Digitalisaatio on digitaalisten teknologioiden yleistymistä. Nykypäivänä lähes kaikki teknologia on digitaalista, joten digitalisaatiolla voidaan tarkoittaa mitä vain teknologista kehitystä. Yhteiskunnan näkökulmasta termiä käytetään, kun jotain konkreettista muutetaan sähköiseen muotoon ja biteiksi tietokoneelle. Esimerkiksi sanomalehdet siirtyvät tietokoneelle tai konkreettisen asiakaspalvelun sijaan palvelut tarjotaan verkkosivuilla. Aika ja tila eivät enää vaikuta tiedonsaantiin. Digitalisaatiolla saadaan kansalaiset ja yritykset julkisten palveluiden kehityksen keskiöön. Kehityksen keskiössä ovat mm. senioreita palvelevat älykkäät terveyspalvelut, lapsille opettavaiset virtuaaliympäristöt ja kokonaisvaltaisen julkisen liikenteen palvelut. Valtiovarainministeriön mukaan Suomi on maailman kärkimaita sähköisissä palveluissa ja suomalaisilla on EU-maiden paras digiosaaminen. Digitalisaation perusteiden pitäisi näin ollen olla kunnossa ja menestymisen edellytyksien luominen täysin mahdollista.

Suomessa julkinen hallinto on lähtenyt innokkaasti mukaan digitalisaatioon. Valtiovarainministeriö kertoo verkkosivuillaan digitalisaation luovan puitteita yhteiskunnan suurista rakenteellisista muutoksista selviämiseen. Valtio on perustanut myös Sotedigi-kehitysyhtiön, jonka tehtävänä on kehittää digitaalisia ratkaisuja edullisten, laadukkaiden ja asiakasystävällisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaamiseksi esim. sotetiedon integraatioon liittyvät palvelut.

Uudet palvelut lisäävät joustavuutta ja valinnanvapautta sote -palvelujen käyttöön. Asiakas saa paremmin tukea toimintakyvyn ylläpitämiseen ja omahoitoon ja löytää sote -palvelut helpommin. Terveydenhuollossa digitalisointi on jo edennyt pidemmälle kuin sosiaalihuollossa. Tasapainoisen sote -kehityksen turvaamiseksi on jatkossa varmistettava, että huolehditaan systemaattisesti myös sosiaalihuollon palvelujen digitalisoinnista. Kyse ei ole vain tekniikan soveltamisesta, vaan laaja-alaisesta asiantuntijayhteistyöstä, jossa kansalaisilla, asukkailla ja asiakkailla on tärkeä rooli.

Sosiaalityössä on tarkasteltava myös kriittisesti digitalisaation liittyviä vaatimuksia ja kyettävä näkemään teknologian hyödyntämisen positiiviset mahdollisuudet sosiaalityön tavoitteiden näkökulmasta. Digitalisaatio voi muodostua voimaannuttavaksi ja osallistavaksi asiaksi osalle asiakkaista, mutta syrjäyttäväksi niille, joilla ei ole yhdenvertaista pääsyä teknologiaan tai mahdollisuuksia sen hallintaan. Digitalisaatio tarvitsee sosiaalityössä kriittistä reflektiota esim. vallan, yksityisyyden ja ammatillisuuden kysymyksiin. Digitalisaatio on muuttanut arvomaailmaa. Digitalisaatio on myös politiikkaa ja nykyisen politiikan myötä hyvinvointivaltiosta tulee enemmän virtuaalinen. Sosiaalityössä tehtävänä ja velvollisuutena on digitalisaatiossa kiinnittää huomiota erityisesti syrjään jääviin kansalaisiin.

Työssäni kehitysvammaisten parissa olen pohtinut, mitkä ovat digitalisaation mahdollisuudet kyseisessä asiakaspinnassa. Yllättävää on kuinka paljon asiakkaat todellisuudessa käyttävät digitalisaatiota nykypäivänä joko itsenäisesti, ohjatusti tai avustettuna. Tavoitteena on asiakkaan toiminnallisten puutteiden kompensointi ja toimintakyvyn lisääminen digitalisaation keinoin. Tällaisia keinoja hyödyntäviä laitteita ovat mm. tabletti, tietokone sekä älypuhelin. Ne tarjoavat mahdollisuuden pitää yhteyttä läheisiin ja ystäviin esim. WhatsApp -puhelun avulla ja muita sosiaalisen median kanavia hyödyntäen. Esim. asiakkaan ikävöidessä kaukana olevaa läheistään voidaan tarjota näköyhteys läheiseen. Näin maantieteellisesti kaukana oleva läheinen on läsnä tilanteessa. Musiikki, elokuvat, pelit, radio, televisio, verkkokaupat ja sähköinen asiointi tarjoavat ajanvietettä, tietoa, kokemuksia ja vapautta.

Kuva 1. Vaikeasti vammainen hahmottaa paremmin äänen ja kuvan yhdistelmän. Tässä henkilö puhuu ”videopuhelua” tabletin välityksellä siskonsa kanssa. Kuva: Minna Multanen 2019.

Digitalisaation edistäminen vaatii vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Uudet palvelumuodot tarvitsevat kehittyäkseen tietoa palveluiden käyttäjistä, odotuksista ja entistä joustavampia teknisiä ratkaisuja. Palvelut tulee rakentaa käyttäjälähtöisiksi. Onnistunut digitalisaatio parantaa palveluiden saavutettavuutta ja tasalaatuisuutta. Asiakkaan tulee voida itse päättää ja valita sopivin tapa käyttää palveluita.

Tulevaisuutta ajatellen toivon, että myös kehitysvammaisten asumispalveluiden piiriin saataisiin enemmän joka päiväistä elämää helpottavia digiajan innovaatioita esim. lääkeautomaatti Evondos. Tekoäly, robotit ovat mahdollisesti tulevaisuuden asiakasavustajia. Robotti hyödynteistä toimintaa/työtehtäviä voisivat olla mm. käteisvarojen seuranta ja ohjaus siivoustehtävissä. Robotin voisi ohjelmoida käytännössä vaikka kirjaamaan asiakastietojärjestelmään sanelun perusteella.

Tekniikan tohtori Pentti Haikonen on suunnitellut ja rakentanut oppivan robotin XCR-1. Haikosen luoman ohjelman avulla robotti (tietokone) tarkkailee ympäristöä ja pyrkii hahmottamaan, muistamaan, päättelemään ja suunnittelemaan. Robotti ymmärtää tekemänsä ja antaa tekemiselleen merkityksen.

Realistisen näköistä, ihmishahmon omaavaa robottia voi hyödyntää sosiaaliseen tms. kanssa käymiseen asiakkaan kanssa, jonka sosiaalisissa taidoissa on puutteita. Tämä voisi ehkäistä syrjäytymistä, koska jos ihminen pääsee harjoittelemaan sosiaalista kanssakäymistä robotin kanssa, voi asiakkaan omat taidot kehittyä ja hän voi myöhemmin omasta tahdostaan siirtyä sosiaalisempaan elämään ihmisten kanssa. Tietoisuuden kahlitseminen tekoälyn käyttöön on teoriassa mahdollista.

Kuva 2. Lääkeautomaatti lisää asiakkaan omatoimisuutta, vastuullisuutta ja osallisuutta lääkehoidossa. Henkilökunnan aikaa vapautuu ohjaaviin tehtäviin. Kuva: www.evondos.fi

 

Kirjoittajat

Minna Roschier

Riitta Turjamaa, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Lukemasi blogiteksti on tehty yhdessä hyvinvointikoordinaattori, YAMK-opiskelija Minna  Roschierin kanssa. Blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin, josta Minnan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

 

Lähteet

AUVINEN, Toni ja JAAKKOLA, Minna 2018. Käsikirja tulevaisuuden kuntien digitalisaatioon. Kuopio: Pohjois-Savon liiton julkaisuja.

BODDY, Jennifer ja DOMINELLI, Lena 2017. Social media and social work: The challenges of new ethical space. Australian Social Work 70.

DAHLBERG, Tomi 2018. Digitalisaatio, tuottavuus ja digitalisaation johtaminen. Julkaisussa: NEVALAINEN, Risto, SALMELA, Pentti ja MYLLYMÄKI, Reino (toim.) Tietoyhteiskunnan kaksi puolta. Menneestä oppien, uutta oivaltaen. Vantaa: Ketterät Kirjat Oy.

KAUPPILA, Tarja, KIISKI, Kati ja LEHTONEN, Mari 2018. Sähköhelmenkalastus. Sosiaalihuollon sähköisten palvelujen nykytila ja kehittämistarpeet [verkkojulkaisu]. Helsinki: Sosiaali- ja terveysminiteriö. [Viitattu 2019-04-24.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160653/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y

KURONEN, Marjo ja ISOMÄKI, Hannakaisa 2010. Parempaa sosiaalityötä vai teknologian orjuutta? Ihmisläheisen tietojärjestelmien kehittämisen mahdollisuudet sosiaalityössä. Julkaisussa: POHJOLA, Anneli, KÄÄRIÄINEN, Aino ja KUUSISTO-NIEMI, Sirpa (toim.) Sosiaalityö, tieto ja teknologia. Juva: PS-kustannus.

LINTURI, Risto ja KUUSI, Osmo 2018. Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018-2037. Yhteiskunnan toimintamallit uudistava radikaali teknologia. Helsinki: Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 1/2018.

MARTTINEN, Jussi 2018. Palvelukseen halutaan robotti. Tekoäly ja tulevaisuuden työelämä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Aula & Co.

SIUKONEN, Timo ja NEITTAANMÄKI, Pekka 2019. Mitä tulisi tietää teko -älystä. Jyväskylä: Docendo Oy.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2019. Palvelut asiakaslähtöisiksi [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2019-04-18.] Saatavissa: https://stm.fi/hankkeet/asiakaslahtoisyys

 

 

Digitalisaatio kehitysvammaisten sosiaalisen toimintakyvyn tukena

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.