Digiyhteiskuntamme pääsi todellisuuteen testiin maaliskuun 2020 alusta. Koko yhteiskuntaamme, sekä koko maailmaa, ravisuttava Covid-19 pandemia laittoi meidät polvillemme. Meidän täytyi nopeasti keksiä vaihtoehtoiset tavat toteuttaa työtämme, koulunkäyntiä ja opiskelua sekä monien palveluiden käyttöä. Onneksi pohjaa löytyy digiyhteiskunnastamme, mutta näin suuren ponnistuksen ja toimintatapojen muutoksen eteen tuskin kukaan oli osannut varautua. 

Sitran on kirjannut vuoden 2020 megatrendeihin teknologian sulautuminen kaikkeen (Sitra, 2020). Ja miten oikeassa he kirjauksessa ovatkaan!  Tähän asti olemme nähneet digitalisaation ja sen mukana tuomat palvelut mahdollisuutena, emme pakkona. Muuttuneen tilanteen vuoksi monet kasvokkain vuorovaikutuksessa tapahtuvat tilanteet ovat harventuneet vain välttämättömimpiin. Nyt on pakko suoriutua vaihtoehtoisin menetelmin ja tällä hetkellä se tarkoittaa vahvasti digipalveluita.

Hallitusohjelmaan on kirjattu yhdeksi tavoitteeksi Suomen tunteminen digilisaation ja teknisen kehityksen edelläkävijänä. Tavoitteen mukaisesti toimintaa kehitetään ja julkisen sektorin kyvykkyyttä digitalisaatiossa ja teknologiassa. Digilisaation edistämisen ohjelman tavoitteena on toteuttaa julkiset palvelut kansalaisille ja yrityksille digitalisesti vuoteen 2023 mennessä. (Valtiovarainministeriö)

Suuri osa yhteiskuntamme väestöstä on tottunut käyttämään monia palveluita digitaalisina. Erityistä tarkkaavaisuutta yhteiskunnassamme täytyy kantaa sellaisten väestöryhmien huomioimisesta, joilla mahdollisuudet digipalveluihin ovat jo lähtökohtaisesti heikommat. Esimerkiksi ikäihmisten ja marginaaliryhmien kanssa työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ovat merkittävässä roolissa digipalveluiden pariin ohjauksessa.

Kuva 1. Digiajan tulikoe vuonna 2020. Pixabay.

Kuinka suuri osa väestöstä jää vaille palveluja ja joutuu tahtomaattaan yhteisöjen ulkopuolelle ja on saavuttamattomissa? Syitä on monia, yksinkertaisimmillaan ne johtuvat yksipuolisesti suunnitelluista palveluista, jotka rajaavat tiettyjä käyttäjäryhmiä pois, koska digipalvelu ei saavuta ryhmää.

Saavutettavuus on käsite, joka kuvaa mahdollisimman esteetöntä pääsyä digipalvelujen pariin kaikille ihmisille. Saavutettavuudessa tulee huomioida väestön moninaisuus. Saavutettavuus parantaa yhdenvertaisuutta digiyhteiskunnassa. Saavutettavuuden huolellinen suunnittelu lisää itsenäistä digipalvelujen käyttöä ja siten osallisuutta sekä yhteiskuntaan kuulumista. Suunnittele kaikille – periaatteen (Design for All) tavoitteena on suunnitella yksi, kaikille sopiva, palvelu.  (Saavutettavuus)

Yhteiskuntamme yhtenä päätavoitteena on ollut yhdenmukaisuus ja tasa-arvo, jossa jokaisella on lähtökohdista huolimatta mahdollisuus osallistua ja olla mukana. Osallisuudella edistetään tasa-arvoa ja ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia. (THL, 2020).

Tämä nopeasti edennyt digiajan tulikoe ei varmastikaan luo yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille osallisuudessakaan. Pitkittyessään Covid-19 jättää suuren jäljen historiamme myös tasa-arvon ja osallisuuden näkökulmasta. Epidemian liitännäisvaikutuksia yhteiskuntamme kursii kokoon vielä pitkään.

Digiverkon kuormittuneisuus on ollut suurta, joka on näkynyt hidastuneissa yhteyksissä. Esimerkiksi suuri suoratoistopalvelu on joutunut tarkoituksella heikentämään palvelunsa näkyvyyttä, jotta digi- ja verkkopalvelut eivät kuormittuisi liikaa. Millaisella kantokyvyllä verkot toimivat ja mihin asti ne riittävät, jos koko maailma pyörii puolikin vuotta diginä?

Jos Covid-19 pandemiasta etsii positiivisia puolia, liittyvät ne vahvasti perheiden lisääntyneeseen yhdessäolon mahdollisuuteen. Entäpä jos perhettä ei ole ja digipalvelut eivät ole mahdollisia? Tässä tapauksessa yksilö jää hyvin yksin. Ennustettu pandemia-aika kuusi kuukautta on huolestuttavan pitkä yksilön kannalta.

Omien tuntemusten ja ajatusten tueksi keskusteluapua vaihtoehtoisin menetelmin on lisätty seurakuntien ja kolmannen sektorin järjestötoimijoilta. On tärkeää, että jokaisella on mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa haastavana karanteeniaikana jollakin tavalla. Helsingin sanomat (20.3.2020) ovat listanneet auttavat keskustelutahot, jotka tarjoavat keskusteluapua puhelimitse tai chat-keskusteluina.

Pandemian aiheuttama ajanjakso on valtava uuden oppimisen ja kehittämisen tulikoe. Odottamaton ja äkillinen aika tulee muovaamaan yhteiskuntaamme ja koko maailmaa suuresti. Uskon, että Covid-19 pandemian jälkeen olemme valmiimpia kohtaamaan maailman meille tarjoamia haasteita yhdessä: etänä, diginä ja kaikkea teknologian tuomia mahdollisuuksia apuna käyttäen.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja  Johannan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Kirjoittaja:

Johanna Rantsi,  Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lähteet:

HS, 2020. Oletko Yksin? [verkkojulkaisu]. Helsingin Sanomat. [Viitattu 27.3.2020.] Saatavilla: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006446673.html

SAAVUTETTAVUUS, 2020. Digi kuuluu kaikille [verkkojulkaisu]. Saavutettavuus.fi [Viitattu 27.3.2020.] Saatavilla: https://www..fi/tietoa-saavutettavuudesta saavutettavuusvaatimukset/

SITRA 2020. Megatrendit 2020 [verkkojulkaisu]. Sitra. [Viitattu 27.3.2020.] Saatavilla: https://www.sitra.fi/aiheet/megatrendit/#megatrendit-2020

THL, 2019. Osallisuus [verkkojulkaisu.] Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 27.3.2020.] Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

VM, 2020. Digilisaation edistämisen ohjelma [verkkojulkaisu]. Valtiovarainministeriö. [Viitattu 27.3.2020.] Saatavilla: https://vm.fi/digitalisaatio

 

Digiajan tulikoe

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.