Väki vähenee ja vanhenee Euroopan laajuisesti. Yli 60-vuotiaiden määrän arvioidaan maailmassa kaksinkertaistuvan nykyisestä tulevan 30 vuoden aikana. Suomen harvaan asutusta maasta kaksi kolmasosaa peittoavalla maaseutualueella (Hama-alue) väki on ja vähissä ja keskimääräistä vanhempaa. Pohjois-Savon 18 kunnasta seitsemän on kokonaan harvaan asuttua maaseutua ja väestö ikääntyy, sillä nuorten määrä vähenee noin viidenneksellä nykyisestä ja yli 75-vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu 20 vuoden sisällä.  

Väestön ikääntyminen ja maakunnan sisäinen muutto reuna-alueilta keskustaajamiin sekä kaupunkeihin haastavat palvelut uudistumaan ja muuttumaan. Väestökatoalueilla palveluja puretaan ja asukkaiden etäisyys palveluihin kasvaa, kun julkiset ja yksityiset palvelut keskitetään kasvaviin taajamakeskuksiin ja kaupunkeihin. Matkustajamäärien lasku näkyy maaseudun julkisen liikenteen vuoroissa, jotka ovat vähentyneet ja monin paikoin lakanneet kokonaan. Myös vähäliikenteisten teiden kunnossapidosta on tingitty vilkasliikenteisten teiden ollessa etusijalla.

Yhtenä hankkeen tavoitteena on kasvattaa liikkuvien palveluiden saatavuutta harvaan asutuilla maaseutualueilla.

Syksyllä 2018 Pohjois-Savon Kylät ry:n käynnistämä Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hanke on kolmevuotinen (2018–2021) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoittama hanke. Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeessa toteutettiin kerran kuukaudessa palvelupäiviä viidellä eri pohjoissavolaisella hama-alueen kylällä. Tapahtumat järjestettiin kylien kohtaamispaikoilla kylä- ja nuorisoseurantaloilla. Neljä tuntia kestävä palvelupäivä sisälsi noin tunnin mittaisen tieto-osuuden, jonka jälkeen oli mahdollisuus ruokailla sekä kahvitella ja olla yhdessä muiden palvelupäivään osallistuneiden kanssa. Ruokailua seurasi palvelupäivän kevyempi monesti musiikkipainotteinen osuus. Palvelupäivät pyrittiin toteuttamaan samanlaisella rakenteella kaikilla kylillä.

Palvelupäivillä rohkaistiin kokeilemaan etäasiointia ja verkkopalveluita.

Hankkeen ja palvelupäivien tarkoituksena oli edistää kylien elinvoimaisuutta, ikäihmisten turvallisen asumisen ja elämisen mahdollisuuksia harvaan asutuilla maaseutualueilla sekä lisätä maaseudun ikäihmisten hyvinvointia ja sosiaalisia kontakteja. Palvelupäivillä tarjottiin ikäihmisille yhteisöllisyyden ja osallistumisen kokemuksia, lievitystä yksinäisyyden tunteeseen sekä ajankohtaista tietoa kotiin tuotavista palveluista. Palvelupäivissä rohkaistiin kokeilemaan etäasiointia ja verkkopalveluja sekä haettiin ratkaisuja ikäihmisten pitkien välimatkojen kulkuyhteyksiin ja puuttuviin kuljetuksiin. Hankkeen tavoitteena on myös kasvattaa liikkuvien palveluiden saatavuutta harvaan asutuilla maaseutualueilla sekä hankkeen päättymisen jälkeen vuonna 2021 mahdollistaa palvelupäivien jatkuvuus kylien uusien verkostojen ja yhteistyötahojen kautta.

Selvitin opinnäytetyössäni Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hankkeen ensimmäisen toteutusvuoden tavoitteiden toteutumista kyselytutkimuksena.  Hankkeen tavoitteiden lisäksi selvitin, onko maaseudun teiden huonolla kunnolla ja hoitamattomuudella tai julkisen liikenteen puutteella ollut mahdollisesti vaikutuksia ikäihmisten terveydenhoitoon sekä hyvinvointiin. Kyläyhdistystoiminta harrastuksena sekä kiinnostus maaseudun kehittämiseen ja elävöittämiseen antoivat hyvän pohjan tutkia elämää ja palvelujen tarjontaa harvaan asutulla maaseutualueella. 

Palvelupäivät olivat suosittuja tapahtumia kylillä, joissa lähes kaikki muut palvelut ja tapahtumat ovat etääntyneet kunta- ja kasvukeskuksiin jo vuosia sitten. Palvelupäivät koettiin arjen rikastuttajiksi ja niihin osallistui enimmillään 55 % ja vähimmillään 20 % eri kylillä asuvista yli 65-vuotiaista. Paikalle saapui kylien aktiivinen ja hyväkuntoinen väki, joista puolet arvioi oman toimintakykynsä joko hyväksi tai erittäin hyväksi. Kotityöt ja kulkemiset kodin ulkopuolelle hoituivat pääosin itsenäisesti. Valtaosa vastaajista koki elämänsä maaseudulla turvalliseksi tai melko turvalliseksi, vaikka yksinäisyys lisääntyy ja yksin asuvien määrä kasvaa iän myötä, mikä itsessään lisää turvattomuuden tunnetta. Yli puolet vastaajista osallistui kodin ulkopuolella harrastustoimintaan vähintään kerran viikossa. Tulos oli positiivinen, koska harrastukset lisäävät elämään tyytyväisyyttä ja edistävät fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Puolet ikäryhmässä 63–79 vuotta käytti tietokonetta päivittäin, kun taas 80-vuotiaista ja vanhemmista käyttäjiä oli ainoastaan 5 %. Kolmannes vastaajista totesi, että säännöllinen netin käyttö vähentää tarvetta asioida kylällä ja helpottaa näin arkea sekä tuo säästöjä kyydityksissä sekä palvelumaksuissa.

Google oli tuntematon käsite joka kolmannelle kyselyyn osallistuneelle ikäihmiselle. Kolmasosa vastaajista (ikäihmisistä) ei siis käytä tietokonetta, nettiä tai mobiililaitetta. Sen perusteella on ehkä epärealistista ajatella, että itsenäinen sähköinen asiointi onnistuisi 20 vuoden kuluttua kaikilta. Iän myötä vanhusväestössä yksilöiden väliset erot terveydessä sekä fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa toimintakyvyssä lisääntyvät.  Vaikka tekniikka kehittyy, ikääntymisen mukanaan tuomat muutokset koskettavat kaikkia.

Hankkeen toiminnan havaittiin aktivoivan ja lisäävän myös muuta toimintaa kylillä. Lähde: Ikäihmiset kiinni lähiyhteisöön -hanke

Hankkeessa onnistuttiin mitatusti ja näyttöön perustuen tuomaan monipuolisesti tietoa, virikkeitä ja mahdollisuuksia yhdessäolon hetkiin kylien ikäihmisille. Hankkeen toiminnan havaittiin aktivoivan ja lisäävän myös muuta toimintaa kylillä. Muutamilla kylillä aloitettiin kuntosalitoiminta ja tupajumpat kyläläisten toimesta samoin ystäväpiirikokeilun kokemukset ovat olleet myönteisiä.

Maaseudun tyhjilleen jääneet pirtit pysyvät jatkossakin pimeinä, joten (hanke)toiminnan tavoitteiden tulisi olla realistisia ja sopeutettu nykyisiin kylien asukasmääriin. Tavoitteiden tulisi koostua konkreettisista nykyisten kyläläisten tarvitsemista toimista ja palveluista. Paikallinen järjestötoiminta ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeitä maaseutualueiden kehittämistoiminnalle ja määräaikaiset hankkeet hyviä suunnan näyttäjiä sekä toiminnan käynnistäjiä hama-alueilla. Tarvittavat toimenpiteet harvaanasutun maaseutualueiden elävöittämiseksi ovat kuitenkin jo niin isoja, että vapaaehtoistoiminnan tueksi tarvitaan rakenteellisempaa ja johdonmukaisempaa julkisen sektorin kumppanuutta.

Kirjoittajat:

Anna Maija Kämäläinen, Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen tutkinto-ohjelma, TYK19KY

Sari Makkonen, pt. tuntiopettaja, Savonia-AMK

LÄHTEET

IKÄHEIMO, Juha ja ÄÄRILÄ, Eija 2018. Rajattomien mahdollisuuksien maaseutu 2020. Pohjois-Savon ELY-keskus toimeenpanon tilanne 30.09.2018.

Tilastokeskus 30.9.2019

VANHALA, Taru. 2019. Apteekkarilehti 4/19, 20–24.

Toimintaa ja palveluita Pohjois-Savon alueen kylien ikääntyville asukkaille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.