Osaamisvaatimusten muutokset kommenttien perusteella

Sairaanhoitajan osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt julkaistiin tammikuussa 2019. Julkaistut osaamisvaatimukset määriteltiin aikaisempaan tutkimukseen perustuvan järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tämän jälkeen osaamisvaatimuksia arvioivat eri sektoreilla työskentelevät terveysalan asiantuntijat (N=244) kahdessa arviointikierroksessa.

Julkaistuissa osaamisvaatimuksissa oli seuraavat 13 osa-aluetta, joihin määriteltiin yhteensä 113 osaamisvaatimusta.

1) Ammatillisuus ja eettisyys
2) Asiakaslähtöisyys
3) Kommunikointi ja moniammatillisuus
4) Terveyden edistäminen
5) Johtaminen ja työntekijyysosaaminen
6) Tiedonhallinta
7) Ohjaus ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen
8) Kliininen hoitotyö
9) Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko
10) Yrittäjyys ja kehittäminen
11) Laadun varmistus
12) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä
13) Potilas ja asiakasturvallisuus

Julkaistuja osaamisvaatimuksia oli mahdollista kommentoida yleSHarviointi-hankkeen blogissa ja viestimällä sähköpostitse hankkeen Savonian vastuuhenkilöille elokuun 2019 loppuun saakka. Kommentteja kirjautui noin 20 ja niitä lähettivät täydennyskoulutuksen opiskelijat, hoitotyön ammattilaiset ja opettajat. Lisäksi palautetta antoivat Yhtenäiset toimintamallit kivun hoidossa, HUS:n johtajaylilääkärin asettama moniammatillinen työryhmä sekä Suomen Kivuntutkimusyhdistyksen hoitotyön toimikunta, Sairaanhoitajaliitto ja Hoitotyöntutkimussäätiö.

Suuri osa kommenteista käsitteli sairaanhoitajan kivunhoidon osaamisen puuttumista osaamisvaatimuksista. Kivunhoitoa ja kivunhoitotyötä ehdotettiin lisättäväksi sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ja perusteltiin sillä, että kipu on kansanterveyden ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta merkittävä asia ja siten kivun hoito on kannattavaa. Hyvä kivun hoito todettiin potilaan oikeutena ja merkittävänä asiana potilasturvallisuuden edistämisessä. Kivun hoidon lisäämistä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin perusteltiin myös STM:n julkaisemalla Kroonisen kivun ja syöpäkivun hoidon kansallisen toimintasuunnitelman vuosille 2017-2020.

Kommenteissa pidettiin tärkeänä, että jokainen valmistuva sairaanhoitaja ymmärtää kivun moninaisuuden sekä laadukkaan kivunhoidon ja hyvän vuorovaikutuksen merkityksen potilaan toimintakykyyn ja elämänlaatuun.

Useat kommentit liittyivät seksuaali- ja lisääntymisterveyden puuttumiseen osaamisvaatimuksista. Kommentteja lähettäneet asiantuntijat ja kätilötyön opettajat ehdottivat seksuaali- ja lisääntymisterveyden lisättäväksi osaamisvaatimuksiin, koska se on terveyden osa-alue, joka koskettaa kaikkia ihmisiä, kaikissa elämänvaiheissa ja sen edistäminen on perustavaa laatua oleva kansanterveyskysymys. He toivat esille Seksuaali – ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa 2014-2020 olevan kirjauksen, jonka mukaan jokaisen sosiaali -ja terveysalan tutkinnon tulisi tarjota ja varmistaa seksuaaliterveyden perusosaamisen ja seksuaalisuuden huomioiminen. Tästä syystä seksuaali- ja lisääntymisterveys aihealue ei voi kuulua pelkästään vapaasti valittaviin tai täydentäviin opintoihin.

Tämän lisäksi kommentoitiin muun muassa sitä, ettei aseptinen työskentely näy osaamisvaatimuksissa erillisenä asiana. Palautteissa kysyttiin myös millä perusteella vain joitakin hoitotyön menetelmiä on mainittu sisällöissä. Yksittäisiä sanavalintoja ja sisältöjen kuulumista tietyn osaamisvaatimuksen alaisuuteen kommentoitiin myöskin. Osaamisvaatimuksia ehdotettiin lisättäväksi Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko osa-alueeseen, mutta lisäyksiä ei tehty, koska tähän oli määritelty jo kuusi osaamisvaatimusta. Osaamisvaatimuksen tiedonhallinta nimeksi muutettiin tässä yhteydessä Informaatioteknologia ja kirjaaminen, joka kuvaa paremmin osa-alueen sisältöä.
Kommentointiajan päätyttyä kaikki kommentit ja palautteet koottiin osa-alueittain. Tämän jälkeen työpaketti 1:n toimijat kävivät palautteet läpi ja vertasivat niitä julkaistuihin osaamisvaatimuksiin. Tämän työskentelyn lopputuloksena päätettiin lisätä kliiniseen osaamisalueeseen yksi osaamisvaatimus kivunhoidosta ja seksuaali- ja lisääntymisterveydestä. Lisäksi osaamisvaatimusten sanamuotoja tarkennettiin. Joissakin kohdin esim. sisällöt olivat päällekkäisiä ja siksi turhat toistot poistettiin ja ilmaisua selkiytettiin.

Kommenttien perusteella muokatut osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt julkaistiin lokakuun lopussa 2019. Osaamisvaatimukset ja niiden sisällöt on julkaistu myös englannin ja ruotsin kielillä.

Julkaistuja osaamisvaatimuksia on tarkoitus käyttää valtakunnallisesti sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmatyön perustana. Osaamisvaatimuksia ei muokata lähivuosina, sillä ensimmäiset näiden osaamisvaatimusten perusteella tehdyn opetussuunnitelman mukaan opiskelevat valmistuvat korkeintaan 3 vuoden kuluttua. Jos lainsäädännön tai muiden määräysten kautta tulee lisäyksiä sairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin, niiden osalta tehdään päivitykset jo aiemmin.

Hankkeen puolesta kiitämme osaamisvaatimusten määrittämisen eri vaiheissa saatuja kommentoijia kaikista esittämistänne tarpeellisista huomioista.

Teija Korhonen, yleSHarviointi hankkeen TP 1 vastuuhenkilö

Marja Silén-Lipponen, yleSHarviointi hankkeen projektipäällikkö

Kompetenskraven och innehållet i utbildningen för sjukskötare med allmän kompetens (180 sp)

Sjukskötarexamen regleras förutom av den nationella lagstiftningen också av ett EU-direktiv (2013/55/EU). I enlighet med det omfattar examen för en sjukskötare med allmän kompetens 180 sp, vilket ingår i sjukskötarutbildningen i EU:s medlemsstater. I Finland är omfattningen på en sjukskötarexamen 210 sp.

Kompetenskraven har definierats i enlighet med direktivet för att säkra kompetensen hos sjukskötare som ansvarar för allmän vård till en omfattning av 180 sp. Sett från den finländska sjukskötarexamens synvinkel innebär detta sådan kompetens som alla de som registreras som sjukskötare (barnmorskor, hälsovårdare, förstavårdare yh, diakonissor) ska uppnå under sina studier.

I fråga om kompetenskraven och innehållet i dem har man följt principen: en gång skrivet upprepas inte. Detta betyder exempelvis att då man i kategorin Professionalitet och etik som krav har skrivit in kompetensen att arbeta i enlighet med de värderingar, principer, etiska direktiv och den aktuella lagstiftning som styr vårdarbetet, så gäller dessa krav också all verksamhet inom det kliniska vårdarbetet, även om dessa krav inte särskilt nämns där.

I fråga om vissa kompetenskrav har man sett det som nödvändigt att betona kompetens som berör exempelvis lagstiftning eller någon annan kompetens. Till exempel bemötande av en obotligt sjuk har skrivits in, även om bemötandet ingår i ett klientorienterat förhållningssätt. Också smärtlindring finns som särskilt innehåll i palliativt vårdarbete, även om det finns ett separat kompetenskrav med eget innehåll som berör smärtlindring.

Kompetenskraven har skrivits in under de kompetensområden där de bäst bedömts höra hemma. Till exempel finns främjande av sexuell hälsa under kategorin klinisk kompetens (i stället för i kategorin hälsofrämjande), eftersom kategorin hälsofrämjande inte lyfter fram andra specifika ämnen och främjande av sexuell hälsa också utgör en del av det kliniska vårdarbetet inom alla ålders-, klient- och patientgrupper.
Kompetenskraven publicerades första gången 1/2019. Därefter har man kunnat kommentera dem fram till 30.8.2019. På basis av kommentarerna har korrigeringar och en del tillägg gjorts.

Kompetenskraven är avsedda att användas som grund för studieplansarbetet.

Det nationella provet för sjukskötare (180 sp) tas i bruk stegvis från början av år 2021. Inom projektet ska man komma överens om vilken vikt frågor som berör olika delområden ska få i det nationella provet.

Dessa kompetenskrav har gjorts upp i samarbete med UKM:s spetsprojekt EduPal och Sote Peda 24/7.

Hänvisning till kompetenskrav och innehåll Yrkeshögskolorna och andra aktörer kan publicera kompetenskrav och innehåll på sina egna nätsidor genom att länka denna Savonias webbsida till sin egen publikation.

Det är tillåtet att i enlighet med god sed citera kompetenskraven och innehållet, förutsatt att källan anges. Internet-adressen ska i alla nypublikationer anges som https://blogi.savonia.fi/ylesharviointi/2019/12/07/kompetenskraven-och-innehallet-i-utbildningen-for-sjukskotare-med-allman-kompetens-180-sp-har-publicerats/

KOMPETENSKRAV OCH INNEHÅLL
Kompetenskraven har delats in i följande delområden: 1. Professionalitet och etik, 2. Klientcentrering, 3. Kommunikation och interprofessionalitet, 4. Hälsofrämjande, 5. Ledarskap och medarbetarkompetens 6. Informationsteknik och inspelning 7. Handlednings- och undervisningskompetens samt stöd av egenvård, 8. Kliniskt vårdarbete, 9. Evidensbaserad verksamhet, utnyttjande av och beslutsfattande baserat på forskningsresultat, 10. Företagsamhet och utveckling, 11. Kvalitetssäkring, 12. Servicesystem inom social- och hälsovården 13. Patient- och klientsäkerhet.

Professionalitet och etik

1) Kan arbeta i enlighet med de värderingar, etiska principer och direktiv, som finns i vårdarbetet och kan evaluera hur de tillämpas i det dagliga arbetet.
• Filosofiska grunder för vårdarbetet
• Värderingar, principer och etiska direktiv i vårdarbetet
• Autonomi och självbestämmanderätt
• Människovärde och mänskliga rättigheter
• Identifiering och hantering av etiska problem

2) Kan arbeta i enlighet med den gällande lagstiftningen och informationsstyrningen.
• Aktuell lagstiftning som styr hälsovården
• Norm-, resurs- och informationsstyrning som rör hälsovården

3) Har identifierat sig yrkesmässigt som sjukskötare och förbundit sig vid principerna för ett serviceyrke.
• Sjukskötaryrket och dess särdrag
• Principerna för serviceyrken

4) Kan jobba som sakkunnig i vårdarbetet och ta ansvar för följderna av sitt arbete.
• Sakkunnigrollen i vårdarbetet
• Ansvar och ansvarstagande i vårdarbetet
• Kännedom om egen kompetens och gränserna till andra yrkesgruppers arbete

5) Kan utvärdera och utveckla sin egen kompetens.
• Att kunna utvärdera, utveckla och marknadsföra sin kompetens

6) Besitter färdigheterna att ingripa vid ett oprofessionellt arbetssätt.
• Yrkesetiska direktiv för professionella inom social- och hälsovården
• Kollegialitet i vårdarbetet

7) Känner till gränserna för sin arbetsork, kan söka stöd och utnyttja befintliga stödformer.
• Arbetshälsa och välbefinnande i arbete och hur dessa kan stödas

8) Förstår vilka möjligheter till karriärutveckling som finns för sjukskötare.
• Verksamhetsmodell för sakkunniga
• Planering av kompetens och karriärutveckling
• Möjligheter till karriärutveckling

9) Kan följa arbetarskyddsföreskrifterna.
• Ergonomi i vårdarbetet
• Förebyggande av hotfulla och farliga situationer, identifiering av risker och riskhantering
• Korrekt hantering av vassa instrument
• Strålsäkerhet

Klientcentrering

1) Respekterar klienten/patienten och bemöter hen som en expert på och aktör i hens eget liv.
• Ett mänskligt och respektfullt bemötande
• Klientens/patientens delaktighet och främjande av den
• Stöd till den som deltar i anhörigvård
• Stöd för klientens resurser

2) Kan bemöta sårbara klientgrupper i vårdarbetet.
• Sårbara klientgrupper
• Likabehandling, jämställdhet och icke-diskriminering

3) Kan bemöta klienter/patienter från olika kulturer individuellt.
• Individuellt vårdarbete
• Kulturbakgrunden vid bemötande av och i växelverkan med klienter

Kommunikation och interprofessionalitet

1) Kan kommunicera professionellt.
• Ändamålsenlig och situationsanpassad kommunikation
• Assertivitet i kommunikationen

2) Kan kommunicera genom professionell och vårdrelaterad växelverkan med klienter/patienter av olika ålder och med olika bakgrund, liksom med deras anhöriga.
• Kognitiv och emotionell kommunikationsförmåga
• Växelverkan som respekterar klienten
• Förtroendeingivande och empower-inriktad växelverkan
• Beröring som en del av växelverkan
• Kommunikation med klienter av olika ålder och bakgrund
• Växelverkan med klienten och hens anhöriga för att upprätthålla patientsäkerheten
• Klientorienterad växelverkan

3) Kan kommunicera självständigt och interaktivt på båda de inhemska språken och på ett främmande språk.
• Svenska, finska och ett främmande språk

4) Inser ansvaret för sin egen del och för övriga professionella inom social- och hälsovården, liksom betydelsen av en behärskad och flexibel arbetsfördelning vid genomförandet av en helhetsvård för klienten/patienten.
• Roller och ansvarsområden för professionella inom social- och hälsovården vid vård av klienter i olika skeden av vårdkedjan
• Att arbeta som sakkunnig inom vården

5) Kan arbeta i multiprofessionella arbetsgrupper och verksamhetsmiljöer och i nätverk i enlighet med god medarbetarkompetens.
• Emotionell intelligens i interaktion
• Teamarbete och multiprofessionellt samarbete

Hälsofrämjande

1) Kan tillämpa aktuella forskningsresultat och annan evidens inom hälsofrämjande i klient/patientarbetet.
• Principerna för hälsa och sjukdom
• Folkhälsa, hälsofrämjande och prevention, primärvård
• Norm-, resurs- och informationsstyrning inom hälsofrämjande
• Hälsofrämjandets etik

2) Identifierar hälsorelaterade riskfaktorer hos sina klienter/patienter och kan rikta tidigt stöd till dem som behöver det.
• Relationen mellan levnadsvanor och hälsa
• Förebyggande av olycksfallsrisk och riskbeteende i fråga om levnadsvanor, tidig identifiering och riktat stöd i ett
tidigt skede till dem som behöver det
• Bedömning av funktionsförmågan
• Välbefinnandeanalys vid användning av register- och statistikuppgifter om hälsa

3) Kan planera och genomföra intervention för att främja hälsa och funktionsförmåga för individer och grupper tillsammans med klienter/patienter och
i multiprofessionellt samarbete.
• Evidensbaserat främjande och rehabilitering av hälsan och funktionsförmågan
• Undervisning i hälsofrämjande
• Uppmuntran till sunda levnadsvanor och egenvård genom stöd till förebyggande beteendemönster och engagemang i vården
• Utveckling av hälsan inom samfundet
• Bekämpande av allmänt farliga smittosamma sjukdomar
• Vaccinationer
• Uppföljning och utvärdering av hälsofrämjande

4) Identifierar existerande och nya hot mot hälsan och kan göra dem till en del av hälsofrämjandet för klienterna/patienterna.
• Förutsägande av problem inom hälsa och välfärd
• AI som en möjlighet inom hälsofrämjande

Ledarskap och medarbetarkompetens

1) Kan prioritera sina arbetsuppgifter flexibelt i olika situationer.
• Prioritering och organisering av verksamheten
• Självledarskap och situationsledarskap

2) Kan motivera medlemmarna i sin arbetsgemenskap och kan ge och ta emot respons.
• Att ge och ta emot respons
• Att leda teamet under arbetspasset

3) Kan arbeta kostnadsmedvetet, med beaktande av miljön och i enlighet med principerna för hållbar utveckling.
• Hållbar utveckling
• Användning och återanvändning av material och hantering av materialavfall
• Kostnadsmedvetenhet och ekonomisk verksamhet

4) Kan handleda studie- och arbetskamrater.
• Introduktion
• Mentorskap
• Studerandevägledning

5) Kan utveckla och förändra sitt sätt att arbeta i enlighet med förändringar inom social- och hälsovårdsbranschen.
• Livslångt lärande
• Medarbetarkompetens

Informationsteknik och inspelning

1) Följer dataskydds- och säkerhetskraven inom social- och hälsovårdsbranschen och de bestämmelser som styr dem i fråga om att skapa, använda,
uppbevara och förstöra data.
• Dataskydd och datasäkerhet och lagstiftningen kring dem
• EU:s allmänna dataskyddsförordning och direktiv
• Dataskyddslagen
• Dataskydd och datasäkerhet i olika vårdmiljöer för klienter/patienter
• Processen för kontrollen över klientens hälso- och välmåendedata från datainsamling till delning och nyttjande

2) Registrerar klientens/patientens vårdprocess på ett ändamålsenligt sätt och kan evaluera data som förts in i patientdatabasen med hänsyn till
aktualitet, enhetlighet och kvalitet.
• Vårdprocessen och processen för vårdarbete
• Strukturerade journaldata
• Vikten av att producera data i realtid i klientkontakter
• Evaluering och nyttjande av producerade data
• Evaluering av datakvalitet och dataeffekt

3) Kan använda vårdprocessen i registreringen av vårdarbetet med klienten; bedöma klientens/patientens behov av vård genom att använda
vårdbehovsklassificeringen (SHTaL), planera och genomföra vården genom att använda funktionsklassificeringen inom vårdarbetet (SHToL) och
utvärdera vårdresultatet genom att använda klassificeringen av vårdresultat (SHTuL) samt producera ett sammandrag av vårdarbetet.
• Planering, genomförande och evaluering av klientorienterad vård
• Användning av olika klassificeringar av vård och produktion av fritext
• Klassificeringshelheten FinCC (SHTaL, SHToL, SHTuL)

4) Kan använda informationsteknologi, elektroniska databaser och rapporteringsverktyg inom hälsovården.
• Klient- och patientuppgiftssystem, journaler och styrsystem för verksamheten
• Interaktionskanaler vid distansvård av klienter och inom personalkommunikation
• Teknologisk utrustning för välfärd och hälsa inom klientvården
• Olika rapporteringsverktyg, användning och utnyttjande
• Datalagret för egna uppgifter

5) Följer netiketten, regler och procedurer för e-post och verkar på sociala medier som professionell inom vårdarbete.
• Sociala medier och nättjänster ur en professionells synvinkel
• Trygg användning av elektroniska datatjänster inom hälsovården
• Dataskyddslagstiftningen

Handlednings- och undervisningskompetens och stöd av egenvård

1) Kan evaluera klientens/patientens behov, resurser och sitt eget ansvar vid planering av handledning och egenvård.
• Evaluering av patientens resurser, stöd och pådrivning
• Patientorientering
• Identifiering av personer i behov av mycket service

2) Kan planera, genomföra och evaluera individuell handledning och grupphandledning tillsammans med klienten/patienten och andra sakkunniga.
• Förutsättningarna för att genomföra patienthandledning
• Kunskapsmässig, social och emotionell handledning
• Patientens bakgrundsfaktorer som reglerande faktorer för handledningen
• Digital handledning
• Utveckling av handledningskompetensen

3) Kan använda klient-/patientorienterade undervisnings- och handledningsmetoder.
• Patientorienterat och mångsidigt utnyttjande av handledningsmetoder; muntlig och skriftlig handledning, demonstration, handledning via
telefon och audiovisuella hjälpmedel, grupphandledning och individuell handledning
• Handledning av olika slags patienter

4) Kan evaluera resultaten av handledning tillsammans med klienten/patienten, hens anhöriga och personal inom hälsovården.
• Handledningens effekt, kvalitet och tillräcklighet

5) Kan planera, genomföra och evaluera den handledning som stöder klientens/patientens egenvård med pedagogiska och etiska motiv.
• Lagstiftning som stöder handledning
• Handledningsetik
• Evidensbaserat faktainnehåll i patienthandledning
• Evidensbaserade pedagogiska metoder i klienthandledning

6) Kan stöda klienten/patienten och hens anhöriga att förbinda sig till vården.
• Att förbinda sig till vården och delta i vården av patienten
• Att motivera patienten till egenvård och att förstärka hens känsla av kontroll
• Att handleda klientens anhöriga i att vårda hen och att söka vård
• Att använda interaktion som stöd för klientens egenvård

7) Känner till klientens/patientens vårdstig och känner grunderna för servicehandledning.
• Servicehandledning som process och verksamhetssätt inom vårdarbetet
• Planenlighet och målinriktning i handledningen

Kliniskt vårdarbete

1) Kan svara mot klientens/patientens behov genom att planera, genomföra och evaluera en lämplig och individuell vård i samarbete med klienten/patienten, hens anhöriga och andra professionella inom social- och hälsovården.
• Processen för vårdarbete (definition av behovet, diagnos för vårdarbetet, planering av vårdarbetet, genomförande av intervention och
evaluering av resultaten)
• Kompetens i att använda olika vårdmetoder för att stöda klienten/patienten psykosocialt.
• Metoder för vårdarbete
• Psykosociala metoder

3) Behärskar fakta och kunskap om de mest centrala åtgärderna som behövs inom vårdarbetet som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• De vanligaste åtgärderna inom kliniskt vårdarbete

4) Behärskar fakta och kunskap om de mest centrala diagnostiska undersökningarna som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• De vanligaste diagnostiska undersökningarna inom kliniskt vårdarbete

5) Behärskar principerna för bekämpning av infektioner och kan tillämpa sin kunskap för att i praktiken bekämpa infektioner.
• Mikrobiologi
• Aseptik
• Handhygien och de vanligaste försiktighetsåtgärderna
• Klassificering av försiktighetsåtgärder

6) Kan tillämpa kunskap i anatomi och fysiologi, patofysiologi, tillämpad farmakologi och medicinering vid planering, genomförande och evaluering av
medicinering vid vård av olika sjukdomar.
• Grunderna i farmakologi (farmakokinetik, farmakodynamik och toxikologi)
• De vanligaste läkemedelsgrupperna och deras användningsområden, deras verkningsmekanismer och administreringssätt
• Läkemedlens terapeutiska effekter, biverkningar och interaktioner och mekanismerna för läkemedelsinteraktioner
• Uppföljning av medicineringens effekter. Kontroll, evaluering och dokumentering av detta.
• Medicinering med olika administrationssätt

7) Kan tillämpa kunskap i anatomi och fysiologi, patofysiologi, tillämpad farmakologi och medicinering vid planering, genomförande och evaluering av
trygg medicinering för olika klient-/patientgrupper.
• Tillämpad farmakologi (medicinering för olika patientgrupper, patienter i olika ålder)
• Självmedicinering
• Blodtransfusion
• Medicineringsteknologi
• Läkemedelsräkning

8) Behärskar lagstiftningen och informationsstyrningen som berör medicinering.
• Den rättsliga grunden som styr medicinering
• Sjukskötarens roll, uppgifter och ansvar vid medicinering
• Medicineringsplan

9) Besitter kunskap om människokroppens organsystem, dess uppbyggnad, funktion och reglering och deras bakgrundsfaktorer.
• Människans anatomi och fysiologi

10) Förstår mekanismerna bakom sjukdomars uppkomst och de förändringar de leder till i organismen.
• Patologi och patofysiologi

11) Kan tillämpa närings- och vårdrekommendationer riktade till olika ålders- och målgrupper för att förebygga och vårda folksjukdomar.
• Nationella näringsrekommendationer riktade till olika åldersgrupper
• Tillämpning av innehållet i näringsrekommendationerna så att det lämpar sig för patientens/klientens vardagliga diet och måltider
• Genomförande av kostbehandling och förebyggande kostrådgivning

12) Kan integrera kostbehandling och kostrådgivning som en del av ett holistiskt vårdarbete tillsammans med ett multiprofessionellt expertnätverk.
• Betydelsen av kostbehandling och att den genomförs planenligt i vården av en klient/patient
• Identifiering av behov av kostbehandling
• De vanligaste specialdieterna
• Evaluering av klientens/patientens behov av energi och näringsämnen

13) Kan evaluera klientens/patientens näringsstatus och identifiera klienter/patienter med risk för undernäring.
• Viktuppföljningsinformation som en del av helhetsvården
• Test som mäter näringsstatus, hur resultaten av dem ska tolkas och tillämpas i vården
• Patientens näringsintag, uppföljning av mat- och vätskeintag och evaluering av individuella behov
• Individuell evaluering av energi- och proteinbehov och av näringstillskott och skyddsnäringsämnen

14) Behärskar grunderna i sårvård och kan tillämpa sin kunskap vid vård av kroniska sår
• Hudens uppbyggnad, funktion och blodcirkulation och läkningsprocessen för sår
• Olika typer av kroniska sår
• Sårens etiologi och förebyggande av sår
• Lokal sårvård, sårläkning och evaluering av läkningen

15) Kan identifiera, evaluera och vårda klientens/patientens smärta
• Smärtmekanismer
• Identifiering av smärta
• Evaluering av smärta och användning av olika smärtmätare
• Smärtlindringsmetoder (icke medicinska och medicinska)

16) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala inremedicinska sjukdomarna.
• De vanligaste inremedicinska sjukdomarna (allmänmedicin och medicinska specialiteter)

17) Behärskar de mest centrala åtgärderna och metoderna för vård av patienter med inremedicinska sjukdomar.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av patienter med inremedicinska sjukdomar

18) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala cancersjukdomarna.
• De vanligaste cancersjukdomarna

19) Behärskar de mest centrala åtgärderna för vård av cancerpatienter.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av cancerpatienter

20) Kan i sitt vårdarbete i de olika skedena av vårdprocessen för en perioperativ patient tillämpa sin kunskap om de vanligaste sjukdomarna som
kräver kirurgisk vård.
• De vanligaste sjukdomarna som sköts kirurgiskt (kirurgi och kirurgiska specialiteter)
• Pre-, intra- och postoperativt vårdarbete

21) Behärskar de mest centrala åtgärderna och vårdmetoderna för patienter i perioperativ vård.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av patienter i perioperativ vård

22) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om de mest centrala sjukdomarna hos barn och unga.
• Barnavård och barnsjukdomar
• Åtgärder och metoder som används vid vård av barn och unga

23) Behärskar principerna för familjevård och kan tillämpa principerna för den.
• Familjevård och principerna för den

24) Kan främja klientens och patientens sexuella hälsa
• Främjande av sexuell hälsa

25) Förstår hur en graviditet, förlossning och barnsängstid normalt förlöper och uppföljs.
• En normal graviditet, förlossning och barnsängstid

26) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sina kunskaper om de mest centrala mentala störningarna och psykiatriska sjukdomarna.
• De vanligaste mentala störningarna och psykiatriska sjukdomarna

27) Behärskar de centrala vårdmetoderna som används vid vård av mentala störningar och psykiatriska sjukdomar.
• Åtgärder och metoder som används vid vård av mentala störningar och psykiatriska sjukdomar

28) Behärskar de centrala vårdmetoderna som används inom missbrukarvården och vid tidig intervention.
• Alkohol och surrogatalkohol, blandad användning, tobak, droger
• Metoder för missbrukarvård och tidig intervention
• Prevention av droganvändning och behandling av negativa verkningar, hälsorisker och problem
• Mini-intervention

29) Kan stöda människor i akut kris.
• Akut kris och krishantering

30) Kan i sitt vårdarbete tillämpa sin kunskap om förändringar relaterade till människans åldrande.
• Åldringsvård och geriatri
• Förändringar relaterade till åldrande

31) Behärskar de vårdmetoder som används för att evaluera äldre människors hälsa, funktionsförmåga och resurser liksom för att upprätthålla dessa.
• Evaluering av funktionsförmåga och resurser
• Riskfaktorer som förutsäger en avtagande funktionsförmåga
• Geroteknologi

32) Kan vid vården av minnessjuka tillämpa sin kunskap om minnessjukdomar, vård av minnessjuka och olika tillgängliga tjänster.
• Minnessjukdomar
• Vård av minnessjuka

33) Kan i vården av personer med funktionsnedsättning eller handikapp tillämpa sin kunskap om de mest centrala funktionsnedsättningarna och handikappen.
• De vanligaste funktionsnedsättningarna
• Invalidisering
• Metoder som används inom handikappvården
• Stöd för personer med funktionsnedsättning eller handikapp

34) Kan identifiera behovet av palliativ vård eller terminalvård hos patienter.
• Palliativ vård och terminalvård; centrala begrepp, värderingar och principer
• Identifiering av behov av palliativ vård eller terminalvård
• Bemötande av en obotligt sjuk patient
• Sjukskötaren i palliativt vårdarbete och i terminalvården

35) Kan göra upp en plan för vård i livets slutskede tillsammans med patienten och hens anhöriga, den vårdande läkaren och det övriga multiprofessionella teamet.
• Palliativ vård och terminalvård; juridiska utgångspunkter
• De centrala frågorna i en plan för vård i livets slutskede, vårdvilja

36) Kan ge symtomstyrd och mänsklig palliativ vård och terminalvård.
• Lidande och vård av de symtom det förorsakar
• Smärtlindring

37) Kan bemöta och vårda en döende patient och stöda hens anhöriga.
• Bemötande av en döende patient och hens anhöriga
• Kännedom och förutsägande av förändringar i kommunikationen förorsakade av sjukdom
• Existentiellt stöd
• Psykosocialt stöd
• Tecken på en annalkande död
• Stöd till och beaktande av anhöriga

38) Kan använda olika metoder för att stöda patientens och hens anhörigas psykosociala och övertygelsebaserade behov.
• Identifiering av behov av mentalt stöd
• Sakkunnighjälp och arrangerande av sådant

39) Kan evaluera vårdbehovet för en patient i behov av akut vård.
• ABCDE
• Evaluering av behov av akut vård

40) Kan systematiskt bedöma behovet av omedelbar vård och agera i situationer som kräver omedelbar vård liksom i nödsituationer.
• NEWS
• PEWS
• Agerande i situationer där akut vård krävs liksom i nödsituationer
• PPE+D
• Avancerad hjärt-lungräddning

41) Kan självständigt påbörja de omedelbara räddningsåtgärderna och utföra åtgärderna i kris- och katastrofsituationer.
• Agerande i olyckssituationer
• Kris- och katastrofsituationer
• Agerande vid en kemikalisk olycka, biologisk risk-, eller en strålnings- eller kärnolycka

Evidensbaserat handlande, nyttjande av forskningsresultat och beslutfattande

1) Förstår att sjukskötararbetet baserar sig på evidens och förbinder sig att genomföra det.
• Evidensbaserad verksamhet
• Sjukskötarens roll i den evidensbaserade verksamheten

2) Kan tryggt och pålitligt planera, förverkliga och evaluera evidensbaserat vårdarbete.
• Planering, förverkligande och evaluering av evidensbaserat vårdarbete
• Vårdvetenskaplig kunskap som grund för vårdarbetet

3) Är delaktig i utvecklandet av evidensbaserad praxis i sitt eget arbete
• Identifiering och kritisk evaluering av verksamhetspraxis
• Enhetlig praxis

4) Behärskar informationssökning i de vanligaste databaserna inom vårdvetenskap och kan läsa och kritiskt evaluera vetenskapliga publikationer.
• Användning av de vanligaste databaserna inom vårdvetenskap
• Läsning av vetenskapliga publikationer och kritisk evaluering av dem

5) Har förmågan att fatta kliniska beslut baserade på evidens
• Kritiskt tänkande
• Sammandrag av evidens, systematiska översikter, vårdrekommendationer
• Betydelsen av evidensgradering i kliniskt beslutsfattande
• Implementering av evidensbaserad verksamhet i klinisk praxis

6) Kan utnyttja vetenskapliga fakta i kliniskt beslutsfattande
• Vårdrekommendationer och enhetlig praxis i kliniskt vårdarbete

Företagande och utveckling

1) Förstår idén med internt entreprenörskap och förbinder sig till att följa det i sitt arbete.
• Internt entreprenörskap

2) Besitter grundförutsättningarna för att verka som en självständig företagare i branschen.
• Sjukskötaren som företagare

3) Behärskar principerna för kostnadsmedvetenhet inom sitt eget uppgiftsområde och arbetar ekonomiskt.
• Kostnadsmedvetenhet
• Ekonomiskt arbetssätt

4) Kan tillsammans med sin arbetsgemenskap genom reflektion identifiera utvecklingsområden och behov av förändring i sitt eget arbete.
• Reflektion som ett redskap för att identifiera utvecklingsbehov i sitt eget arbete
• Utveckling av eget arbete genom yrkesmässig utveckling

5) Kan som medlem i en grupp delta i utvecklings-, innovations- och forskningsprocesser.
• Projekthantering
• Innovationer och kvalitetsförbättring i vårdarbetet
• Forskningsmetoder

Kvalitetssäkring

1) Evaluerar kvaliteten på vården för att utveckla vården av klienter/patienter liksom sitt eget arbete.
• Lagar, förordningar och informationsstyrning som styr kvalitetsstyrningen
• Evaluering av kvaliteten på vårdarbetet
• Mätare för och uppföljning av kvalitet och effect

2) Deltar i kvalitetssäkringen för vårdarbetet som medlem i arbetsgemenskapen.
• Organisationens vårdfilosofi
• Servicekvalitet och kundnöjdhet
• Identifiering av utvecklings- och forskningsobjekt i vårdarbetet

3) Förstår vilken inverkan hens eget arbete har på organisationens kvalitet.
• Ansvar för sitt eget arbete

4) Förstår användningen av rapporter om patientsäkerhet som en del av organisationens kvalitetsövervakning.
• Farosituationer, rapportering om dem och utnyttjande av resultat
• Patientsäkerhetsrapporter som en del av kvaliteten

Servicesystemet inom social- och hälsovården

1) Förstår hur social- och hälsovården är organiserad, hur dess tjänster produceras och organiseras liksom hur styrningen och övervakningen fungerar i Finland.
• Lagstiftning och annan styrning inom tjänsteproduktionen
• Aktuella åtgärdsprogram inom social- och hälsovården
• Kvalitet och effekt vid organisering av och handledning till tjänster
• Uppskattning av behovet av tjänster och uppföljning av handledning till tjänster
• Tillgänglighet till klient- och patientuppgifter och systemen för verksamhetsstyrning som arbetsredskap för servicehandledning

2) Förstår de olika verksamhets- och serviceenheternas uppgifter som en del av vård- och servicekedjan.
• Olika producenter av hälso- och socialtjänster och deras samverkan
• Samarbetet mellan kommunens olika sektorer i fråga om serviceproduktion

3) Förstår sin egen roll för uppbyggandet av organisationens rykte, brand och image och för skapandet av klientens tjänsteupplevelse.
• Bedömning av klientens behov av service
• Ansvar för kontinuiteten i vården av patienter i enlighet med den egna arbetsbeskrivningen.
• Erbjudande av tjänster vid rätt tidpunkt och i närheten av klienten
• Information till klienter om olika tjänster och handledning i valsituationer
• Patientsäkerhet som en del av en lyckad servicekedja och en lyckad serviceupplevelse
• Identifiering av missförhållanden i vårdprocessen

4) Kan utnyttja elektroniska tjänster som en del av helhetsvården av klienten/patienten.
• Digitala och elektroniska tjänster.

5) Kan arbeta i verksamhetsmiljöer som förändras och ge servicehandledning.
• Hälsoteknologi
• Centraliserad klient- och servicehandledning
• Närståendevård och stöd till dem som vårdar anhöriga
• Sociala medier i vården

Patient- och klientsäkerhet

1) Behärskar den centrala kunskapsbasen för patient- och klientsäkerhet
• Lagstiftningen om patientsäkerhet
• Säkring av patientsäkerheten
• Inverkan på patientsäkerheten av systemen för vård av patienter och systemens komplexitet
• Delområden inom patientsäkerheten: utrustning, vård, vårdmetoder, mediciner och medicinering
• Patientsäkerhetskultur
• Strålsäkerhet

2) Kan främja patientsäkerheten och förebygga risksituationer i alla skeden av vårdprocessen för patienten.
• Effektivt team-arbete för att säkra patientsäkerheten
• Systematiskt arbete för att garantera patientsäkerheten
• Förebyggande av risksituationer i vården
• Att engagera och göra patienter och vårdpersonal delaktiga i främjandet av patientsäkerheten
• Mänskliga faktorer som en risk för patientsäkerheten
• Stresshanteringsförmåga
• Att lära sig av tidigare fel för att förebygga skada
• Öppen behandling av fel som inträffat

3) Kan kommunicera tydligt för att trygga patientsäkerheten.
• Strukturerad rapportering (ISBAR)

4) Kan agera omedelbart på det sätt som krävs i en risksituation.
• Agerande i en risksituation enligt det behov situationen medför
• Intervention i risksituationer som hotar patientsäkerheten

5) Kan identifiera potentiella risksituationer och göra en anmälan om risksituationen.
• Skyldighet att anmäla risksituationer
• Identifiering av risksituationer
• Att göra en anmälan om en risksituation

6) Förstår processen för hur behandlingen av anmälningar om risksituationer går till.
• Processen för behandling av anmälningar om risksituationer

Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmät ja valtakunnallinen (180 op) koe käyttöön vuonna 2021

Aikaisemmissa blogiteksteissä on käsitelty yleSHarviointi-hankkeen etenemistä työpakettien kautta. Työ hankkeessa jatkuu aktiivisesti ja määrätietoisesti kohti valtakunnallisesti yhdenmukaisia sairaanhoitajan ydinosaamisen arviointimenetelmiä. Tässä blogitekstissä tarkastellaan arviointimenetelmiä kokonaisuutena ja pohjustetaan niiden käyttöönottoa ammattikorkeakouluissa.

Parhaillaan ovat meneillään Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien koekäyttö ja ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen koekäytön suunnittelu. Molemmista koekokonaisuuksista toteutettiin ensimmäiset koekäytöt keväällä 2019, joiden mukaan kokeita muokattiin ja koekäytetään edelleen.

Kehitetyt ohjaus- ja arviointimenetelmät tekevät näkyväksi sairaanhoitajan ydinosaamisen ja edistävät opiskelijoiden joustavaa siirtymistä työelämään. Sairaanhoitajan kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmiä käytetään koulutuksen alusta lähtien ohjaamaan opiskelijoiden osaamisen kehittymistä siten, että suorittaessaan ydinosaamisen valtakunnallisen kokeen, opiskelijoilla on riittävä osaaminen. Näin kliinisen osaamisen osa-alueiden arviointimenetelmät myös valmentavat opiskelijoita valtakunnalliseen ydinosaamisen kokeeseen.

 

Kliinisen osaamisen arviointikokonaisuudet tukevat oppimista ja tuovat opettajien käyttöön valmiita arviointimenetelmiä

Kliinisen osaamisen arviointiin on suunniteltu 8 arviointikokonaisuutta, joita koekäytetään syksyn 2019 ja tammikuun 2020 aikana (taulukko 1).

Taulukko 1. Kliinisen hoitotyön ydinosaamisen osa-alueiden arviointimenetelmien koekäyttö.

Kliinisen osaamisen osa-alue Arviointimenetelmä Koekäyttävä amk
Kliinisen hoitotyön perusosaaminen​ Verkkotentti Lapin amk (keväällä 2019 Laurea ja Metropolia)
Sisätautien hoitotyön osaaminen​ Verkkotentti HAMK, Laurea, Metropolia
Kirurgisen ja perioperatiivisen hoitotyön osaaminen​ Näyttökoe HAMK, JAMK, Laurea, Savonia
Lapsen, nuoren ja perheen hoitotyön osaaminen​ Simulaatio Centria, Diak, KAMK
Mielenterveys- ja päihdehoitotyön osaaminen​ Strukturoitu video-arviointi ja verkkotentti Centria, Lapin AMK, Savonia
Ikääntyneen hoitotyön osaaminen​ Verkkotentti KAMK, LAMK, SeAMK
Hoitotyön osaaminen erilaisissa palveluympäristöissä​ Simulaatio (puhelin- ja chat-ohjaus) JAMK, LAMK, SeAMK
Erityistukea tarvitsevan hoitotyön osaaminen​ Simulaatio ja verkkotentti Diak, Metropolia

Arviointimenetelmien koekäytössä opiskelijat tekevät arviointeihin kuuluvat kokeet sekä antavat palautetta kokeen teknisestä toteutuksesta ja sisällöstä strukturoidulla kyselylomakkeella ja ryhmäkeskustelussa. Koekäyttöön osallistuvat ammattikorkeakoulujen opettajat antavat myös palautetta. Sekä opettajien että opiskelijoiden palautteessa oleellista on saada tietoa suunnitellun oppisisällön ja arviointimenetelmän soveltuvuudesta osaksi opintoja sekä tunnistaa mahdollisia kehittämiskohteita. Koekäyttöjen tulosten perusteella arviointimenetelmiä kehitetään edelleen, jotta ne olisivat mielekkäitä opiskelijoille ja mahdollisimman hyvin integroitavissa opintoihin.

Tarkoituksena on, että hankkeen päätyttyä ammattikorkeakoulut järjestävät kliinisen osaamisen eri osa-alueiden arvioinnit omien aikataulujensa ja opetussuunnitelmiensa mukaisesti. Yhteisenä periaatteena on, että kliinisen osaamisen sisältöalueiden arvioinnit menetelmineen integroidaan osaksi ydinosaamisen opintojaksoja, jolloin ne tukevat opiskelijoiden opinnoissa etenemistä. Jokaisen ammattikorkeakoulun onkin tärkeää suunnitella hyvissä ajoin, kuinka arviointimenetelmät integroidaan opintojaksoihin, ja mitä aikaisemmin käytössä olleita arviointitapoja niillä voidaan korvata. On tärkeää huomioida, että eri menetelmin toteutetut arvioinnit ovat luonteeltaan ohjaavia ja siten ne edistävät kokonaisvaltaisesti oppimista. Ideana on, että kliinisen osaamisen sisällöt arviointimenetelmineen muodostavat jatkumon erilaisista oppimista tukevista ja osaamista osoittavista menetelmistä, joiden avulla sekä opiskelijat itse että opettajat saavat tietoa opiskelijoiden osaamisen kehittymisestä. Opintojen seuraaminen edistää varhaisen tuen suuntaamista niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat tukea opintojensa etenemiseksi ja sairaanhoitajan tutkintovaatimusten mukaisen osaamisen saavuttamiseksi.

Jokaiseen kliinisen osaamisen osa-alueen arviointiin on laadittu Moodle-oppimisalustalle kurssi, joka sisältää kunkin arviointimenetelmän sisällön ja toteutuksen kuvaukset sekä arviointikriteerit. Tämän lisäksi Moodlessa on ohjeet opettajille arviointia ja opiskelijoille kokeeseen valmistautumista varten. Kokeiden tehtävät on laadittu opintojaksoille määritellyn lähdemateriaalin mukaisesti, joka on kokeiden valmistuttua saatavilla Moodlesta.

 

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallisen kokeen järjestäminen ammattikorkeakouluissa 

Ammattikorkeakoulut voivat järjestää Sairaanhoitajan ydinosaamisen valtakunnallisen (180 op) kokeen viidestä kuuteen kertaa lukukaudessa omien tarpeidensa mukaisesti. Isoissa ammattikorkeakouluissa kokeen useat toistot lukukausittain ovat tarpeen, mutta opiskelijavolyymiltään pienissä ammattikorkeakouluissa voi esimerkiksi kolme toteutusta/ lukukausi riittää. Tämän hetkisen tiedon perusteella Moodlen toimintavarmuus mahdollistaa kokeiden järjestämisen ammattikorkeakoulujen omien aikataulujen mukaan.  Jokaisessa ammattikorkeakoulussa on tärkeää sopia käytänteet kokeen järjestelyistä ja siihen ilmoittautumisesta.

Ammattikorkeakoulut järjestävät sairaanhoitajan ydinosaamisen valtakunnallisen kokeen (180 op) kevätlukukaudesta 2021 lähtien. Vuodelle 2021 määritellään kokeen hyväksytty pisteraja kevään 2020 pilottien tulosten perusteella ja pisterajaa tarkastellaan edelleen vuoden 2021 aikana kokeen sopivan vaikeusasteen määrittämiseksi. Pisterajan osalta vuosi 2021 on kokeen käytön ylimenokausi, jonka aikana kerätään lisää kokemuksia ja tietoa kokeen sisältöjen sopivuudesta, vaikeusasteesta ja järjestelyistä. Koe on osa sh-tutkintoa ja kokeen on oltava hyväksytysti suoritettu ennen kuin opiskelija voi hakea sairaanhoitajan tutkintoa.

Valtakunnallinen koe integroidaan sairaanhoitajan ammatillisten opintojen osaksi ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Opintojakson, jossa koe suoritetaan, tulee olla noin 180 op opintojen kohdalla. Opiskelija voi osallistua sairaanhoitajan valtakunnalliseen ydinosaamisen kokeeseen silloin, kun hän on suorittanut lähes kaikki sairaanhoitajille yhteiset (180 op) opinnot mukaan lukien kaikki kliinisten osaamisalueiden kokeet ja näytöt. Opinnäytetyön keskeneräisyys ei estä kokeeseen osallistumista, koska opinnäytetyö valmistuu usein vasta opintojen loppuvaiheessa.

Myös sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe toteutetaan Moodle-ympäristössä. Koetehtävien lisäksi Moodlessa on ohjeet opettajille ennen koetta, kokeen aikana ja kokeen jälkeen työskentelyä varten. Opiskelijat pääsevät kirjautumaan Moodleen jo ennen kokeen suorittamispäivää ja tutustumaan ohjeisiin kokeeseen valmistautumista varten. Varsinainen koe on piilotettu opiskelijoilta ja ajastettu avautumaan kaikille opiskelijoille samanaikaisesti koetilanteessa. Kokeen perustana oleva lähdemateriaali on myös Moodlessa.

 

Tiedotetaan, keskustellaan ja kehitetään Sairaanhoitajan valtakunnallisia ydinosaamisen arviointimenetelmiä aktiivisesti

Valtakunnalliset kokeet perustuvat ajan tasaiseen oppimateriaaliin ja hankkeessa luotuihin hyviin arviointimenetelmiin, jotka ajan saatossa tuottavat arvokasta tietoa suomalaisesta sairaanhoitajakoulutuksesta. Hankkeen aikana luodut kokeet ja erilaiset tehtävät muodostavat perustan jatkossa laajentuvalle sekä päivittyvälle arviointimenetelmien ja materiaalien pankille. On erittäin tärkeää, että kaikissa ammattikorkeakouluissa hankkeessa tehtävästä työstä ja siinä kehitettävistä arviointimenetelmistä, niiden toteutusperiaatteista ja mahdollisista lisäkehittämisen kohteista keskustellaan aktiivisesti. Kaikista ammattikorkeakouluista, joissa on sairaanhoitajan tutkintoon johtavaa koulutusta, on mukana yhteyshenkilöitä hankkeessa. Jokainen hankkeen toimija tiedottaa hankkeessa tehdystä työstä sekä omassa ammattikorkeakoulussaan että alueensa muille toimijoille ja yhteistyökumppaneille, esimerkiksi alueen terveyspalveluita tuottaville organisaatioille. Myös erilaisten keskustelutilaisuuksien järjestäminen ammattikorkeakouluissa on tärkeää. Tiedottamisen tueksi on laadittu lukuisia tiedotteita ja esittelymateriaaleja, joita saa käyttöön ammattikorkeakoulujen hankkeen yhteyshenkilöiltä.

Hankkeen ohjausryhmä pitää hankkeessa tehtyä työtä merkittävänä edistyksenä terveysalan koulutuksen kehittämisessä kansallisesti ja kansainvälisesti. Ohjausryhmä näkee välttämättömänä, että ammattikorkeakoulut ottavat hankkeessa kehitetyt valtakunnalliset osaamisvaatimukset ja arviointimenetelmät käyttöön vuoden 2021 alusta kaikissa sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilöopiskelijoiden tutkinnoissa. Kehitettyjen toimintamallien käyttöönotto varmistaa sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) ja parantaa koulutuksen laatua.

Yhtenäinen osaamisen tason varmistaminen lisää suomalaisten sairaanhoitajien ja sairaanhoitajakoulutuksen arvostusta. Se tulee myös olemaan esimerkkinä toisten eurooppalaisten sairaanhoitajakoulutusten kehittämiselle. Osaamisen arviointia eri menetelmillä on mahdollista soveltaa myös muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun tarvitaan yhtenäistä ammattilaisten osaamisen varmistamista erilaisissa tilanteissa, esimerkiksi koulutuksensa ulkomailla hankkineiden osaamisen arvioinnissa.

 

Marja Silén-Lipponen, yleSHarviointi hankkeen projektipäällikkö, yliopettaja, Savonia AMK, marja.silen-lipponen@savonia.fi

Tiina Nurmela, yleSHarviointi hankkeen työpaketin 2 vastuuhenkilö, yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, tiina.nurmela@turkuamk.fi

Mika Alastalo, yleSHarviointi hankkeen työpaketin 4 vastuuhenkilö, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu, mika.alastalo@laurea.fi

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus ja pilotointi

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen ja ohjauksen arviointimenetelmät tuotettiin hankkeen edellisessä vaiheessa työpaketissa kaksi. Sairaanhoitajan kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien tekninen toteutus tehtiin Moodle-oppimisympäristöön. Moodle oli valikoitunut aikaisemmin hankkeen verkko-oppimisympäristöksi siksi, että sitä kehitetään valtakunnalliseksi korkeakoulujen yhteiseksi oppimisalustaksi DigiCampus hankkeessa. Moodle todettiin tässä vaiheessa järkeväksi ratkaisuksi myös siksi, että se on ollut aikaisemmin käytössä useassa ammattikorkeakoulussa ja melko tuttu toimintaperiaatteiltaan. Moodle-oppimisympäristön suunnittelutyön lähtökohtana tähän hankkeeseen oli hyvä laatu ja asiasisältöön sopiva pedagogiikka. Erityisesti kiinnitettiin huomiota siihen, miten erilaiset arviointimenetelmät saadaan toimimaan Moodlessa siten, että pedagoginen toteutus on ymmärrettävä, selkeä ja että opettajien on mahdollista arvioida niiden avulla opiskelijoiden osaamista.

Arviointimenetelmien tallentaminen Moodleen edellytti tiivistä yhteistyötä arviointimenetelmien kehittäjien kanssa. Näin varmistettiin, että kaikilla oli samanlainen ymmärrys siitä, mitä halutaan opiskelijan kliinisestä osaamisesta arvioida. Ensimmäisenä arviointimenetelmistä valmistui kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen koe. Siinä vaiheessa piti pohtia muun muassa sitä, miten kysymykset Moodleen tallennetaan, minkälaiset vastausvaihtoehdot ovat sopivimmat erottelemaan osaamista ja miten kysymykset kannattaa pisteyttää. Tämän lisäksi pohdittiin, mikä mahdollisesti tulee olemaan läpäisyprosentti, jolla opiskelijat saavat kokeen hyväksyttyä. Muutamia yllätyksiä tuli matkan varrella, esimerkiksi se, että erilaiset tehtävämuodot ja toiminnot, kuten raahaustehtävät, eivät Moodlessa toimi, vaan ne jouduttiin muokkaamaan kysymysvaihtoehtojen muotoon. Tämä oli harmillista, sillä esimerkiksi raahaustehtävien kautta arveltiin saatavan tietoa siitä, miten hyvin opiskelija osaa yhdistää uuden tiedon aikaisemmin oppimaansa ja kuinka hän osaa soveltaa tietoja käytännössä. Raahaustehtävässä opiskelija voisi itse yhdistää erilaisten viivojen avulla oikeat asiat, esimerkiksi sydänsähkökäyrän ottoa simuloivassa tehtävässä oikeat ekg:n ottopaikat potilaan rintakehään.

Tämän jälkeen Moodleen tallennettiin tietotestejä sekä simulaatioiden ja näyttökokeiden instruktioita ja toimintaohjeita. Myös yleisiä Moodlessa kokeeseen vastaamisen ohjeita ja opettajan ohjeita oli tarpeen tallentaa verkkoympäristöön. Simulaatioista ja näyttökokeista tallennettiin kuvaukset erilaisista hoitotilanteista ja arviointikriteerit, joiden perusteella voidaan arvioida opiskelijoiden osaamista. Ohjeiden tarkoituksena oli selkiyttää Moodlessa toimimista ja erityisesti sitä, että väärin ymmärretty tehtäväksianto ei johtaisi huonoon koemenestykseen. Ohjeet tehtiin erikseen sekä opiskelijoille että arviointeja tekeville opettajille. Oppimisympäristön rakentaminen on yhä kesken. Odotammekin mielenkiinnolla palautetta pilotoinneista, joissa yhtenä tarkoituksena on myös Moodle-oppimisympäristön testaaminen, jotta saamme arvokasta tietoa alustan toimivuudesta sekä osaamme korjata mahdollisesti ilmenevät puutteet ennen kokeiden käyttöönottoa. Moodle-oppimisympäristöt tehdään suomen kielen lisäksi ruotsiksi ja englanniksi myöhemmin.

Kliinisen ydinosaamisen arviointimenetelmien piloteissa testataan kehitettyjen menetelmien käytettävyyttä ja soveltuvuutta sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen arviointiin. Pilotointi käynnistyi keväällä 2019 kliinisen hoitotyön perusteiden osaamisen arviointimenetelmän testaamisella. Kyseessä oli sähköinen Moodle-ympäristössä tehtävä koe, jota kahden ammattikorkeakoulun (Laurea ja Metropolia) opiskelijat testasivat. Opiskelijat suorittivat kokeen valvotusti tietokoneluokassa ja heidät ohjeistettiin vastaamaan kokeeseen “ihan tosissaan”, vaikka pilottivaiheessa kokeen tulos ei heidän opintojaksonsa arviointiin vaikuttanutkaan. Kokeen suorittamisen lisäksi pilotointiin kuului oleellisena osana opiskelijoiden antama palaute kokeen käytettävyydestä ja sen sopivuudesta hoitotyön osaamisen arviointiin. Palautetta kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, jossa oli mukana käytettävyyden arviointimittari SUS (System Usability Scale). Opiskelijat antoivat lisäksi laadullista palautetta kokeen tekemisen jälkeen muun muassa kehittämiskohteista ja oppimiskokemuksistaan. Kokeesta pyydettiin palautetta myös ammattikorkeakoulujen opettajilta ja kliinisessä työssä olevilta sairaanhoitajilta.

Ensimmäisen pilotin kokemukset hankkeen toimijoiden näkökulmasta olivat rohkaisevia; niin opiskelijat, opettajat kuin sairaanhoitajatkin pitivät osaamisen arviointia tervetulleena, ja kokonaisuutena koe osoittautui varsin toimivaksi. Saadun palautteen ja pilottivaiheen kokeen tulosten perusteella tunnistettiin kehittämiskohteita muun muassa kysymysten selkeyden, vaikeusasteen ja kattavuuden suhteen, ja arviointimenetelmää kehitetään ennen seuraavaa pilotointia.

Syksyn 2019 ja alkutalven 2020 aikana pilotoidaan kaikki kahdeksan hankkeessa kehitettyä kliinisen perusosaamisen arviointimenetelmää. Pilotointiin osallistuu opiskelijoita ja opettajia 11 ammattikorkeakoulusta ympäri maan. Jokainen arviointimenetelmä pilotoidaan vähintään kahdessa, mutta osa jopa neljässä ammattikorkeakoulussa. Käytettävät arviointimenetelmät vaihtelevat sähköisistä teoriakokeista, näyttöihin ja simulaatioihin, joten on erittäin tärkeää saada tietoa niiden soveltuvuudesta opintojen arviointiin ja opintojen osaksi. Opiskelijat antavat sekä strukturoitua että laadullista palautetta kaikista arviointimenetelmistä. Opettajien palaute arvioinnin soveltuvuudesta opintoihin ja mahdollisista kehittämiskohteista on niin ikään tärkeää.

Pilotoinnit pitävät hankkeen toimijat työn touhussa syksyn ja alkutalven ajan. Hankkeessa odotetaankin innolla ja mielenkiinnolla niiden tuloksia, joiden on tarkoitus valmistua helmikuun 2020 aikana. Pilottien tulosten pohjalta arviointimenetelmiä kehitetään kevään aikana edelleen työpakettien 2, 3 ja 4 kiinteässä yhteistyössä.

 

Nea Lehtimäki, tutkintovastaava, Metropolia ammattikorkeakoulu

Työpaketin 3 vastuuhenkilö (tekninen toteutus)

 

Mika Alastalo, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu

Työpaketin 4 vastuuhenkilö (pilotointi)

Sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) arviointia kehitetään yhteisissä piloteissa

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema Sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arvioinnin kehittämisen hanke (yleSHarviointi) 2018-2020 tuottaa Suomeen valtakunnallisia sairaanhoitajan arvioinnin sisältöjä ja menetelmiä. Hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jonka tutkimus- ja kehittämistyö jakaantuu kahteen pilottiin. Pilotti 1 toteutettiin keväällä 2019 ja siihen osallistui opiskelijoita, opettajia ja työelämän edustajia. Pilotissa oltiin kiinnostuneita osallistujien kokemuksista kokeen sisällöstä, rakenteesta ja Moodle alustan toimivuudesta, jotta koetta voidaan kehittää edelleen. (Silén-Lipponen 2018, Koskinen 2005, 187, Ovaska ym. 2005). Pilotissa 2 tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokeessa menestymisestä ja opiskelijoiden taustatietojen kuten aikaisempi koulutus, kokemus terveydenhuoltoalalla jne. merkityksestä kokeessa menestymiseen. Lisäksi siinä tuotetaan tietoa opiskelijoiden kokemuksista kokeen sisällöistä sairaanhoitajan osaamisen arvioinnin näkökulmasta. Tässä blogissa tarkastellaan kokeen kehittämisen ensimmäisen pilotin tuloksia ja tulosten hyödyntämistä kokeen kehittämisessä.

 

Pilotoinnit tuottavat tärkeää tietoa kokeiden kestosta, teknisestä toiminnasta ja vaikeustasosta

Valtakunnallisen sairaanhoitajan osaamisen kokeen kehittämiseksi tarvitaan opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien palautteita, jotta koe saadaan kehitettyä mittaamaan juuri sitä osaamista, jota sairaanhoitajalta odotetaan 180 opintopistettä suoritettuaan. Koetta kehitetään ammattikorkeakoulujen yhteistyönä siten, että kokeen kysymyksiä ja tehtäviä laatii ryhmä opettajia ja asiantuntijoita ja kokeen kysymysten syöttämisestä Moodle alustalle huolehtii toinen työryhmä. Kokeen kehittämiseen liittyvistä piloteista ja tutkimuksista vastaa kaksitoista ammattikorkeakoulua ja työtä koordinoi OAMK.

Pilotoinnissa 1 käytetty koe sisälsi yhteensä 200 kysymystä, jotka olivat monivalinta-, täyttö-, aukko- ja case tehtäviä sekä väittämiä. Lisäksi kokeessa oli 5 lääkelaskua. Potilastapaus-tehtävät oli laadittu aitoja ja todenmukaisia tilanteita muistuttaviksi ja siten ne auttoivat opiskelijoita eläytymään asiakastilanteisiin ja vastaamaan tehtäviin sen mukaisesti (Koskinen 2005, 190-191).

Pilotti 1 toteutettiin neljässä ammattikorkeakoulussa KAMK (Kajaani), Oamk (Oulu), Savonia (Kuopio) ja SeAMK (Seinäjoki) keväällä 2019. Pilottiin osallistui sairaanhoitajaopiskelijoita (n=32), opettajia (n=9) ja työelämän edustajia (n= 15) ja heitä informoitiin pilottiin kuuluvasta tutkimuksesta ja sen tarkoituksesta. Osallistujat allekirjoittivat tietoisen suostumuksen tutkimukseen osallistumiseksi ja tutkimukseen osallistuvien ammattikorkeakoulujen organisaatioilta oli saatu luvat tutkimuksen toteuttamiseksi.

Pilotti 1:n tutkimusaineistot kerättiin P-SUS-scale-, taustatieto- ja palautekyselyinä, sekä pari- että ryhmähaastatteluina. Haastattelujen avulla saatiin arvokasta käyttäjä- ja asiantuntijatietoa valtakunnallisen sairaanhoitajan ydinosaamisen kokeen edelleen kehittämiseen. Haastatteluissa saadut asiat kuvattiin sisältö, rakenne ja tekninen toimivuus pääluokkien ja niitä kuvaavien alaluokkien mukaisesti.

 

Kokeen pilotin tuloksia ja tunnelmia

Opiskelijat tekivät kokeen koulun tiloissa tietokoneilla ja kokeeseen oli varattu aikaa 3 tuntia. Ennen koetta opiskelijat olivat saaneet ohjeita kokeesta ja he olivat rekisteröityneet Moodle alustalle. Kokeeseen osallistuvat opiskelijat olivat iältään 21-41 vuotiaita ja heistä suurin osa opiskeli kokeen aikaan kuudetta lukukautta. He olivat suorittaneet lukion, ylioppilastutkinnon tai lähihoitajakoulutuksen. Opiskelijat pitivät koetta melko vaikeana. Teoriakokeen läpäisyn raja oli asetettu 65% eli 130 pistettä oli minimipistemäärä, jolla kokeen olisi saanut hyväksytysti lävitse. Lääkelaskujen kokeen tuli olla 100% oikein. Pilotissa kokeen suorittamisesta ei annettu arvosanaa eikä se vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin. KAMKissa kokeeseen osallistui 10 opiskelijaa, Oamkissa 9 opiskelijaa, Savoniassa 10 opiskelijaa ja SeAMKissa 3 opiskelijaa. Kokeeseen osallistuneista opiskelijoista (n=32) 15 opiskelijaa olisi läpäissyt teoriakokeen ja 19 opiskelijaa lääkelaskukokeen.

Pilotti 1 tutkimukseen osallistuneet opiskelijat, opettajat ja työelämän edustajat kertoivat, että on erinomaista, kun ollaan kehittämässä valtakunnallista sairaanhoitajan ydinosaamisen koetta. Heidän mielestään kokeen kysymyksiä oli kuitenkin liian paljon annettuun aikaan nähden ja eikä osa niistä kohdistunut sairaanhoitajan työn ydinosaamiseen.

Kokeen tehtäviä pidettiin yleensä ymmärrettävinä ja osuvina, joskin osa tehtävistä mittasi lääketieteen erityis- ja nippelitietoja, kuten syövän pahanlaatuisuuden ja tuumorin luokitusasteita. Potilastapauksia pidettiin käytännönläheisinä ja sopivasti vaativina. Potilastapaustehtävät koettiin ”yleensä mielenkiintoisina ja hyvinä”, mutta ylipäätään ”kokeessa oli liian monta potilastapaustehtävää, jotka sisälsivät liikaa kysymyksiä ja kysymysten sisällä useita vaihtoehtoja”. Joissakin Potilastapauksissa oli epäoleellista tietoa, joka merkitsi sitä, että kysymysten tausta-aineiston lukemiseen kului paljon aikaa.

Opiskelijat olivat tunteneet kokeen aikana monenlaisia tunteita, kuten turhautumista ja uupumista, mutta myös onnistumisen kokemuksia. Hyväksi koettiin se, että kokeen sisältöön ja kysymyksiin saattoi vaikuttaa. Koetta kuvattiin myös raskaaksi ja työlääksi, koska kokeessa oli paljon toistoa, luettavaa tekstiä ja osa tehtäväksi annoista oli pitkiä. Osaa tehtävistä oli vaikea hahmottaa ja osa tehtävistä oli epäloogisia. Pilottiin osallistujat kertoivat, että pitäisi olla sellaisia kysymyksiä ja tehtäviä, joita sairaanhoitajan tulee osata missä tahansa työpaikassa, esimerkiksi kansansairauksien hoitotyöstä sekä käypä hoito suosituksista ja niiden soveltamisesta. Lisäksi toivotiin kysymyksiä kliinisestä tutkimuksesta, kivun hoidosta, haavahoidosta ja perushoidosta sekä ylipäätään tehtäviä, joita joutuisi perustelemaan. Lääkelaskut olisivat pilottiin osallistujien mielestä voineet olla nykyistä vaativampia.

Kokeen rakenteeseen toivottiin lisää loogisuutta muun muassa sisällöllisellä ryhmittelyllä. Pilotissa saman aihealueen kysymyksiä saattoi ilmaantua uudelleen pitkin koetta, mikä sekoitti ajattelua ja oli turhauttavaa. Tehtävien tekemiseen liittyvät ohjeet Moodle alustalla olivat riittäviä ja selkeitä.

Opettajat ja työelämän edustajat antoivat melko samansuuntaista palautetta kokeesta kuin opiskelijatkin. Erityisesti opettajat korostivat sitä, että kokeessa tulee olla eri hoitotyön alueiden kysymyksiä melko tasapuolisesti. Työelämän edustajien mielestä pilotti 1:ssä koekäytetty koe ei sellaisena tue tarpeeksi tehokkaasti sairaanhoitajaopiskelijan oppimista ja osaamisen kehittymistä, vaan keskittyy liikaa erityistietojen ja muun muassa lääketieteen tietoperustan osaamiseen. Liian suuren kysymysten määrän arvioitiin myös johtavan kysymysten harkitsemattomaan vastaamiseen eikä siten palvele sitä päämäärää, johon koe on tarkoitettu.

 

Tulosten hyödyntäminen kokeen edelleen kehittämiseksi

Pilotti 1:n tulosten perusteella valtakunnallista koetta muokattiin kysymyksiä ja tehtäviä selkiyttämällä sekä kohdentamalla niitä aikaisempaa enemmän sairaanhoitajan ydinosaamiseen. ”Nippelitietoon” tai toisen tieteenalan spesifiseen tietoon liittyvät kysymykset poistettiin. Kysymyksiä ja niiden vaihtoehtoja vähennettiin ja siten niihin saatiin toivottua selkeytystä. Kysymysten kokonaismäärä vähennettiin puoleen eli 100 kysymykseen. Kokeeseen on nyt suunniteltu aihealueittain etenevä rakenne ja siten koe etenee loogisesti, aihealue kerrallaan.

Pilotti 2:ssa opiskelijat tekevät pilotti 1 tulosten perusteella kehitetyn sairaanhoitajan valtakunnallisen (180 op) kokeen keväällä 2020. Siihen on osallistumassa lähes 500 hoitotyön opiskelijaa, joita pyydetään osallistumaan kokeeseen ja kokeen yhteydessä olevaan tutkimukseen. Osallistujiksi pyydetään sairaanhoitaja-, terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilötyön opiskelijoita sekä työelämän edustajina ylempää ammattikorkeakoulututkintoa suorittamassa olevia opiskelijoita. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan pilottiin 2, jotta saadaan kehitettyä valtakunnallisen kokeen sisältöä ja kysymyksiä mahdollisimman hyvin sairaanhoitajan osaamista arvioivaksi. Pilotin 2 haasteena on suunnitella ja toteuttaa se siten, että pysytään aikataulussa ja saadaan siihen rekrytoitua riittävästi osallistujia. Pilotti1:n opiskelijoiden, opettajien ja työelämän edustajien kokemusten perusteella yhteistyössä on voimaa. Yhteiskehittämisen avulla saadaan sairaanhoitajan osaamisen yhtenäistä valtakunnallista arviointia kehitettyä laadukkaaksi ja käyttökelpoiseksi. Odotamme mielenkiinnolla kevättä 2020 ja hankkeen uusia koitoksia!

Kaisa Koivisto, TtT, yliopettaja, Oamk, hoitoalat, kaisa.koivisto@oamk.fi

Marja Silén-Lipponen, FT, Yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu, marja.silen-lipponen@savonia.fi

 

Lähteet

Koskinen J. 2005. Käytettävyystestaus. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. 187-207

Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. 2005. Johdatus käytettävyystutkimukseen. Teoksessa: Ovaska S., Aula A. & Marjoranta P. (toim.) Käytettävyystutkimuksen menetelmät. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. Rapotti B-205-1, 1-16

Silén-Lipponen, M., Kinnunen, P. & Seppänen, S. 2018. Sairaanhoitajien osaaminen varmistetaan valtakunnallisella kokeella. Tutkiva hoitotyö 2, 15-17.

 

Tekniset ratkaisut Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen järjestämisessä

Hankkeen käynnistyttyä alettiin selvittää tarkoituksenmukaista sähköistä valmista alustaa, joka soveltuu valtakunnallisten arviointimenetelmien hallinnointiin ja järjestämiseen. Vaihtoehtoja jo olemassa olevista alustoista oli muutamia. Päätös Moodlen valinnasta arviointimenetelmien alustaksi tehtiin Moodlen tavoitettavuuden, siitä olevan laajan käyttökokemuksen ja turvallisuuden näkökulmista. Päätökseen vaikutti myös tieto siitä, että valtakunnallisesti ollaan luomassa suomalaisten korkeakoulujen yhteistä oppimisalustaa Moodleen.

Moodlekurssi, jossa sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe on, tehtiin väliaikaisesti Metropolia-ammattikorkeakoulun palvelimelle. Tämä mahdollisti kysymyspankin täydentämisen sitä mukaa, kun koekysymyksiä valmistui. Juurikurssi siirrettiin myöhemmin DigiCampuksen Moodleen. DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke, jossa luodaan muun muassa digitaalinen pilvioppimisympäristö (Moodle) ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tukemiseksi. Vaikka Moodle ei ole vielä käytössä kaikissa Suomen ammattikorkeakouluissa, DigiCampuksen Moodleen pystyvät kirjautumaan kaikki käyttäjät omilla HAKA-tunnuksillaan.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisessa kokeessa on sisällöllisesti samanlaiset juurikurssit suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Juurikursseista tehdään kurssikopio jokaisen ammattikorkeakoulun käyttöön yhden lukuvuoden ajaksi. Varsinaisille juurikursseille tehdään tarvittavat muokkaukset ja päivitykset, jolloin niistä tehdyt kurssikopiot ovat siten aina ajantasaiset.

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen moodlekurssi sisältää kysymyspankin ja kokeen lisäksi opiskelijoiden ja koetta hallinnoivien opettajien ohjeet. Opettajien ohjeet on osittain videoitu, jotka auttavat säätämään kurssin ja kokeen asetukset oikein. Koe tehdään valvotusti ja koe avataan opiskelijoille vasta koetilanteessa. Koe on myös ajastettu ja tällä hetkellä ajatuksena on, että kokeen suorittamisen maksimiaika on 3 tuntia. Kevään piloteissa saadaan tietoa siitä, miten suunniteltu aika riittää suhteessa kokeeseen valittuihin kysymyksiin. Pilotin tulosten perusteella tehdään tarvittavia muutoksia.

Koekysymykset on kategorisoitu kysymyspankkiin sairaanhoitajan ydinosaamisen alueiden ja kysymystyyppien mukaisesti. Koe arpoo koetta suorittaville jokaisesta kategoriasta saman verran kysymyksiä. Siten kokeeseen arpoutuvat kysymykset ovat osittain erilaisia kokeeseen osallistuvilla opiskelijoilla. Koska koetta tekevien opiskelijoiden määrät ovat hyvin isoja, Moodle tarkistaa ja pisteyttää opiskelijoiden suoritukset automaattisesti. Kun opiskelija on vastannut kaikkiin kysymyksiin, hän näkee ainoastaan saavuttamansa pisteet kokeesta. Opiskelijalla on kokeen jälkeen mahdollisuus saada palautetta osaamisestaan opettajalta.

Hankkeessa pilotoidaan kaksi kertaa Moodlen käytettävyyttä sekä Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallisen kokeen menetelmällisiä ratkaisuja, kuten kokeen toimivuutta, kokeen sopivaa kestoa ajallisesti ja kokeen vaatimustasoa. Pilotointeihin osallistuvat opiskelijat, opettajat sekä terveydenhuollossa toimivat sairaanhoitajat, asiantuntijat ja johtajat. Pilottien tulosten perusteella alustaa, ohjeita ja koetta kehitetään edelleen ennen kokeen vuoden 2021 alkavaa valtakunnallista käyttöönottoa.

 

Rami Yli-Villamo, hankkeen työpaketti 6 vastuuhenkilö

Lehtori, sairaanhoitajakoulutus

Tampereen ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

DigiCampus. n.d. Luettu 3.5.2019. https://info.digicampus.fi/digicampus/

Sairaanhoitajan ydinosaamisen 180 op valtakunnallinen koe mullistaa sairaanhoitajakoulutuksen arviointia

Yleissairaanhoitajan ammatillisen perusosaamisen kehittäminen (yleSHarviointi) –hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa sairaanhoitajan ydinosaamisen (180 op) valtakunnallinen koe, jolla varmistetaan sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen taso, joka vastaa kansallista ja kansainvälistä osaamista. Tämä tulee vaikuttamaan merkittävästi sairaanhoitajakoulutukseen, koska koe yhtenäistää osaamisen arviointia valtakunnallisesti. Se asettaa paineita yhtenäistää myös opetussuunnitelmien sisältöjä, jotta kaikki hankkeessa laaditut osaamisen alueet tulevat huomioiduksi opetussuunnitelmia laadittaessa. Koe tulee sisältymään sairaanhoitajakoulutuksen lisäksi myös terveydenhoitaja-, ensihoitaja- ja kätilökoulutukseen.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) vastaa valtakunnallisen kokeen kehittämisestä (työpaketti 5) yhteistyössä Karelia, Centria, Metropolia, Satakunnan ja Turun ammattikorkeakoulujen kanssa. Työpaketissa tehdään tiivistä yhteistyötä työpakettien 2 (kliinisen osaamisen ohjaaminen ja arvioinnin menetelmät) ja 6 (valtakunnallisen kokeen tekninen toteutus) kanssa.

Tietoa kokeen kehittämisen perustaksi haettiin tekemällä selvitys, onko vastaavaa valtakunnallista koetta muissa maissa. Tietoa saatiin Belgiasta, Hollannista, Italiasta, Ranskasta, Englannista, Skotlannista, Portugalista, Espanjasta, Unkarista, Tsekistä, Norjasta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta, Latviasta, Kyprokselta, Egyptistä, USA:sta ja Kanadasta. USA:ta ja Kanadaa lukuunottamatta muissa benchmarkkauksen kohteena olevissa maissa yhtenäistä valtakunnallista koetta ei ollut, vaan koe saattoi olla yliopistokohtainen tai se kohdistui kliinisten taitojen arviointiin. Osassa maista koe on ollut käytössä vain tiettyjen osaamisalueiden, kuten lääkehoidon osaamisen arviointiin.

USA:ssa sairaanhoitajaopiskelijat tekevät valtakunnallisen NCLEX-RN –kokeen ennen valmistumista. Se on heille maksullinen, eikä opiskelija voi työskennellä sairaanhoitajana, jos hän ei läpäise koetta. Koe arpoo opiskelijalle 80-200 kysymystä riippuen opiskelijan vastaamisen tasosta. Toisin sanoen, jos opiskelija vastaa toistuvasti oikein, ohjelma ”tunnistaa” osaamisen tason, ja vastaamalla 80 ensimmäiseen kysymykseen opiskelija läpäisee kokeen. Jos opiskelija vastaa sekä oikein että väärin, ohjelma arpoo enemmän kysymyksiä, jotta varmistuu, että opiskelija osaa testattavan asian. Myös ainakin Australiassa, Uudessa Seelannissa, Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Thaimaassa on käytössä valtakunnallinen koe, minkä opiskelijat tekevät ennen valmistumista.

Valtakunnallisen kokeen kehittämiseksi tehtiin myös kysely kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin, jotta saataisiin tietoa, miten ammattikorkeakoulut suhtautuvat kokeeseen ja mitä kehittämisehdotuksia sieltä nousee. Kyselyyn vastasi 19 ammattikorkeakoulua 21:stä, ja kaikissa vastanneissa amkeissa valtakunnallista koetta pidettiin tärkeänä. Suurin osa ammattikorkeakouluista kannatti 2-osaista koetta, jossa on sekä tietotesti, että kliinistä osaamista arvioiva taitotesti. Koe esitettiin tehtäväksi silloin, kun opiskelija on suorittanut 180 op:n opinnot ennen täydentäviä opintoja. Kokeen kestoajaksi ehdotettiin 2-6 tuntia ja enemmistö piti 3 tunnin pituista koetta sopivana.

Kyselyn ja benchmarkkaus -tulosten perusteella tuli selväksi, että sekä tiedollista että taidollista osaamista tulee sairaanhoitajan 180 op valtakunnallisessa kokeessa arvioida. Jotta työpaketissa 5 ja 2 ei tulisi kehitettyä päällekkäistä taitokoetta, sovimme työpakettien kesken, että työpaketissa 5 keskitytään kehittämään tietoa arvioivaa koetta ja työpaketissa 2 myös taitokokeita.

Työpaketissa 1 tuotetut osaamisen alueet ohjasivat kokeen suunnittelua. Ensihoitajien valtakunnallisesta kokeesta saimme vinkkejä siitä, että kokeessa olisi tarpeen olla todentuntuisia potilastapauksia, joiden mukaisesti kysymyspatteristot rakentuisivat. Selväksi tuli myös se, että koe on sähköinen ja automaattisesti itsensä korjaava. Esseekysymyksiä kokeeseen ei haluttu, koska niiden yhdenmukaiseen tarkistamiseen kuluu liikaa aikaa.

Koe pilotoidaan kahdesti hankkeen aikana. Syksyllä 2018 työstimme potilaiden hoitoon pohjautuvia tapauskuvauksia kevään 2019 teknisen alustan käytettävyyden pilottia varten. Tapauskuvauksissa potilaan hoito etenee todentuntuisesti hoidon vaiheista toiseen. Niihin sijoitetaan videoita potilastapausten monipuolisen kuvaamisen tehostamiseksi sekä monivalinta- ja väittämä-kysymyksiä sisältäviä kysymyspatteristoja. Koe sisältää lisäksi yksittäisiä kysymyspatteristoja hoitamisen eri sisältöalueista. Tapauskuvaukset ja yksittäiset kysymyspatteristot on ryhmitelty kahdeksan osaamiskokonaisuuden mukaisesti samalla tavalla kuin kliinisen osaamisen kokeessa. Opiskelijalle arpoutuu jokaisesta osaamiskokonaisuudesta tasapuolisesti tietty määrä potilastapauksia ja yksittäisiä kysymyspatteristoja siten, että koe kokonaisuudessaan sisältää 200 kysymystä (25 kysymystä/osaamiskokonaisuus). Kokeen läpäisyn rajaksi on toistaiseksi sovittu 65%.

Koe pyritään kehittämään sellaiseksi, että sillä voidaan arvioida monipuolisesti sairaanhoitajaopiskelijan osaamista. Koe pilotoidaan kevään 2019 aikana, jotta sen tekniset ominaisuudet, käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus voidaan arvioida. Kokeen sisällöllinen pilotointi on kevään 2020 aikana. Pilottien tulosten perusteella koetta muokataan, jotta siitä saadaan mahdollisimman toimiva ja teoriaosaamista monipuolisesti arvioiva. Koe otetaan käyttöön kaikissa terveysalan ammattikorkeakouluissa keväällä 2021.

Yliopettaja Paula Mäkeläinen, Työpaketin 5 vastuuhenkilö

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu

paula.makelainen@xamk.fi

 

 

Osaamisvaatimusten ja niiden sisältöjen lähteet

SISÄLTÖJEN LÄHTEET

Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön tutkimussäätiö, 2013. Saatavilla: www.hotus.fi.

Alkoholiongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Andre, B., Nøst, T., Frigstad, S. & Sjøvold, E. 2017. Journal of Clinical Nursing 26 (7/8), 956-963.

Blakey, E.P. & Aveyard, H. 2017. Student nurses’ competence in sexual health care: A literature review. Journal of Clinical Nursing 26 (23-24), 3906-3916.

Blazun, H., Kokol, P. & Vosner, J. 2015. Research literature production on nursing competences from 1981 till 2012: A bibliometric snapshot. Nurse Education Today 35, 673-679.

Castren, M., Mäkinen, M., Nilsson, J. & Lindstrom, V. 2017. The effects of interprofessional education – self-reported professional competence among prehospital emergency care nursing students on the point of graduation – a cross-sectional study. International Emergency Nursing 32, 50–55.

Chenot, T.M & Daniel, L.G. 2010. Frameworks for Patient Safety in the Nursing Curriculum. Journal of Nursing Education 49(10), 560-568.

Clarke, N. M. 2014. A person-centred enquiry into the teaching and learning experiences of reflection and reflective practice. Nurse Education Today 34 (9), 1219-1224.

Cleary, M., Visentin, D., West, S., Lopez, V. & Kornhaber, R. 2018. Promoting emotional intelligence and resilience in undergraduate nursing students: An integrative review. Nurse Education Today 68, 112–120.

Doherty, C., Landry, H., Pate, B. & Reid, H. 2016 Impact of Communication Competency Training on Nursing Students’ Self-advocacy Skills. Nurse Educator 41(5), 252-255.

Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Ehrenberg, A., Gustafsson, P., Wallin, L., Boström, A-M. & Rudman, A. 2016. New Graduate Nurses’ Developmental Trajectories for Capability Beliefs Concerning Core Competencies for Healthcare Professionals: A National Cohort Study on Patient-Centered Care, Teamwork, Evidence-based Practice. Worldviews on Evidence-Based Nursing 13:6, 454-462.

Einhellig, K., Hummel, F. & Gryskiewicz, C. 2015. The power of affective learning strategies on social justice development in nursing education. Journal of Nursing Education and Practice 5(1), 121-126.

Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Eriksson, E., Korhonen, T., Merasto, M., Moisio, E-L. 2015. Sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen – Sairaanhoitajakoulutuksen tulevaisuus -hanke. Ammattikorkeakoulujen terveysalan verkosto ja Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Porvoo.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2011. Minimum Nursing Competencies. Working Document.

European Federation of Nurses Association (EFN) 2015. EFN Competency Framework. EFN Guideline to implement Article 31 into national nurses’ education programmes. European Federation of Nurses Associations. Brussels, Belgium. Saatavissa: http://www.efnweb.be/wp-content/uploads/EFN-Competency-Framework-19-05-2015.pdf

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=PT

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=celex%3A32013L0055

Euroopan Komissio 2016a. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus). Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02016R0679-20160504&from=FI

Euroopan Komissio 2016b. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta. Saatavissa: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32016L0680&from=FI

European Patients Forum (EPF) 2018a. Impact Report. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/library/impact-report/epfimpactreport_2018.pdf

European Patients Forum (EPF) 2018b. Proposal Regarding the Development of Key Competencies for Patients, Families and Carers in Patient Safety. European Patients Forum. Saatavissa: http://www.eu-patient.eu/globalassets/policy/patientssafety/epf-patient-safety—proposal.pdf

Euroopan yhteisöt. 2009. Eurooppalaisten tutkintojen viitekehys elinikäisen oppimisen edistämiseksi (EQF). Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Luxemburg. Saatavissa: https://ec.europa.eu/ploteus/sites/eac-eqf/files/broch_fi.pdf

ETENE. 2000. Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. ETENE-julkaisuja I. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: https://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

Evira 2010a. Ikääntyneen ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ikaantyneet/

Evira 2010b. Ravitsemushoitosuositus. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemushoito_netti_2.painos.pdf

Evira 2014. Suomalaiset ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/

Flinkman, M., Leino-Kilpi, H., Numminen, O., Jeon, Y., Kuokkanen, L. & Meretoja, R. 2017. Nurse Competence Scale: a systematic and psychometric review. Journal of Advanced Nursing 73 (5), 1035-1050.

Foster, K., Fethney, J., McKenzie, H., Fisher, M., Harkness, E. & Kozlowski, D. 2017.

Emotional intelligence increases over time: A longitudinal study of Australian preregistration nursing students. Nurse Education Today 55, 65–70.

Fuentes-Pumarola, C., Ballester-Ferrando, D., Gelabert-Vilella, S., Bosch-Farré, C., Malagón-Aguilera, M.C., Rascón-Hernán, C., Bonmatí-Tomás, A., Fernandez-Peña, R. 2016. Nursing student and professor perceptions and assessments of the achievement of practicum competencies: A mixed method approach. Nurse Education Today 45, 199-205.

Gardulf, A., Nilsson, J., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M. & Lindholm, C. 2016. The Nurse Professional Competence (NPC) Scale: Self-reported competence among nursing students on the point of graduation. Nurse Education Today 36, 165–171.

Gardulf, A., Florin, J.,Carlsson,M; Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordsröm,G., Theander,K., Wilde-Larsson, B. & Nilsson, J. 2019.The nurse professional competence (NPC) scale: A tool that can be used in national and international assessments of nursing education programmes. Nordic Journal of Nursing Research. doi:10.1177/2057158518824530

Helminen, K. 2017. Nursing students’ final assessment in clinical practice. Perceptions of teachers, students and mentors. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences Number 403. Kuopio.

Hotus. 2019. Yhtenäisten käytäntöjen kehittämisen malli. Hoitotyön Tutkimussäätiö. Saatavissa: http://www.hotus.fi/hotus-fi/yhtenaisten-kaytantojen-kehittamisen-malli

Huumeongelmaisen hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Päihdelääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Hyppönen, H., Lääveri, T., Hahtela, N., Suutarla, A., Sillanpää, K., Kinnunen, U-M., Ahonen, O., Rajalahti, E., Kaipio, J., Heponiemi, T., Saranto, K. 2018. Kyvykkäille käyttäjille fiksut järjestelmät? Sairaanhoitajien arviot     potilastietojärjestelmistä 2017. Finnish Journal of eHealth and eWelfare 10 (1), 30-59.

Hyppönen, H., Pentala-Nikulainen, O. & Aalto, A-M. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi 2017: Kansalaisten kokemukset ja tarpeet. THL raportti 3. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-103-4

Iglesias-Parra, M. R., García-Guerrero, A., García-Mayor, S., Kaknani-Uttumchandani, S., León-Campos, Á., Morales-Asencio, J. M. 2015. Design of a Competency Evaluation Model for Clinical Nursing Practicum, Based on Standardized Language Systems: Psychometric Validation Study. Journal of Nursing Scholarship 47 (4), 371-376.

Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

International Council of Nurses 2003. ICN Framework of Competencies for the Generalist Nurse. Saatavissa: https://siga-fsia.ch/files/user_upload/08_ICN_Framework_for_the_nurse_specialist.pdf

Jokinen, T. & Virkkunen, H. (toim.) 2018. Potilastiedon rakenteisen kirjaamisen opas, osa 1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Saatavissa: https://thl.fi/documents/920442/2902744/Kirjaamisopas+osa+1++final+2018.pdf/0e08fabe-0a4a-4311-9260-463648b3b7e2

Jolanki, O., Leinonen, E., Rajaniemi, J., Rappe, E., Räsänen, T., Teittinen, O. & Topo, P. 2017. Asumisen yhteisöllisyys ja hyvä vanhuus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47/2017. Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/47_ASUVA-loppuraportti+2017_NETTI.indd.pdf/81ebc84d-3636-4314-a2d5-a223b38d30d4?version=1.0

Jukema, J. S., Harps-Timmerman, A., Stoopendaal, A., Smits, A. H. M. 2015. A care improvement program acting as a powerful learning environment to support nursing students learning facilitation competencies. Nurse Education in Practice 15 (6), 457-462.

Jones, A,D. 2013. The impact of integrating Quality and Safety Education for Nurses’ safety competency in first-year associate degree nursing students. Teaching and Learning in Nursing 8, 140-146.

Kajander-Unkuri S, Leino-Kilpi H, Meretoja R, Katajisto J, Räisänen A, Saarikoski M, Salminen L & Suhonen R 2016. Congruence between graduating nursing students’ self-assessments and mentors’ assessments of students’ nurse competence. Collegian: The Australian Journal of Nursing Practice, Scholarship & Research 23 (3), 303-312.

Kajander-Unkuri, S., Meretoja, R., Katajisto, J., Saarikoski, M., Salminen, L., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2014a. Self-assessed level of competence of graduating nursing students and factors related to it. Nurse Education Today 34 (5), 795-801.

Kajander-Unkuri, S., Suhonen, R., Katajisto, J., Meretoja, R., Saarikoski, M., Salminen, L. & Leino-Kilpi, H. 2014b. Self-assessed level of nursing skills of graduating nursing students and related factors. Journal of Nursing Education and Practice 4(12), 51-64.

Kangasniemi M., Hippi, K., Häggman-Laitila, A., Kallio, H., Kärki, S., Kinnunen, P., Pietilä, A-M., Saarnio, R., Viinamäki, L., Voutilainen, S. & Waldén, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160883/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf

Kaya, H., Şenyuva, E. & Bodur, G. 2017. Developing critical thinking disposition and

emotional intelligence of nursing students: a longitudinal research. Nurse Education Today 48, 72–77.

Keliakia- Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Gastroenterologiayhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kielo, E., Suhonen, R., Salminen, L. & Stolt, M. 2019. Competence areas for registered nurses and podiatrists in chronic would care, and their role in wound care practice. Journal of Clinical Nursing 2019 Jul 11. doi: 10.1111/jocn.14991.

King-Shier, K. 2018. Ethnocultural influences in how people prefer to obtain and receive health information. Journal of Clinical Nursing 27(7-8), e1519-e1528.

Kipu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017 (viitattu 14.10.2019). Saatavilla Internetissä: www.käypähoito.fi

Klemetti, R. & Raussi-Lehto, E. (toim.) 2013. Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014 – 2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116162/THL_OPAS33_VERKKO9.3.2016.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Kohonnut verenpaine. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verenpaineyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2014. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Kulju, K., Stolt, M., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. 2016. Ethical competence: A concept analysis. Nursing Ethics 23 (4), 401–412.

Kuokkanen, L., Leino-kilpi, H., Numminen, O., Isoaho, H., Flinkman, M. & Meretoja, R. 2016. Newly Graduated nurses’ empowerment regarding professional competence and other work-related factors. BMC Nursing, 1-8.

Kuusisto-Niemi, S., Ryhänen, M., Hyppönen, H. 2018. Tieto- ja viestintäteknologian käyttö sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 1/2018. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136112/URN_ISBN_978-952-343-044-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuusisto A. 2018. Potilaan hoidon jatkuvuuden turvaaminen sähköisen hoitotyön yhteenvedon avulla Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista L 1992/785. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19920785

Laki sähköisen viestinnän palveluista L 2014/917. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140917

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä L 1994/559. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

Langari, M. N. M., Tella, S., Smith, N-J., Turunen, H. 2017. Self-assessment of patient safety competence: a questionnaire survey of final year British and Finnish pre-registration nursing students. International Journal of Caring Sciences 19 (3), 1212-1223.

Lanz, J. & Bruk-Lee, V. 2017. Resilience as a moderator of the indirect effects of conflict and workload on job outcomes among nurses. Journal of Advanced Nursing 73 (12), 2973–2986.

Lewis, G., Neville, C. & Ashkanasy, N. 2017. Emotional intelligence and affective events in nurse education: A narrative review. Nurse Education Today 53, 34–40.

Lihavuus (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lihavuustutkijat ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Lihavuus (lapset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Liljamo, P. 2018. Kliinisen ja hallinnollisen hoitotiedon vastaavuus: hoitoisuustiedon luotettavuus ja rakenteisen hoitokertomustiedon toisiokäytön mahdollisuudet hoitoisuuden määrittämisessä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Itä-Suomen yliopisto. Kuopio.

Liljamo, P., Kinnunen, U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90804/FinCC-luokituskokonaisuuden%20opas_korjattu%20liitteen%C3%A4%20olevaa%20SHToL-luokitusta.pdf?sequence=1

Liljamo P., Kinnunen U-M. & Ensio, A. 2012. FinCC-luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 1.0. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/90804

Linturi R., Kuusi, O. 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018 – 2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018. Helsinki. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_1%2B2018.pdf

Lipponen K. 2014. Potilasohjauksen toimintaedellytykset. Väitöskirja. Oulun yliopisto. D Medica 1236.

Lor, M. & Bowers, B. 2014. Evaluating Teaching Techniques in the Hmong Breast and Cervical Cancer Health Awareness Project. Journal of Cancer Education 29(2), 358–365.

Mattila, E. 2011. Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalahoidon aikana. Acta Universitatis Tamperensis 1107.

Melender, H-L., Mattila, L-R., Häggman-Laitila A. 2016. A systematic review on educational interventions for learning and implementing evidence-based practice in nursing education: The state of evidence. Nordic Journal of Nursing Research 36 (1), 3-12.

Melkas, T. 2010. Kunnat terveyden edistäjinä. Teoksessa: Ståhl, T., Rimpelä, A. (toim.). Terveyden edistäminen tutkimuksen ja päätöksenteon haasteena. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki, pp. 45-53.

Moe, A., Brataas V. & Ingstad K. 2017. Patient influence in home-based reablement for older persons: qualitative research. BMC Health Services Research 17, 736-746.

Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Societas Gerontologica Fennican, Suomen Geriatrit -yhdistyksen, Suomen Neurologisen Yhdistyksen, Suomen Psykogeriatrisen Yhdistyksen ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2017. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Mykkänen M. 2019. Tietorakenteet hoitotietojen käsittelyssä ja potilastiedon toisiokäytössä. Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta / Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos. Väitöskirja.

Mäkisalo-Ropponen, M. 2014. Yksilön vastuu omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista. Teoksessa: Työhyvinvoinnin keinot – Hoitotyön vuosikirja 2014. Suomen sairaanhoitajaliitto ry. Fioca Oy, Helsinki. 108-124.

Nilsson, J., Johansson, E., Egmar, A.-C., Florin, J., Leksell, J., Lepp, M., Lindholm, C., Nordstrom, G., Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M. & Gardulf, A. 2014. Development and validation of a new tool measuring nurses self-reported professional competence—The nurse professional competence (NPC) Scale. Nurse Education Today 34 (4), 574-580.

Nilsson, J., Engström M., Florin, J., Gardulf, A. & Carlsson, M. 2018. A short version of the nurse professional competence scale for measuring nurses’ self-reported competence. Nurse Education Today 36, 233–239.

Numminen, O., Leino-Kilpi, H., Isoaho, H. & Meretoja, R. Newly graduated nurses’ occupational commitment and its associations with professional competence and work-related factors. Journal of Clinical Nursing 25(1/2), 117-126.

Nygårdh, A., Sherwood, G., Sandberg, T., Rehne, J. & Knutsson, S. 2017. The visibility of QSEN competencies in clinical assessment tools in Swedish. Nurse Education Today 59, 110-117.

O´Harra, P. 2014. In: Nursing students’ lived experiences in learning communication skills in a theater class taught by theater faculty, 2014.D.Ed. 159 p-159 p. 1p. (Doctoral Dissertation – research)

Opetushallitus 2010. Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys. Eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehys. Osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Opetushallitus. Saatavissa: https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf

Pagano, M., O’Shea, E., Campbell, S., Currie, L., Chamberlin, E. & Pates, C. 2015. Validating the Health Communication Assessment Tool (HCAT). Clinical simulation in Nursing 11 (9), 402-410.

Palliatiivinen hoito ja saattohoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Palliatiivisen Lääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Raskausdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Diabetesliiton lääkärineuvoston ja Suomen Gynekologiyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2013. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Reponen, J., Kangas, M., Hämäläinen, P., Keränen, N., Haverinen, J. 2018.Tieto- ja viestintäteknologian käyttö terveydenhuollossa vuonna 2017: Tilanne ja kehityksen suunta. STM raportti 5. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-108-9

Ruesch, A. 2015. Registered nurses’ knowledge of hearing impairment and effective communication strategies when caring for a hearing impaired patient. Registered Nurses’ Knowledge of Hearing Impairment & Effective Communication Strategies When Caring for a Hearing Impaired Patient 1.

Ruggiano, N., Shtompel, N., Whiteman, K. & Sias, K. 2017. Influences of transportation on health decision-making and self-management behaviors among older adults with chronic conditions. Behavioral Medicine 43 (1), 61–70.

Ruokavirasto 2019. Erityisruokavaliot. Saatavissa: https://www.ruokavirasto.fi/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/erityisruokavaliot/

Sairaanhoitajaliitto 2014. Sairaanhoitajien sosiaalisen median ohjeet. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/jasenpalvelut/ammatillinen-kehittyminen/sairaanhoitajien-sosiaalisen-median-ohjeet/

Sairaanhoitajaliitto 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020. Sairaanhoitajaliiton raportti 10/2015. Helsinki: Sairaanhoitajaliitto. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2016/01/eHealth_strategia_Final.pdf

Sairaanhoitajaliitto 2018a. NEWS – Aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/news-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sairaanhoitajaliitto 2018b. PEWS- Lasten aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/artikkeli/pews-lasten-aikaisen-varoituksen-pisteytysjarjestelma/

Sanchez, J., Leal Costa, C. & Díaz Agea, J. 2018 Ensuring relational competency in critical care: Importance of nursing students’ communication skills. Intensive and Critical Care Nursing 44, 85–91.

Saranto, K., Kivekäs, E., Palojoki, S., Kinnunen, U-M., Sjöblom, O. & Suomi, R. 2018. Tiedonkulun vaikutus SOTE- palvelujen maineeseen. KAKS-Kunnallisalan kehittämissäätiö. Saatavissa: https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tiedonkulun-vaikutus-sote-palvelujen-maineeseen_julkaisu016.pdf

Sirkka, A. (ed.) 2018. From big data to my health – data analytics as a tool for human-driven well-being. Sitra studies 141. Helsinki. Saatavissa: https://www.sitra.fi/julkaisut/big-data-myhealth/

Sinervo, T., Tynkkynen, L. & Vehko, T. 2016. Mitä kuuluu perusterveydenhuolto? Valinnanvapaus ja integraatio palveluiden kehittämisen polttopisteessä. THL raportti 16. Saatavissa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131276/URN_ISBN_978-952-302-732-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Slatyer, S., Cramer, J., Pugh, J. & Twigg, D. 2016. Barriers and enablers to retention of aboriginal diploma of nursing students in Western Australia: An exploratory descriptive study. Nurse Education Today 42, 17–22.

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2010. Hyvä saattohoito Suomessa. Asiantuntijakuulemiseen perustuvat saattohoitosuositukset. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71949/URN%3ANBN%3Afi-fe201504225791.pdf?sequence=1

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017a. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palveluiden parantamiseksi 2017-2019. Sosiaali- ja terveysministeriö. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80132/06_2017_Laatusuositusjulkaisu_fi_kansilla.pdf

STM; Sosiaali ja terveysministeriö. 2017b. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Valtioneuvoston periaatepäätös. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki. Saatavissa: https://stm.fi/julkaisu?pubid=URN:ISBN:978-952-00-3963-9

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2018. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden jatkuva ammatillinen kehittyminen ja täydennyskoulutus EU- ja EFTA-maissa – kirjallisuuskatsaus. STM:n raportteja ja muistioita 4/2018. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160531/04_18_TH_kirjallisuuskatsaus_web_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

STM, Sosiaali ja terveysministeriö. 2009. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 18. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Suhonen, R. & Stolt, M. Asiakaskeskeisyys sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A:78/2017. Turku. 22-36.

Sullivan, A. E. 2012. Critical thinking in clinical nurse education: application of Paul’s model of critical thinking. Nurse Education in Practice 12 (6), 322-327.

Sulosaari, V. 2016. Medication competence of nursing students in Finland. Turun yliopiston julkaisuja – Annales Universitatis Turkuensis. Sarja – ser D osa – tom 1232. Medica – Odontologica. Turku.

Suomen Punainen Risti. Toiminta tapahtumapaikalla. Saatavissa: https://www.punainenristi.fi/ensiapuohjeet/toiminta-tapahtumapaikalla

Säteilylaki. 2018/859. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180859

Tartuntatautilaki. 2016/122. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20161227

Tietosuojalaki. 2018/1050. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2011. Potilasturvallisuusopas potilasturvallisuuslainsäädännön ja -strategian toimeenpanon tueksi. https://thl.fi/documents/10531/104871/Opas%202011%2015.pdf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018a. Finger-tutkimushanke. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/finger-tutkimushanke

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018b. Tavanomaiset varotoimet. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit/ohjeet-ja-saadokset/ohjeita-terveydenhuollolle/tavanomaiset-varotoimet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018c. Varotoimiluokat. Saatavissa: https://thl.fi/documents/533963/1721898/Varotoimet_05092018.pdf/a4d70b1b-fe4d-4cbe-a2f7-9566941f160e

Theander, K., Wilde-Larsson, B., Carlsson, M., Florin, J., Gardulf, A., Johansson, E., Lindholm, C., Nordstrom, G. & Nilsson, J. 2016. Adjusting to future demands in healthcare – the impact of curriculum changes on nursing students’ self-reported professional competence. Nurse Education Today 37, 178–183.

Theander, K., Wilde-Larsson, B. & Gardulf, A., 2016. Disaster nursing: Self-reported competence of nursing students and registered nurses, with focus on their readiness to manage violence, serious events and disasters. Nurse Education in Practice 17, 102-108.

Tommasini, C., Dobrowolska, B., Zarzycka. D., Bacatum, C., Bruun, AM., Korsath, D., Roel, S., Jansen, M.B., Milling, T., Deschamps, A., Mantzoukas, S., Mantzouka, C. & Palese, A. 2017. Competence evaluation processes for nursing students abroad: Findings from an international case study. Nurse Education Today 51, 41-47.

Tuomela, K., Heikkilä, K., Haapanen, H., Kortekangas-Savolainen, O. & Salminen, L. 2017. Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa. Hoitotiede 29 (4), 264-275.

Tuominen, M., Nyqvist, L., Korja, R., Heikkinen, K. Kortekangas-Savolainen, O., Salminen, L. 2017 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät koulutustarpeet. Teoksessa: Salminen, Stolt, Suhonen (toim.). Uudistuvan sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtia. Turun yliopisto. Hoitotieteen laitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja A: 78/2017. Turku. 108-126.

Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2018. Saatavissa: www.käypähoito.fi

Työturvallisuuslaki. L 2002/738. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738

Ulfvarson, J. & Oxelmark, L. 2012. Developing an assessment tool for intended learning outcomes in clinical practice for nursing students. Nurse Education Today 32 (6), 703-708.

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista A 1129/2014. Finlex. Lainsäädäntö. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141129

Valtioneuvoston asetus terävien instrumenttienaiheuttamien tapaturmien ehkäisemisestä terveydenhuoltoalalla (317/2013). Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20130317

Valtioneuvoston asetus tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksestä (120/2017). Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170120

Viestintävirasto 2019. Tietoturvaohjeet. Saatavissa: https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ohjeet

Van den Bulcke, B., Vyt, A., Vanheule, S., Hoste, E., Decruyenaere, J. & Benoit, D. 2016. The perceived quality of interprofessional teamwork in an intensive care unit: A single centre intervention study. Journal of interprofessional care 30 (3), 301–308.

Wangensteen, S., Johansson I.S., Björkström, M.E & Nordström, G. 2012. Newly graduated nurses’ perception of competence and possible predictors: a cross-sectional survey. Journal of Professional Nursing, 28 (3), 170-81.

Wangensteen, S., Johansson, I. & Nordström, G. 2015. Nurse Competence Scale — Psychometric testing in a Norwegian context. Nurse Education in Practice 15 (1), 22-29.

Wehner, S., Saiz, Y., Woodard, H. & Garcia, D. 2016. Avoiding same-day cystoscopy cancellations by veterans: Nurse-led education improved efficiency for cystoscopy in VA urology clinics. Urologic Nursing 36 (6), 275-281.

Wilskman K & Lähteenmäki M. 2010. Informaatio-ohjaus ja THL. Yhteiskuntapolitiikka 75 (4), 400-410. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201209117746

WHO 2009. Global standards for the initial education of professional nurses and midwifes Geneva, Switzerland. Saatavissa: https://www.who.int/hrh/nursing_midwifery/hrh_global_standards_education.pdf

WHO 2013. WHO recommendations on postnatal care of the mother and newborn. World health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/97603/9789241506649_eng.pdf;jsessionid=9E4B21D126CB834C52FFA1D7CE486200?sequence=1

WHO 2018a. An Overview of the WHO Patient Safety Curriculum Guide: Multi-professional Edition. World Health Organization. Saatavissa: http://www.who.int/patientsafety/education/curriculum/PSP_Curriculum_fact_sheet-Overview.pdf?ua=1

WHO 2018b. WHO recommendations: intrapartum care for a positive childbirth experience. World Health Organization. Saatavissa: https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/260178/9789241550215-eng.pdf?sequence=1

WHO 2018c. WHO Definition of Palliative Care. Saatavissa: https://www.who.int/cancer/palliative/definition/en/

Yli-Uotila, T., Kaunonen, M., Pylkkänen, L. & Suominen, T. 2016. Facilitators and barriers for electronic social support. Scandinavian Journal of Caring Science 30, 547–556.

Yuksel, C. & Unver, V. 2016. Use of simulated patient method to teach communication with deaf patients in the emergency department. Clinical simulation in Nursing 12 (7), 281–289.

Sairaanhoitajaopiskelijan kliinisen osaamisen kehittymisen arvioinnin valtakunnallinen malli rakenteilla

Sairaanhoitajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen korkea taso ja sen tasalaatuisuus ovat tärkeitä potilaiden ja palveluja tarjoavien terveydenhuollon organisaatioiden näkökulmasta. Tällä hetkellä Suomessa ei kuitenkaan ole yhtenäistä sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen arviointimenetelmää ja siksi on epäselvää, minkä verran valmistuneiden sairaanhoitajien osaamisessa on vaihtelua.

Sairaanhoitajien kliinisen osaamisen ajantasaisuuteen ja kykyyn vastata tulevaisuuden haasteisiin pyritään vastaamaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen – hankkeella (yleSHarvionti-hanke). Hankkeen työpaketti 1 päivitti aiempaa sairaanhoitajan osaamisperustan kuvausta vuosille 2020-2030. Työpaketti 2:n tavoitteena on kehittää sairaanhoitajaopiskelijan kliinistä osaamista ja todentaa osaamisen kehittyminen koulutuksen aikana eri oppimisympäristöissä jatkuvan ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Tämän ajatellaan edistävän opintojen sujuvuutta, tukevan osaamisen kehittymistä ja nopeuttavan opintojen edistymistä. Samalla varmistetaan kaikkien sairaanhoitajien perusosaaminen ja helpotetaan valmistuneiden rekrytointia sosiaali- ja terveydenhuollon erilaisiin työtehtäviin.

Työpaketti 2:n toimijoina ovat Turun ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Hämeen ammattikorkeakoulu, Karelia, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea, Metropolia ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Työpaketti tekee tiivistä yhteistyötä erityisesti työpaketti 5:n kanssa valtakunnallista sairaanhoitajien loppukoetta ja työpaketti 3:n (kliinisen osaamisen ohjauksen ja arvioinnin menetelmien tekninen toteutus) kanssa.

Työpaketti 2 alkoi hieman viivästetysti huhtikuun lopussa pidetyn työpakettien vetäjien ensimmäisen kokouksen jälkeen. Kesätauon jälkeen työ jatkui kahdella osaamisen arvioinnin selvityksellä. Nämä olivat kansallista ja kansainvälistä osaamisen arviointia kartoittava systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja kysely suomalaisille ammattikorkeakouluille jo käytössä olevista sairaanhoitajaopiskelijoiden kliinisen osaamisen arviointimenetelmistä. Artikkeleita tarkempaan analyysiin löytyi yli sata. Runsaan materiaalimäärän perusteellinen analyysi edellyttää vielä jatkotyöstöä, mutta kokonaiskuva arviointimenetelmistä on muodostunut ja käytössä mallinnusvaiheessa. Arviointi kohdistuu kansainvälisesti sekä sairaanhoitajakoulutukseen loppuvaiheeseen (ns. loppukoe) että koulutuksen aikana tehtäviin arviointeihin keskeisillä kliinisen osaamisen alueilla. Kliinisen osaamisen loppuarviointia tehdään monessa maassa ja maanosassa OSCE (Objective Structured Clinical Examination) – menetelmällä, johon voi liittyä kirjallinen tietotestityyppinen koe. Pienempiä osaamisen arviointikohteita ja niiden menetelmiä on myös tutkittu. Tällainen arviointikohde on esimerkiksi suonen sisäisen kanylointi ja siihen liittyvä aseptinen osaaminen.

Kyselyyn saatiin vastauksia 19 suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joista tuli yksi koottu vastaus. Vastaajina oli koulutusvastaavia, tutkintovastaavia, yliopettajia, lehtoreita, kehittämispäälliköitä, opoja, harjoittelukoordinaattori sekä osastonhoitajia työelämän edustajana ja sairaanhoidon opiskelija. Kliinisen osaamisen arvioinnissa käytetyt menetelmät ovat monipuolisia ja hyvin samantapaisia kaikissa ammattikorkeakouluissa. Osaamisen näyttöjen arviointi kohdentuu opiskelijan tietoihin, taitoihin ja asenteeseen. Arviointiin osallistuvat opiskelija itse, opettajat, ammattitaitoa edistävässä harjoittelussa ohjaajat sekä opiskelijakollegat. Kliinisen osaamisen harjoitteluympäristöjä prekliinisessä koulutusvaiheessa (oppilaitoksella) ovat laboraatio-, simulaatio- ja virtuaalinen oppimisympäristö. Eroavuuksiakin on esimerkiksi siinä, kuinka paljon ammattikorkeakoulun opettajat osallistuvat opiskelijoiden ohjaukseen ja arviointiin autenttisissa hoitoympäristöissä kuten sairaaloissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa on käytössä sähköinen arviointilomake. Toivomuksena kyselyyn vastaajat esittivät yhtenäisiä arviointikriteereitä kaikkiin ammattikorkeakouluihin.

Kirjallisuuskatsauksen sekä ammattikorkeakouluille suunnatun kyselyn pohjalta lähdettiin rakentamaan sairaanhoitajaopiskelijan ohjaavaa ja kannustavaa arviointimallia. Malliin hahmoteltiin kahdeksan osaamisen vaihetta, joista yksi on 180 opintopisteen (yleissairaanhoitaja) osaamisen arviointikoe. Loppukoe sisältää tietotestin lisäksi konkreettista toimintaa esimerkiksi simulaatioissa tai autenttisissa hoitoympäristöissä. Kullekin kahdeksalle osavaiheelle laaditaan sisällöt ja arviointikriteerit. Opiskelijan tulee tehdä kaikki osavaiheet hyväksytysti ennen loppukoetta.

Hankeen ja työpaketin tavoitteena on luoda moderni, opiskelijoiden ohjaamista ja arviointia helpottava, osaamisen kasvua kuvaava ja opiskelijan kehittymistä tukeva työvälineistö. Tämän työvälineistön odotetaan helpottavan osaamisen kehittymistä. Työmäärä mallin sisällön ja arvioinnin rakentamisessa menetelmineen on suuri, sillä kyseessä on käytännössä koko sairaanhoitajakoulutuksen ydin. Työpaketti 2 jatkaa tämän mallin rakentamisesta koko vuoden 2019, vaikka osia ryhdytään jo pilotoimaan teknisen alustan kanssa keväällä 2019. Arviointimenetelmien pilotointeja tehdään suppeina ja laajoina toteutuksina vuosina 2019-2020 eri ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Piloteissa saatujen palautteiden pohjalta mallia ja työvälineitä kehitetään eteenpäin ja ensimmäinen virallinen käyttäversio pitäisi olla käytössä vuonna 2021.

Odotamme mielenkiinnolla millaisen oppimista tukevan ja edistävän, sekä oppimista reaaliaikaisesti arvioivan mallin saamme tuotettua. Opiskelijan on oikeus saada rehellistä ja riittävän usein toistuvaa palautetta, jotta hän voi suunnata voimavarojaan kehittämiskohteisiin ja kokea onnistumisen iloa opintojen aikaisesta osaamisensa etenemisestä!

Yliopettaja Tiina Nurmela Työpaketin 2 vastuuhenkilö

Turun ammattikorkeakoulu

tiina.nurmela@turkuamk.fi

Yleissairaanhoitajan osaamisvaatimukset päivitetty (työpaketti 1)

Työpaketti 1:n tavoitteena oli hankesuunnitelman mukaan päivittää suomalaiset sairaanhoitajan osaamisvaatimukset vastaamaan osaamistarpeita vuosina 2020-2030. Työpaketin toimijoina olivat Savonia ammattikorkeakoulu (vastuu amk), Saimia ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Vaasan ammattikorkeakoulu.

Työpaketti käynnistyi heti huhtikuussa 2018 myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen. Koska sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisvaatimuksista Euroopassa löytyi kirjallisuuskatsaus (Kajander-Unkuri ym. 2013) ja tuo kirjallisuuskatsaus oli päivitetty (Kajander-Unkuri 2015), työpaketissa hyödynnettiin perustana tätä tutkimustietoa. Savonia ammattikorkeakoulun informaatikko teki tiedonhaun näiden aikaisempien kirjallisuuskatsauksien tiedonhakulausekkeilla CINAHL (Ebsco), Medline (Ovid)/ PubMed (Medline), ERIC, Medic –tietokannoista. Haun tulokset käytiin läpi yhteisten sisäänottokriteerien perusteella. Lisäksi haettiin manuaalisesti, erityisesti tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin ja osaamiseen liittyvistä raporteista, muistioista ja eri verkkosivuilta sellaisia osaamisvaatimuksia, joita tutkimuskirjallisuus ei ollut tuottanut tulokseksi.

Työpaketin toimijat kokoontuivat zoom-videopalavereihin huhti-toukokuun aikana useita kertoja, joissa keskusteltiin kirjallisuudesta löydetyistä osaamisvaatimuksista ja niitä muokattiin pitäen kirkkaana mielessä Euroopan Unionin direktiivien 2005/26/EY (Euroopan Komissio sekä 2013/55/EU (Euroopan Komissio 2013) asettamat sisällöt ja kompetenssivaatimukset yleissairaanhoitajalle EU:n alueella. Lisäksi työpaketti teki yhteistyötä Sotepeda-hankkeen kanssa, joka tuotti Tiedonhallinnan osaamisvaatimukset.

Hankkeessa toimivat ammattikorkeakoulut olivat keränneet omilta alueiltaan asiantuntipaneelin jäseniksi ylihoitajia ja osastonhoitajia, terveysalan asiantuntijoita (esimerkiksi järjestöjen edustajat, kehittämistehtävissä työskentelevät, kliiniset asiantuntijat, kliiniset opettajat), terveysalan opettajia (amk lehtorit ja yliopettajat), toisia terveysalan koulutuksen asiantuntijoita (esim. yliopistojen professorit ja lehtorit, amk koulutuspäälliköt, tiimipäälliköt) ja sairaanhoitajat (sisältää myös erikoissairaanhoitajat). Yhteensä asiantuntijapanelisteja oli yli 200.

Kesäkuussa käynnistyi ensimmäinen asiantuntijakierros, jossa panelistit arvioivat kuusi osaamisaluetta: Asiakaslähtöisyys, Eettisyys ja ammatillisuus, Johtaminen ja työntekijyysosaaminen, Vuorovaikutus, viestintä ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen sekä Tiedonhallinta, joissa oli yhteensä 59 osaamisvaatimuslausetta. Arviointityökaluna käytettiin Savonia ammattikorkeakouluun INTO-työkalua. Asiantuntijapanelistit arvioivat kunkin osaamisvaatimuslauseen tärkeyden/ merkittävyyden omasta näkökulmastaan asteikolla 0-1 (0= osaamisvaatimusta ei tule ottaa lainkaan huomioon jatkotyöstämisessä; 1= osaamisvaatimus tulee ottaa painokkaasti huomioon jatkotyöstämisessä). Ensimmäisellä asiantuntijakierroksella 82 asiantuntijaa antoi 4409 arviointia ja 473 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kuva 1. INTO työkalu.

Kesävapaan jälkeen työpaketin toimijat työstivät toisella asiantuntijakierrokselle seitsemän osaamisaluetta: Opetus- ja ohjausosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö ja päätöksenteko, Näyttöön perustuva toiminta ja tutkimustiedon hyödyntäminen, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus. Yhteensä osaamisvaatimuslauseita oli 113. Elokuun lopulla käytiin toinen asiantuntijakierros ja panelisteista 55 antoi yhteensä 6346 arviointia ja 510 vapaata kommenttia sekä 18 yleistä kommenttia.

Näiden kahden kierroksen jälkeen työpaketin toimijat kävivät läpi huolellisesti kaikki arvosanat ja kommentit kolmatta kierrosta varten. INTO-raportista nähtiin myös jokaisen osaamisvaatimuslauseen arvioinnin keskiarvot yhteensä sekä taustaryhmittäin. Mitä korkeampana keskiarvo oli arvoa 1, sitä tärkeämpänä asiantuntijat olivat pitäneet sitä yleissairaanhoitajan osaamisen näkökulmasta. Joissakin osaamisvaatimuslauseissa arvioinnit eri taustaryhmien välillä myös erosivat toisistaan keskiarvon suhteen. Myös taustaryhmien sisällä oli arviointieroja, jotka näkyivät keskihajonnassa. Zoom-kokouksissa työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lauseiden määrää saatiin vähennettyä. Kolmannella asiantuntijakierroksella syyskuussa arvioitavana olivat kaikki muokatut osaamisvaatimuslauseet (n=130) 13 osaamisalueesta ja 97 asiantuntijaa antoi 11571 arviointia ja 717 vapaata kommenttia sekä 23 yleistä kommenttia.

Kolmannen asiantuntijakierroksen jälkeen työstettiin kommenttien perusteella osaamisvaatimuslauseita ja lopullisiin yleissairaanhoitajan osaamisvaatimuksiin ehdotettiin 115 osaamisvaatimusta 13 osaamiskategoriassa (Ammatillisuus ja eettisyys, Asiakaslähtöisyys, Kommunikointi ja moniammatillisuus, Terveyden edistäminen, Johtaminen, Tiedonhallinta, Ohjaus- ja opetusosaaminen sekä omahoidon tukeminen, Kliininen hoitotyö, Näyttöön perustuva toiminta, tutkimustiedon hyödyntäminen ja päätöksenteko, Yrittäjyys ja kehittäminen, Laadun varmistus, Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä sekä Potilasturvallisuus).

Tällä hetkellä työpaketissa työstetään lauseiden tarkempia sisältöjä, jotka osaltaan sitten ohjaavat sairaanhoitajatutkinnon opetussuunnitelmaa tulevaisuudessa. Koska hanke jatkuu vuoden 2020 loppuun, tarkoituksena on palata lauseisiin vielä viimeistään alkusyksystä 2020 ja päivittää lauseita tarvittaessa.

 

Satu Kajander-Unkuri, Työpaketin 1 vastuuhenkilö

Savonia ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

Euroopan Komissio 2005. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32005L0036&from=BG

Euroopan Komissio 2013. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/55/EU ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta.
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:32013L0055&from=fi

Kajander-Unkuri 2015. Nurse Competence of graduating nursing students. Akateeminen väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja D1158 Medica – Odontologia. http://www.utupub.fi/handle/10024/103403

Kajander-Unkuri, Salminen, Saarikoski, Suhonen & Leino-Kilpi. 2013. Competence areas of nursing students in Europe. Nurse Education Today 33 (6), 624-632.
DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.nedt.2013.01.017