AgriFuture Iisalmi

Savoniassa toimintaa kehitetään soveltamalla uutta tietoa ja hyviä käytänteitä. Tällä kertaa vinkkejä opetuksen kehittämiseen haettiin Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa (ITK) -konferenssista Hämeenlinnasta maaliskuun lopulla 2019.

Hyvistä käytänteistä kuultiin konferenssissa monta mielenkiintoista esimerkkiä. IlonaIT oli koonnut esitykseensä hyviä vinkkejä verkko-opetuksen kehittämiseksi. Verkko-opetuksessa, niin kuin kaikessa muussa opetuksessa, homma lähtee liikkeelle huolellisesta ennakkosuunnittelusta ja pedagogisen käsikirjoituksen tekemisestä. Myös käytettävien laitteiden toimivuus pitää varmistaa ja materiaalien lataus tehdä etukäteen oppimisalustalle, niin että opetustilanteessa voidaan keskittyä oppimisen ohjaamiseen.

Opiskelijat on hyvä huomioida koulutuksen ensiminuuteista alkaen: virtuaaliluokkaan voi laittaa mielenkiintoisen kuvan tai tehtävän, jota osallistujat voivat pohdiskella odotellessaan koulutuksen alkamista. Esimerkiksi maatalousopintojaksolla alla oleva kuva voisi toivottaa opiskelijat tervetulleiksi opintojaksolle. Opetuksen alkua odotellessa opiskelijat voivat miettiä missä maassa kuva on otettu? Kuva toimii siis myös keskustelun avaajana.

Kuva Toscanan maaseudulta Italiasta 2018 (Salla Ruuska)

Verkossa(kin) opiskelijan keskittymiskyky herpaantuu helposti. Useimmalta meistä löytyy kokemuksia, jos ei omia niin kollegan, siitä että verkkokokouksen aikana kirjoitetaan sähköposteja ja kokouksessa käsitellyt asiat menevät toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Keskittymistä voidaan kuitenkin helpottaa sillä, että osallistujia aktivoidaan säännöllisesti. Verkko-opetuksen pitäisikin sisältää vuorovaikutusta jopa 5-7 minuutin välein!

Mahdollisten ennakko-odotusten vastaisesti verkko-opetus mahdollistaa monenlaisia vuorovaikutuksen muotoja. Sen lisäksi että verkko-opetuksessa voi kysyä takarivin Pentiltä miten hän kokee digitalisaation opinnoissaan, voi koko opiskelijaryhmää pyytää äänestämään digitalisaation parhaita puolia. Useimmissa verkko-opetusympäristöissä opiskelijat voidaan jakaa myös pienryhmiin, jotka voivat pohtia annettuja tehtäviä pienemmissä porukoissa.

ITK-konferenssissa esiteltiin myös muita kiinnostavia oivalluksia. Humanistinen ammattikorkeakoulu muutti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon loppuseminaarin kolmen minuutin pitchaus-videoksi. Näin opinnäytetyön tulokset saatiin entistä suuremman joukon nähtäväksi. Loistava idea informaatioähkyn aikakaudella!

Hyvien toimintamallien jakaminen kannattaa puolin ja toisin, koska silloin pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja toimeliaisuuden voi keskittää jonkin akuutimman prosessin optimointiin. Myös haasteista kannattaa kertoa avoimesti, jolloin koko yhteisö voi miettiä miten tilanne voitaisiin ratkaista.

ITK-konferenssi alkoi Alivaltiosihteeri-komediaryhmän legendaarisella sketsillä viikon luontoäänestä muutosvastarinnasta, joka viihtyy vanhoissa poteroissa mahdollisimman syvälle kaivautuneina ja laulaa ”Ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan”. Raflaavalla aloituksella saatiin yleisö, minut mukaan lukien, heräämään ja miettimään omia ajatusmallejaan. Konferenssin edetessä kirkastui, että muutos kannattaa nähdä mahdollisuutena, jolloin muutosvastarintojen kanta pienenee ideanakkeleiden vallatessa elintilaa. ”Ei käy, ei käy, ei käy, ei tule onnistumaan, ei tule onnistumaan” rallatus vaihtuu ideanakkeleiden ”muutos on mahdollisuus, muutos on mahdollisuus, kokeillaan rohkeasti, onnistutaan” sirkutukseen.

Blogin kirjoitti verkko-opetuksesta innostunut kotieläintuotannon lehtori Salla Ruuska

ps. Tiedoksi teille, jotka mietitte mistä kuva on otettu. Italian Toscanan alueella maisema on vehreä myös joulukuussa. Italiassa maatalouden raamit ovatkin aika erilaiset Suomen olosuhteisiin verrattuina.

Have you ever settling down looking at photos? How often do you use photos in your job? In Finland Miina Savolainen has development the method of ”Empowering photography”. At Savonia in the international and multidisciplinary studies MultiPro2019 students carried out the process of photographing in Green Care course exploring the empowerment of the favourite place.

The nature is our favorite place. The silence, beautiful landscape, nature sounds and the fresh air gives you strngth and relax.

Salla-tunturi (photo by Horst Reiter)

We would like to keep the pictures natural as possible. But it is hard to get the same feeling just out of a picture if you haven´t been there. I can just show you the picture and describe what I was feeling and how does it feel if you would be there. However a good picture is worth a thousand words.

There is always a connection with the photographer and the model. Chemistry between these two people is crucial to capture the message of the photo.

A water experiment (photo by Horst Reiter)

When we graduate, we will be working in different fields. The teachers could use this method to motivate the students. In psychotherapy it is very hard to start a productive conversation especially with group therapy. It is a lot easier to use picture material as a starting point of a conversation. In foster care you could use the method as it was created, to empower the clients.

This type of green care is new for every one of us. We think this could be a nice technique opposed to other methods.

We will keep practicing on that and try it out in future as much as possible.

Everyone has a different view of beauty and how they see their presence in a photo. It also shows that each of us has a different relationship with nature.

When we were walking in the nature and felt good and relaxed in the fresh air and snowy landscape it was really hard to show the magic on the photo and all the emotions we were experiencing at the moment.

Finding that special place. Nature has a lot to offer when it comes to scenery and it was very hard to find only one special place. After finding the place the problem was finding the right time, the right lighting and sun position.

Some of us love the summer time more than winter and the personal mood was also very important.

You cannot just go somewhere and say this is the place I want to take the picture, you must find this place.

You have to feel good in your own skin and relaxed at the same time. Only then you can say that you found one of these places.

Rudolph in Salla (photo by Horst Reiter)

Empowering photographing has a lot of maneuvering and its use has a lot of possibilities for all kind of people. It is important to do this without pressure or in a hurry. Just like most thing in life you have to practice to get better and better. The prize of that is a perfect picture.

The writers

Nina Jovanovic (School of Advanced Social Studies in Nova Gorica, Slovenia)

Horst Reiter (Hochschule für Agrar- & Umweltpädagogik, Austria)

Klaudia Harler (Hochschule für Agrar- & Umweltpädagogik, Austria)

Theresa Heidl (Hochschule für Agrar- & Umweltpädagogik, Austria)

Riikka Rissanen (Savonia University of Applied Sciences, Bachelor of Social Services degree, Finland)

A Senior Lecturer Anne-Leena Juntunen (Savonia University of Applied Sciences, Social Services, Finland)

Photos and pictures can be used in many ways. Nowadays they are important tools in different areas of working life. In Finland Miina Savolainen has development the method of ”Empowering photography”. At Savonia in the international and multidisciplinary studies MultiPro2019 students carried out the process of photographing in Green Care course. The main topic was, the favourite place in the nature.

If you are really enjoying something, you often make a picture of the moment. This enables you to remember your feelings and emotions. Also for other people who look at the pictures that can be contagious.

Mostly they are memories of unforgettable moments such as holiday memories, events, weddings, birthdays, meetings with friends, natural spectacles, animals and plant observations, childhood memories as well as visual material of the last reconstruction in the house, yard or stable.

Salla-tunturi, Alexandra Muhr enjoys the sunset (photo by Horst Reiter)

Of course, not everybody likes to be a photomodel, but also pictures of the nature can capture some good feelings, at a sunset for example.
Nature gives us a lot of strength with its variety of plants, animals, waters, landscape and not to forget its varied seasons. It gives us energy and a fantastic place of recreation for old and young for mind and body.

A photo without nature is like bread without flour (photo by Alexandra Muhr)

In general, one can say that nature makes a good picture.  A photo expresses many different feelings (contentment, happiness, fear, joy, well-being, . . .). You don’t need words to describe a picture. Therefore, for example, images are often used in marketing, because you can quickly and easily impress people with them. Images are also sometimes to be enjoyed with caution, unwanted emotions can be exchanged. Images can also highlight illusions. If you work with pictures, you should be careful and always have the goal in mind, what do you actually want to say with the picture, reveal?

How is the feeling when you will be a photographer?

When you take pictures of people, it’s often that you skip a certain charisma on them. The emotions that the model radiates are infectious. It makes people happy to be a help to others. It’s a give and take. Usually many common experiences are made together – it brings the feeling of connection! Often you have realized that the model and the photographer have a lot in common for example that both like to be in nature.

In your job you can explain things a lot better with pictures e.g. modelling the work processes or you can explore the history, feelings and situations of the clients. By photos you can get more power, self-confidence and more self-esteem about yourself and the clients. 

 Pictures say more than 1000 words, this saying says a lot about photos.

The writers

Alexandra Muhr (Hochschule für Agrar- und Umweltpädagogik, Austria)

Juliana Kacher (Hochschule für Agrar- und Umweltpädagogik, Austria)

Emmi Hämäläinen (Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi, Finland)

Krista Korhonen (Savonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmi, Finland)

A Senior Lecturer Anne-Leena Juntunen (Savonia University of Applied  Sciences, Social Services, Finland)

Savoniassa treenataan monialaista yhteistyötä opintojen alusta alkaen. Sosiaali-, hoitotyön- ja agrologiopiskelijoiden yhteisellä opintomatkalla Rovaniemelle 30.1. – 1.2.2019 eri aloja yhdistävä teemana oli Green Care ja kansainvälisyys. Opintomatkalle osallistui Savonian opiskelijoiden lisäksi itävaltalaisia, espanjalaisia, venäläisiä ja slovenilaisia vaihto-opiskelijoita.

Opintomatkan tavoitteena oli tutustuttaa eri alojen opiskelijat monialaiseen yhteistyöhön, erilaisiin eläintuotannon tuotantosuuntiin ja yritysten Green Care -toimintaan. Green Care -kohteina reissulla oli lammas- ja hevostila. Lisäksi vierailimme rekikoirayrityksessä ja kuuntelimme Lapin ammattikorkeakoululla erinomaisia esityksiä Lapin maataloudesta, porotaloudesta sekä Green Care -hankkeista. Iloisena yllätyksenä paikalliset agrologiopiskelijat esittelivät meille omiin opintoihinsa liittyviä projektiopintoja. Oli mukavaa kuulla, miten poroyrittäjänä toimiva opiskelija Simo Holck koki agrologiopinnot ja miten agrologiopiskelija Riikka Kuha koki projektiopintojen hyödyntävän omien työverkostojen luomisessa.

Tilakohteissa eläintuotanto ja Green Care käsikädessä

Opintomatkan tilavierailukohteissa Isokummun lammastilalla ja Turkan Ratsutilalla Green Care on olennainen osa yritystoimintaa. Isokummun luomutila tuottaa karitsanlihaa. Koska lähimpään lammasteurastamoon oli matkaa, oli tilalle rakennettu oma tilateurastamo, jossa teurastettiin lihantuotantokaneja ja oman tilan lampaita. Yrittäjien elanto tuli siis osin eläintuotannosta.

Kuva 1. Isokummun luomutilalla kasvatetaan suomalaisia alkuperäisrotuja eli suomenlammasta ja kainuunharmaita. Koska yrittäjä halusi ylläpitää alkuperäisrotujen geneettistä monimuotoisuutta, tilalla oli normaalia enemmän siitospässejä.

Miten Green Care sitten näkyi vierailukohteissa? Isokummussa maatilan töihin osallistui mielenterveyskuntoutujia ja kehitysvammaisia. Lampaiden hoidon lisäksi päivätoimintaan osallistuvat kuntoutujat hoitivat esimerkiksi hevosia. Turkan Ratsutilalla Green Care oli yhdistetty tallinpitoon: asiakkaat hoitivat eläimiä ja huolehtivat muistakin tallitöistä. Mielenterveyskuntoutujille ja kehitysvammaisille järjestettiin ratsastustunteja. Turkan Ratsurinne tarjoaa myös ratsastuskoulutoimintaa, ratsastusleirejä sekä ohjelmapalveluita esimerkiksi polttariporukoille.

Kuva 2. Turkan Ratsurinteellä hevoset olivat erittäin tottuneita vierailijoihin ja pääsimme ihailemaan hevosia lähietäisyydeltä. Yrittäjä Satu Turkka etsi innovatiivisesti uusia ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi ja hyödynsi omia työelämäverkostojaan asiakashankinnassa. Tilalla olikin ratsastuskoulutoiminnan lisäksi muun muassa sosiaalipedagogista hevostoimintaa eri asiakasryhmille.

Eri alojen ammattilaisten positiivinen törmäyttäminen

Työelämän kehityshaasteet ovat monitahoisia, joten kehitystyössä on hyvä olla mukana eri alojen osaajia. Tutustuminen jo opintojen alkuvaiheessa eri tutkinnonaloihin, suomaisiin ja vaihto-opiskelijoihin madaltaa kynnystä tehdä moniammatillista yhteistyötä jatkossa. Myös meille lehtoreille kollegojen tapaaminen ja uusien ideoiden ilmoille heittäminen antaa lisää puhtia kehitystyöhön. Savolainen sananlasku ”Aina oppii kun on kotoa pois!” pitää siis paikkansa.

Blogin kirjoittivat monialaisuudesta innostuneet lehtori Salla Ruuska (kotieläintuotanto), Susanne Hämäläinen (hoitotyö) ja Katriina Pylkkänen (hevostalous)

Pääministeri Sipilän hallitusohjelman 2025 tavoitteissa keskeisenä tavoitteena on oppimisympäristöjen modernisointi digitalisaation avulla. Tämä asettaa haasteita erityisesti aloille, joissa tarvitaan käytännön taitoja. Oppimisympäristöjen modernisointi näkyy jokapäiväisessä opetuksessa verkko-opetuksen lisääntymisenä ja perinteisen kontaktiopetuksen vähenemisenä. Toisen asteen ammatillisen koulun ja ammattikorkeakoulun opiskelijoilta vaaditaan käytännön taitoja, joiden harjoitteleminen verkossa on haastavaa, joskus jopa mahdotonta. Oppilaitosten ja opettajien haasteena onkin suunnitella ja toteuttaa opetus ja opiskelijoiden ohjaus niin, että opiskelijoilla on riittävät teoreettiset ja käytännön taidot ennen harjoitteluun menemistä.

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmissa käytännön taitojen ja työelämävalmiuksien harjoittelu on suunniteltu tehtäväksi työssäoppimisjaksoilla yrityksissä tai esimerkiksi sairaaloissa. Vaikka substanssivaatimukset vaihtelevat, eri alojen yhteisinä tekijöinä voidaan pitää tiettyjä teoriavaatimuksia sekä työssä tarvittavia käytännön taitoja. Esimerkiksi rakennusalalla toisen asteen harjoittelijoilta toivotaan teoriatietojen lisäksi taitoa käyttää työkaluja. Sairaanhoitajaopiskelijoilta puolestaan edellytetään, että heidän tulee osata teoriassa harjoittelujakson teemaan kuuluvat sairaudet ja hoitomenetelmät. Agrologiopiskelijoiden maatalousharjoittelutilat toivovat opiskelijoilta monipuolisia käytännön taitoja maataloustöissä, lisäksi tärkeäksi koetaan oikeanlainen asenne työntekoon ja uuden oppimiseen.

Opiskelun digitalisointi tuo mukanaan monta uutta mahdollisuutta, kun opiskella voi paikasta ja välillä myös ajasta riippumatta. Digitaaliset oppimisympäristöt ja monipuolisten pedagogisten menetelmien käyttäminen mahdollistavat myös kontaktiopetuksen laadun parantamisen, kun kontaktiopetuskerroilla voidaan keskittyä opittujen asioiden syventämiseen ja soveltamiseen. Kaikkia oppisisältöjä ei voi kuitenkaan viedä kokonaisuudessaan verkkoon, mutta uudet teknologiat kuten esimerkiksi virtuaalitodellisuus (VR), luovat uusia mahdollisuuksia. Erilaisia oppimista edistäviä VR-sovelluksia onkin jo käytössä. Opiskelijat voivat esimerkiksi harjoitella puun kaatamista moottorisahalla tai ensihoidon tehtäviä turvallisesti ja ohjatusti VR-ympäristössä. Uusia sovelluksia syntyy jatkuvasti, joten tulevaisuudessa opiskelijat voivat harjoitella verkossa taitoja entistä monipuolisemmin.

Miten harjoittelijoiden, harjoittelupaikkojen ja oppilaitosten näkemykset harjoittelusta saadaan kohtaamaan? Olennaista on aktiivinen yhteistyö harjoitteluprosessissa mukana olevien tahojen kanssa. Yhteistyö perustuu rakentavan palautteen antamiselle ja vastaanottamiselle sekä harjoitteluprosessien kehittämiselle työelämätarpeiden pohjalta. − Ei lukemalla uimaan opi, veteen se on mentävä! kertoo suomalainen sananlasku ja sama pätee opiskelijoiden ammattitaidon kartuttamiseen.

Senja Toivonen, Terveystalo Forssa, vastaava työterveyshoitaja
Anna Taskinen, Niuvanniemen sairaala, sairaanhoitaja
Helena Heino, Merikarvian kotihoito, terveydenhoitaja
Petri Voutilainen, Rakennus Vouti Oy, yrittäjä
Salla Ruuska, Savonia-ammttkorkeakoulu, luonnonvara-ala, lehtori

Blogi pohjautuu kirjoittajien pedagogisiin opintoihin liittyvään kehitystehtävään.