AgriFuture Iisalmi

Puhtaan juomaveden vapaa saatavuus ja toimiva juomavesijärjestely ovat onnistuneen laiduntamisen perusedellytyksiä. Lämpimänä kesäpäivänä syntyy nopeasti ongelmia, elleivät eläimet saa riittävästi hyvälaatuista juomavettä.

Nauta juo paljon vettä ja kulutus vaihtelee eläinten iän, koon, tuottavuuden sekä rehun laadun ja olosuhteiden, kuten ilman lämpötilan mukaan. Alle vuoden ikäisillä veden tarve on 5–30 litraa, 1–2-vuotiailla 30–55 litraa ja lypsävällä lehmällä tuotosvaiheesta riippuen jopa 80–150 litraa vuorokaudessa.

Suurin vaikutus veden tarpeeseen on sääolosuhteilla. Yli +16 °C:n lämpötilassa vedenkulutus lisääntyy noin 2,5 litraa yhtä lämpöasteen nousua kohti. Sadepäivinä vedenkulutus on vähäisempää, sillä eläimet saavat osan tarvitsemastaan vedestä syödessään kosteaa laidunruohoa ja viileämpi ilma vähentää veden tarvetta.

Myös laidunrehun laadulla on merkitystä, sillä alkukesän tuore, mehukas heinä ja loppukesän kortisempi kasvusto vaikuttavat veden tarpeeseen eri tavoin. Vettä voi kulua satoja litroja päivittäin, vaikka laiduntava ryhmä ei olisi kovin suuri. Nauta myös juo nopeasti paljon, ja lauman jäsenet tulevat usein juomaan yhtä aikaa, joten juomavesijärjestelmän tulee olla riittävän tehokas ja kestävä.

Hyvä juomapaikka ja -astia

Lohkolle suunniteltu juottojärjestelmä vaikuttaa vesipisteen paikan valintaan, sillä siirreltävä vaunu tai astia antaa enemmän vapauksia paikan suhteen kuin kiinteäksi rakennettu painevesijärjestelmä. Juottopaikan tulisi olla mahdollisimman kovapohjainen, jotta maanpinta kestää sorkkien paineen sateisempinakin päivinä. Juomapiste viettävässä rinteessä voi kestää kosteutta tasamaata paremmin, mutta tällöin on oltava tarkempi juottoastian asennosta ja veden pinnan korkeudesta, jotta vettä ei valu hukkaan. Juomapaikan tulee olla laitumella helpossa ja keskeisessä paikassa, sillä nauta harventaa juomakertojaan, jos vesipisteelle on pitkä matka tai vaikea päästä. Nautaa miellyttäväksi matkaksi vesipisteelle on määritelty enintään noin 250 metriä.

Juomapisteinä voi käyttää tavallisia, metallisia juomakuppeja tai suurempia altaita. Juomakuppien käytössä tulee olla tarkkana riittävästä virtausnopeudesta. Painevesijärjestelmässä kupit voivat olla kiinteästi valitulla juomapaikallatai esimerkiksi kevyessä, pyörillä varustetussa telineessä, jota voi siirtää tarpeen mukaan. Kahdesta neljään kuppia on yleensä sopiva määrä. Suuressa laumassa kannattaa lisätä automaattien määrää sen sijaan, että suurentaisi yhden automaatin kuppimäärää. Kuppitelineeseen voi lisätä paikat kivennäisille, jolloin eläinten on mahdollista syödä niitä juomaan tultuaan ja kivennäisten siirtäminen vesipisteen mukana on helppoa.

Laidunoloissa olisi suotavaa käyttää suurempia juoma-altaita tasosäätimillä eli uimureilla, sillä avoimesta altaasta eläin saa varmemmin juotua riittävästi ja samalle altaalle voi mahtua useampia eläimiä juomaan samanaikaisesti. Nauta juo mieluimmin noin +17-asteista vettä. Vesijohdosta tuleva vesi on tätä viileämpää, mutta suuressa altaassa aurinko lämmittää veden naudalle mieleiseksi. Painettavilla nipoilla toimivissa juomakupeissa kuppi jää lehmän juotua tyhjäksi eikä vesi pääse lämpenemään. Juoma-altaita on runsaasti eri kokoja sekä muovisina että metallisina. Kierrätystä suosiva voi hyödyntää myös vanhoja, muusta käytöstä poistettuja astioita ja altaita juottoaltaina, esimerkiksi emaloitua kylpyammetta tai pientä maidon tilasäiliötä. Paras juoma-astia naudoille on riittävän suuri, turvallinen, helposti puhdistettavissa ja tarpeen mukaan hyvin siirreltävissä.

Juoma-altaissa oleva uimuri kannattaa suojata siten, etteivät eläimet pääse siihen käsiksi. Osassa markkinoilla olevista altaista tämä on huomioitu, mutta etenkin itserakennetuissa altaissa uimurin tukevaan kiinnittämiseen ja suojaamiseen tulee kiinnittää huomiota turhan vesihukan välttämiseksi.

Vettä pyörillä vai putkessa?

Hyvin perustettuna ja hoidettuna muoviputkella toteutettu painevesijärjestelmä on pitkäikäinen ja helppo tapa varmistaa eläinten juomaveden saanti. Painevesijärjestelmän voi rakentaa joko kiinteäksi tai siirreltäväksi. Siirreltävässä järjestelmässä vesiputket pidetään maan pinnalla ja samoja altaita voi käyttää useammalla lohkolla, jolloin vesipisteitä ei tarvitse yhtä monta kuin kiinteässä järjestelmässä. Runkolinjan voi tehdä vesijohtoputkesta ja juoma-automaattien haaralinjaksi voi käyttää esimerkiksi pikaliittimillä varustettua, erikoisvahvistettua puutarhaletkua tai joustavaa vesijohtoputkea. Näitä on helppo käsitellä ja siirtää useita kertoja eri paikkoihin.

Kiinteässä järjestelmässä vesiputket kaivetaan maahan, mikä lisää perustamisvaiheessa työtä ja kustannuksia. Se kuitenkin pitää putket suojassa mekaaniselta rasitukselta esimerkiksi laidunporttien kohdalla, eikä järjestelmä haittaa laitumen uudistamista. Putkia ei tarvitse kaivaa syvälle, sillä ne tyhjennetään laidunkauden päätteeksi, eikä jäätymisen vaaraa näin ole.

Kiinteässä painevesijärjestelmässä vesialtaan paikkaa suunniteltaessa tulee ottaa huomioon laidunlohkon uudistaminen. Allasta ei kannata sijoittaa paikalle, missä se tulee olemaan peltotöiden haittana. Esimerkiksi metsäinen nurkka juomapaikkana tarjoaa myös varjoa helteellä, eikä sijainti häiritse peltotöitä. Kiinteisiin vesipisteisiin voi myös rakentaa laatan, jotta eläinten sorkat eivät kuluta ympäristöä juoma-altaan ympärillä.

Sekä kiinteään että siirreltävään painevesijärjestelmään on hyvä asentaa sulkuhanoja eri suuntiin lähteville linjoille, jotta vedenkulkua voi säädellä tarpeen mukaan. Putkistojen, hanojen ja altaiden tarkistus ja tyhjennys laidunkauden päätteeksi on tärkeää.

Juottovaunut ovat traktorilla siirrettäviä vesitankkeja, joihin on asennettu uimurilla varustettu juoma-allas. Joissakin vaunuissa voi olla lisäksi paikka kivennäisiä varten. Helposti siirreltävissä olevat säiliöt ovat usein käyttökelpoisin ratkaisu veden jakeluun pienissä karjoissa tai maastossa, jonne painevesijärjestelmä ei sovi. Vaunuja on erikokoisia: yleensä tilavuus on yhdestä viiteen kuutiometriin. Säiliö voi olla muovia, ruostumatonta terästä tai molemmin puolin maalattua rautaa. Näistä vaihtoehdoista ruostumaton teräs on tavallisesti pitkäikäisin. Juottovaunuja voi ostaa valmiina tai rakentaa itse esimerkiksi muusta käytöstä poistetusta säiliöstä sopivalle alustalle asentamalla.

Luonnonvettä vai vesijohtovettä?

Perinteinen rantalaidunnus ylläpitää avaria rantamaisemia, mutta Suomen puhtaista vesistöistä huolimatta eläinten juottaminen luonnonvedellä ei välttämättä ole suositeltavaa. Vedessä voi esiintyä erilaisia bakteereja, viruksia tai alkueläimiä, jotka voivat aiheuttaa ongelmia karjalle. Myös sinilevän mahdollisuus on huomioitava: sinilevän kukinnot ovat myrkyllisiä, ja sinilevää esiintyy paikoitellen runsaasti etenkin lämpiminä kesinä. Laiduntajat voivat liata veden myös omalla ulosteellaan. Laiduntavien eläinten voidaan antaa juoda luonnonvettä, jos vesi on tutkitusti puhdasta ja suunnitellulla juottopaikalla on riittävä virtaus. Seisovassa vedessä bakteerit kasvavat nopeasti ja veden laatu heikkenee. Jos laitumilla on seisovan veden alueita, ne tulisi aidata pois karjan käytöstä.

Jos karjaa laidunnetaan vesistön läheisyydessä, jossa on tutkitusti puhdasta vettä, mutta ranta ei sovellu eläimille, vettä voidaan nostaa pumppaamalla juottoaltaisiin. Tällöin vältytään eläinten itse sotkeman veden ongelmilta. Vedessä oleva imuputken pää tulee tarkistaa säännöllisesti, jotta vesistöstä ei imeydy vesikasveja ja pohjamutaa juottoaltaisiin. Puhdas vesijohtovesi on turvallisinta kaikille eläimille.

Rantalaitumilla tulee huomioida maaperän kestävyys. Jos maa on hyvin pehmeää, eläimet voivat jäädä kiinni tai välttää veteen menoa uppoamisen pelossa ja jäädä janoisiksi. Myös rantakasvillisuus tulee tutkia tarkkaan mahdollisten myrkkykeisojen varalta, sillä myrkkykeiso on tappavan myrkyllinen kasvi, jota eläimet eivät osaa varoa.

Satu Huttunen
Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija ja Jalaka-hankkeen harjoittelija

Jalaka kannustaa nautatiloja laiduntamiseen EU:n maatalousrahaston tuella, lue lisää https://jalaka.savonia.fi