”Tervon kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017–2021 – kuvaus prosessista” oli Heli Holopaisen hyvinvointikoordinaattorin YAMK-opintojen opinnäytetyö, jossa laadittiin lakisääteinen laaja hyvinvointikertomus Tervon kunnalle kuluvalle valtuustokaudelle, ja raportti sen koostamisesta.
Hyvinvointikertomus on yksi hyvinvointikoordinaattorin tärkeimmistä työvälineistä, joten sen konkreettinen tekeminen vahvisti Helin osaamista ja syvensi ammatillista kehittymistä.
Hyvinvointikertomus on työvälineenä kunnan hyvinvointijohtamisessa
Laaja hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen apuväline, joka on laadittava kerran valtuustokaudessa. Se on laadittu työvälineeksi kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön, seurantaan ja tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia helpottamaan. Hyvinvointikertomuksen tulee suunnitelmallisesti kytkeytyä kunnan strategiaan ja toimintaan. Se kokoaa yhteen kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa, siihen vaikuttaneita tekijöitä sekä kehitettäviä asioita hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä sekä kunnan palvelurakenteessa. Laaja hyvinvointikertomus tiivistää kuntalaisten, kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn ja palvelujärjestelmän tarpeet.
Hyvinvointikertomuksen koostamisprosessin myötä vahvistui entisestään käsitys siitä, miten tärkeää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä on perustaa päätökset tietoon ja selkeästi mitattavissa olevaan dataan. Vain mitattavan datan käyttö mahdollistaa toiminnan arvioinnin ja kehittämisen, ja sitä kautta resurssien suuntaamisen tarkoituksenmukaiseen ja tehokkaaseen toimintaan kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tehokas ja hyvin suunniteltu toiminta säästää myös resursseja, kun hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on suunnitelmallista ja perustuu tarkkaan tietoon. Kun hyvinvointikertomustyö on organisoitua ja systemaattista, sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen: sitä kautta saadaan myös aikaan kustannussäästöjä. Esimerkiksi turvallisuuteen ja kaatumisen ehkäisyyn panostamalla voidaan vähentää kaatumisia ja mahdollisen sairaalahoidon tarvetta, mikä osaltaan säästää kustannuksia. Erityisenä haasteena työn luotettavuudelle näyttäytyi indikaattoritietojen vähyys koskien esimerkiksi lapsia ja nuoria. Lisäksi myös tietojen luotettavuus mietitytti: kuinka tarkkaan esimerkiksi yhdeksäsluokkalainen oli vastannut kouluterveyskyselyyn.
Kolme ydinasiaa hyvinvointikertomusprosessin laadinnassa ovat:
1) Hyvinvointisuunnitelman on perustuttava mitattavissa olevaan dataan, jotta toiminnan luotettava arviointi on mahdollista.
2) Hyvinvointikertomuksen laatimisprosessin on oltava poikkihallinnollinen ja työssä olisi hyvä olla edustajia kaikilta kunnan toimialoilta sekä mahdollisuuksien mukaan järjestöistä ja muista kunnan sidosryhmistä.
3) Hyvinvointikertomus on sidottava osaksi kunnan strategiaa ja se edellyttää sitoutumista kaikilta kunnan toimialoilta, jotta hyvinvointikertomus ei jäisi pelkäksi pakolliseksi asiakirjaksi muiden joukossa.
Kirjoittajat:
Hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija Heli Holopainen ja lehtori Marja-Liisa Rissanen, Savonia-AMK