Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2011- tutkimuksen osahankkeessa selvitettiin työuupumuksen yleisyyttä, vakavuutta ja sosiodemografisia taustatekijöitä 30 vuotta täyttäneessä suomalaisessa väestössä vuosina 2011-2012. Tutkimuksessa todettiin, että työuupumusta oli runsaalla neljänneksellä työikäisistä aikuisista, naisista 24 prosentilla esiintyi lievää ja kolmella prosentilla vakavaa työuupumusta. Naisilla riski sairastua työuupumukseen kasvaa iän myötä (Koskinen, Lundqvist, Ristiluoma 2012, 98.) Työskentelen naisvaltaisella alalla varhaiskasvatuksen opettajana. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön työhyvinvointi on jo pitkään jäänyt arjen kiireiden alle. Ammattijärjestö Talentian vuonna 2018 teettämän taloustutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia varhaiskasvatuksen henkilöstöstä on miettinyt alan vaihtamista. Taloustutkimuksen tietopankkiin verrattuna varhaiskasvatuksen henkilöstö kokee työuupumusta keskimääräistä huomattavasti useammin, kuin muut terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevät suomalaiset. Tutkimuksen mukaan positiivinen ilmapiiri, oman ammattitaidon hyödyntäminen ja mahdollisuus vaikuttaa työn sisältöön saa osan varhaiskasvatusalan henkilöstöstä pysymään alalla (Taloustutkimus 2018.)
Tässä blogipostauksessa kuvataan varhaiskasvatuksen työhyvinvointiin painottuvaa kehittämistyön prosessia, jota on tehty yhteistyössä Keski-Suomen kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisliikkeen Meijän polun kanssa. Kehittämistyön tuloksena syntyi Työhyvinvoinnin Vuosikello, jonka tavoitteena on tukea varhaiskasvatuksen henkilöstön työhyvinvointia, ennaltaehkäistä työuupumusta ja luoda työyhteisöön positiivista yhteishenkeä.
Blogipostauksen kirjoittaja Sirpa Halonen toivoo, että postaus antaa sinulle kipinän lähteä kehittämään aktiivisesti organisaatiosi työhyvinvointia. Tavoitteena on herätellä sinua pohtimaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyviä elementtejä, sekä niiden tietoista edistämistä ja kannustaa kaikkia verkostoitumaan rohkeasti ja etsimään itselle tai organisaatiolle uusia yhteistyökumppaneita. Verkostoituminen tukee moniammatillisuuden kehittymistä ja laajentaa omaa ammatillista kasvua. Verkostoituminen kannattaa aloittaa jo heti opiskeluaikana, sillä sen myötä voi avautua mahdollisuuksia esimerkiksi opinnäytetyön aiheeseen ja työllistymiseen.
KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA
Yhteistyössä on voimaa!
Kehittämistyö sai alkunsa hyvinvointikoordinaattoriopintoihin liittyvästä tehtävästä, jossa tavoitteena oli kokeilla tai kehittää konkreettinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmä. Menetelmä toteutettiin Kuopion kaupungin varhaiskasvatukseen. Varhaiskasvatushenkilöstön työssä jaksaminen on ollut viime aikoina paljon esillä ja halusin tarttua tähän haasteeseen. Suunnitteluvaiheen alussa henkilökunnalle tehtiin vapaamuotoinen alkukartoitus, jonka tavoitteena oli selvittää työhyvinvointiin liittyvät toiveet ja mahdolliset kehittämisehdotukset. Alkukartoituksen vastausten perusteella henkilökunta toivoi pitkäjänteistä ja kokonaisvaltaista työhyvinvointia edistävää toimintaa, jossa olisi tekemisen meininki ja positiivinen yhteishenki. Vastauksista saatiin tärkeää tietoa menetelmän sisällön suunnitteluun. Näistä lähtökohdista sai alkunsa idea Työhyvinvoinnin Vuosikellosta, jossa vuoden jokaiselle kuukaudelle valikoituisi yksi hyvinvointia ja terveyttä edistävä osatekijä.
Suunnittelutyö alkoi virallisesti kesäkuussa 2020, jolloin kehittämistyöhön lähti mukaan Meijän polku, joka on keskisuomalainen kansanterveyden ja hyvinvoinnin edistämisliike. Meijän polun tavoitteena on kannustaa Keski-Suomen asukkaita liikkumaan sekä kiinnittämään huomiota laadukkaaseen lepoon ja palautumiseen (Meijän polku 2020.) Meijän polulle on suunniteltu myös Vuosikello, joka sisältää liikkumista ja lepoa lisääviä haasteita (Meijän polku Vuosikello 2020). Haasteita toteuttamalla voi ylläpitää ja kohentaa kuntoa, sekä elämänlaatua ympärivuotisesti. Otinkin yhteyttä Vuosikellon suunnittelijaan Juho Jäppiseen ja tiedustelin häneltä mahdollisuutta lähteä kehittämään yhteistyössä Savon-mallia Vuosikellosta. Juho oli heti innokas lähtemään mukaan kehittämistyöhön. Näin antoisa ja opettavainen yhteistyö keskisuomalaisten kanssa käynnistyi.
KOHTI YHTEISTÄ PÄÄMÄÄRÄ
Meijän polun tavoitteena on rakentaa keskisuomalaisille terveempi ja hyvinvoiva väestö, joka keskittyy neljään eri teemaan; liikuntaan, lepoon, luontoon ja yhteisöllisyyteen (Meijän polku 2020). Vastaavasti Kuopion tavoite on olla hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä (Kuopio strategia 2030). Keski-Suomen tavoite on hyvin yhteneväinen Kuopion kanssa ja laajemmassa linjassa hyvinvoinnin tukemisen tavoitteet kohtasivat. Myös tämänhetkisessä Sanna Marinin hallitusohjelmassa työhyvinvointi ja sen kehittäminen näkyvät vahvasti. TYÖ2030-ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi digikauden johtavaksi työelämäinnovaatioiden kehittäjäksi ja työhyvinvointi Suomessa maailman parhaaksi vuoteen 2030 mennessä. Hallitusohjelma vauhdittaa työssä tapahtuvien toimintatapojen uudistamista ja uuden teknologian hyödyntämistä työpaikoilla, sekä vahvistaa yhteistoimintaan ja luottamukseen perustuvaa työkulttuuria (Sosiaali- ja terveysministeriö, TYÖ2030). Tämä on hallitusohjelmassa merkittävä keino tukea työyhteisöjä ja työpaikkojen omaa kehittämistoimintaa. TYÖ2030- ohjelman tavoitteet antoivat myös viitteitä Vuosikellon sisällön suunnitteluun ja yhteisten tavoitteiden luomiseen.
Seuraavaksi lähdimme sijoittamaan työyhteisöni toiveita Työhyvinvoinnin Vuosikelloon. Henkilökunnan toiveista nousi esiin liikunnan ja luonnon tärkeys oman hyvinvoinnin tukemisessa, sekä myönteinen ja kannustava työilmapiiri. Työpäivän jälkeinen palautuminen koettiin myös tärkeäksi, sekä laadukas uni. Alkukartoituksen vastauksista alkoi muodostua yksityiskohtaisempia tavoitteita. Suunnitteluvaiheessa otettiin myös huomioon varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden näkökulma ja arjen realiteetit. Varhaiskasvatuksen pääasiallinen tehtävä on edistää lapsen kasvua, oppimista ja kehitystä yhteistyössä vanhempien kanssa (Opetushallitus 2018). Hyvinvoivalla työntekijällä on voimavaroja toteuttaa laadukasta ja pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksessa työskennellään kompleksisessa ja muuttuvassa toimintaympäristössä, jossa tehdään tiivistä yhteistyötä yksilö- ja ryhmätasoisesti. Vuosikellon sisällön tuli olla sellainen, mikä istuisi varhaiskasvatuksen arkeen ja jota henkilökunta voisi toteuttaa pääosin vapaa-ajalla omalla rennolla otteella. Lähtökohtana oli luoda Vuosikellolle monipuolinen ja hauska sisältö, joka houkuttelisi koko työyhteisön tavoittelemaan samoja hyvinvoinnin tekijöitä.
Kuva 1. Vuosikello. Meijän polku 2020.
POSITIIVINEN PSYKOLOGIA- JA JOHTAMINEN OSAKSI TYÖHYVINVOINTIA
Meijän polun Vuosikello koostuu erilaisista hyvinvointiin liittyvistä haasteista, jotka sopivat erinomaisesti myös Työhyvinvoinnin Vuosikellon pohjaksi. Haasteiden teemat mukailivat sopivasti myös työyhteisöni tarpeita ja toiveita työhyvinvoinnin tukemiseksi. Lähtökohdaksi alkoi muodostua eri hyvinvoinnin osatekijöiden tietoinen vahvistaminen positiivisuuden kautta.
Teoreettiseksi viitekehykseksi muodostui positiivisen psykologian teoriamalli, johon sovellettiin positiivisen johtamisen elementtejä. Positiivinen psykologia nousi esille 2000-luvun alussa, jolloin Yhdysvaltalainen psykologi Martin Seligman valittiin Yhdysvaltain psykologiliiton American Psychological Association presidentiksi. Seligman julisti kyseisen vuoden teemaksi hyvinvoinnin, jossa huomio kohdistetaan siihen, mikä tekee meistä onnellisia. Positiivisen psykologian ytimessä on ajatus siitä, että voimme omalla toiminnallamme vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten nopeasti pääsemme vaikeuksien jälkeen takaisin raiteille, ja miten nopeasti pystymme sopeutumaan muutoksiin (Wenström 2020, 42–43.) Positiiviseen psykologiaan liittyy myös positiivinen johtaminen, jonka kautta lähdimme tarkastelemaan hyvinvoinnin tukemisen menetelmiä ja niiden sijoittamista Vuosikelloon. Positiivinen johtaminen perustuu humanismin arvomaailmaan ja ihmiskäsitykseen, johon varhaiskasvatuksen lähtökohdat nojaavat, siksi se sopii tavoitteiltaan hyvin opetus- ja kasvatusalan organisaatioiden johtamismalliksi (Wenström 2020, 39–40.)
Positiivisen johtamisen organisaatiota voidaan kuvata ns. PRIDE- mallin kautta. Mallissa vahvistetaan viittä eri positiivisuuden osatekijää, joita kuvataan PRIDE-lyhenteellä. Lyhenteen kirjaimista muodostuu positiivisen johtamisen osatekijät, jotka ovat seuraavat;
1. P= Positive practices / Myönteiset käytänteet
2. R= Relationship/ enhancemet / Vuorovaikutus ja yhteistyö
3. I = Individual attributes / Yksilölliset vahvuudet
4. D = Dynamic leadership / positiivinen johtajuus
5. E= Emotional wellbeing / Myönteiset tunteet ja ilmapiiri
(Wenström 2020, 62.)
Positiivinen johtaminen perustuu ihmisten vahvuuksiin ja pyrkimyksestä hyvään. Parhaimmillaan positiivisen johtamismalli auttaa henkilöstöä saavuttamaan kukoistuksensa, niin yksilönä, kuin koko työyhteisönä. Positiivinen johtaminen on ennen kaikkea hyvää ihmisten johtamista, jonka tähtäimenä on työyhteisön hyvinvointi (Wenström 2020, 42.) Oman organisaationi johtajalla on ollut suuri merkitys Työhyvinvoinnin Vuosikellon suunnittelussa ja käyttöönotossa. Johtaja on omalla innostavalla otteellaan tukenut prosessin eri vaiheita ja tämä positiivinen henki on heijastunut koko työyhteisöön, joten oli luonnollista lähteä vahvistamaan positiivista johtajuutta ja sitä kautta henkilöstön hyvinvointia.
HAASTEISTA KOHTI HYVINVOINTIA
Vuosikellossa hyvinvointia edistetään haasteiden kautta. Mitä nämä haasteet sitten konkreettisesti ovat? Työhyvinvoinnin vuosikellon ensimmäiseksi haasteeksi valikoitui Metsähaaste, jota lähdettiin toteuttamaan elokuussa 2020. Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa monimuotoinen luonto antaa mahtavat puitteet metsähaasteen toteutumiseen. Vuonna 2019 kuopiolaisille teetetyssä kokemuksellisessa hyvinvointikyselyssä vastaajat kokivat, että luonto on onnellisuuden ja hyvinvoinnin kannalta katsottuna kuntalaisille tärkeä (Kokemuksellinen hyvinvointikysely 2019). Työyhteisöni on siitä onnellisessa asemassa, että päiväkoti sijaitsee monipuolisten ulkoilumahdollisuuksien äärellä, joten Metsähaastetta oli helppo lähteä toteuttamaan. Metsähaasteessa kerättiin ryhmittäin rasteja metsäretkistä leikkimielisen kilpailun muodossa. Rastin sai vapaa-ajan retkeilystä, sekä työpäivän aikana lasten kanssa tehdyistä metsäretkistä. Eniten rasteja kerännyt ryhmä palkittiin haasteen loputtua.
Syyskuussa Metsähaasteen rinnalle valittiin Saunahaaste, jossa kerättiin rasteja vapaa-ajan saunomisesta ja kirjattiin saunakirjaan ylös tuntemuksia, muistoja ja terveysvaikutuksia saunomisesta. Suomalaisilla on maailman eniten kokemustietoa saunomisen hyvinvointivaikutuksista. Laukkanen & Laukkanen ovat tehneet uusinta väestötutkimusta saunomisen terveysvaikutuksista ja tutkimustulokset osoittavat, että säännöllinen saunominen ennaltaehkäisee monia pitkäaikaissairauksia, kuten esimerkiksi sydänsairauksien, verenpainetaudin, sekä muistisairauksien syntyä (Laukkanen & Laukkanen 2020.) Työhyvinvoinnin vuosikellossa saunahaasteen tavoitteena oli saunoa 20–30 minuuttia 3–4 kertaan viikossa. Laukkasen & Laukkasen väestötutkimuksessa ei yksiselitteisesti voitu antaa suositusta saunomisen pituudesta tai viikkomääristä, mutta tutkimus osoitti viitteitä, että henkilöt, jotka saunoivat 4–7 kertaa viikossa vähintään 19 minuuttia kerrallaan saivat saunomisesta eniten terveyshyötyjä (Laukkanen & Laukkanen 2020, 34.) Saunahaasteessa painotettiin kuitenkin, että jokainen saunoo omien tuntemusten ja tapojensa mukaisesti.
Lokakuun haasteeksi valikoitui tasapaino. Tasapainotaitoja on helppo harjoittaa kotona tai työpaikalla ilman sen kummempia välineitä. Kun tasapaino on kunnossa, pysyt varmemmin pystyssä silloinkin, kun maasto on epätasainen tai liukas. Tasapainoa kehittämällä voidaan ehkäistä liukastumisia ja kaatumisia. Liukastumiset ja kaatumiset johtavat usein pitkiin sairauspoissaoloihin ja aiheuttavat huomattavia kustannuksia. Tapaturmavakuutuskeskuksen mukaan liukastumiset ja kaatumiset aiheuttavat Suomessa vuosittain reilut 32 000 työtapaturmaa. Tyypillisiä vammoja ovat käden ja jalan murtumat, ruhjeet ja nyrjähdykset. Liukastumisista aiheutuu myös paljon vakavia ja pitkäkestoisia vammoja, kuten päävammoja. Liukastumisista aiheutuu vuosittain merkittäviä kuluja, jopa n. 420 milj. euroa vuodessa ja yli 70 % työmatkatapaturmista on liukastumisia (Tapaturmavakuutuskeskus 2017.) Varhaiskasvatuksessa työskennellään paljon ulkona, jossa olosuhteet ovat alati muuttuvat. Varhaiskasvatuksen arjessa onkin tärkeää harjoittaa tasapainotaitojen ylläpitoa ja kehittymistä.
Loppuvuoden haaste painottui uneen ja palautumiseen. Unihaasteessa tavoitteena on seurata unipäiväkirjan avulla omaa unta kahden viikon ajan. Laadukas ja riittävä yöuni on tärkeää osa palautumista ja työssä jaksamista. Stressaava työelämä ja hektinen arki vaikeuttavat työpäivästä palautumista ja levolle jää yhä vähemmän aikaa. Jos yöunet jäävät toistuvasti normaalia lyhyemmäksi alkaa univaje rappeuttamaan immuunijärjestelmää, sekä heikentämään psyykkistä tasapainoa. Univaje lisää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta, jotka pitkään jatkuneena aiheuttavat sairaspoissaoloja (Walker 2017,11–12). Univajeesta kärsivä henkilö ei pysty enää ajattelemaan luovasti, hänen ajatuksensa sumenevat ja urautuvat samoihin uomiinsa päivästä toiseen (Työterveyslaitos 2016). Luovuus, leikki ja lasten kanssa hetkeen heittäytyminen ovat varhaiskasvatustyön lähtökohtia. Lasten kanssa työskenneltäessä tulee olla jatkuvasti valppaana ja pystyttävä ennakoimaan asioita, univajeesta kärsivä työntekijä voi olla suuri turvallisuusriski. Unipäiväkirjan avulla työntekijä voi tarkemmin havainnoida nukkumiseen ja uneen liittyviä tekijöitä ja tarvittaessa tekemään muutoksia hyvän unenlaadun saavuttamiseksi. Hyvin nukuttu yö ja laadukas uni vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen ja voimavaroja jää vielä vapaa-aikaankin. Alla olevasta linkistä voit tutustua tarkemmin Meijän polun unipäiväkirjaan ja tarvittaessa voit tulostaa sen itsellesi.
Linkki unipäiväkirjaan: https://www.meijanpolku.fi/wp-content/uploads/2019/08/Unipaivakirja-1.pdf Joulukuun
Joulukuun haasteena on onnistumisten juhliminen pikkujoulujen muodossa. Joulukuu on varhaiskasvatuksessa kiireistä aikaa, emmekä siksi halunneet laittaa siihen enää mitään virallista haastetta. Joulukuussa katseet alkavat siirtyä kohti kevättä, jossa Työhyvinvoinnin Vuosikelloon on suunniteltu keväisiä haasteita. Henkilökunnan toiveesta suunniteltiin keväälle kulttuuriin liittyviä teemoja. Kuvasta 2 voit tarkemmin tutustua Työhyvinvoinnin Vuosikellon haasteisiin.
KUVA 2. Työhyvinvoinnin Vuosikello 2020-2021. Meijän polku 2020.
”MEIJÄN KOKOUKSET” OSAKSI TYÖHYVINVOINNIN VUOSIKELLOA
Työhyvinvoinnin Vuosikelloon kuuluu tiiviisti myös Meijän kokoukset. Meijän kokouksissa tavoitteena on motivoida ja innostaa henkilökuntaa kuukauden haasteeseen esimerkiksi jakamalla tutkittua tietoa haasteeseen liittyvästä aiheesta. Kokousten teemat auttavat myös henkilökuntaa pysähtymään hetkeen ja hengähtämään arjen aherruksen välissä. Meijän kokoukset täydentävää sopivasti kuukauden haastetta. Elo-syyskuun metsähaasteessa kokousten alussa tehtiin luontorentoutusharjoituksia ja kuunneltiin luontoääniä. Saunahaasteessa luettiin ääneen saunakirjaan kirjoitettuja muistoja saunomisesta ja tasapainohaasteessa tehtiin yhdessä tasapainoharjoitteita.
Meijän kokous teemoja voi toteuttaa esimerkiksi muutaman kerran kuukaudessa, jokaisessa kokouksessa se ei ole välttämätöntä. Kokouksiin voi myös itse ideoida sopivia aiheita oman mielenkiinnon ja vahvuuksien mukaan, näin jokainen pääsee halutessaan vaikuttamaan kokousten sisältöön. Meijän kokousten avulla pystyimme muokkaamaan kokouskäytäntöjä hiukan kevyemmäksi. Kokouksiin tuli myös enemmän syvyyttä ja rentoutta, eikä kokousten pääasiallinen tehtävä kuitenkaan päässyt unohtumaan. Meijän kokoukset tukivat myös vuosikellon teoreettista lähtökohtaa, positiivista psykologiaa- ja johtamista. Kokousten aikana henkilökunta pystyi jakamaan positiivisia tunteita ja muistoja esimerkiksi saunomisesta ja sykähdyttävistä metsäretkistä. Saamani suullisen palautteen perusteella henkilökunta koki, että kokousten aikana tehtävät harjoitteet ja keskustelut tukivat yhteisöllisyyttä ja kasvattivat myönteistä ryhmähenkeä. Kokouksissa kaikki halukkaat pääsivät yksilöllisesti toteuttamaan omia vahvuuksiaan esimerkiksi pitämällä rentoutushetken tai jakamalla tietoa ja osaamista haasteen aiheesta.
KUVA 3. Meijän kokoukset. Meijän polku 2020.
MATKAN PÄÄTÖS VAI UUSI ALKU?
Työhyvinvoinnin Vuosikellon rakentuminen pala palalta on vaatinut pitkäjänteistä ja monitahoista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Itse matkan on ollut opettavaisempi, kuin päämäärä. Matkan parasta antia on ollut moniammatillinen yhteistyö Meijän polun kanssa ja tämä yhteistyö jatkuu tulevaisuudessa blogisarjan muodossa. Meijän polku toivoi, että kirjoittaisin yhteisestä matkastamme kohti hyvinvoivaa työyhteisöä neliosaisen blogisarjan, josta on julkaistu ensimmäinen osa lokakuussa 2020. Linkistä pääset tarkemmin tutustumaan blogiin: https://www.meijanpolku.fi/matka-kohti-hyvinvoivaa-tyoyhteisoa-osa-1/
Matka on opettanut koko työyhteisölle osallistavaa työkultttuuria, jossa jokainen on saanut vaikuttaa omalla tavallaan. Positiivisen psykologian osa-alueiden hyödyntäminen ja esille nostaminen on tuonut työyhteisöön rohkeutta ja avoimuutta. Vuosikellon rinnalle on kehitetty myös uusia menetelmiä täydentämään toisiaan. Lanseerasimme Työhyvinvoinnin Vuosikellon tueksi positiiviset porinaputkilot, johon henkilökunta voi kirjata onnistumisia tai mieltä askarruttavia asioita. Porinoihin oli myös laadittu valmiita aihepiirejä, jotka nousivat positiivisen pedagogiikan viitekehyksestä. Putkiloon voi sujauttaa nimettömänä mielipiteensä aiheesta ja vastauksia käsitellään yhdessä Meijän kokouksissa. Porinoiden avulla työntekijät, jotka eivät ennen ole syystä tai toisesta halunneet osallistua keskusteluihin tai päätösten tekemiseen, ovat nyt uskaltautuneet ilmaisemaan itseään ja ajatuksiaan rohkeammin. Porinatuokiot ovat olleet hyvä lisä positiivisen yhteishengen luomisessa.
Matkaan lähtiessä ei voi koskaan tietää, mitä seikkailu tuo tullessaan ja keitä matkanvarrella kohtaa. Vuosikellon avulla matkamme kohti hyvinvoivaa työyhteisöä on saanut erinomaisen alun ja seikkailumme jatkuu Meijän polun kanssa vielä tulevanakin vuotena, vuonna 2021. Tavoitteena on jatkaa matkaa kohti uusia päämääriä ja horisontissa siintää jo Työhyvinvoinnin Vuosikellosta tehty opinnäytetyö, sekä Vuosikellomallin markkinointi Kuopion kaupungin varhaiskasvatukseen. Joten matka jatkukoon kohti hyvinvoivaa varhaiskasvatusta.
KUVA 4. Porinaputkilot. Sirpa Halonen 2020.
Kirjoittaja:
Sirpa Halonen, hyvinvointikoordinaattori YAMK- opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu
LÄHTEET
Koskinen, Seppo, Lundqvist, Annamaria, Ristiluoma, Noora (toim.) 2012. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Pdf-tiedosto. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/90832/Rap068_2012_netti.pdf?sequence=1&isAllowed=y. Viitattu 17.11.2020.
Kuopio strategia 2030. Pdf-tiedosto. 47/7699416/Kuopio2030_strategiaesite_suomi/4bca82a8-c7ab-45cd-a3e6-42bdcd6dce75. Viitattu 10.11.2020.
Kuopio kokemuksellinen hyvinvointikysely 2019. Pdf-tiedosto.Laukkanen, Jari, Laukkanen, Tanjaniina 2020. Jyväskylä: Docendo Oy.
Meijän polku 2020. Liiku ja huilaa Keski-Suomessa. Verkkojulkaisu. https://www.meijanpolku.fi/. Viitattu 17.11.2020.
Meijän polku 2020. Meijän polku vuosikello. Verkkojulkaisu. Päivitetty 20.10.2020. https://www.meijanpolku.fi/vuosikello/. Viitattu 9.11.2020.
Opetushallitus 2018. Varhaiskasvatus suunnitelman perusteet, 14. Pdf-tiedosto. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf. Viitattu 10.11.2020.
Positiivinen psykologia. Johdanto positiiviseen psykologiaan & resurssit. Verkkojulkaisu. Päivitetty 22.10.2016. http://www.positiivinenpsykologia.fi/index.php/positiivinen-psykologia/. Viitattu 10.11.2020.
Sosiaali- ja terveysministeriö. TYÖ2030- Työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma. Verkkojulkaisu. Päivitetty 3.11.2020. https://stm.fi/tyo2030. Viitattu 9.11.2020.
Taloustutkimus Oy 2018. Varhaiskasvatuksen jäsenkysely tutkimusraportti. Pdf-tiedosto. Päivitetty 12.2.2018. https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2019/02/Varhaiskasvatuksen-jasenkysely_Raportti.pdf. Viitattu 9.11.2020.Tapaturmavakuutuskeskus 2017. Työmatkatapaturmien tilastoanalyysi. Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoanalyysejä nro 12. Verkkojulkaisu. Päivitetty 8.6.2017. https://www.tvk.fi/templates/vinha/services/download.aspx?fid=370523&hash=63f548f333721de55ab40a997c5556e03a234e8fe094dd500ecc2551b66754e5. Viitattu 10.11.2020.
Työterveyslaitos 2016. Uni ja palautuminen. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/tyontekija/uni-ja-palautuminen/. Viitattu 11.11.2020.
Walker, Matthew 2017. Miksi nukumme- unen voima. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Wenström, Sanna 2020. Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla. Jyväskylä: PS-kustannus