaiden hoidossa palveluketjun eri vaiheissa
• Hoitotyön asiantuntijana työskentely

5) Osaa työskennellä monialaisissa työryhmissä ja toimintaympäristöissä sekä verkostoissa hyvien työyhteisötaitojen mukaisesti.

• Emotionaalinen älykkyys vuorovaikutuksessa
• Tiimi- ja monialainen yhteistyö

 Terveyden edistäminen

 1) Osaa soveltaa ajankohtaista terveyden edistämisen tutkimustietoa ja muuta näyttöä asiakas/potilastyössä.

• Terveyden ja sairauden periaatteet
• Kansanterveys, terveyden edistäminen ja preventio, perusterveydenhuolto
• Terveyden edistämisen normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
• Terveyden edistämisen etiikka

 2) Tunnistaa asiakkaidensa/ potilaidensa terveydellisiä riskitekijöitä ja osaa kohdentaa varhaista tukea sitä tarvitseville.

• Elintapojen yhteydet terveyteen
• Elintapojen riskikäyttäytymisen ja tapaturmariskien ehkäisy, varhainen tunnistaminen ja tuen kohdentaminen tukea tarvitseville
• Toimintakyvyn arviointi
• Hyvinvointianalytiikka terveyden rekisteri- ja tilastotietojen käytössä

3) Osaa suunnitella ja toteuttaa terveyden ja toimintakyvyn edistämisen interventioita yksilöille ja ryhmille asiakkaiden/ potilaiden kanssa ja moniammatillisessa yhteistyössä.

• Näyttöön perustuva terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ja kuntoutus
• Terveyttä edistävä opetus
• Terveellisiin elämäntapoihin ja itsehoitoon kannustaminen tukemalla ennaltaehkäiseviä käyttäytymismuotoja ja sitoutumista hoitoon
• Yhteisön terveyden kehittäminen
• Yleisvaarallisten tartuntatautien torjunta
• Rokotukset
• Terveyden edistämisen seuranta ja arviointi

4) Tunnistaa olemassa olevia ja uusia terveysuhkia sekä osaa tuoda ne osaksi asiakkaiden/ potilaiden terveyden edistämistä.

• Terveyden ja hyvinvoinnin ongelmien ennakointi
• Tekoälyn mahdollisuudet terveyden edistämisessä

Johtaminen ja työntekijyysosaaminen

 1) Osaa priorisoida työtehtäviään joustavasti tilanteen mukaan.

• Toiminnan priorisointi ja organisointi
• Itsensä johtaminen ja tilanne johtaminen

2) Osaa motivoida työyhteisönsä jäseniä ja antaa sekä ottaa vastaan palautetta.

• Palautteen antaminen ja vastaanottaminen
• Tiimin toiminnan johtaminen työvuorossa

3) Osaa työskennellä kustannustietoisesti, ympäristön huomioiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

• Kestävä kehitys
• Materiaalien käyttö, kierrättäminen ja hävittäminen
• Kustannustietoisuus ja taloudellinen toiminta

4) Osaa ohjata opiskelija- ja työtovereita.

• Perehdytys
• Mentorointi
• Opiskelijaohjaus

5) Kykenee kehittämään ja muuttamaan työskentelyään sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten mukaisesti.

• Elinikäinen oppiminen
• Työyhteisötaidot

Informaatioteknologia ja kirjaaminen

1) Osaa tietojen luomisessa, käytössä, säilyttämisessä ja hävittämisessä noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tietosuoja- ja turvallisuusvaatimuksia sekä niitä ohjaavia säädöksiä.

• Tietosuoja ja -turva ja niihin liittyvä lainsäädäntö
• EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja direktiivi
• Tietosuojalaki
• Tietosuoja ja –turva erilaisissa asiakkaan/potilaan hoidon ympäristöissä
• Asiakkaan tuottaman terveys- ja hyvinvointitiedon hallinnan prosessi tiedon keruusta sen jakamiseen ja hyödyntämiseen

2) Osaa kirjata tarkoituksenmukaisesti asiakkaan/ potilaan hoitoprosessin ja arvioida potilastietojärjestelmään kirjatun tiedon ajantasaisuutta, yhdenmukaisuutta ja laatua.

• Hoitoprosessi ja hoitotyön prosessi
• Rakenteinen hoitokertomustieto
• Reaaliaikaisen tiedon tuottamisemerkitys asiakaskontaktissa
• Tuotetun tiedon arviointi ja hyödyntäminen
• Tiedon laadun ja vaikuttavuuden arviointi

3) Osaa käyttää asiakkaan/ potilaan hoitotyön kirjaamisessa hoitotyön prosessia; arvioida asiakkaan/ potilaan hoitotyön (hoidon) tarvetta käyttäen hoidon tarveluokitusta (SHTaL), suunnitella ja toteuttaa hoitoa käyttäen hoitotyön toimintoluokitusta (SHToL) ja arvioida hoidon tulosta käyttäen hoidon tulosluokitusta (SHTuL) sekä tuottaa hoitotyön yhteenvedon.

• Asiakaslähtöinen hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
• Hoidon eri luokitusten käyttö ja vapaan tekstin kirjaaminen
• FinCC-luokituskokonaisuus (SHTaL, SHToL, SHTuL)

4) Osaa käyttää terveydenhuollon informaatioteknologiaa, sähköisiä tietokantoja ja raportointityökaluja.

• Asiakas- ja potilastietojärjestelmät, hoitokertomus sekä toiminnanohjausjärjestelmät
• Vuorovaikutuskanavat asiakkaan etähoidossa ja henkilökunnan kommunikaatiossa
• Asiakkaan hoidossa tarvittavat hyvinvointi- ja terveysteknologialaitteet
• Erilaiset raportointityökalut, niiden käyttö ja hyödyntäminen
• Omatietovaranto

5) Osaa noudattaa nettietikettiä, sähköposteja koskevia sääntöjä ja menettelyjä sekä toimia sosiaalisessa mediassa hoitotyön ammattilaisena.

• Sosiaalinen media ja verkkopalvelut ammattilaisen näkökulmasta
• Terveydenhuollon sähköisten tietopalveluiden turvallinen käyttö
• Tietosuojalainsäädäntö

 Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen

 1) Osaa arvioida asiakkaan/ potilaan tarpeet, voimavarat sekä oman vastuun ohjauksen suunnittelussa ja omahoidossa.

• Potilaan voimavarojen arviointi, tukeminen ja asioiden ajaminen
• Potilaslähtöisyys
• Paljon palvelua tarvitsevien tunnistaminen

2) Osaa suunnitella toteuttaa ja arvioida yksilö- ja ryhmäohjausta yhdessä asiakkaan/ potilaan ja muiden asiantuntijoiden kanssa.

• Potilasohjauksen toteuttamisedellytykset
• Tiedollinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ohjaus
• Potilaan taustatekijät ohjausta säätelevinä tekijöinä
• Digitaalinen ohjaus
• Ohjausosaamisen kehittäminen

3) Osaa käyttää asiakas/ potilaslähtöisiä opetus-ja ohjausmenetelmiä.

• Ohjausmenetelmien potilaslähtöinen ja monipuolinen käyttö; suullinen ja kirjallinen ohjaus, demonstrointi, puhelin- ja audiovisuaalinen ohjaus, ryhmäohjaus ja yksilöohjaus
• Erilaisten potilaiden ohjaus

 4) Osaa arvioida ohjauksen tuloksia yhdessä asiakkaan/ potilaan, läheisten ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa.

• Ohjauksen vaikuttavuus, laatu ja riittävyys

 5) Osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan/ potilaan omahoitoa tukevaa ohjausta pedagogisesti ja eettisesti perustellen.

• Ohjaamista tukeva lainsäädäntö
• Ohjauksen eettisyys
• Asiakkaan ohjauksen näyttöön perustuva tietosisältö
• Asiakkaan ohjauksen näyttöön perustuvat pedagogiset menetelmät

 6) Osaa tukea asiakasta/ potilasta ja läheisiä hoitoon sitoutumisessa.

• Hoitoon sitoutuminen ja potilaan hoitoon osallistuminen
• Potilaan motivointi omahoitoon ja hallinnan tunteen vahvistaminen
• Läheisten ohjaaminen asiakkaan hoidossa ja hoitoon
• Vuorovaikutus asiakkaan omahoidon tukena

7) Tuntee asiakkaan/ potilaan hoitopolun ja osaa palveluohjaamisen perusteet.

• Palveluohjaaminen prosessina ja hoitotyön toimintatapana
• Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus ohjaamisessa

Kliininen hoitotyö

1) Osaa vastata asiakkaan/ potilaan tarpeisiin suunnittelemalla, toteuttamalla ja arvioimalla sopivan ja yksilöllisen hoidon yhteistyössä asiakkaan/ potilaan, läheisten ja muiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa.

• Hoitotyön prosessi (tarpeen määritys, hoitotyön diagnoosi, hoitotyön suunnittelu, interventioiden toteutus ja tulosten arviointi
• Osaa käyttää erilaisia hoitotyön menetelmiä asiakkaan/ potilaan psykososiaalisessa tukemisessa.
• Hoitotyön menetelmät
• Psykososiaaliset menetelmät

2) Osaa käyttää erilaisia hoitotyön menetelmiä asiakkaan/ potilaan psykososiaalisessa tukemisessa.

·  Hoitotyön menetelmät

·  Psykososiaaliset menetelmät

3) Hallitsee tiedot ja taidot hoitotyössä tarvittavista keskeisistä toimenpiteistä osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

• Kliinisen hoitotyön tavallisimmat toimenpiteet

4) Hallitsee tiedot ja taidot hoitotyössä tarvittavista keskeisistä diagnostisista tutkimuksista osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

• Kliinisen hoitotyön tavallisimmat diagnostiset tutkimukset

5) Hallitsee infektioiden torjunnan periaatteet ja osaa soveltaa tietojaan toteuttaessaan infektioiden torjuntaa.

• Mikrobiologia
• Aseptiikka
• Käsihygienia ja tavanomaiset varotoimet
• Varotoimiluokat

6) Osaa soveltaa tietoja anatomiasta ja fysiologiasta, patofysiologiasta, soveltavasta farmakologiasta sekä lääkehoidon toteuttamisesta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan lääkehoitoa eri sairauksien hoidossa.

• Farmakologian perusteet (farmakokinetiikka, farmakodynamiikka ja toksikologia)
• Tavallisimmat lääkeaineryhmät ja niiden käyttöalueet, vaikutusmekanismit ja antotavat
• Lääkkeiden terapeuttiset, haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset, yhteisvaikutusmekanismit
• Lääkehoidon vaikutusten seuranta, kirjaaminen, lääkehoidon tarkistus ja arviointi
• Lääkehoidon toteuttaminen eri antoreittejä käyttäen

7) Osaa soveltaa tietoja anatomiasta ja fysiologiasta, patofysiologiasta, soveltavasta farmakologiasta sekä lääkehoidon toteuttamisesta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan erilaisten asiakas-/ potilasryhmien turvallista lääkehoitoa.

• Soveltava farmakologia (lääkehoito eri potilasryhmillä, eri-ikäisillä potilailla)
• Itselääkitys
• Verensiirto
• Lääkehoitoteknologia
• Lääkelaskenta

8) Hallitsee lääkehoitoon liittyvän lainsäädännön ja informaatio-ohjauksen.

• Lääkehoitoa ohjaava säädösperusta
• Sairaanhoitajan rooli, tehtävät ja vastuu lääkehoidossa
• Lääkehoitosuunnitelma

9) Hallitsee tiedot ihmiskehon elinjärjestelmien rakenteesta, toiminnasta ja säätelystä ja niiden taustalla olevista tekijöistä.

• Ihmisen anatomia ja fysiologia

10) Ymmärtää sairauksien syntymekanismit ja niiden aiheuttamat muutokset elimistössä.

• Tautioppi ja patofysiologia

11) Osaa soveltaa eri ikä- ja kohderyhmille suunnattuja ravitsemus- ja hoitosuosituksia kansansairauksien ehkäisyssä ja hoidossa.

• Kansalliset, eri ikäryhmille kohdistetut ravitsemussuositukset
• Ravitsemussuositusten sisällön soveltaminen potilaan/ asiakkaan arjen ruokavalinnoissa ja ruokailutilanteissa
• ravitsemushoidon ja ennaltaehkäisevän ravitsemusneuvonnan toteutus

12) Osaa integroida ravitsemushoitoa ja –ohjausta osaksi kokonaisvaltaista hoitotyötä yhdessä monialaisen asiantuntijaverkoston kanssa.

• Ravitsemushoidon merkitys ja suunnitelmallinen toteutus asiakkaan/ potilaan hoidossa
• Ravitsemushoidon tarpeen tunnistaminen
• Yleisimmät erityisruokavaliot
• Potilaan/asiakkaan energian ja ravintoaineiden tarpeen arviointi

13) Osaa arvioida asiakkaan/ potilaan ravitsemustilaa ja tunnistaa vajaaravitsemusriskissä olevan asiakkaan/ potilaan.

• Painon seurantatiedot osana kokonaishoitoa
• Ravitsemustilaa mittaavat testit sekä niiden tulosten tulkinta ja soveltaminen hoidossa
• Potilaan ravinnon saanti, ruuan- ja nesteenkulutuksen seuranta ja yksilöllinen tarvearvio
• Energia- ja proteiinitarpeen sekä ravintolisien ja suojaravintoaineiden yksilöllinen tarvearvio

14) Osaa haavanhoidon periaatteet ja osaa soveltaa tietojaan toteuttaessaan kroonisen haavan hoitoa

• ihon rakenne, toiminta ja verenkierto sekä haavan paranemisprosessi
• kroonisten haavojen haavatyypit
• haavan etiologia ja ennaltaehkäisy
• haavan paikallishoito, haavan paraneminen ja sen arviointi

15) Osaa tunnistaa, arvioida ja hoitaa asiakaan/ potilaan kipua

• Kivun mekanismit
• Kivun tunnistaminen
• Kivun arviointi ja siinä käytettävät kipumittarit
• Kivunhoidon menetelmät (lääkkeettömät ja lääkkeelliset)

16) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä sisätaudeista toteuttaessaan hoitotyötä.

• Tavallisimmat sisätaudit (yleislääketiede ja lääketieteen erikoisalat)

17) Hallitsee sisätautipotilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotoimenpiteitä ja hoitotyön menetelmiä.

• Sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

18) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä syöpäsairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

• Tavallisimmat syöpäsairaudet

19) Hallitsee syöpäpotilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

• Syöpäpotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

20) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä kirurgista hoitoa vaativista sairauksista toteuttaessaan perioperatiivisen potilaan hoitotyötä hoitoprosessin eri vaiheissa.

• Tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet (kirurgia ja kirurgian erikoisalat)
• Pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö

21) Hallitsee perioperatiivisen potilaan hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

• Perioperatiivisen potilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

22) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä lasten/ nuorten sairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

• Lastenhoito ja lastentaudit
• Lasten ja nuorten hoitotyössä käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

23) Hallitsee perhehoitotyön periaatteet ja osaa soveltaa sen menetelmiä.

• Perhehoitotyö ja sen menetelmät

24) Osaa edistää asiakkaan ja potilaan seksuaaliterveyttä

• Seksuaaliterveyden edistäminen

25) Ymmärtää raskauden, synnytyksen ja lapsivuodeajan normaalin kulun ja seurannan.

• Normaali raskaus, synnytys ja lapsivuodeaika

26) Osaa soveltaa tietojaan keskeisimmistä mielenterveyshäiriöistä ja psykiatrisista sairauksista toteuttaessaan hoitotyötä.

• Tavallisimmat mielenterveyshäiriöt ja psykiatriset sairaudet

27) Hallitsee mielenterveyshäiriöiden ja psykiatristen sairauksien hoidossa käytettäviä keskeisiä hoitotyön menetelmiä.

• Mielenterveyshäiriöiden ja psykiatristen sairauksien hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät

28) Hallitsee päihdehoitotyön ja varhaisen puuttumisen keskeisiä menetelmiä.

• Alkoholi, korvikealkoholit, sekakäyttö, tupakka, huumeet
• Päihdehoitotyön- ja varhaisen puuttumisen menetelmät
• Päihteiden käytön ehkäisy ja haittojen ja terveysriskien sekä ongelmien käsittely
• Mini-interventio

29) Osaa tukea akuutissa kriisissä olevaa ihmistä.

• Akuutti kriisi ja sen hoito

30) Osaa soveltaa tietojaan ihmisen ikääntymiseen liittyvistä muutoksista toteuttaessaan hoitotyötä.

• Vanhusten hoito ja geriatria
• Ikääntymiseen liittyvät muutokset

31) Hallitsee iäkkään ihmisen terveyden, toimintakyvyn sekä voimavarojen arvioinnin ja niiden ylläpitämiseen käytettäviä hoitotyön menetelmiä.

• Toimintakyky ja voimavarojen arviointi
• Toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat riskitekijät
• Geroteknologia

32) Osaa soveltaa tietojaan muistisairauksista, muistisairaiden hoidosta ja palveluista toteuttaessaan muistisairaan ihmisen hoitotyötä.

• Muistisairaudet
• Muistisairaiden hoito

33) Osaa soveltaa tietojaan keskeisistä kehitysvammoista ja vammautumisesta toteuttaessaan kehitysvammaisen tai vammautuneen henkilön hoitotyötä.

• Tavallisimmat kehitysvammat
• Vammautuminen
• Vammaishoitotyössä käytettävät menetelmät
• Kehitysvammaisen tai vammautuneen toimintakyvyn tukeminen

34) Osaa tunnistaa potilaan palliatiivisen hoidon tai saattohoidon tarpeen.

• Palliatiivinen hoitotyö ja saattohoitotyö; keskeiset käsitteet, arvot ja periaatteet
• Palliatiivisen tai saattohoidon tarpeen tunnistaminen
• Parantumattomasti sairaan potilaan kohtaaminen
• Sairaanhoitajana toimiminen palliatiivisessa hoitotyötyössä ja saattohoidossa

35) Osaa tehdä elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman yhteistyössä potilaan ja hänen läheistensä, hoitavan lääkärin sekä muun moniammatillisen tiimin kanssa.

• Palliatiivinen hoitotyö ja saattohoitotyö; juridiset lähtökohdat
• Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman keskeiset asiat, hoitotahto

36) Osaa toteuttaa oireenmukaista ja inhimillistä palliatiivista hoitotyötä ja saattohoitoa.

• Kärsimys ja sitä aiheuttavien oireiden hoitaminen
• Kivun hoito
• Hengitystieoireet, maha-suolikanavan oireet, suun oireet, kuivuminen, kuihtuminen ja anoreksia, poikkeava uupumus, kutina ja muut iho-oireet, hikoilu, delirium, ahdistus ja masennus

37) Osaa kohdata ja hoitaa kuolevaa potilasta ja tukea hänen läheisiään

• Kuolevan potilaan ja hänen läheistensä kohtaaminen
• Sairauden aiheuttamien kommunikoinnin muutosten tunteminen ja ennakoiminen
• Eksistentiaalinen tukeminen
• Psykososiaalinen tukeminen
• Lähestyvän kuoleman merkit
• Läheisten tukeminen ja huomioiminen

38) Osaa käyttää erilaisia menetelmiä potilaan ja hänen läheistensä psykososiaalisten ja vakaumuksellisten tarpeiden tukemiseen.

• Henkisen tuen tarpeen tunnistaminen
• Asiantuntija-apu ja sen järjestäminen

39) Osaa arvioida kiireellistä hoitoa tarvitsevan potilaan hoidon tarpeen.

• ABCDE-protokolla
• Kiireellisen hoidon tarpeen arviointi

40) Osaa järjestelmällisesti arvioida välittömän hoidon tarpeen ja toimia välitöntä hoitoa vaativissa sekä hätätilanteissa

• NEWS
• PEWS
• Toiminta kiireellistä hoitoa vaativissa sekä hätätilanteissa
• PPE+D
• Hoitoelvytys

41) Osaa aloittaa itsenäisesti välittömät pelastustoimet ja toteuttaa toimenpiteitä kriisi- ja katastrofitilanteissa.

• Toiminta onnettomuustilanteessa
• Kriisi- ja katastrofitilanne
• Toiminta kemikaali-, biologinen riski-, säteily- tai ydinonnettomuudessa

Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko

 1) Ymmärtää sairaanhoitajan työskentelyn perustuvan näyttöön ja sitoutuu toteuttamaan sitä.

• Näyttöön perustuva toiminta
• Sairaanhoitajan rooli näyttöön perustuvassa toiminnassa

2) Osaa turvallisesti ja luotettavasti suunnitella, toteuttaa ja arvioida näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

• Näyttöön perustuvan hoidon suunnittelu, toteutus ja arviointi
• Hoitotieteen tuottama tieto hoitotyön perustana

3) Osallistuu näyttöön perustuvien käytänteiden kehittämiseen omassa työssään

• Toimintakäytänteiden tunnistaminen ja kriittinen arviointi
• Yhtenäiset käytännöt

4) Hallitsee tiedonhaun yleisimmistä terveystieteiden tietokannoista ja osaa lukea ja arvioida kriittisesti tieteellisiä julkaisuja.

• Terveystieteiden yleisimpien tietokantojen käyttö
• Tieteellisten julkaisujen lukeminen ja kriittinen arviointi

5) Kykenee tekemään kliinisiä päätöksiä, jotka perustuvat näyttöön

• Kriittinen ajattelu
• Näytön tiivistelmät, järjestelmälliset katsaukset, hoitosuositukset
• Näytön asteen arvioiden merkitys kliinisessä päätöksenteossa
• Näyttöön perustuvan toiminnan implementointi kliiniseen käytäntöön

6) Osaa hyödyntää tieteellistä tietoa kliinisessä päätöksenteossa

• Hoitosuositukset ja yhtenäiset käytännöt kliinisessä hoitotyössä

Yrittäjyys ja kehittäminen

1) Ymmärtää sisäisen yrittäjyyden idean ja sitoutuu noudattamaan sitä työssään.

• Sisäinen yrittäjyys

2) Omaa perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä.

• Yrittäjänä toimiminen sairaanhoitajan työnä

3) Hallitsee kustannustietoisuuden periaatteet omalla tehtäväalueellaan ja työskentelee taloudellisesti.

• Kustannustietoisuus
• Taloudellinen työskentely

4) Kykenee työyhteisön kanssa reflektoiden tunnistamaan oman työn kehittämiskohteita ja muutoksen tarpeita.

• Reflektio välineenä oman työn kehittämistarpeiden tunnistamisessa
• Oman työn kehittäminen ammatillisen kehittymisen avulla

5) Kykenee osallistumaan ryhmän jäsenenä kehittämis- innovaatio – ja tutkimusprosesseihin.

• Projektin hallinta
• Innovaatiot ja laadun parannus hoitotyössä
• Tutkimustyön menetelmät

Laadun varmistus

1) Arvioi hoitotyön laatua kehittääkseen asiakkaan/ potilaan hoitoa ja omaa työskentelyään.

• Laadun hallintaa ohjaavat lait ja asetukset ja informaatio-ohjaus
• Hoitotyön laadun arviointi
• Laadun ja vaikuttavuuden mittarit ja seuranta

2) Osallistuu hoitotyön laadun varmistamiseen työyhteisön jäsenenä.

• Organisaation hoitofilosofia
• Palvelun laatu ja asiakastyytyväisyys
• Hoitotyön kehittämis- ja tutkimuskohteiden tunnistaminen

3) Ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen organisaation laatuun.

• Vastuu omasta työstä

4) Ymmärtää potilasturvallisuusraporttien käytön osana organisaation laadunvalvontaa.

• Vaaratapahtumat, niiden raportointimenettely ja tulosten hyödyntäminen
• Potilasturvallisuusraportit osana laatua

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä

1) Ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat sekä ohjauksen ja valvonnan Suomessa.

• Lainsäädäntö ja muu ohjaus palvelujen tuottamisessa
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ajankohtaisten toimenpideohjelmien seuraaminen
• Laatu- ja vaikuttavuus palvelujen järjestämisessä ja ohjauksessa
• Palvelutarpeen arvioinnin ja palveluohjauksen seuranta
• Asiakas- ja potilastietojen saavutettavuus ja toiminnanohjausjärjestelmät palveluohjauksen työvälineinä

2) Ymmärtää eri toiminta- ja palveluyksikköjen tehtävät osana hoito- ja palveluketjua.

• Erilaiset terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat ja niiden yhteistoiminta
• Kunnan eri toimialojen yhteistyö palvelujen tuottamisessa

3) Ymmärtää oman roolinsa organisaation maineen, brändin ja imagon rakentamisessa sekä asiakkaan palvelukokemuksen luomisessa.

• Asiakkaan palvelutarpeen arviointi
• Vastuu potilaan hoidon jatkuvuudesta oman työnkuvan mukaisesti.
• Palvelujen oikea-aikaisuus ja asiakasta lähellä olevien palvelujen järjestäminen
• Asiakkaiden tiedottaminen palveluista ja ohjaaminen valintojen tekemisessä
• Potilasturvallisuus onnistuneen palveluketjun ja -kokemuksen osana
• Hoitoprosessin epäkohtien tunnistaminen

4) Osaa hyödyntää sähköisiä palveluita osana asiakkaan/ potilaan kokonaishoitoa.

• Digitaaliset palvelut ja asiointi.

5) Osaa työskennellä uudistuvissa toimintaympäristöissä ja osaa toteuttaa palveluohjausta.

• Terveysteknologia
• Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus
• Omaishoitajuus ja läheisiään hoitavien tukeminen
• Sosiaalinen media hoitotyössä

Potilas- ja asiakasturvallisuus

1) Hallitsee potilas- ja asiakasturvallisuuden keskeisen tietoperustan

• Potilasturvallisuutta koskeva lainsäädäntö
• Potilasturvallisuuden varmistaminen
• Potilashoidon järjestelmien ja monimutkaisuuden vaikutukset potilasturvallisuuteen
• Potilasturvallisuuden osa-alueet: laiteturvallisuus, hoitoturvallisuus, hoitomenetelmien turvallisuus, lääketurvallisuus ja lääkitysturvallisuus
• Potilasturvallisuuskulttuuri
• Säteilyturvallisuus

2) Osaa edistää potilasturvallisuutta ja ehkäistä vaaratapahtumia potilaan hoitoprosessin kaikissa vaiheissa.

• Tehokas tiimityö potilasturvallisuuden varmistamisessa
• Systemaattinen työskentely potilasturvallisuuden takaamisessa
• Vaaratilanteiden ehkäiseminen hoidossa
• Potilaiden ja hoitavien henkilöiden sitouttaminen ja osallistaminen potilasturvallisuuden edistämiseen
• Inhimilliset tekijät potilasturvallisuuden riskinä
• Stressinhallintataidot
• Virheistä oppiminen vahingon ehkäisemiseksi
• Virheiden avoin käsittely

3) Osaa kommunikoida selkeästi varmistaakseen potilasturvallisuuden.

• Strukturoitu raportointimenetelmä (ISBAR)

4) Osaa toimia välittömästi tilanteen vaatimalla tavalla vaaratapahtuman ilmetessä.

• Tilanteenmukainen toiminta vaaratapahtumassa
• Potilasturvallisuutta uhkaaviin riskitilanteisiin puuttuminen

5) Osaa tunnistaa mahdollisia vaaratapahtumia ja tehdä vaaratapahtumailmoituksen.

• Vaaratapahtumien ilmoittamisvelvoite
• Vaaratapahtuman tunnistaminen
• Vaaratapahtumailmoituksen tekeminen

6) Ymmärtää vaaratapahtumailmoituksen käsittelyprosessin.

• Vaaratapahtumailmoituksen käsittelyprosessi

Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt julkaistiin tammikuussa 2019. Julkaistut osaamisvaatimukset määriteltiin aikaisempaan tutkimukseen perustuvan järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tämän jälkeen osaamisvaatimuksia arvioivat eri sektoreilla työskentelevät terveysalan asiantuntijat (N=244) kahdessa arviointikierroksessa.

Julkaistuissa osaamisvaatimuksissa oli seuraavat 13 osa-aluetta, joihin määriteltiin yhteensä 113 osaamisvaatimusta.

1) Ammatillisuus ja eettisyys
2) Asiakaslähtöisyys
3) Kommunikointi ja moniammatillisuus
4) Terveyden edistäminen
5) Johtaminen ja työntekijyysosaaminen
6) Tiedonhallinta
7) Ohjaus ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen
8) Kliininen hoitotyö
9) Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko
10) Yrittäjyys ja kehittäminen
11) Laadun varmistus
12) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
13) Potilas ja asiakasturvallisuus

Julkaistuja osaamisvaatimuksia oli mahdollista kommentoida yleSHarviointi-hankkeen blogissa ja viestimällä sähköpostitse hankkeen Savonian vastuuhenkilöille elokuun 2019 loppuun saakka. Kommentteja kirjautui noin 20 ja niitä lähettivät täydennyskoulutuksen opiskelijat, hoitotyön ammattilaiset ja opettajat. Lisäksi palautetta antoivat Yhtenäiset toimintamallit kivun hoidossa, HUS:n johtajaylilääkärin asettama moniammatillinen työryhmä sekä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen hoitotyön toimikunta, Sairaanhoitajaliitto ja Hoitotyöntutkimussäätiö.

Suuri osa kommenteista käsitteli sairaanhoitajan kivunhoidon osaamisen puuttumista osaamisvaatimuksista. Kivunhoitoa ja kivunhoitotyötä ehdotettiin lisättäväksi sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ja perusteltiin sillä, että kipu on kansanterveyden ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävä asia ja siten kivun hoito on kannattavaa. Hyvä kivun hoito todettiin potilaan oikeutena ja merkittävänä asiana potilasturvallisuuden edistämisessä. Kivun hoidon lisäämistä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin perusteltiin myös STM:n julkaisemalla Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallisen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2020.

Kommenteissa pidettiin tärkeänä, että jokainen valmistuva sairaanhoitaja ymmärtää kivun moninaisuuden sekä laadukkaan kivunhoidon ja hyvän vuorovaikutuksen merkityksen potilaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Useat kommentit liittyivät seksuaali- ja lisääntymisterveyden puuttumiseen osaamisvaatimuksista. Kommentteja lähettäneet asiantuntijat ja kätilötyön opettajat ehdottivat seksuaali- ja lisääntymisterveyden lisättäväksi osaamisvaatimuksiin, koska se on terveyden osa-alue, joka koskettaa kaikkia ihmisiä, kaikissa elämänvaiheissa ja sen edistäminen on perustavaa laatua oleva kansanterveyskysymys. He toivat esille Seksuaali – ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa 2014-2020 olevan kirjauksen, jonka mukaan jokaisen sosiaali -ja terveysalan tutkinnon tulisi tarjota ja varmistaa seksuaaliterveyden perusosaamisen ja seksuaalisuuden huomioiminen. Tästä syystä seksuaali- ja lisääntymisterveys aihealue ei voi kuulua pelkästään vapaasti valittaviin tai täydentäviin opintoihin.

Tämän lisäksi kommentoitiin muun muassa sitä, ettei aseptinen työskentely näy osaamisvaatimuksissa erillisenä asiana. Palautteissa kysyttiin myös millä perusteella vain joitakin hoitotyön menetelmiä on mainittu sisällöissä. Yksittäisiä sanavalintoja ja sisältöjen kuulumista tietyn osaamisvaatimuksen alaisuuteen kommentoitiin myöskin. Osaamisvaatimuksia ehdotettiin lisättäväksi Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko osa-alueeseen, mutta lisäyksiä ei tehty, koska tähän oli määritelty jo kuusi osaamisvaatimusta. Osaamisvaatimuksen tiedonhallinta nimeksi muutettiin tässä yhteydessä Informaatioteknologia ja kirjaaminen, joka kuvaa paremmin osa-alueen sisältöä.
Kommentointiajan päätyttyä kaikki kommentit ja palautteet koottiin osa-alueittain. Tämän jälkeen työpaketti 1:n toimijat kävivät palautteet läpi ja vertasivat niitä julkaistuihin osaamisvaatimuksiin. Tämän työskentelyn lopputuloksena päätettiin lisätä kliiniseen osaamisalueeseen yksi osaamisvaatimus kivunhoidosta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Lisäksi osaamisvaatimusten sanamuotoja tarkennettiin. Joissakin kohdin esim. sisällöt olivat päällekkäisiä ja siksi turhat toistot poistettiin ja ilmaisua selkiytettiin.

Kommenttien perusteella muokatut osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt julkaistiin lokakuun lopussa 2019. Osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt on julkaistu myös englannin ja ruotsin kielillä.

Julkaistuja osaamisvaatimuksia on tarkoitus käyttää valtakunnallisesti sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmatyön perustana. Osaamisvaatimuksia ei muokata lähivuosina, sillä ensimmäiset näiden osaamisvaatimusten perusteella tehdyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevat valmistuvat korkeintaan 3 vuoden kuluttua. Jos lainsäädännön tai muiden määräysten kautta tulee lisäyksiä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin, niiden osalta tehdään päivitykset jo aiemmin.

Hankkeen puolesta kiitämme osaamisvaatimusten määrittämisen eri vaiheissa saatuja kommentoijia kaikista esittämistänne tarpeellisista huomioista.

Teija Korhonen, yleSHarviointi hankkeen TP 1 vastuuhenkilö

Marja Silén-Lipponen, yleSHarviointi hankkeen projektipäällikkö

Sjukskötarexamen regleras förutom av den nationella lagstiftningen också av ett EU-direktiv (2013/55/EU). I enlighet med det omfattar examen för en sjukskötare med allmän kompetens 180 sp, vilket ingår i sjukskötarutbildningen i EU:s medlemsstater. I Finland är omfattningen på en sjukskötarexamen 210 sp.

Kompetenskraven har definierats i enlighet med direktivet för att säkra kompetensen hos sjukskötare som ansvarar för allmän vård till en omfattning av 180 sp. Sett från den finländska sjukskötarexamens synvinkel innebär detta sådan kompetens som alla de som registreras som sjukskötare (barnmorskor, hälsovårdare, förstavårdare yh, diakonissor) ska uppnå under sina studier.

I fråga om kompetenskraven och innehållet i dem har man följt principen: en gång skrivet upprepas inte. Detta betyder exempelvis att då man i kategorin Professionalitet och etik som krav har skrivit in kompetensen att arbeta i enlighet med de värderingar, principer, etiska direktiv och den aktuella lagstiftning som styr vårdarbetet, så gäller dessa krav också all verksamhet inom det kliniska vårdarbetet, även om dessa krav inte särskilt nämns där.

I fråga om vissa kompetenskrav har man sett det som nödvändigt att betona kompetens som berör exempelvis lagstiftning eller någon annan kompetens. Till exempel bemötande av en obotligt sjuk har skrivits in, även om bemötandet ingår i ett klientorienterat förhållningssätt. Också smärtlindring finns som särskilt innehåll i palliativt vårdarbete, även om det finns ett separat kompetenskrav med eget innehåll som berör smärtlindring.

Kompetenskraven har skrivits in under de kompetensområden där de bäst bedömts höra hemma. Till exempel finns främjande av sexuell hälsa under kategorin klinisk kompetens (i stället för i kategorin hälsofrämjande), eftersom kategorin hälsofrämjande inte lyfter fram andra specifika ämnen och främjande av sexuell hälsa också utgör en del av det kliniska vårdarbetet inom alla ålders-, klient- och patientgrupper.
Kompetenskraven publicerades första gången 1/2019. Därefter har man kunnat kommentera dem fram till 30.8.2019. På basis av kommentarerna har korrigeringar och en del tillägg gjorts.

Kompetenskraven är avsedda att användas som grund för studieplansarbetet.

Det nationella provet för sjukskötare (180 sp) tas i bruk stegvis från början av år 2021. Inom projektet ska man komma överens om vilken vikt frågor som berör olika delområden ska få i det nationella provet.

Dessa kompetenskrav har gjorts upp i samarbete med UKM:s spetsprojekt EduPal och Sote Peda 24/7.

Hänvisning till kompetenskrav och innehåll Yrkeshögskolorna och andra aktörer kan publicera kompetenskrav och innehåll på sina egna nätsidor genom att länka denna Savonias webbsida till sin egen publikation.

Det är tillåtet att i enlighet med god sed citera kompetenskraven och innehållet, förutsatt att källan anges. Internet-adressen ska i alla nypublikationer anges som https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/12/07/kompetenskraven-och-innehallet-i-utbildningen-for-sjukskotare-med-allman-kompetens-180-sp-har-publicerats/

KOMPETENSKRAV OCH INNEHÅLL
Kompetenskraven har delats in i följande delområden: 1. Professionalitet och etik, 2. Klientcentrering, 3. Kommunikation och interprofessionalitet, 4. Hälsofrämjande, 5. Ledarskap och medarbetarkompetens 6. Informationsteknik och inspelning 7. Handlednings- och undervisningskompetens samt stöd av egenvård, 8. Kliniskt vårdarbete, 9. Evidensbaserad verksamhet, utnyttjande av och beslutsfattande baserat på forskningsresultat, 10. Företagsamhet och utveckling, 11. Kvalitetssäkring, 12. Servicesystem inom social- och hälsovården 13. Patient- och klientsäkerhet.

Professionalitet och etik

1) Kan arbeta i enlighet med de värderingar, etiska principer och direktiv, som finns i vårdarbetet och kan evaluera hur de tillämpas i det dagliga arbetet.
• Filosofiska grunder för vårdarbetet
• Värderingar, principer och etiska direktiv i vårdarbetet
• Autonomi och självbestämmanderätt
• Människovärde och mänskliga rättigheter
• Identifiering och hantering av etiska problem

2) Kan arbeta i enlighet med den gällande lagstiftningen och informationsstyrningen.
• Aktuell lagstiftning som styr hälsovården
• Norm-, resurs- och informationsstyrning som rör hälsovården

3) Har identifierat sig yrkesmässigt som sjukskötare och förbundit sig vid principerna för ett serviceyrke.
• Sjukskötaryrket och dess särdrag
• Principerna för serviceyrken

4) Kan jobba som sakkunnig i vårdarbetet och ta ansvar för följderna av sitt arbete.
• Sakkunnigrollen i vårdarbetet
• Ansvar och ansvarstagande i vårdarbetet
• Kännedom om egen kompetens och gränserna till andra yrkesgruppers arbete

5) Kan utvärdera och utveckla sin egen kompetens.
• Att kunna utvärdera, utveckla och marknadsföra sin kompetens

6) Besitter färdigheterna att ingripa vid ett oprofessionellt arbetssätt.
• Yrkesetiska direktiv för professionella inom social- och hälsovården
• Kollegialitet i vårdarbetet

7) Känner till gränserna för sin arbetsork, kan söka stöd och utnyttja befintliga stödformer.
• Arbetshälsa och välbefinnande i arbete och hur dessa kan stödas

8) Förstår vilka möjligheter till karriärutveckling som finns för sjukskötare.
• Verksamhetsmodell för sakkunniga
• Planering av kompetens och karriärutveckling
• Möjligheter till karriärutveckling

9) Kan följa arbetarskyddsföreskrifterna.
• Ergonomi i vårdarbetet
• Förebyggande av hotfulla och farliga situationer, identifiering av risker och riskhantering
• Korrekt hantering av vassa instrument
• Strålsäkerhet

Klientcentrering

1) Respekterar klienten/patienten och bemöter hen som en expert på och aktör i hens eget liv.
• Ett mänskligt och respektfullt bemötande
• Klientens/patientens delaktighet och främjande av den
• Stöd till den som deltar i anhörigvård
• Stöd för klientens resurser

2) Kan bemöta sårbara klientgrupper i vårdarbetet.
• Sårbara klientgrupper
• Likabehandling, jämställdhet och icke-diskriminering

3) Kan bemöta klienter/patienter från olika kulturer individuellt.
• Individuellt vårdarbete
• Kulturbakgrunden vid bemötande av och i växelverkan med klienter

Kommunikation och interprofessionalitet

1) Kan kommunicera professionellt.
• Ändamålsenlig och situationsanpassad kommunikation
• Assertivitet i kommunikationen

2) Kan kommunicera genom professionell och vårdrelaterad växelverkan med klienter/patienter av olika ålder och med olika bakgrund, liksom med deras anhöriga.
• Kognitiv och emotionell kommunikationsförmåga
• Växelverkan som respekterar klienten
• Förtroendeingivande och empower-inriktad växelverkan
• Beröring som en del av växelverkan
• Kommunikation med klienter av olika ålder och bakgrund
• Växelverkan med klienten och hens anhöriga för att upprätthålla patientsäkerheten
• Klientorienterad växelverkan

3) Kan kommunicera självständigt och interaktivt på båda de inhemska språken och på ett främmande språk.
• Svenska, finska och ett främmande språk

4) Inser ansvaret för sin egen del och för övriga professionella inom social- och hälsovården, liksom betydelsen av en behärskad och flexibel arbetsfördelning vid genomförandet av en helhetsvård för klienten/patienten.
• Roller och ansvarsområden för professionella inom social- och hälsovården vid vård av klienter i olika skeden av vårdkedjan
• Att arbeta som sakkunnig inom vården

5) Kan arbeta i multiprofessionella arbetsgrupper och verksamhetsmiljöer och i nätverk i enlighet med god medarbetarkompetens.
• Emotionell intelligens i interaktion
• Teamarbete och multiprofessionellt samarbete

Hälsofrämjande

1) Kan tillämpa aktuella forskningsresultat och annan evidens inom hälsofrämjande i klient/patientarbetet.
• Principerna för hälsa och sjukdom
• Folkhälsa, hälsofrämjande och prevention, primärvård
• Norm-, resurs- och informationsstyrning inom hälsofrämjande
• Hälsofrämjandets etik

2) Identifierar hälsorelaterade riskfaktorer hos sina klienter/patienter och kan rikta tidigt stöd till dem som behöver det.
• Relationen mellan levnadsvanor och hälsa
• Förebyggande av olycksfallsrisk och riskbeteende i fråga om levnadsvanor, tidig identifiering och riktat stöd i ett
tidigt skede till dem som behöver det
• Bedömning av funktionsförmågan
• Välbefinnandeanalys vid användning av register- och statistikuppgifter om hälsa

3) Kan planera och genomföra intervention för att främja hälsa och funktionsförmåga för individer och grupper tillsammans med klienter/patienter och
i multiprofessionellt samarbete.
• Evidensbaserat främjande och rehabilitering av hälsan och funktionsförmågan
• Undervisning i hälsofrämjande
• Uppmuntran till sunda levnadsvanor och egenvård genom stöd till förebyggande beteendemönster och engagemang i vården
• Utveckling av hälsan inom samfundet
• Bekämpande av allmänt farliga smittosamma sjukdomar
• Vaccinationer
• Uppföljning och utvärdering av hälsofrämjande

4) Identifierar existerande och nya hot mot hälsan och kan göra dem till en del av hälsofrämjandet för klienterna/patienterna.
• Förutsägande av problem inom hälsa och välfärd
• AI som en möjlighet inom hälsofrämjande

Ledarskap och medarbetarkompetens

1) Kan prioritera sina arbetsuppgifter flexibelt i olika situationer.
• Prioritering och organisering av verksamheten
• Självledarskap och situationsledarskap

2) Kan motivera medlemmarna i sin arbetsgemenskap och kan ge och ta emot respons.
• Att ge och ta emot respons
• Att leda teamet under arbetspasset

3) Kan arbeta kostnadsmedvetet, med beaktande av miljön och i enlighet med principerna för hållbar utveckling.
• Hållbar utveckling
• Användning och återanvändning av material och hantering av materialavfall
• Kostnadsmedvetenhet och ekonomisk verksamhet

4) Kan handleda studie- och arbetskamrater.
• Introduktion
• Mentorskap
• Studerandevägledning

5) Kan utveckla och förändra sitt sätt att arbeta i enlighet med förändringar inom social- och hälsovårdsbranschen.
• Livslångt lärande
• Medarbetarkompetens

Informationsteknik och inspelning

1) Följer dataskydds- och säkerhetskraven inom social- och hälsovårdsbranschen och de bestämmelser som styr dem i fråga om att skapa, använda,
uppbevara och förstöra data.
• Dataskydd och datasäkerhet och lagstiftningen kring dem
• EU:s allmänna dataskyddsförordning och direktiv
• Dataskyddslagen
• Dataskydd och datasäkerhet i olika vårdmiljöer för klienter/patienter
• Processen för kontrollen över klientens hälso- och välmåendedata från datainsamling till delning och nyttjande

2) Registrerar klientens/patientens vårdprocess på ett ändamålsenligt sätt och kan evaluera data som förts in i patientdatabasen med hänsyn till
aktualitet, enhetlighet och kvalitet.
• Vårdprocessen och processen för vårdarbete
• Strukturerade journaldata
• Vikten av att producera data i realtid i klientkontakter
• Evaluering och nyttjande av producerade data
• Evaluering av datakvalitet och dataeffekt

3) Kan använda vårdprocessen i registreringen av vårdarbetet med klienten; bedöma klientens/patientens behov av vård genom att använda
vårdbehovsklassificeringen (SHTaL), planera och genomföra vården genom att använda funktionsklassificeringen inom vårdarbetet (SHToL) och
utvärdera vårdresultatet genom att använda klassificeringen av vårdresultat (SHTuL) samt producera ett sammandrag av vårdarbetet.
• Planering, genomförande och evaluering av klientorienterad vård
• Användning av olika klassificeringar av vård och produktion av fritext
• Klassificeringshelheten FinCC (SHTaL, SHToL, SHTuL)

4) Kan använda informationsteknologi, elektroniska databaser och rapporteringsverktyg inom hälsovården.
• Klient- och patientuppgiftssystem, journaler och styrsystem för verksamheten
• Interaktionskanaler vid distansvård av klienter och inom personalkommunikation
• Teknologisk utrustning för välfärd och hälsa inom klientvården
• Olika rapporteringsverktyg, användning och utnyttjande
• Datalagret för egna uppgifter

5) Följer netiketten, regler och procedurer för e-post och verkar på sociala medier som professionell inom vårdarbete.
• Sociala medier och nättjänster ur en professionells synvinkel
• Trygg användning av elektroniska datatjänster inom hälsovården
• Dataskyddslagstiftningen

Handlednings- och undervisningskompetens och stöd av egenvård

1) Kan evaluera klientens/patientens behov, resurser och sitt eget ansvar vid planering av handledning och egenvård.
• Evaluering av patientens resurser, stöd och pådrivning
• Patientorientering
• Identifiering av personer i behov av mycket service

2) Kan planera, genomföra och evaluera individuell handledning och grupphandledning tillsammans med klienten/patienten och andra sakkunniga.
• Förutsättningarna för att genomföra patienthandledning
• Kunskapsmässig, social och emotionell handledning
• Patientens bakgrundsfaktorer som reglerande faktorer för handledningen
• Digital handledning
• Utveckling av handledningskompetensen

3) Kan använda klient-/patientorienterade undervisnings- och handledningsmetoder.
• Patientorienterat och mångsidigt utnyttjande av handledningsmetoder; muntlig och skriftlig handledning, demonstration, handledning via
telefon och audiovisuella hjälpmedel, grupphandledning och individuell handledning
• Handledning av olika slags patienter

4) Kan evaluera resultaten av handledning tillsammans med klienten/patienten, hens anhöriga och personal inom hälsovården.
• Handledningens effekt, kvalitet och tillräcklighet

5) Kan planera, genomföra och evaluera den handledning som stöder klientens/patientens egenvård med pedagogiska och etiska motiv.
• Lagstiftning som stöder handledning
• Handledningsetik
• Evidensbaserat faktainnehåll i patienthandledning
• Evidensbaserade pedagogiska metoder i klienthandledning

6) Kan stöda klienten/patienten och hens anhöriga att förbinda sig till vården.
• Att förbinda sig till vården och delta i vården av patienten
• Att motivera patienten till egenvård och att förstärka hens känsla av kontroll
• Att handleda klientens anhöriga i att vårda hen och att söka vård
• Att använda interaktion som stöd för klientens egenvård

7) Känner till klientens/patientens vårdstig och känner grunderna för servicehandledning.
• Servicehandledning som process och verksamhetssätt inom vårdarbetet
• Planenlighet och målinriktning i handledningen

Kliniskt vårdarbete

1) Kan svara mot klientens/patientens behov genom att planera, genomföra och evaluera en lämplig och individuell vård i samarbete med klienten/patienten, hens anhöriga och andra professionella inom social- och hälsovården.
• Processen för vårdarbete (definition av behovet, diagnos för vårdarbetet, planering av vårdarbetet, genomförande av intervention och
evaluering av resultaten)
• Kompetens i att använda olika vårdmetoder för att stöda klienten/patienten psykosocialt.
• Metoder för vårdarbete
• Psykosociala metoder

3) Behärskar fakta och kunskap om de mest centrala åtgärderna som behövs inom vårdarbetet som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• De vanligaste åtgärderna inom kliniskt vårdarbete

4) Behärskar fakta och kunskap om de mest centrala diagnostiska undersökningarna som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• De vanligaste diagnostiska undersökningarna inom kliniskt vårdarbete

5) Behärskar principerna för bekämpning av infektioner och kan tillämpa sin kunskap för att i praktiken bekämpa infektioner.
• Mikrobiologi
• Aseptik
• Handhygien och de vanligaste försiktighetsåtgärderna
• Klassificering av försiktighetsåtgärder

6) Kan tillämpa kunskap i anatomi och fysiologi, patofysiologi, tillämpad farmakologi och medicinering vid planering, genomförande och evaluering av
medicinering vid vård av olika sjukdomar.
• Grunderna i farmakologi (farmakokinetik, farmakodynamik och toxikologi)
• De vanligaste läkemedelsgrupperna och deras användningsområden, deras verkningsmekanismer och administreringssätt
• Läkemedlens terapeutiska effekter, biverkningar och interaktioner och mekanismerna för läkemedelsinteraktioner
• Uppföljning av medicineringens effekter. Kontroll, evaluering och dokumentering av detta.
• Medicinering med olika administrationssätt

7) Kan tillämpa kunskap i anatomi och fysiologi, patofysiologi, tillämpad farmakologi och medicinering vid planering, genomförande och evaluering av
trygg medicinering för olika klient-/patientgrupper.
• Tillämpad farmakologi (medicinering för olika patientgrupper, patienter i olika ålder)
• Självmedicinering
• Blodtransfusion
• Medicineringsteknologi
• Läkemedelsräkning

8) Behärskar lagstiftningen och informationsstyrningen som berör medicinering.
• Den rättsliga grunden som styr medicinering
• Sjukskötarens roll, uppgifter och ansvar vid medicinering
• Medicineringsplan

9) Besitter kunskap om människokroppens organsystem, dess uppbyggnad, funktion och reglering och deras bakgrundsfaktorer.
• Människans anatomi och fysiologi

10) Förstår mekanismerna bakom sjukdomars uppkomst och de förändringar de leder till i organismen.
• Patologi och patofysiologi

11) Kan tillämpa närings- och vårdrekommendationer riktade till olika ålders- och målgrupper för att förebygga och vårda folksjukdomar.
• Nationella näringsrekommendationer riktade till olika åldersgrupper
• Tillämpning av innehållet i näringsrekommendationerna så att det lämpar sig för patientens/klientens vardagliga diet och måltider
• Genomförande av kostbehandling och förebyggande kostrådgivning

12) Kan integrera kostbehandling och kostrådgivning som en del av ett holistiskt vårdarbete tillsammans med ett multiprofessionellt expertnätverk.
• Betydelsen av kostbehandling och att den genomförs planenligt i vården av en klient/patient
• Identifiering av behov av kostbehandling
• De vanligaste specialdieterna
• Evaluering av klientens/patientens behov av energi och näringsämnen

13) Kan evaluera klientens/patientens näringsstatus och identifiera klienter/patienter med risk för undernäring.
• Viktuppföljningsinformation som en del av helhetsvården
• Test som mäter näringsstatus, hur resultaten av dem ska tolkas och tillämpas i vården
• Patientens näringsintag, uppföljning av mat- och vätskeintag och evaluering av individuella behov
• Individuell evaluering av energi- och proteinbehov och av näringstillskott och skyddsnäringsämnen

14) Behärskar grunderna i sårvård och kan tillämpa sin kunskap vid vård av kroniska sår
• Hudens uppbyggnad, funktion och blodcirkulation och läkningsprocessen för sår
• Olika typer av kroniska sår
• Sårens etiologi och förebyggande av sår
• Lokal sårvård, sårläkning och evaluering av läkningen

15) Kan identifiera, evaluera och vårda klientens/patientens smärta
• Smärtmekanismer
• Identifiering av smärta
• Evaluering av smärta och användning av olika smärtmätare
• Smärtlindringsmetoder (icke medicinska och medicinska)

16) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala inremedicinska sjukdomarna.
• De vanligaste inremedicinska sjukdomarna (allmänmedicin och medicinska specialiteter)

17) Behärskar de mest centrala åtgärderna och metoderna för vård av patienter med inremedicinska sjukdomar.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av patienter med inremedicinska sjukdomar

18) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala cancersjukdomarna.
• De vanligaste cancersjukdomarna

19) Behärskar de mest centrala åtgärderna för vård av cancerpatienter.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av cancerpatienter

20) Kan i sitt vårdarbete i de olika skedena av vårdprocessen för en perioperativ patient tillämpa sin kunskap om de vanligaste sjukdomarna som
kräver kirurgisk vård.
• De vanligaste sjukdomarna som sköts kirurgiskt (kirurgi och kirurgiska specialiteter)
• Pre-, intra- och postoperativt vårdarbete

21) Behärskar de mest centrala åtgärderna och vårdmetoderna för patienter i perioperativ vård.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av patienter i perioperativ vård

22) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala sjukdomarna hos barn och unga.
• Barnavård och barnsjukdomar
• Åtgärder och metoder som används vid vård av barn och unga

23) Behärskar principerna för familjevård och kan tillämpa principerna för den.
• Familjevård och principerna för den

24) Kan främja klientens och patientens sexuella hälsa
• Främjande av sexuell hälsa

25) Förstår hur en graviditet, förlossning och barnsängstid normalt förlöper och uppföljs.
• En normal graviditet, förlossning och barnsängstid

26) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sina kunskaper om de mest centrala mentala störningarna och psykiatriska sjukdomarna.
• De vanligaste mentala störningarna och psykiatriska sjukdomarna

27) Behärskar de centrala vårdmetoderna som används vid vård av mentala störningar och psykiatriska sjukdomar.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av mentala störningar och psykiatriska sjukdomar

28) Behärskar de centrala vårdmetoderna som används inom missbrukarvården och vid tidig intervention.
• Alkohol och surrogatalkohol, blandad användning, tobak, droger
• Metoder för missbrukarvård och tidig intervention
• Prevention av droganvändning och behandling av negativa verkningar, hälsorisker och problem
• Mini-intervention

29) Kan stöda människor i akut kris.
• Akut kris och krishantering

30) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om förändringar relaterade till människans åldrande.
• Åldringsvård och geriatri
• Förändringar relaterade till åldrande

31) Behärskar de vårdmetoder som används för att evaluera äldre människors hälsa, funktionsförmåga och resurser liksom för att upprätthålla dessa.
• Evaluering av funktionsförmåga och resurser
• Riskfaktorer som förutsäger en avtagande funktionsförmåga
• Geroteknologi

32) Kan vid vården av minnessjuka tillämpa sin kunskap om minnessjukdomar, vård av minnessjuka och olika tillgängliga tjänster.
• Minnessjukdomar
• Vård av minnessjuka

33) Kan i vården av personer med funktionsnedsättning eller handikapp tillämpa sin kunskap om de mest centrala funktionsnedsättningarna och handikappen.
• De vanligaste funktionsnedsättningarna
• Invalidisering
• Metoder som används inom handikappvården
• Stöd för personer med funktionsnedsättning eller handikapp

34) Kan identifiera behovet av palliativ vård eller terminalvård hos patienter.
• Palliativ vård och terminalvård; centrala begrepp, värderingar och principer
• Identifiering av behov av palliativ vård eller terminalvård
• Bemötande av en obotligt sjuk patient
• Sjukskötaren i palliativt vårdarbete och i terminalvården

35) Kan göra upp en plan för vård i livets slutskede tillsammans med patienten och hens anhöriga, den vårdande läkaren och det övriga multiprofessionella teamet.
• Palliativ vård och terminalvård; juridiska utgångspunkter
• De centrala frågorna i en plan för vård i livets slutskede, vårdvilja

36) Kan ge symtomstyrd och mänsklig palliativ vård och terminalvård.
• Lidande och vård av de symtom det förorsakar
• Smärtlindring

37) Kan bemöta och vårda en döende patient och stöda hens anhöriga.
• Bemötande av en döende patient och hens anhöriga
• Kännedom och förutsägande av förändringar i kommunikationen förorsakade av sjukdom
• Existentiellt stöd
• Psykosocialt stöd
• Tecken på en annalkande död
• Stöd till och beaktande av anhöriga

38) Kan använda olika metoder för att stöda patientens och hens anhörigas psykosociala och övertygelsebaserade behov.
• Identifiering av behov av mentalt stöd
• Sakkunnighjälp och arrangerande av sådant

39) Kan evaluera vårdbehovet för en patient i behov av akut vård.
• ABCDE
• Evaluering av behov av akut vård

40) Kan systematiskt bedöma behovet av omedelbar vård och agera i situationer som kräver omedelbar vård liksom i nödsituationer.
• NEWS
• PEWS
• Agerande i situationer där akut vård krävs liksom i nödsituationer
• PPE+D
• Avancerad hjärt-lungräddning

41) Kan självständigt påbörja de omedelbara räddningsåtgärderna och utföra åtgärderna i kris- och katastrofsituationer.
• Agerande i olyckssituationer
• Kris- och katastrofsituationer
• Agerande vid en kemikalisk olycka, biologisk risk-, eller en strålnings- eller kärnolycka

Evidensbaserat handlande, nyttjande av forskningsresultat och beslutfattande

1) Förstår att sjukskötararbetet baserar sig på evidens och förbinder sig att genomföra det.
• Evidensbaserad verksamhet
• Sjukskötarens roll i den evidensbaserade verksamheten

2) Kan tryggt och pålitligt planera, förverkliga och evaluera evidensbaserat vårdarbete.
• Planering, förverkligande och evaluering av evidensbaserat vårdarbete
• Vårdvetenskaplig kunskap som grund för vårdarbetet

3) Är delaktig i utvecklandet av evidensbaserad praxis i sitt eget arbete
• Identifiering och kritisk evaluering av verksamhetspraxis
• Enhetlig praxis

4) Behärskar informationssökning i de vanligaste databaserna inom vårdvetenskap och kan läsa och kritiskt evaluera vetenskapliga publikationer.
• Användning av de vanligaste databaserna inom vårdvetenskap
• Läsning av vetenskapliga publikationer och kritisk evaluering av dem

5) Har förmågan att fatta kliniska beslut baserade på evidens
• Kritiskt tänkande
• Sammandrag av evidens, systematiska översikter, vårdrekommendationer
• Betydelsen av evidensgradering i kliniskt beslutsfattande
• Implementering av evidensbaserad verksamhet i klinisk praxis

6) Kan utnyttja vetenskapliga fakta i kliniskt beslutsfattande
• Vårdrekommendationer och enhetlig praxis i kliniskt vårdarbete

Företagande och utveckling

1) Förstår idén med internt entreprenörskap och förbinder sig till att följa det i sitt arbete.
• Internt entreprenörskap

2) Besitter grundförutsättningarna för att verka som en självständig företagare i branschen.
• Sjukskötaren som företagare

3) Behärskar principerna för kostnadsmedvetenhet inom sitt eget uppgiftsområde och arbetar ekonomiskt.
• Kostnadsmedvetenhet
• Ekonomiskt arbetssätt

4) Kan tillsammans med sin arbetsgemenskap genom reflektion identifiera utvecklingsområden och behov av förändring i sitt eget arbete.
• Reflektion som ett redskap för att identifiera utvecklingsbehov i sitt eget arbete
• Utveckling av eget arbete genom yrkesmässig utveckling

5) Kan som medlem i en grupp delta i utvecklings-, innovations- och forskningsprocesser.
• Projekthantering
• Innovationer och kvalitetsförbättring i vårdarbetet
• Forskningsmetoder

Kvalitetssäkring

1) Evaluerar kvaliteten på vården för att utveckla vården av klienter/patienter liksom sitt eget arbete.
• Lagar, förordningar och informationsstyrning som styr kvalitetsstyrningen
• Evaluering av kvaliteten på vårdarbetet
• Mätare för och uppföljning av kvalitet och effect

2) Deltar i kvalitetssäkringen för vårdarbetet som medlem i arbetsgemenskapen.
• Organisationens vårdfilosofi
• Servicekvalitet och kundnöjdhet
• Identifiering av utvecklings- och forskningsobjekt i vårdarbetet

3) Förstår vilken inverkan hens eget arbete har på organisationens kvalitet.
• Ansvar för sitt eget arbete

4) Förstår användningen av rapporter om patientsäkerhet som en del av organisationens kvalitetsövervakning.
• Farosituationer, rapportering om dem och utnyttjande av resultat
• Patientsäkerhetsrapporter som en del av kvaliteten

Servicesystemet inom social- och hälsovården

1) Förstår hur social- och hälsovården är organiserad, hur dess tjänster produceras och organiseras liksom hur styrningen och övervakningen fungerar i Finland.
• Lagstiftning och annan styrning inom tjänsteproduktionen
• Aktuella åtgärdsprogram inom social- och hälsovården
• Kvalitet och effekt vid organisering av och handledning till tjänster
• Uppskattning av behovet av tjänster och uppföljning av handledning till tjänster
• Tillgänglighet till klient- och patientuppgifter och systemen för verksamhetsstyrning som arbetsredskap för servicehandledning

2) Förstår de olika verksamhets- och serviceenheternas uppgifter som en del av vård- och servicekedjan.
• Olika producenter av hälso- och socialtjänster och deras samverkan
• Samarbetet mellan kommunens olika sektorer i fråga om serviceproduktion

3) Förstår sin egen roll för uppbyggandet av organisationens rykte, brand och image och för skapandet av klientens tjänsteupplevelse.
• Bedömning av klientens behov av service
• Ansvar för kontinuiteten i vården av patienter i enlighet med den egna arbetsbeskrivningen.
• Erbjudande av tjänster vid rätt tidpunkt och i närheten av klienten
• Information till klienter om olika tjänster och handledning i valsituationer
• Patientsäkerhet som en del av en lyckad servicekedja och en lyckad serviceupplevelse
• Identifiering av missförhållanden i vårdprocessen

4) Kan utnyttja elektroniska tjänster som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• Digitala och elektroniska tjänster.

5) Kan arbeta i verksamhetsmiljöer som förändras och ge servicehandledning.
• Hälsoteknologi
• Centraliserad klient- och servicehandledning
• Närståendevård och stöd till dem som vårdar anhöriga
• Sociala medier i vården

Patient- och klientsäkerhet

1) Behärskar den centrala kunskapsbasen för patient- och klientsäkerhet
• Lagstiftningen om patientsäkerhet
• Säkring av patientsäkerheten
• Inverkan på patientsäkerheten av systemen för vård av patienter och systemens komplexitet
• Delområden inom patientsäkerheten: utrustning, vård, vårdmetoder, mediciner och medicinering
• Patientsäkerhetskultur
• Strålsäkerhet

2) Kan främja patientsäkerheten och förebygga risksituationer i alla skeden av vårdprocessen för patienten.
• Effektivt team-arbete för att säkra patientsäkerheten
• Systematiskt arbete för att garantera patientsäkerheten
• Förebyggande av risksituationer i vården
• Att engagera och göra patienter och vårdpersonal delaktiga i främjandet av patientsäkerheten
• Mänskliga faktorer som en risk för patientsäkerheten
• Stresshanteringsförmåga
• Att lära sig av tidigare fel för att förebygga skada
• Öppen behandling av fel som inträffat

3) Kan kommunicera tydligt för att trygga patientsäkerheten.
• Strukturerad rapportering (ISBAR)

4) Kan agera omedelbart på det sätt som krävs i en risksituation.
• Agerande i en risksituation enligt det behov situationen medför
• Intervention i risksituationer som hotar patientsäkerheten

5) Kan identifiera potentiella risksituationer och göra en anmälan om risksituationen.
• Skyldighet att anmäla risksituationer
• Identifiering av risksituationer
• Att göra en anmälan om en risksituation

6) Förstår processen för hur behandlingen av anmälningar om risksituationer går till.
• Processen för behandling av anmälningar om risksituationer

SISÄLTÖJEN LÄHTEET

Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2013. Saatavilla: www.hotus.fi.

Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Andre, B., Nøst, T., Frigstad, S. & Sjøvold, E. 2017. Journal of Clinical Nursing 26 (7/8), 956-963.

Blakey, E.P. & Aveyard, H. 2017. Student nurses’ competence in sexual health care: A literature review. Journal of Clinical Nursing 26 (23-24), 3906-3916.

Blazun, H., Kokol, P. & Vosner, J. 2015. Research literature production on nursing competences from 1981 till 2012: A bibliometric snapshot. Nurse Education Today 35, 673-679.

Castren, M., Mäkinen, M., Nilsson, J. & Lindstrom, V. 2017. The effects of interprofessional education – self-reported professional competence among prehospital emergency care nursing students on the point of graduation – a cross-sectional study. International Emergency Nursing 32, 50–55.

Chenot, T.M & Daniel, L.G. 2010. Frameworks for Patient Safety in the Nursing Curriculum. Journal of Nursing Education 49(10), 560-568.

Clarke, N. M. 2014. A person-centred enquiry into the teaching and learning experiences of reflection and reflective practice. Nurse Education Today 34 (9), 1219-1224.

Cleary, M., Visentin, D., West, S., Lopez, V. & Kornhaber, R. 2018. Promoting emotional intelligence and resilience in undergraduate nursing students: An integrative review. Nurse Education Today 68, 112–120.

Doherty, C., Landry, H., Pate, B. & Reid, H. 2016 Impact of Communication Competency Training on Nursing Students’ Self-advocacy Skills. Nurse Educator 41(5), 252-255.

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Ehrenberg, A., Gustafsson, P., Wallin, L., Boström, A-M. & Rudman, A. 2016. New Graduate Nurses’ Developmental Trajectories for Capability Beliefs Concerning Core Competencies for Healthcare Professionals: A National Cohort Study on Patient-Centered Care, Teamwork, Evidence-based Practice. Worldviews on Evidence-Based Nursing 13:6, 454-462.

Einhellig, K., Hummel, F. & Gryskiewicz, C. 2015. The power of affective learning strategies on social justice development in nursing education. Journal of Nursing Education and Practice 5(1), 121-126.

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2011. Minimum Nursing Competencies. Working Document.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2015. EFN Competency Framework. EFN Guideline to implement Article 31 into national nurses’ education programmes. European Federation of Nurses Associations. Brussels, Belgium. Saatavissa: http://www.efnweb.be/wp-content/uploads/EFN-Competency-Framework-19-05-2015.pdf

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=PT

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32013L0055

Euroopan Komissio 2016a. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02016R0679-20160504&from=FI

Euroopan Komissio 2016b. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L0680&from=FI

European Patients Forum (EPF) 2018a. Impact Report. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/library/impact-report/epfimpactreport_2018.pdf

European Patients Forum (EPF) 2018b. Proposal Regarding the Development of Key Competencies for Patients, Families and Carers in Patient Safety. European Patients Forum. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/policy/patientssafety/epf-patient-safety—proposal.pdf

Euroopan yhteisöt. 2009. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg. Saatavissa: https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

ETENE. 2000. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE-julkaisuja I. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

Evira 2010a. Ikääntyneen ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/

Evira 2010b. Ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf

Evira 2014. Suomalaiset ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

Flinkman, M., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Jeon, Y., Kuokkanen, L. & Meretoja, R. 2017. Nurse Competence Scale: a systematic and psychometric review. Journal of Advanced Nursing 73 (5), 1035-1050.

Foster, K., Fethney, J., McKenzie, H., Fisher, M., Harkness, E. & Kozlowski, D. 2017.

Emotional intelligence increases over time: A longitudinal study of Australian preregistration nursing students. Nurse Education Today 55, 65–70.

Fuentes-Pumarola, C., Ballester-Ferrando, D., Gelabert-Vilella, S., Bosch-Farré, C., Malagón-Aguilera, M.C., Rascón-Hernán, C., Bonmatí-Tomás, A., Fernandez-Peña, R. 2016. Nursing student and professor perceptions and assessments of the achievement of practicum competencies: A mixed method approach. Nurse Education Today 45, 199-205.

Gardulf, A., Nilsson, J., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M. & Lindholm, C. 2016. The Nurse Professional Competence (NPC) Scale: Self-reported competence among nursing students on the point of graduation. Nurse Education Today 36, 165–171.

Gardulf, A., Florin, J.,Carlsson,M; Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordsröm,G., Theander,K., Wilde-Larsson, B. & Nilsson, J. 2019.The nurse professional competence (NPC) scale: A tool that can be used in national and international assessments of nursing education programmes. Nordic Journal of Nursing Research. doi:10.1177/2057158518824530

Helminen, K. 2017. Nursing students’ final assessment in clinical practice. Perceptions of teachers, students and mentors. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 403. Kuopio.

Hotus. 2019. Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Saatavissa: http://www.hotus.fi/hotus-fi/yhtenaisten-kaytantojen-kehittamisen-malli

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Hyppönen, H., Lääveri, T., Hahtela, N., Suutarla, A., Sillanpää, K., Kinnunen, U-M., Ahonen, O., Rajalahti, E., Kaipio, J., Heponiemi, T., Saranto, K. 2018. Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot     potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (1), 30-59.

Hyppönen, H., Pentala-Nikulainen, O. & Aalto, A-M. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. THL raportti 3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4

Iglesias-Parra, M. R., García-Guerrero, A., García-Mayor, S., Kaknani-Uttumchandani, S., León-Campos, Á., Morales-Asencio, J. M. 2015. Design of a Competency Evaluation Model for Clinical Nursing Practicum, Based on Standardized Language Systems: Psychometric Validation Study. Journal of Nursing Scholarship 47 (4), 371-376.

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

International Council of Nurses 2003. ICN Framework of Competencies for the Generalist Nurse. Saatavissa: https://siga-fsia.ch/files/user_upload/08_ICN_Framework_for_the_nurse_specialist.pdf

Jokinen, T. & Virkkunen, H. (toim.) 2018. Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavissa: https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018.pdf/0e08fabe-0a4a-4311-9260-463648b3b7e2

Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf/81ebc84d-3636-4314-a2d5-a223b38d30d4?version=1.0

Jukema, J. S., Harps-Timmerman, A., Stoopendaal, A., Smits, A. H. M. 2015. A care improvement program acting as a powerful learning environment to support nursing students learning facilitation competencies. Nurse Education in Practice 15 (6), 457-462.

Jones, A,D. 2013. The impact of integrating Quality and Safety Education for Nurses’ safety competency in first-year associate degree nursing students. Teaching and Learning in Nursing 8, 140-146.

Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Meretoja R, Katajisto J, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L & Suhonen R 2016. Congruence between graduating nursing students’ self-assessments and mentors’ assessments of students’ nurse competence. Collegian: The Australian Journal of Nursing Practice, Scholarship & Research 23 (3), 303-312.

Kajander-Unkuri, S., Meretoja, R., Katajisto, J., Saarikoski, M., Salminen, L., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014a. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 34 (5), 795-801.

Kajander-Unkuri, S., Suhonen, R., Katajisto, J., Meretoja, R., Saarikoski, M., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2014b. Self-assessed level of nursing skills of graduating nursing students and related factors. Journal of Nursing Education and Practice 4(12), 51-64.

Kangasniemi M., Hippi, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, S. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Kaya, H., Şenyuva, E. & Bodur, G. 2017. Developing critical thinking disposition and

emotional intelligence of nursing students: a longitudinal research. Nurse Education Today 48, 72–77.

Keliakia- Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kielo, E., Suhonen, R., Salminen, L. & Stolt, M. 2019. Competence areas for registered nurses and podiatrists in chronic would care, and their role in wound care practice. Journal of Clinical Nursing 2019 Jul 11. doi: 10.1111/jocn.14991.

King-Shier, K. 2018. Ethnocultural influences in how people prefer to obtain and receive health information. Journal of Clinical Nursing 27(7-8), e1519-e1528.

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 14.10.2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 – 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kulju, K., Stolt, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2016. Ethical competence: A concept analysis. Nursing Ethics 23 (4), 401–412.

Kuokkanen, L., Leino-kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly Graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing, 1-8.

Kuusisto-Niemi, S., Ryhänen, M., Hyppönen, H. 2018. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2018. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136112/URN_ISBN_978-952-343-044-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuusisto A. 2018. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen sähköisen hoitotyön yhteenvedon avulla Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista L 1992/785. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laki sähköisen viestinnän palveluista L 2014/917. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L 1994/559. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Langari, M. N. M., Tella, S., Smith, N-J., Turunen, H. 2017. Self-assessment of patient safety competence: a questionnaire survey of final year British and Finnish pre-registration nursing students. International Journal of Caring Sciences 19 (3), 1212-1223.

Lanz, J. & Bruk-Lee, V. 2017. Resilience as a moderator of the indirect effects of conflict and workload on job outcomes among nurses. Journal of Advanced Nursing 73 (12), 2973–2986.

Lewis, G., Neville, C. & Ashkanasy, N. 2017. Emotional intelligence and affective events in nurse education: A narrative review. Nurse Education Today 53, 34–40.

Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Liljamo, P. 2018. Kliinisen ja hallinnollisen hoitotiedon vastaavuus: hoitoisuustiedon luotettavuus ja rakenteisen hoitokertomustiedon toisiokäytön mahdollisuudet hoitoisuuden määrittämisessä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.

Liljamo, P., Kinnunen, U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90804/FinCC-luokituskokonaisuuden%20opas_korjattu%20liitteen%C3%A4%20olevaa%20SHToL-luokitusta.pdf?sequence=1

Liljamo P., Kinnunen U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/90804

Linturi R., Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Lipponen K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto. D Medica 1236.

Lor, M. & Bowers, B. 2014. Evaluating Teaching Techniques in the Hmong Breast and Cervical Cancer Health Awareness Project. Journal of Cancer Education 29(2), 358–365.

Mattila, E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1107.

Melender, H-L., Mattila, L-R., Häggman-Laitila A. 2016. A systematic review on educational interventions for learning and implementing evidence-based practice in nursing education: The state of evidence. Nordic Journal of Nursing Research 36 (1), 3-12.

Melkas, T. 2010. Kunnat terveyden edistäjinä. Teoksessa: Ståhl, T., Rimpelä, A. (toim.). Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, pp. 45-53.

Moe, A., Brataas V. & Ingstad K. 2017. Patient influence in home-based reablement for older persons: qualitative research. BMC Health Services Research 17, 736-746.

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Mykkänen M. 2019. Tietorakenteet hoitotietojen käsittelyssä ja potilastiedon toisiokäytössä. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Mäkisalo-Ropponen, M. 2014. Yksilön vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Teoksessa: Työhyvinvoinnin keinot – Hoitotyön vuosikirja 2014. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Fioca Oy, Helsinki. 108-124.

Nilsson, J., Johansson, E., Egmar, A.-C., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordstrom, G., Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M. & Gardulf, A. 2014. Development and validation of a new tool measuring nurses self-reported professional competence—The nurse professional competence (NPC) Scale. Nurse Education Today 34 (4), 574-580.

Nilsson, J., Engström M., Florin, J., Gardulf, A. & Carlsson, M. 2018. A short version of the nurse professional competence scale for measuring nurses’ self-reported competence. Nurse Education Today 36, 233–239.

Numminen, O., Leino-Kilpi, H., Isoaho, H. & Meretoja, R. Newly graduated nurses’ occupational commitment and its associations with professional competence and work-related factors. Journal of Clinical Nursing 25(1/2), 117-126.

Nygårdh, A., Sherwood, G., Sandberg, T., Rehne, J. & Knutsson, S. 2017. The visibility of QSEN competencies in clinical assessment tools in Swedish. Nurse Education Today 59, 110-117.

O´Harra, P. 2014. In: Nursing students’ lived experiences in learning communication skills in a theater class taught by theater faculty, 2014.D.Ed. 159 p-159 p. 1p. (Doctoral Dissertation – research)

Opetushallitus 2010. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. Osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf

Pagano, M., O’Shea, E., Campbell, S., Currie, L., Chamberlin, E. & Pates, C. 2015. Validating the Health Communication Assessment Tool (HCAT). Clinical simulation in Nursing 11 (9), 402-410.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P., Keränen, N., Haverinen, J. 2018.Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. STM raportti 5. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-108-9

Ruesch, A. 2015. Registered nurses’ knowledge of hearing impairment and effective communication strategies when caring for a hearing impaired patient. Registered Nurses’ Knowledge of Hearing Impairment & Effective Communication Strategies When Caring for a Hearing Impaired Patient 1.

Ruggiano, N., Shtompel, N., Whiteman, K. & Sias, K. 2017. Influences of transportation on health decision-making and self-management behaviors among older adults with chronic conditions. Behavioral Medicine 43 (1), 61–70.

Ruokavirasto 2019. Erityisruokavaliot. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/erityisruokavaliot/

Sairaanhoitajaliitto 2014. Sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet/

Sairaanhoitajaliitto 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Sairaanhoitajaliitto 2018a. NEWS – Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sairaanhoitajaliitto 2018b. PEWS- Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/pews-lasten-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sanchez, J., Leal Costa, C. & Díaz Agea, J. 2018 Ensuring relational competency in critical care: Importance of nursing students’ communication skills. Intensive and Critical Care Nursing 44, 85–91.

Saranto, K., Kivekäs, E., Palojoki, S., Kinnunen, U-M., Sjöblom, O. & Suomi, R. 2018. Tiedonkulun vaikutus SOTE- palvelujen maineeseen. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tiedonkulun-vaikutus-sote-palvelujen-maineeseen_julkaisu016.pdf

Sirkka, A. (ed.) 2018. From big data to my health – data analytics as a tool for human-driven well-being. Sitra studies 141. Helsinki. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/big-data-myhealth/

Sinervo, T., Tynkkynen, L. & Vehko, T. 2016. Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. THL raportti 16. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131276/URN_ISBN_978-952-302-732-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Slatyer, S., Cramer, J., Pugh, J. & Twigg, D. 2016. Barriers and enablers to retention of aboriginal diploma of nursing students in Western Australia: An exploratory descriptive study. Nurse Education Today 42, 17–22.

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71949/URN%3ANBN%3Afi-fe201504225791.pdf?sequence=1

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017b. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki. Saatavissa: https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3963-9

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2018. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa – kirjallisuuskatsaus. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160531/04_18_TH_kirjallisuuskatsaus_web_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 18. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Suhonen, R. & Stolt, M. Asiakaskeskeisyys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:78/2017. Turku. 22-36.

Sullivan, A. E. 2012. Critical thinking in clinical nurse education: application of Paul’s model of critical thinking. Nurse Education in Practice 12 (6), 322-327.

Sulosaari, V. 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – ser D osa – tom 1232. Medica – Odontologica. Turku.

Suomen Punainen Risti. Toiminta tapahtumapaikalla. Saatavissa: https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/toiminta-tapahtumapaikalla

Säteilylaki. 2018/859. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

Tartuntatautilaki. 2016/122. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

Tietosuojalaki. 2018/1050. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018a. Finger-tutkimushanke. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018b. Tavanomaiset varotoimet. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/ohjeita-terveydenhuollolle/tavanomaiset-varotoimet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018c. Varotoimiluokat. Saatavissa: https://thl.fi/documents/533963/1721898/Varotoimet_05092018.pdf/a4d70b1b-fe4d-4cbe-a2f7-9566941f160e

Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M., Florin, J., Gardulf, A., Johansson, E., Lindholm, C., Nordstrom, G. & Nilsson, J. 2016. Adjusting to future demands in healthcare – the impact of curriculum changes on nursing students’ self-reported professional competence. Nurse Education Today 37, 178–183.

Theander, K., Wilde-Larsson, B. & Gardulf, A., 2016. Disaster nursing: Self-reported competence of nursing students and registered nurses, with focus on their readiness to manage violence, serious events and disasters. Nurse Education in Practice 17, 102-108.

Tommasini, C., Dobrowolska, B., Zarzycka. D., Bacatum, C., Bruun, AM., Korsath, D., Roel, S., Jansen, M.B., Milling, T., Deschamps, A., Mantzoukas, S., Mantzouka, C. & Palese, A. 2017. Competence evaluation processes for nursing students abroad: Findings from an international case study. Nurse Education Today 51, 41-47.

Tuomela, K., Heikkilä, K., Haapanen, H., Kortekangas-Savolainen, O. & Salminen, L. 2017. Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa. Hoitotiede 29 (4), 264-275.

Tuominen, M., Nyqvist, L., Korja, R., Heikkinen, K. Kortekangas-Savolainen, O., Salminen, L. 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät koulutustarpeet. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A: 78/2017. Turku. 108-126.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Työturvallisuuslaki. L 2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Ulfvarson, J. & Oxelmark, L. 2012. Developing an assessment tool for intended learning outcomes in clinical practice for nursing students. Nurse Education Today 32 (6), 703-708.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista A 1129/2014. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttienaiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130317

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (120/2017). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Viestintävirasto 2019. Tietoturvaohjeet. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet

Van den Bulcke, B., Vyt, A., Vanheule, S., Hoste, E., Decruyenaere, J. & Benoit, D. 2016. The perceived quality of interprofessional teamwork in an intensive care unit: A single centre intervention study. Journal of interprofessional care 30 (3), 301–308.

Wangensteen, S., Johansson I.S., Björkström, M.E & Nordström, G. 2012. Newly graduated nurses’ perception of competence and possible predictors: a cross-sectional survey. Journal of Professional Nursing, 28 (3), 170-81.

Wangensteen, S., Johansson, I. & Nordström, G. 2015. Nurse Competence Scale — Psychometric testing in a Norwegian context. Nurse Education in Practice 15 (1), 22-29.

Wehner, S., Saiz, Y., Woodard, H. & Garcia, D. 2016. Avoiding same-day cystoscopy cancellations by veterans: Nurse-led education improved efficiency for cystoscopy in VA urology clinics. Urologic Nursing 36 (6), 275-281.

Wilskman K & Lähteenmäki M. 2010. Informaatio-ohjaus ja THL. Yhteiskuntapolitiikka 75 (4), 400-410. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117746

WHO 2009. Global standards for the initial education of professional nurses and midwifes Geneva, Switzerland. Saatavissa: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/hrh_global_standards_education.pdf

WHO 2013. WHO recommendations on postnatal care of the mother and newborn. World health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/97603/9789241506649_eng.pdf;jsessionid=9E4B21D126CB834C52FFA1D7CE486200?sequence=1

WHO 2018a. An Overview of the WHO Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. World Health Organization. Saatavissa: http://www.who.int/patientsafety/education/curriculum/PSP_Curriculum_fact_sheet-Overview.pdf?ua=1

WHO 2018b. WHO recommendations: intrapartum care for a positive childbirth experience. World Health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/260178/9789241550215-eng.pdf?sequence=1

WHO 2018c. WHO Definition of Palliative Care. Saatavissa: https://www.who.int/cancer/palliative/definition/en/

Yli-Uotila, T., Kaunonen, M., Pylkkänen, L. & Suominen, T. 2016. Facilitators and barriers for electronic social support. Scandinavian Journal of Caring Science 30, 547–556.

Yuksel, C. & Unver, V. 2016. Use of simulated patient method to teach communication with deaf patients in the emergency department. Clinical simulation in Nursing 12 (7), 281–289.

Terveysalan muutokset, muun muassa digitalisaation kasvu ja tuleva sote uudistus, laajentavat sairaanhoitajan työnkuvaa ja edellyttävät alan osaamiskuvausten päivittämistä. Juuri käynnistynyt Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen (yleSHarviointi) hanke auttaa varmistamaan, että sairaanhoitajan työssä edellytettävä osaaminen on myös tulevaisuudessa riittävää.

Hankkeessa kehitetään kahta päätuotetta: Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmät ja Yleissairaanhoitajan 180 op ammatillisen perusosaamisen arviointimenetelmät (valtakunnallinen koe). Kehitetyt ohjaus- ja arviointimenetelmät toteutetaan pääosin digitaalisesti, jotta ne ovat helposti terveysalan ammattilaisten saatavilla.

Tuotteet tekevät näkyväksi sairaanhoitajan perusosaamisen ja siten edistävät opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään sekä osaamisen kehittämistä edelleen eri koulutustasoilla, kuten YAMK -tutkinnoissa ja erikoistumiskoulutuksissa. Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmiä käytetään koko koulutuksen ajan ohjaamaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä eri oppimisympäristöissä mm. taitopajoissa, simulaatioissa, verkkoympäristöissä ja harjoittelussa. Menetelmät mahdollistavat opintojen nopeuttamisen henkilökohtaisen edistymisen ja esimerkiksi aiemman koulutuksen ja työkokemuksen avulla saavutetun osaamisen tunnistamisen mukaisesti. Uusien menetelmien avulla tuetaan myös monimuotoista, esimerkiksi kesällä ja kv-vaihdossa, tapahtuvaa oppimista.

Hankkeen toimintaedellytykset ovat hyvät, sillä hankkeella on realistinen ja kustannustehokas suunnitelma johtamisesta, hankeosapuolten työnjaosta, vastuista, yhteistyöstä, tulosten soveltamisesta ja levittämisestä. Ohjauksen ja arvioinnin kehittämisessä hyödynnetään kansainvälistä ja kotimaista tutkimustietoa sekä aikaisempien hankkeiden tuottamia hyviä käytänteitä ja toimintamalleja. Osaamisverkoston ja julkaisujen avulla hankkeessa levitetään tuotettuja innovatiivisia toimintamalleja työelämään ja kansainvälisesti ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostolle.

Hanke saa rahoitusta OKM opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksena. Hankkeessa tehdään yhteistyötä muiden kärkihankerahoitusta saavien lääketieteen ja sosiaali- ja terveysalan hankkeiden kanssa [SOTE PEDA 24/7, Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen, Palliatiivisen hoitotyön ja lääketieteen koulutuksen monialainen ja työelämälähtöinen kehittäminen, MEDigi -Lääketieteen alojen opetuksen digitoiminen ja harmonisointi, Joustavia polkuja kohti työelämää – Bio- ja lääkealan koulutusyhteistyön kehittäminen (Jobitti)].

 

Hankkeen hyödyt ja vaikutukset

Hanke vahvistaa suomalaista sairaanhoitajakoulutuksen laatua sekä yhdenmukaisuutta ja tuottaa potilaille aikaisempaa turvallisempaa hoitoa. Valtakunnalliset osaamisvaatimukset juurrutetaan sairaanhoitajatutkinnon vuoden 2020 opetussuunnitelmiin ja siitä eteenpäin myös täydennyskoulutusohjelmiin. Hanke tuottaa sairaanhoitajaopiskelijan osaamisen arvioinnin menetelmiä, joista hyötyvät potilaiden lisäksi muun muassa sairaanhoitajakoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja niiden opettajat, alan opiskelijat, työelämä sekä toiset sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmat.

Hankkeessa kehitettävillä ohjaus- ja arviointimenetelmillä voidaan varmistaa Suomessa rekisteröitävän sairaanhoitajan riittävä ammatillinen perusosaaminen koulutuksen aikana. Näin voidaan varmistaa tasalaatuinen ja riittävä tutkinnon tuottama osaaminen riippumatta koulutuksen tarjoamasta ammattikorkeakoulusta. Arviointimenetelmien käyttö tuottaa myös tietoa, jonka avulla voidaan verrata eri amkien opiskelijoiden osaamista ja kehittää opetusta aikaisempaa laadukkaammaksi. Arviointimenetelmät tehostavat opettajan työtä muun muassa auttamalla käyttämään uusia menetelmiä sekä hyödyntämään verkostoja ja erilaisia oppimisympäristöjä. Lisäksi edistetään ammattikorkeakoulujen alakohtaista yhteistyötä ja avointa toimintakulttuuria luomalla edellytykset hyville opetus- ja ohjauskäytänteille.

Arviointimenetelmät tukevat opiskelijoiden joustavaa ja tavoitteellista opiskelua motivoimalla heitä sitoutumaan opintoihin ja harjoittelemaan ammatin kannalta oleellisia asioita. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tilanteissa esimerkiksi työn opinnollistamisen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen keinoin ja siten edetä joustavasti osaamisen mukaisesti.

Arviointimallia ja siinä kehitettyjä menetelmiä voidaan hyödyntää kansainvälisessä yhteistyössä esim. ulkomailla sairaanhoitajatutkinnon suorittaneiden osaamisen arvioinnissa. Menetelmien avulla on myös mahdollisuus kehittää sairaanhoitajakoulutuksen kansainvälistä vertailtavuutta ja hyödyntää tuotettuja opetusteknologioita koulutusviennissä.

Osaamista kehittävien ohjaus- ja arviointimenetelmien käyttö antaa työelämälle ajantasaista tietoa siitä, mitä työhön tuleva loppuvaiheen opiskelija tai juuri valmistunut sairaanhoitaja osaa riippumatta siitä, mistä ammattikorkeakoulusta hän on valmistunut. Työelämä voi käyttää arviointimenetelmiä jatkossa myös jo työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen. Tuotetuilla ohjaus- ja arviointimenetelmillä sekä niitä tukevilla digitaalisilla oppimisalustoilla on lisäksi välillisiä vaikutuksia, jotka voivat kohdentua muun muassa hoitotyön täydennyskoulutuksen tarpeen arviointiin. SOTE-uudistus muuttaa sairaanhoitajien työnkuvia ja edellyttää myös työssä olevien sairaanhoitajien osaamisen päivittämistä. Tässä hankkeessa kehitettyjä arviointimenetelmiä voidaan käyttää täydennyskoulutusten tarpeiden tunnistamiseen ja koulutusten suunnitteluun.

 

Hankkeen toimijat, yhteistyötahot ja yhteyshenkilö

Hanke on valtakunnallinen, mutta myös alueellisesti kattava. Hankkeessa ovat mukana kaikki 21 Suomen ammattikorkeakoulua, joilla on sairaanhoitajan koulutusvastuu. Hankkeen kaikissa työpaketeissa tehdään tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja muiden koulutuksen yhteistyötahojen kesken. Siten hankkeen tulokset ovat vahvasti työelämän ja erityisesti tulevaisuuden osaamistarpeiden mukaisia.

 Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja sen kautta European Federation of Nursing Associations, Tehy ry ja Lääkehoidon opetuksen kehittämisen kansallinen asiantuntijaryhmä (LOKKA).

Hankkeen toteutusaikataulu on 1.3. 2018-31.12.2020. Hanketta koordinoi Savonia.

Hanke alkoi välittömästi rahoituspäätöksen saannin jälkeen ja osa työpaketeista on jo koonnut rivit ja työ käynnistynyt. Työpakettien edetessä julkaistaan jokaisesta työpaketista artikkeli täällä blogissa, joista voi seurata hankkeen etenemistä.

Innostunein terveisin koko hankkeen toimijoiden puolesta:

Marja Silén-Lipponen
projektipäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu