Digitalisaation merkitys kehitysvammaisille
Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa n. 40 000. Kehitysvammaisuus merkitsee ymmärtämisen ja oppimisen vaikeutta. Kehitysvamman asteet on luokiteltu maailman terveysjärjestön mukaan 4 eri ryhmään. syvästi-, vaikeasti-, keskivaikea- ja lievästi kehitysvammaisiin. (Kaski, Manninen, Pihko 2012) Oppimisen vaikeuksista huolimatta, varsinkin lievästi kehitysvammaiset ihmiset ovat oppineet käyttämään digitalisaation mukanaan tuomia välineitä, kuten kännykkää ja tietokoneita. Tämä on mahdollistanut uuden toimintaympäristön, jolla on saavutettu osa myös niistä hiljaisemmista kehitysvammaiset ihmisistä, joita on ollut syystä tai toisesta ollut hankala saavuttaa.
Digitalisaation kehittyminen on parantanut kehitysvammaisten ihmisten sosiaalista hyvinvointia ja arjesta selviytymistä. Avun saaminen on helpottunut ja nopeutunut vuosien varrella. (Annila 2020) Tieto liikkuu järjestelmien välillä sujuvasti. Asiakkaista ja heidän hoitohistoriasta voidaan helpommin muodostaa toimiva hoitopolku. Hoidon suunnittelua voidaan ennakoida digipalveluihin päivittämillä tiedoilla. Hallinto hyötyy tiedolla johtamisen mahdollisuuksista ja saadaan järjestäytyneemmin tietoa onnistumisista ja löydetään helpommin kehittämisen kohteita. (Kairala 2017)
Kehitysvammaiset henkilöt toimivat aktiivisesti sosiaalisen median puolella, esimerkiksi facebookissa ja instagramissa. Sosiaalisesta mediasta on tullut heille itselleen tärkeä kanava, jonka avulla he pitävät yhteyttä ystäviin, henkilökuntaan ja omaisiin. Lisäksi sosiaalisesta mediasta on tullut tärkeä tiedotuskanava. Esimerkiksi facebookin kautta voi tiedottaa erilaisista tapahtumista ja harrastuksiin liittyvistä asioista. Facebookista löytyykin erilaisia kehitysvammaisille suunnattuja ryhmiä, joissa voidaan keskustella juuri aiheeseen liittyvistä asioista. Näistä esimerkkejä ovat mm. erilaiset harrastusryhmät, palvelu- ja tai toimintakeskusten omat sisäiset kanavat, Kehitysvammaisten tukiliitto ja erilaiset tukiryhmät ja –liitot. Facebookin ilmoitustaulun kautta informaatio leviää mm. tapahtumista, harjoituksista ja näyttelyistä. Digitalisaation mahdollisuudet ovat valtavat tällä hetkellä. Ryhmien kautta tieto kulkee myös omaisille, edunvalvojille ja henkilökunnalle. Tiedon kulun laajetessa, myös ryhmistä saatava tieto kulkee niille, jotka eivät syystä tai toisesta ole sosiaalisessa median ryhmissä mukana. Digitalisaatio onkin mahdollistanut tehokkaan kanavan sosiaaliseen kanssakäymisen kehitysvammaisten, omaisten ja työntekijöiden välille. Itsenäisessä asumismuodossa asuvat kehitysvammaiset saavat vanhempia ja työntekijöitä myös tätä kautta tavoitettua.
Digitalisaatio mahdollistaa osaltaan myös kehitysvammaisten ihmisten hyvinvoinnin seuraamisen erilaisin menetelmin. Videopuhelut ovat tästä oivallinen esimerkki. Osalla kehitysvammaisista ihmisistä on ollut vaikeuksia lähteä kotoaan liikkeelle sosiaaliseen ympäristöön. Sosiaalinen media onkin helpottanut heidän sosiaalista kanssakäymistään. Yhteyksiä on saatu yli kuntarajojen entisiin opiskelukavereihin, naapureihin jne. Myös parisuhteita on sosiaalisen median ansiosta syntynyt. Kehitysvammaisille ihmisille sosiaaliset verkostot ovat tärkeä voimavara. Sosiaalinen media mahdollistaa heidän sosiaalisen verkoston kasvamisen ja sitä kautta yksinäisyyden tunteiden helpottumisen. Yhteyden saanti helpottuu, voidaan seurata asiakkaiden mielialoja, ohjata tarvittaessa aktiivisesti palvelujen piiriin jne. (Mielenterveystalo.fi)
Kuva 1. Tukholman salibandy-turnaus 2015, kuvaus Jari Keinänen.
Digitalisaation myötä tulee myös haasteita Digitalisaatio ja sosiaalinen media onkin luonut myös kehitysvammaisten keskuuteen oman kulttuurinsa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tämä mahdollistaa omien vahvuuksien esiin tuomisen, esimerkiksi valokuvauksen, taiteen tai musiikin keinoin. Valokuvaaminen on helppoa, esityksiä voi videoida, omaa musiikkia jakaa kuunneltavaksi jne.
Digitalisaatiossa on kuitenkin vaaransa. Esimerkiksi kiusaamista voi esiintyä. Sosiaaliseen mediaan voi kirjoitella mielipiteitään ja ajatuksiaan vapaasti. Tekstien ja toisen jakamien tiedostojen kommentointi voi olla hyvinkin julmaa. Suurimmalla osalla käyttäjistä ei välttämättä ole ymmärrystä erilaisuudesta ja tämä saattaa osaltaan aiheuttaa pahaa mieltä myös kehitysvammaisten kohdalla.
Sosiaalisen median haittapuolina voi olla myös liika- ja väärinkäyttö. Näillä voi olla vaikutuksia itsetuntoon ja mielenterveyteen. Voi tulla riippuvuutta niin emotionaalisesti kun psykologisestikin katsottuna. Some saattaa ruveta häiritsemään jokapäiväistä elämää. Pahimmillaan kaikki tämä voi vaikuttaa negatiivisesti ihmissuhteisiin, uneen ja kaikenlaiseen päivittäiseen suorituskykyyn liittyviin asioihin. (Aalto-Martturi, fi.treadet.com)
On hyvä pysähtyä ja pohtia miten digitalisaation myötä esiintyviä haittavaikutuksia voisi ehkäistä. Olisiko kehitysvammaisten läheisten hyvä seurailla tekemisiä? Miten alan ammattilaiset huomioivat työssään digitalisaatioon vääjäämättä liittyvät lieveilmiöt? Miten tietoturva-asiat huomioidaan? Täyttä turvaa tuskin digitalisaation kehittyessä voidaan luoda, mutta tulisiko digitalisaation mahdollisuuksia ja rajoitteita huomioida kehitysvammatyössä entistä enemmän? Osalla alan työntekijöitä on esimerkiksi facebookissa asiakkaita kavereina ja he ovat voineet joissain asioissa ennakoida ja auttaa, mutta mitään yleistä ohjetta alalla ei ole.
On pohdittava myös, mitä robotiikka, keinoäly ja sähköiset palvelut kehitysvammatyössä tarkoittavat. Käytännössä on ollut esille tapauksia, joissa sähköisissä palveluissa tehdään edunvalvonnan tai omaisten toimesta asiakkaiden itsensä tietämättä toimenpiteitä ja/tai päätöksiä. Perusteluina on esitetty, ettei asiakas ymmärrä tai pysty palveluja itse käyttämään. Totta tuokin näkemys on, mutta pitäisikö asiaa tarkastella enemmän sitä kautta, miten kehitysvammaisille voitaisiin luoda digitalisaation myötä palveluita ja kanavia, joita he itse pystyvät käyttämään ja millä tavalla se antaisi heille mahdollisuuden itsenäisempään elämään.
Kehitysvammaisille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa elämäänsä myös digitalisaation kehittyessä. Kehitysvammaisille suunnatut selkokoulutukset digitalisaatiosta ja sen mahdollisuuksista olisivat tervetulleita. Näistä esimerkkeinä olisivat tietokoneen- ja puhelimen käyttö, sosiaalisen mediaan liittyvät asiat, omien talous- ja raha-asioiden hoitaminen, erilaisissa virastoissa asioiminen ja /tai vaihtoehtoisesti sähköinen asiointi. Nämä ovat arkipäiväisiä asioita, joita jokainen elämässä tarvitsee. Hyvänä esimerkkinä voidaan pitää kehitysvammaisten työelämän haasteet. Kehitysvammaisten työelämä tulee muuttumaan, koska avotyötoiminta tulee jossain vaiheessa muuttumaan ja kehitysvammaisilla tavoitteet tulee olemaan yhä enemmän päästä siirtymään palkalliseen työhön. (Työterveyslaitos 2017) Tämä muutos tulee vaatimaan digitalisaatioon liittyvää hallintaa. Työhakemukset, työvoimatoimistoon ilmoittautuminen jne. toimivat hyvinkin pitkälle sähköisten palvelujen kautta. Tukea tarvitaan ja varmasti löytyy kehitysvammaisia henkilöitä, joilla on mahdollisuudet nämä asiat ”ottaa haltuun”. Ja vaikka ei olisi, tulee heidän päästä osallistumaan hakemusten tekoon vaikka tuettuna. Itsenäinen elämä vaatii kehitysvammaisilta itseltään vastuuta omien asioiden hoitamiseen. (Verneri.fi) Kaikki tämä mahdollistaa ja kasvattaa kehitysvammaisten oikeutta itsenäisyyteen, itsemääräämisoikeuteen ja tasa-arvoon. Digitalisoinnin yhteiskunnallisena tavoitteena on saada palvelut kaikkien käyttöön ja tukea ihmisiä käyttämään niitä. Kehitysvammaisten kohdalla kuitenkin tulee monta, heidän erityistarpeisiinsa liittyvää, asiaa ottaa huomioon sähköisiä palveluja ja niiden käyttöä suunniteltaessa. (Kauppila, Kiiski, Lehtonen 2018)
Digitalisaatio muuttaa kehitysvammatyötä
Digitalisaatio työvälineenä helpottaa työntekijöitä ja asiakkaita monella tavalla. Asiakkaiden kotikäyntejä voidaan helpottaa digitalisaation avulla. Tablettien avulla saadaan tarvittaessa näköyhteys asiakkaisiin, lääkkeen otossa on apuna erilaisia laitteita, jotka annostelevat ja muistuttavat milloin on aika ottaa lääke ja erilaiset ruoka-automaatit varmistavat arjen hyvinvointia. Palvelukodeissa on henkilökunnan tukena erilaisia apuvälineitä asiakkaiden hoidon helpottamiseksi, kuten erilaiset henkilönostimet, pyörä- ja suihkutuolit, hälytyslaitteet jne. (Respecta.fi) Nämä tuovat mukavuutta, turvallisuutta ja hyvinvointia, niin asiakkaille, omaisille kun henkilökunnallekin. Robotiikan ja tekoälyn kehittyessä myös laitteet kehittyvät. Lisäksi potilastietojärjestelmien kehittyminen ja sen vaikutus esim. tiedonsiirtoon kehittyy ja sitä kautta myös potilasturvallisuus paranee. (Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 217/2011, 51-52) Ongelmana näiden uusien laitteiden käyttöön saamisessa on kuitenkin taloudelliset resurssit. Laitteet ovat kalliita, eikä valitettavasti työnantajat ole kovin halukkaita tähän sijoittamaan. Kuitenkin esimerkiksi selkävaivat ovat terveystalon tilastojen mukaan maksaneet vuonna 2012 lähes 600 miljoonaa yrityksille ja yhteiskunnalle. (Terveystalo.com). Tuolla rahalla saisi monta teknistä apuvälinettä avuksi työn turvaksi.
Asiakkaan näkökulmasta digitalisaation kehittyminen auttaa myös kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuudesta asua pidempään itsenäisesti omassa asunnossa. Joitain tukipalveluja voidaan digitalisaation avulla luoda henkilöstön tueksi. Vanhusten tueksi näitä on kehitetty ja ne auttaisivat samalla tavalla myös kehitysvammaisten elämää. Palveluasumisen muutos itsenäisestä asumisesta palvelukotiin maksaa yhteiskunnalle paljon. Vuorokausitasolla puhutaan sadoista euroista per asiakas. Sosiaalipalveluissa digitalisaatio mahdollistaa, uudenlaisen toimintaympäristön, uudenlaisia työmenetelmiä ja uudenlaisia työvälineitä, jotka tukevat kehitysvammaisten ihmisten elämää. Teknologialla voidaan helpottaa heidän elämäänsä, hyvinvointia ja arjesta selviytymistä. Tämä luonnollisesti maksaa, mutta oikein toteutettuna se pienentää kustannuksia ja helpottaa työtä ja elämää. Tämän vuoksi olisikin tärkeää saada työryhmiä koottua, joiden tehtävänä olisi pohtia asiaa kehitysvammaisten näkökulmasta. Saadun tiedon avulla voitaisiin laskea konkreettisesti hyödyt ja haitat. Lisäksi tiedon avulla voidaan tuoda digitalisaatiota ja sen mahdollisuuksia tutuksi kaikille kehitysvammaisten kanssa työskenteleville.
Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Jari Keinäsen kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, Jarin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.
Kirjoittajat:
Jari Keinänen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
AALTO-MATTURI Sari. fi.treadet.com haastattelu. [verkkosivu] Voiko sosiaalisella medialla olla negatiivinen vaikutus mielenterveyteen? [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https://fi.treated.com/blogi/sosiaalinen-media-ja-mielenterveys
ANNILA, Silja. Artikkeli 15.01.2020. Suomidigi. Yhteiskunta digitalisoituu – asiakaspalvelun vaatimukset kasvavat. [verkkosivu] [Viitattu 2020-02-02] saatavissa: https://www.suomidigi.fi/artikkelit/yhteiskunta-digitalisoituu-asiakaspalvelun-vaatimukset-kasvavat
KAIRALA Maarit KIVISTÖ 2017, julkaisussa Mari, PÄYKKÖNEN, Kirsi. (Toim.) Sosiaalityö digitaalisaatiossa.
[Verkkosivu] SoteDigi. Digitalisaatio sote-palveluissa. [Viitattu 2020-02-02] Saatavissa: https://docplayer.fi/66333097-Mari-kivisto-kirsi-paykkonen-toim-sosiaalityo-digitalisaatiossa-lapin-yliopiston-yhteiskuntatieteellisia-julkaisuja-c.html Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja
- Työpapereita 58. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2017
KASKI, Markus, MANNINEN, Anja, PIHKO, Helena. 2012. Kehitysvammaisuus. 5 uudistettu painos Sanoma Pro Oy Helsinki 2012
KAUPPILA Tarta, KIISTI Kati & LEHTONEN Mari 2018. [Verkkojulkaisu] Sähköhelmenkalastus Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 14/2018 [Viitattu 2020-21-02] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2018.
MIELENTERVEYSTALO. [Verkkosivu] Kehitysvammaisten mielenterveyteen vaikuttavia asioita [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_kehitysvammaisten_mielenterveydesta/Pages/kehitysvammaisten_mielenterveyteen_vaikuttavia_asioita.aspx
RESPECTA. [Verkkosivu] Kuvasto. [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https://kuvasto.respecta.fi/c/517-vuokratuotteet/?all=1
TERVEYSTALO. [Verkkosivu] Lähes 600 miljoonan euron vuosittainen lasku selkävaivoista. [Viitattu 2020-02-20] Saatavissa: https://www.terveystalo.com/fi/Ajankohtaista/Uutiset/Lahes-600-miljoonan-euron-vuosittainen-lasku-selkavaivoista/
TYÖTERVEYSLAITOS. [Verkkosivu] Kehitysvammaiset oikeisiin töihin -keinoja on. [Viitattu 2020-02-25] Saatavissa: https://www.ttl.fi/kehitysvammaiset-oikeisiin-toihin/