Hevosenlantaa voi myydä tai luovuttaa hevostilalta eteenpäin sellaisenaan tai esimerkiksi kompostoituna. Jos lanta on tuotteistettu ja sitä markkinoidaan, siitä tulee lain näkökulmasta lannoitevalmistetta, jonka on täytettävä lainsäädännön asettamat laatuvaatimukset, ja sille on laadittava tuoteseloste. Lannoitevalmiste voi olla joko ainoastaan hevosenlantaa
Kompostoidun hevosenlannan kypsyyden ja laadun määrittäminen
Raa’alla lantakompostilla voi olla negatiivinen vaikutus viljely- tai puutarhakasvien kasvuun, joten on tärkeää varmistua kompostin kypsyydestä ennen sen käyttämistä lannoitteena. Epäkypsä kompostimassa sisältää kasveille myrkyllisiä rasvahappoja sekä mikrobeja, jotka kilpailevat ravinteista kasvien kanssa haitaten niiden kasvua. Hevosenlantakompostin käytettävyyteen lannoitteena vaikuttavat
Kompostoidun hevosenlannan käyttö lannoitteena kasvinviljelyssä
Lannoituksella tavoitellaan pelto- ja puutarhaviljelyssä määrältään ja laadultaan parempaa satoa. Lannoitteiden käytössä on aina otettava huomioon niitä koskevat rajoitukset ja määräykset. Lannoitteet eivät saa aiheuttaa vakavan tartuntataudin vaaraa tai sisältää itämiskykyisiä rikkakasvien siemeniä. Lannoitteen mahdolliseen käyttömäärään vaikuttavat esimerkiksi viljelylohkon maalaji
Sorkanhoitopäivä tilallisen silmin
Timo Kaarakainen pitää Hakoniemen maitotilaa Vieremällä yhdessä vaimonsa ja poikansa kanssa. Tila on perustettu vuonna 1997, ja robottinavetassa on 176 lypsävää lehmää. Sorkkahoitaja käy tilalla parin kuukauden välein ja hoitaa karjan sorkat pienissä erissä. Sorkanhoitajana toimii Milla Kaikkonen, joka on
Kohti onnistunutta sorkanhoitopäivää
Positiivinen asenne ja hyvä valmistautuminen ovat avainasioita onnistuneeseen sorkanhoitopäivään. Yrittäjän aktiivisuus ja ajoissa tehdyt valmistelutyöt lisäävät sekä ihmisten että eläinten hyvinvointia. Reilut kymmenen vuotta alalla työskennellyt sorkanhoitaja Milla Kaikkonen kertoo, että hyvä kommunikaatio viljelijän ja sorkanhoitajan välillä on tärkeää. Yhteistyöllä,
Hevosten tarkkailua tekoälyllä ja sovelluksista apua satuloiden sovitukseen – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 3
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastaamaan on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi
Akkumoottoreista apua hauislihaksille tallin ja sen ympäristöjen siivouksessa – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 2
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa Keski-Euroopassa hevostalleja, ja tähän huoleen vastatakseen on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Nämä kaksi paljon puhututtavaa teemaa, hevosten hyvinvointi
Hevosten ruokinta-automaateilla turvotetaan väkirehut vesipyörteellä, laitetaan kuivaheinän pölyäminen kuriin automaattisella kastelulla ja lisätään ruokintakertoja ajastimilla – ÄlyAgrin hevosnaiset Equitanassa, osa 1
Hevosten hyvinvointia ja sen seurantaa edistetään digitaalisilla, teknologiaan sekä älyteknologiaan pohjautuvilla ratkaisuilla. Niillä pyritään myös keventämään hevosympäristöjen työrutiineja. Monia aloja koskettava työvoimapula huolestuttaa hevostalleja Keski-Euroopassa, ja tähän huoleen vastaamaan on kehitetty uusia teknologiainnovaatioita. Edellä mainitut kaksi runsaasti keskustelua herättävää teemaa,
Tanskalainen johtamismalli Suomeen ”Discussion Group -toimintaa yli rajojen” -hankkeen kautta
Aktiiviset ja kehittyvät maitotilojen yrittäjät ovat tottuneet hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä mutta myös jakamaan omaa osaamistaan ja kokemuksiaan. Yrittäjältä yrittäjälle -tiedonvaihto on toimivaa, mutta yleensä prosessiin on osallistunut erilaisia asiantuntijoita esim. pienryhmien asiantuntijoina. Discussion Group -hankkeessa haluttiin kehittää ja parantaa
KV-farmari-hanke toi kansainvälisten työharjoittelujen myötä uutta tietoa maatiloille
Maitotilayrittäjillä on entistä suurempi tarve hakea uutta tietoa yrityksensä kehittämiseksi. Tehokkain oppimisen tapa on learning by doing, sillä tieto on helpointa ottaa haltuun itse tekemällä. KV-farmari-hanke käynnistettiin keväällä 2019 päätavoitteena tukea maatalousyrittäjien tiedonhankintaa ulkomaille suuntautuvien työharjoittelujen muodossa. Koronapandemia hiljensi hanketta