Suuhygienistiopiskelija Kukka-Maaria Reponen täydensi terveydenhoitajan opinnoissaan tekemäänsä opinnäytetyötä kirjoittamalla artikkelin, jossa hän tarkasteli, kuinka suuhygienisti kohtaa vastaanotollaan eri kulttuuritaustasta tulevan lapsiperheen.

 

Kuinka edistää maahanmuuttajaperheen sitoutumista lapsen suun omahoitoon?

 

Millaista olisi olla suomen kieltä osaamattomana, toisenlaisesta järjestelmästä tulevana sekä luku- ja kirjoitustaidottomana? Toisinaan suomalaisena voisi pohtia itseään maahanmuuttajan asemaan hahmottaakseen kielimuurin ja kulttuurierojen aiheuttamat vaikutukset yksilöön ja perheeseen, sillä maahanmuuttajalasten suun terveydenhoitoa toteutetaan suomalaisten käytäntöjen mukaisesti. Lasten suun terveystarkastukset voivat olla uutta, koska kaikkialla maailmassa lapset eivät pääse säännöllisesti suun terveystarkastuksiin. Maahanmuuttajaperheen terveysneuvonnan tukena voi käyttää kuvia, videoita ja selkokieltä. Käytännöllisin keino tukea suun hoitovälineiden käytön omaksumista rutiiniksi on kädestä pitäen näyttäminen. Haasteita maahanmuuttajaperheen osallistamiseen luovat kieliongelmat, uskonnosta, kulttuurista ja erilaisista toimintatavoista johtuvat syyt. Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomilla on heikko tietopohja ja omahoidon taidot sekä vaikeuksia arkisissa asioissa, kuten suuhygieniassa.

 

Maahanmuuttajalapsen kohtaamisen erityispiirteet suun terveydenhuollossa

Ensisijaista kohdatessa eri kulttuurin edustaja on ymmärtää kokemuspohjaa ja sitten tuntea kulttuureja. Suuhygienistin herkkyys ja ymmärrys kehittyvät kokemuksen myötä hoidettaessa eri kulttuuritaustaisia potilaita. Kulttuurinen pätevyys heijastuu suuhygienistin käytöksessä ja puheessa erilaisuuden arvostamisena, tasa-arvon edistämisenä sekä ihmisarvon kunnioittamisena. Suuhygienistin on toimittava työssään moniarvoisesti, eettisesti, suojellen potilaan oikeuksien toteutumista sekä uskaltaen kyseenalaistaa ihmisarvoa loukkaavat ja kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä rikkovat kulttuuriset toimintatavat. Perheen kunnioittava kohtaamien on olennaista ja maahanmuuttajiin liittyvä yleistävä kategorisointi ja stereotypiat ovat epäkunnioittavaa. Savonia-ammattikorkeakoulussa suuhygienistikoulutuksen osaamistavoitteisiin sisältyvät eettinen osaaminen sekä kansainvälisyysosaaminen, joten kulttuurisen kompetenssin kehittyminen alkaa jo opiskeluvaiheessa.

Lapsen kanssa toimiessa on olennaista ystävällisyys ja kyky asettua lapsen asemaan. Lasten käyttäytyminen voi olla erilaista, kun omaa äidinkieltä ei voi käyttää. Tulkkauspalvelun käyttö voi edistää kontaktin saamista lapseen ja perheeseen. Lapselle olennaista on puhua hänen kehitystasonsa mukaisesti. Suuhygienistin kehonkieli, äänensävyt ja -painot, kuunteleminen sekä katsekontakti osoittavat kiinnostusta ja läsnäoloa. Lisäksi lapsilähtöisyyttä ilmentää lapselta kysyminen, kannustaminen toimimaan itseohjautuvasti käskemisen sijaan sekä kehuminen. Maahanmuuttajataustaiset lapset ovat alttiita traumaattisten kokemusten aiheuttamille psyykkisille ja fyysisille haitoille, jotka voivat näkyä lapsen käytöksessä suun terveydenhuollossa. Lapselle pelkoa ja jännitystä voivat aiheuttaa suun terveydenhuollon henkilöstö, henkilökohtaiset ja ympäristötekijät sekä suun terveydenhuollon toimenpiteet. Haastetta tuovat myös lapset, joille ei ole kotona asetettu rajoja. Kulttuurisia pelkojen lievityskeinoja voivat olla esimerkiksi Tiikeribalsam-voide hajujen peittämiseen.

 

Lapselle olennaista on puhua hänen kehitystasonsa mukaisesti

 

Vanhempien osallistaminen lapsen suun omahoitoon

Varhaislapsuudessa luodaan pohja yhteistyölle ja luottamukselle. Luottamusta voi parantaa vanhempien kokemus siitä, että lapsista välitetään ja tunne kuulluksi tulemisesta. Suuhygienistin on olennaista kysyä avoimesti vanhemmille epävarmoista asioista ja tukea paremmin omahoitoon sitoutumista. Hiljaisuuden taustalla voi olla esimerkiksi pelko huonoksi vanhemmaksi leimatuksi tulemisesta. Myös lapsi otetaan mukaan keskusteluun, koska hän pystyy ja oppii hyödyntämään kehitystasonsa mukaisesti annettua tietoa.

 

Vanhempien osallisuus on merkittävä lapsen suunhoidossa. Kuva: Martin David

 

Suun omahoidon lapsi oppii vanhemmiltaan mallioppimisena. Maahanmuuttajavanhempien on olennaista ymmärtää lapsen suun terveyden merkitys lapsen yleisterveyteen, koska se luo pohjan kasvulle ja kehitykselle. Onnistunut interventio vaikuttaa käyttäytymisen ja tietämyksen muuttumiseen ja edistää perheen omahoitoon sitoutumista. Motivoiva toimintatapa on potilaslähtöinen ohjausmenetelmä, jolla suuhygienisti voi vahvistaa perheen motivaatiota tarjoamalla vaihtoehtoja, myötäilemällä vastausta sekä välttämällä väittelyä. Myönteisen palautteen avulla voi voimaannuttaa perhettä suun omahoitoon. Lisäksi lapsen suun nykytilan ja toivotun tilan välillä ristiriidan korostaminen ja avoimet kysymykset herättelevät perhettä pohtimaan vaihtoehtoja. Perheen vastustaessa muutosta suuhygienisti ei saa provosoitua tai painostaa, koska ristiriitaiset ja turvattomuuden tunteet aktivoivat vanhemmassa ja lapsessa aiemmat mielikuvat ja kiintymyskäyttäytymisen. Lapselle annettu terveysneuvonta vaikuttaa vain onnistuneessa vuorovaikutuksessa yhdessä yhteisen kipinän löytyessä!

 

#savoniaAMK #terveysala #suuhygienistikoulutus #maahanmuuttajat #motivaatio #omahoito

 

Kirjoittanut: Kukka-Maaria Reponen, suuhygienistiopiskelija

Opinnäytetyöartikkeli: Eri kulttuuritaustainen lapsiperhe suuhygienistin vastaanotolla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *