KUVA 1. Työvuorosuunnittelu vaatii yhteistyötä (PxHere s.a.)

 

Susanna Vyyryläisen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa tekemän opinnäytetyön aiheena oli kehittää ja käyttöönottaa Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Essote) ensihoitopalvelussa yhteisöllinen työvuorosuunnittelu. Työvuorosuunnittelun kehittämisen tarve oli noussut esiin työntekijöiden ja ensihoitoesimiehen toiveista saada positiivista muutosta työvuorosuunnitteluun. Lisäksi työnantajan toiveena oli lisätä työntekijöiden mahdollisuutta vaikuttaa omaa työtään koskeviin asioihin.

 

Kehittämistyön vaiheet

Kehittämistehtävä toteutettiin soveltaen kehittävän työntutkimuksen viisivaiheista mallia. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin kehitettävän toimintamallin nykytila tekemällä kysely ennen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun aloittamista. Siinä kartoitettiin pilotointiin osallistuvien henkilöiden kokemuksia silloisesta työvuorosuunnittelusta. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet henkilöt olivat tyytymättömiä työvuorosuunnitteluun. Työntekijät kokivat työvuorosuunnittelun olevan epätasa-arvoista ja että heidän vaikutusmahdollisuutensa työvuorojensa suunnitteluun oli hyvin vähäinen. Näin ollen oman elämäntilanteen huomioiminen ei juurikaan toteutunut työvuorolistojen suunnittelussa.

Kehittävän työntutkimuksen toinen vaihe sisälsi uuden toimintamallin työstämistä aikaisemman toiminnan ongelmien ja ristiriitojen ratkaisemiseksi. Ristiriitojen tunnistamisen avuksi laadittiin SWOT-analyysi, joka laadittiin ensimmäisen vaiheen kartoituksessa saadun aineiston perusteella. SWOT-analyysissä määriteltiin silloisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet työntekijöiden näkökulmasta ja vastaavasti yhteisöllisen työvuorosuunnittelun vahvuudet ja heikkoudet aikaisempien tutkimusten perusteella. Näin voitiin tunnistaa hyvin aikaisemman työvuorosuunnittelun ongelmat ja selvittää, voisiko yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarjota ratkaisuita ongelmiin.

Kolmas vaihe on uuden toimintamallin suunnittelu. Uutta toimintamallia olivat suunnittelemassa Essoten ensihoitoesimies, apulaisosastonhoitaja, pohjoisen asemaryhmän asemavastaava, kaksi Titania-ohjelman pääkäyttäjää Essote:n organisaatiosta sekä kehittämistyöstä vastaava henkilö.  Kehittämistyön tähän vaiheeseen kuuluivat myös yhteisöllistä työvuorosuunnittelua koskevat henkilöstölle pidetyt koulutukset. Koulutusten pääasiallinen tarkoitus oli työntekijöiden ohjeistaminen yhteisölliseen työvuorosuunnitteluun, mutta niiden aikana henkilöstöllä oli mahdollisuus tuottaa uusia näkökulmia edelleen pohdittaviksi.

 

Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu lisäsi niin työhyvinvointia kuin työnhallintaa sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamista.

 

Neljännessä vaiheessa uusi toimintamalli otettiin käyttöön ja yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotti aloitettiin Essoten ensihoitopalvelun pohjoisessa asemaryhmässä toukokuussa 2019. Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun avuksi luotiin WhatsApp-ryhmä helpottamaan työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Pilotoinnin alussa haasteena oli se, etteivät sähköisen asioinnin tunnukset toimineet kaikilla pilotoinnissa mukana olleilla. Lisäksi pilotin alkaminen osui kesälomakauteen, jolloin osa vakituisesta henkilöstöstä oli poissa. Näin ollen heidän osaltaan yhteisöllinen työvuorosuunnittelu jäi alussa kokonaan tekemättä tai he pääsivät tekemään sitä vasta kaikkien muiden jälkeen. Tämä aiheutti sen, että suunnitelmaehdotuslistoilla oli alussa paljon päällekkäisyyksiä ja vuorovaikutus henkilöstön kesken jäi vähäiseksi.

Kehittävän työntutkimuksen viides vaihe on uuden toimintatavan arviointi ja vakiinnuttaminen. Tämä toinen kysely tehtiin yhteisöllisen työvuorosuunnittelun pilotoinnin aikana ja siinä selvitettiin työntekijöiden kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta. Toisen kyselyn perusteella pilotointiin osallistuneet henkilöt kokivat niin työhyvinvointinsa kuin työnhallinnan lisääntyneen sekä työn ja vapaa-ajan yhteen sovittamisen helpottuneen. Myös työyhteisön yhteisöllisyyden koettiin lisääntyneen yhteisöllisen työvuorosuunnittelun myötä.

 

Yhteenveto

Pilotointiin osallistuneista henkilöistä suurin osa halusi jatkaa yhteisöllistä työvuorosuunnittelua, joten se otettiin pysyväksi työvuorosuunnittelumalliksi Essoten ensihoitopalvelun pohjoiseen asemaryhmään, ja lisäksi se tullaan ottamaan käyttöön koko ensihoitopalvelualueelle. Jatkokehittäminen on varmasti tarpeen toiminta- ja elinympäristön jatkuvan muuttumisen myötä. Tulevaisuudessa tulisikin tarkastella työntekijöiden ja työnantajan kokemuksia yhteisöllisestä työvuorosuunnittelusta ja sen tuottamasta hyödystä niin työntekijälle kuin työnantajalle.

 

Sairaanhoitaja-YAMK-opiskelija Susanna Vyyryläinen, Savonia-ammattikorkeakoulu

Ohjaava opettaja Marja-Liisa Rissanen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön esittely: Yhteisöllisen työvuorosuunnittelun kehittäminen, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän ensihoitopalvelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.