KUVA 1. Mielenterveyttä voi edistää monella tapaa. (Pixabay s. a.)

 

 

Tämä jo kahdeksatta kertaa suomalaisvoimin järjestettävä konferenssi on iloinen ja välitön tapahtuma, jossa niin kokemusasiantuntijat, sairaanhoitajat, tutkijat ja muut kliinisessä mielenterveyden edistämistyössä olevat toimijat tapaavat ja jakavat tietoa ja ymmärrystä. Sain myös esitellä nuorten viiltelyn ehkäisyyn liittyvää tilastollista tutkimustamme, joka on toteutunut yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa.

Konferenssin rakenne muodostui keynote-luennoista, poster-esityksistä sekä yli 130 suullisesta esityksestä. Lisäksi osallistujille oli järjestetty kolme eri tutustumiskäyntikohdetta.

 

Joitain poimintoja konferenssin esityksistä

Keynote-puhujina suomalaiset Mai Peltoniemi ja Carita Kilpinen valottivat osin omiin kokemuksiinsa perustuen emotionaalisen trauman ja strukturaalisen dissosiatiivisuuden ymmärtämisen tärkeyttä ja miten ne vaikuttavat ihmiselämään monin eri tavoin. Esityksissä oli erinomaisesti yhdistetty teoriaa ja kokemuksia. Mai on itse sosiaalialan ammattilainen, jolla on traumakokemuksia ja kokemusta monen tyyppisestä traumahoidosta. Hän on ollut perustamassa uudenlaista terapeuttista yhteisöllistä lähestymistapaa, jossa toipumisorientaatio on vahvasti esillä traumaselviytyjinä esille tulleiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen omien kokemusten kautta.  Lisää täällä

 

Keynote-puhujana oli myös Alf Rehn, suomalaissyntyinen Tanskassa vaikuttava innovaatio-, design- ja johtamisen professori. Tällä kertaa hän lähestyi johtajuutta ja henkilöstön kykyä työskennellä tarkastelemalla mielenterveyttä tuottavuuden näkökulmasta. Hänen esityksensä ydin oli se, että organisaatioissa ja johtamisessa tulee ottaa todella vakavasti mielenterveyden edistämisen suora vaikutus yrityksen tuottavuuteen. Näin ollen on taloudellisesti kannattavaa resursoida henkilöstön jaksamiseen, mikäli halutaan yrityksen tuottavan.

 

 

Mikäli halutaan, että yritys tuottaa, yrityksen on kannattavaa resursoida henkilöstön jaksamiseen.

                              

 

Konferenssin mielenkiintoinen ohjelmisto

Suullisista esityssessioista mainittakoon eHealth-esitys, jossa ensiksi Gillian Cameron (UK) esitteli itsearviointityökaluksi työpaikoille kehitettyä palvelua otsikolla ”Mental Health in the workplace: using chatbots for self-assessment.” Web-alustalle (The Inspire Support Hub) on rakennettu itseapuopas, jossa on ohjeistuksia, miten toimia erilaisten mielenterveyden oireiden kanssa ja lisäksi chatbot iHelpr. Chatbot on (vapaasti suomennettuna) tietokoneohjelma, joka simuloi ihmistenvälisiä keskusteluja internetissä. Chatbotteja käytetään nykyään mm. sääennustusten kertojina. Tässä on rakennettu ja kehitetään edelleen virtuaalisia palveluja täydentämään muita palveluja. Apua eli ohjeita on saatavilla ympärivuorokautisesti joka päivä.  Idea on mielenkiintoinen ja ilmeisen hyvän vastaanoton saanut, sillä ohjelmaa ja palvelua ollaan kääntämässä myös suomeksi. Meillähän on tietoportaalit Mielenterveystalo/aikuiset ja Mielenterveystalo/nuoret  ja nyt tämäkin tulossa.

 

Toisena esityksenä oli tämän samaisen palvelun ekologisia vaikutuksia Brian Cahillin esitteleminä. Säästää aikaa ja rahaa, maapallo ei saastu, kun ei kuljeta paikasta toiseen. Kolmantena esityksenä samassa sessiossa Maurice Mulvenna (UK) toi esille eettisiä näkökulmia otsikolla ”Chatbot for mental health and suicide prevention: is this even ethical?” Hän korosti palvelun voimauttavaa asiakasnäkökulmaa: oirehtiva yksilö saa tietoa, oppii ymmärtämään ja selviytymään oireittensa kanssa. Toiseksi, itsemurha-ajatusten kanssa kamppaileva ja niistä häpeää ja syyllisyyttä kokeva saa tätä kautta mahdollisuuden ilmaista tilanteensa jollekulle, ja alustalta saa tietoa vaihtoehdoista, mistä hakea apua. Kolmanneksi tämän tyyppinen sähköinen palvelu on mahdollinen riippumatta esimerkiksi asuinpaikasta ja varallisuudesta eli se tuo mahdollisuuden yhdenmukaiseen palvelujen saamiseen kaikille.

 

Oma esitykseni ”Social support prevents adolescent’ self-cutting” sisälsi uutta tietoa nuorten viiltelyn ennaltaehkäisystä. Tutkimuksessa selvitettiin eroja nuorten välillä, jotka aloittivat ja jotka eivät aloittaneet viiltelyä viiden vuoden seuranta-aikana. Ystävien ja sisarusten antamalla sosiaalisella tuella on viiltelyn aloittamista ehkäisevä vaikutus. Myös se, että nuori ei koe olevansa yksin, ehkäisee viiltelyä.

 

Ystävien ja sisarusten antamalla sosiaalisella tuella on viiltelyn aloittamista ehkäisevä vaikutus.

 

Haluan vielä nostaa esille bronxilaisen sosiaalityöntekijän Tamara C Holmesin (United States), joka kertoi esityksessään ”Mindfulness Interventions for Depression and Chronic Pain” kertoi mindfulnessin käytöstä niin kroonisista kivuista kuin mielenterveyspulmista kärsivien köyhän väestön keskuudessa. Haasteena tuossa kaupunginosassa on psykiatrien ja muiden ammattilaisten puute sen lisäksi, ettei julkisia palveluja- eikä rahaa niihin- juurikaan ole.  Näin ollen hän myös kroonisen kivun kokemusasiantuntijana on ottanut osaksi työmenetelmiään mindfulnessin, koska hän osaa sitä käyttää ja sitä voi harjoittaa myös ryhmissä.

 

Lopuksi vierailusta

Vierailimme INSPIRED WELLBEING -asumispalveluyksikössä Belfastin laitamilla maaseudun rauhassa. Lisää täällä  Yhteisössä asui 26 mielenterveyskuntoutujaa omissa rivitaloasunnoissaan. Heille oli tarjolla ympäri vuorokauden tarvitsemaansa tukea niin päivittäisissä toiminnoissa kotona kuin yhteisössä muutenkin. Tuen tarve vaihteli kauppaostoksista laskujen maksuun ja ruoanvalmistuksesta lääkehoidon kautta pubissa käynteihin. Yhteisössä oli myös lemmikkejä ja kukin asukas harjoitti puutarhanhoitoa.

 

Lehtori Marja-Liisa Rissanen

Hoitotyön tutkinto-ohjelma

Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Opettajat osallistuvat: 8th European Conference of Mental Health, Belfast 2. – 4.10.2019

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.