Seleenin puute voi ilmetä naudoilla monella tavalla. Vasikka ei välttämättä ole syntyessään virkeä ja elinvoimainen, vaan se saattaa olla heikko, jopa kuollut. Syntymän jälkeenkin se saattaa heiketä, olla haluton juomaan, kärsiä jäykkyydestä, jäädä makaamaan ja lopulta, ilman hoitoa, kuolla. Aikuisilla naudoilla seleenin puute saattaa ilmetä koko karjan lisääntyvänä sairasteluna, lisääntymishäiriöinä, kuten kiimattomuutena, rakkuloina, alkiokuolemina, luomisina, jälkeisten jäämisinä ja kohtutulehduksina. Myös utaretulehdukset voivat johtua seleeniin puutteesta.

Tutkimukseen kuului sekä tankkimaitojen että ternimaitojen seleenitutkimukset. Opinnäytetyön toimeksiantajana on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Vaali viisaasti vasikkaa -hanke (Vaavi). Hanke aloitti toiminnan 2016 keväällä ja toiminta jatkuu vuoden 2018 loppuun.

Tankkimaitotutkimukseen kerättiin tankkimaitonäytteitä ja kartoitettiin tilojen eläin- ja tilatietoja sekä ruokinnallisia tietoja Webropol-kyselyn avulla. Maitonäytteiden seleenitasot analysoitiin Movet Oy:llä Kuopiossa. Analysointitulosten ja Webropol-kyselyllä saatujen tietojen perusteella selvitettiin Excel-taulukkolaskenta-ohjelmalla seleeniruokinnan tasot itäsuomalaisilla lypsykarjatiloilla.

Ternimaitoa tutkittiin Brix-32 % -refraktometrillä (Hyvönen 2016-10-11)

Ternimaitotutkimuksessa käytettiin Kestävä karjatalous-hankkeen (Kesto) aikana kerättyjä ternimaitonäytteitä. Ternimaitonäytteistä valittiin satunnaisotannalla 140 näytettä, joista 70 näytteen Brix-arvo oli yli 23 ja 70 näytteen alle 21. Näytteistä analysoitiin Movet Oy:llä maidon seleenipitoisuus, jonka perusteella pystyttiin arvioimaan seleenin riittävyyttä vasta syntyneelle vasikalle. Ternimaidon seleenipitoisuuden ja eläin- ja tilatietojen analysoinnilla etsittiin seleenipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Tankkimaidon seleenipitoisuus oli 9,7 prosentilla tutkimuksen karjoista alle suosituksen. Tankkimaidon seleenipitoisuuden tulee 20–60 µg/l maitoa, jotta se riittää ehkäisemään eläinten sairastumisia ja on taloudellisesti kannattavaa. Tankkimaidon seleenipitoisuuden keskiarvo oli 33,9 µg/l maitoa. Pienin seleenipitoisuus oli 9,8 µg ja suurin 58,1 µg/l maitoa.

Ternimaitotutkimuksessa kävi ilmi, että pieninkin ternimaidon seleenipitoisuus (27,7 µg/l maitoa) oli riittävällä tasolla ehkäisemään vasikan seleenin puutosta. Ternimaidossa seleenipitoisuuden tulee olla 15 µg/l maitoa, jotta se on riittävällä tasolla ehkäisemään vasta syntyneen vasikan seleenin puutetta. Suurin seleenipitoisuus ternimaitonäytteissä oli 217,2 µg/l maitoa.
Tutustu opinnäytetyöhön.

Taina Hyvönen
AMK-agrologi

Pirjo Suhonen
Lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Maidon seleenipitoisuus itäsuomalaisilla maitotiloilla
Merkitty:            

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.