Minna Kaipainen valmistui Savoniasta joulukuussa 2018 sosionomi YAMK-johtaminen ja kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla -tutkinnosta. Hän tutki opinnäytetyössään kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä henkilökunnan näkökulmasta Keski-Suomessa sijaitsevassa Hankasalmen kunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, mitkä tekijät mahdollistavat ja mitkä haittaavat kuntouttavaa työtoimintaa ja millaisia kehittämisajatuksia henkilöstöllä on oman työnsä suhteen. Teemahaastatteluihin perustuva aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Kuntouttavan työtoiminnan tutkiminen kiinnosti Minnaa, sillä hänen kotikunnassaan Hankasalmella oli lähdetty rohkeasti uudistamaan kuntouttavaa työtoimintaa yhdistämällä sosiaalihuollon työtoiminnat ja työllistämistä tukevat palvelut sekä kehittämällä työpajatoimintaa. Lisäksi omassa työssään työ- ja yksilövalmentajana hän oli alkanut kiinnittää yhä enemmän huomiota omaan tapaansa tehdä työtä ja siihen, miten kohdata, kannustaa ja motivoida asiakkaita. Aiempi tutkimus työntekijöiden näkemyksistä oli niukkaa ja aihetta henkilöstön näkökulmasta tarkastelleita tutkimuksia löytyi vain muutama. Näin ollen aiheen laadullinen tutkiminen oli perusteltua.
Asenteella on väliä
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että työntekijöiden asenteilla, käyttäytymisellä ja toimintatavoilla on vaikutusta hyvän ja merkityksellisen asiakaskokemuksen syntymisessä. Kun asiakas kohdataan aidosti ja ymmärtävästi, voidaan saavuttaa luottamuksellinen suhde asiakkaaseen. Myös työntekijöiden yksilöllisillä ominaisuuksilla kuten hyvällä työmoraalilla, empatiakyvyllä ja pitkäjänteisyydellä on palvelua mahdollistava vaikutus.
”Että kyllä mulla on sitä ammattitaitoa ja osaamista heitä koutsata.”
Kuntouttavaan työtoimintaan vaikuttavat positiivisella tavalla myös työntekijöiden kirjallinen ja suullinen ilmaisukyky, kyky antaa rakentavaa ja positiivista palautetta, vahva ammatillinen osaaminen, kuten luovuus ja monipuoliset kädentaidot, sekä tasapaino kodin ja työn välillä. On tärkeää pitää omasta työkyvystä ja jaksamisesta huolta. Kodin ja työn tasapaino tukee omalta osaltaan työssä jaksamista.
”Yhteen hiileen puhaltamisella ja autetaan toinen toisiamme.”
Merkittävä toimintaa mahdollistava tekijä on laaja ja joustava verkostoyhteistyö TE-palveluiden, Kelan sekä päihde- ja mielenterveystyön kanssa. Myös seudullinen yhteistyö kokemusten vaihdon ja vertaistuen saamisen näkökulmasta on ollut hedelmällistä. Tärkeäksi tekijäksi osoittautui myös esimiehen osallistava, kuunteleva ja koulutusmyönteinen toimintatapa, jolla on tärkeä merkitys niin työntekijöiden oman jaksamisen kuin työyhteisön hyvinvoinnin ja kehittämisen kannalta.
Vaikka ihmisten tilanteet ja palvelun tarpeet ovat erilaisia, asiakkaan toiveiden, vahvuuksien ja tarpeiden tunnistaminen auttaa tavoitteiden asettelussa ja parhaimmassa tapauksessa työelämään tai koulutukseen siirtymisessä. Eräs merkittävä osa työpajojen laatutyötä on oppimisympäristöjen tunnistaminen (PAIKKO), jonka avulla työpajassa saavutettu osaaminen tehdään näkyväksi osaamistodistuksen muodossa. Osaamistodistuksista hyötyvät erityisesti ne nuoret tai aikuiset, joilla ei ole ammatillista koulutusta, opinnot ovat keskeytyneet ja joilla on erilaisia oppimisen haasteita tai huonoja koulukokemuksia.
”Pakko sitten kotona miettiä niitä seuraavan päivän töitä ja suunnitella…ajatustyötä teen että saan tämän kompleksin pyörimään.”
Minna Kaipaisen tutkimukseen osallistuneiden työntekijöiden vastauksista nousi esiin myös palvelua haittaavia tekijöitä, joita ovat työntekijän kokema kiire, liian niukat henkilöstöresurssit sekä puutteet arviointi- ja dokumentaatiotaidoissa tai yksilöohjauksessa. Kuitenkin ohjaajilla on kuntouttavan työtoiminnan lakiuudistuksen myötä seuranta- ja raportointivelvoite, joka edellyttää sekä kirjaamisosaamista että toimivaa asiakastieto- ja dokumentointijärjestelmää. Tässä saatetaan tarvita työntekijöiden lisäkoulutusta, säännönmukaisia arviointipalavereja ja uudenlaisia työkaluja havaintojen kirjaamisen tueksi. Pienellä paikkakunnalla on haasteellista saada ammattitaitoisia sijaisia nopealla aikataululla. Hyvällä työnsuunnittelulla ja töiden jakamisella voidaan kuitenkin ennakoida mahdollisia poikkeustilanteita. Työyhteisö voi esimiehen tuella selkiyttää työnkuvia ja olemassa olevia resursseja ja niiden kohdentamista.
On tärkeää tarkastella aika ajoin omaa työtapaa, käyttäytymistä ja työssä jaksamista. Siispä ei ole yhdentekevää, miten työtämme teemme. Onnistuneita käytänteitä ja kokemuksia tulisi jakaa, mikä parantaa ja laajentaa kuntouttavan työtoiminnan palvelun mainetta.
Sosionomi-YAMK-opiskelija Minna Kaipainen, Savonia-ammattikorkeakoulu
Ohjaava opettaja Marja-Liisa Rissanen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu