Savonian terveysalan yliopettaja Pirkko Kourilla on vankka kokemus eri kulttuureista ja kansainvälisyydestä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä: hän toimii esimerkiksi Savonian sosiaali- ja terveysalan Kiinan maavastaavana. Kourilla on myös kansainvälisiä luottamustoimia, ja hän on mm. telelääketieteen ja eHealth-alan kansainvälisen kattojärjestön ISfTeH:n varapuheenjohtaja. ”Kansainvälisyys kannattaa”, Kouri kertoo.

Pirkko Kouri (toinen oik.) elokuussa Brasiliassa eHealth-konferenssissa, jossa hän oli kutsuttuna asiantuntijana.

Perinteisesti kansainvälistä osaamista pidetään lähinnä kielitaitona, suvaitsevaisuutena ja kulttuurisena osaamisena, jotka mahdollistavat työskentelyn monenlaisten ihmisten kanssa, ja jota hankitaan useimmiten oleskelemalla ulkomailla. Nykyisin maailma on yhteinen toiminta-alusta, ja kansainvälisyys on koko ajan läsnä sekä kaukaisinkin maailmankolkka on nopeasti saavutettavissa nopeitten matkustusyhteyksien ansiosta. Lisäksi nopeiden digitaalisten yhteyksien ja välineiden avulla ollaan entistä enemmän tekemisessä toisten kanssa ajasta ja paikasta riippumatta. ”Ajattomuus” ei liity pelkästään monimuotoiseen vapaa-aikaan, sillä myös työn luonne muuttuu yhä enemmän virka-ajasta (klo 8–16) laajemmaksi, varsinkin, jos on maapallon ympäri kumppaneita, joiden kanssa työskennellään yhdessä. Tällöin laajempi näkemys kansainvälisestä osaamisesta sisältää myös tuottavuutta, uusien tapojen oppimista sekä kykyä oppia ja ajatella omaa kokemuspiiriä laajemmin.

Kansainvälistyminen sisältää kaikenlaisen rajat ylittävän koulutuksen ja yhteistyön. Savonia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta kansainvälistyminen tarkoittaa monenlaista toimintaa. Se on mm. Savonian opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden toteutumista, opetussuunnitelmien ja englanninkielisten tutkintojen kansainvälistä kehittämistä, kaksois- tai yhteistutkintojen suunnittelua ja toteutusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, koulutusvientiä sekä Savonian ja yritysten yhteistyötä. Lisäksi toisaalta tunnistetaan kotikansainvälistyminen, johon sisältyy opiskeluun liittyviä kansainvälisiä elementtejä kuten opetussuunnitelmat, opetus ja oppimisprosessit, vapaa‐ajan toiminta ja paikallisten kulttuuristen yhteisöjen toteutettava yhteistyö.

Kansainvälistyminen hyödyttää yksilöä monin eri tavoin. Kun esimerkiksi selviytyy ennakoimattomissa tilanteissa, itseluottamus ja tiimityötaidot kasvavat.

Kansainvälistyminen hyödyttää yksilöä monin tavoin. Muualla toimivan henkilökohtaiset ja sosiaaliset valmiudet ”testataan” vieraalla maalla. Sopeutumiskyky, haasteisiin vastaaminen ja aloitteellisuus ovat hyviä taitoja. Kuullun ja luetun ymmärtämisen kielitaito kehittyy varmasti vaihdossa, jossa pääosin viestimiseen käytetään englannin kieltä. Vahvasta kielitaidosta on apua kulttuurien välisissä taidoissa.  Opiskelijoita kannustaa ajatus siitä, että kansainvälisyysosaaminen parantaa työllistymismahdollisuuksia. Rinnan myös opiskelumotivaatio ja halu kehittyä kasvavat.  Kansainvälisessä ympäristössä väistämättä tapahtuu myös henkilökohtaista kasvua sekä uudistumista. Kun selviytyy ennakoimattomissa tilanteissa, itseluottamus ja tiimityötaidot kasvavat. Pitemmissä vaihdoissa syntyy monen tasoisia sosiaalisia suhteita ammatillisista yhteyksistä aina uuteen ystävyyteen saakka. Tietämys eri maista ja niiden kulttuurisista piirteistä kasvaa ja tuo uutta sisältöä elämään sekä usein myös työhön.

Mitä käytännön seikkoja kansainväliseen toimintaan sitten liittyy? Maasta riippuen voidaan tarvita kutsukirje esimerkiksi viisumin saamiseksi. Kutsu on vapaamuotoinen asiakirja, josta on käytävä ilmi kutsuvan yrityksen tai yksityisen henkilön yhteystiedot sekä kutsuttavan tiedot, kuten nimi, syntymäaika, osoite, passin numero, matkan tarkoitus ja kesto. Kannattaa myös kirjata, korvaako kutsuja jotain kuluja matkaan liittyen. Kutsukirjeen laatijalla on nk. isännänvastuu kutsun voimassaoloaikana.

Eri käytänteistä esimerkkinä voisivat olla seuraavat asiat: Kiinassa käyntikortit annetaan kahdella kädellä. Kiinassa sylkeminen on yleinen tapa, kun taas Singaporessa kadulle sylkemisestä voi saada jopa sakkoja, Viron tieliikennelain mukaan heijastin on pakollinen ja käyttämättä jättäminen voi aiheuttaa sakkorangaistuksen. Pimeällä, huonolla näkyvyydellä ja varsinkin talvella heijastin kiinnitetään päällysvaatteisiin oikean käden puolelle.  Iso-Britanniassa säästä puhuminen ja small talk ovat tavanomaisia. Toiselta kysytään aina ”How are you?” ” You alright?”  Useimmiten kysyjää ei edes kiinnosta kuulla sen enempää päivän kuulumisista, vaan hän kysyy pelkästä kohteliaisuudesta. Useilla Afrikan vanhoilla kulttuureilla on vahvat, kunniakkaat perinteet.  Heimokulttuurit ovat erilaisia, jopa saman valtion alueella elävien eri heimojen ja klaanien kesken. Luonnonilmiöiden palvonta sekä taikaopit ovat arjessa läsnä vahvasti useiden heimojen piirissä, ja nälkä ja lukutaidottomuus ovat yleistä. Intiassa matkustaessa on kohteliasta koettaa seurata maan tapoja. Esimerkiksi tervehtiminen ja hyvästijättö tapahtuvat tuomalla kämmenet yhteen rinnan korkeudella ja hieman kumartaen, ilmaisuna käytetään ”namaskar” tai ”namaste”.

TKI-toiminnassa, esimerkiksi hanketta valmistellessa, on hyvä saada selville, miten päätöksenteko toteutuu eri maissa ja varata riittävästi aikaa, jotta mm. hankedokumenttiin saadaan allekirjoitukset ajoissa. Usein hanketta valmistelevilla ei ole allekirjoitusoikeutta. Hankkeiden loppuvaiheeseen liittyy tulosten julkistaminen konferenssin/seminaaritapahtuman avulla. Silloin on hyvä suunnittelun apuna miettiä, miksi tapahtuma tehdään, kenelle se on suunnattu ja miten tapahtuman vastuut, velvollisuudet ja oikeudet jakautuvat eri kumppaneiden välillä. Jos tuotetaan julkaisu, myös sen tekemisessä kannattaa sopia työnjaosta. On tärkeää pyytää luvat mm. valo- ja videokuvauksesta ja esitysmateriaalin käytöstä, sillä Facebook ja Twitter-tyyppiset sisällön levitystavat eivät ole kaikille mieluisia.

Etukäteen kannattaa perehtyä uuteen maahan ja kulttuuriin, johon on menossa. Se helpottaa sopeutumista, varsinkin jos maassa oloaika on pitempi. Kun tietää riittävästi kulttuurista ja maan tavoista, on sujuvampaa esimerkiksi neuvotella yhteistyöstä. Kansainvälisyyteen on ”hyvä saattaa” eli saada riittävästi ohjausta joko KV-toimiston ja -koordinaattorien kautta tai aiemmin ulkomailla olleilta kollegoilta tai vertaisilta. Ulkoministeriöön kannattaa tehdä matkustusilmoitus toisessa maassa oleskelusta. Jos jotain yllättävää tapahtuu vieraalla maalla, näin henkilö voidaan parhaiten saada kiinni. Kansainvälisyys kannattaa!

Pirkko Kouri
Yliopettaja

Kansainvälisyys työssä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.