Miten hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut saadaan tavoittamaan kuntalaiset?
1000-vuotta sitten vaatimattomat ja hiljaiset suomalaiset lähettivät toisilleen viestejä kaarnanpalasilla alavirtaan. Myöhemmin kohdattiin puheliaita ulkomaalaisia ja alkoi vuorovaikutuksen aikakausi. Sama meno jatkui kännykkäkaudelle saakka, kunnes keksittiin tekstiviestit. Tämän jälkeen koko maailma on hiljentynyt lähettämään viestejä. Näiden merkittävien muutosten myötä myös hyvinvointia ja terveyttä edistävien kuntapalveluiden viestintämuotojen on kehittyvä kohti nopeanviestinnän aikakautta. Nopeanviestinnän aikakaudelle siirtyminen on kunnissa tapahtunut toisaalla Suomessa sujuvasti toisaalla verkkaisemmin.
Kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvät kuntapalvelut hakevat jalansijaa somessa. Nykyaikaisia viestintäkanavia otetaan käyttöön kuntasektorilla aktiivisesti. Lainsäädäntö ja tietosuoja-asetukset vaikuttavat esimerkiksi sosiaalipalveluiden digiaikakaudelle siirtymiseen merkittävästi. Vastaavasti aktiivisella somettamisella saadaan laajaa näkyvyyttä avoimille kuntapalveluille. Esimerkiksi matalankynnyksen liikuntapalveluista kunnat somettavat aktiivisesti.
Vaikeutta oikeiden viestintäkanavien valintaan tuo erilaisesti käyttäytyvät ikäluokat. Osalla kuntalaisista simpukkapuhelin soi vielä perinteisesti – tää ystävyys ei raukene -tahtiin. Osa vastaavasti tekee monta videota päivässä esimerkiksi TikTok-sovellukseen. Nykyään 1970-luvun hittituotteena myydyt puhelinpöydät alkavat kuitenkin olla jo historiaa. Sähköiset asiointikanavat ja sosiaalisenmedian tarjoamat mahdollisuudet ovat osalla kuntalaisista vielä ulottumattomissa, osa vastaavasti tarkistaa kirjepostinsa hyvin harvakseltaan.
Kuva 1: Viestintä ei ole nykyisin aikaan eikä paikkaan sidottua. Kuva: Noora Mäkiranta
Useimmille kuntapalveluita käyttäville väestöryhmille ei ole enää aikaan, paikkaan ja tiedottamiseen liittyviä vaikeuksia. Esimerkiksi erityisnuorisotyöntekijä tavoittaa keskikokoisen yläkoulun oppilaat snäppäämällä noin 7 minuutin kuluessa. Vastaavasti muutama oppilas on saattanut huomata koulun ilmoitustaululle jätetyn mainoksen yhden kokonaisen päivän aikana. Digitalisaatio on mahdollistanut ihmisten välisen vuorovaikutuksen ympärivuorokautisesti ja koko maailman laajuistesti. Viestintä on helpompaa, nopeampaa ja automatisoituneempaa kuin koskaan aikaisemmin. Digitalisaatio on muuttanut palveluita, madollistanut uusia yritysmaailman innovaatioita ja tullut lähes kaikille osaksi jokapäiväistä elämää. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut eivät ole olleet muutoksessa mukana kärkijoukoissa. Nyt on kuitenkin viimeistään aika huomioida viestinnän monimuotoiset mahdollisuudet erilaiset kuntalaisryhmät huomioiden.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtäväkentällä palvelukseen halutaan myös kuntasektorilla robotteja, bloggareita, koodareita ja tubettajia. Digitalisaatio on tuonut mukanaan sosiaalisenmedian hyödyntämisen arkipäiväiseksi kuntasektorilla. Työelämän kehitystä hidastavat ankeuttajat eivät ole hyväksyneet kaikkialla digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Osaamisentarve työelämässä on muuttunut, hyvinvointia edistävien palveluiden on pysyttävä muutoksen mukana, mutta miten? Erityisesti kuntien vastuulla olevien palveluiden markkinointi ja näkyväksi tekeminen on murrosvaiheessa. Kuntien on saatava viestintäänsä lisää mielenkiintoisuutta ja vaikuttavuutta suunnitelmallisella kehittämistyöllä.
Virallisten tiedotteiden ja päätösten tekeminen on välttämätöntä kuntasektorilla, mutta mutkikkaita hallintorakenteita yksinkertaistetaan ja paperittomuuden edistämistyö jatkuu aktiivisesti. Kuntalaisten mielenkiinto palveluita kohtaan on kuitenkin herätettävä jollakin muulla tavalla. Pääsääntöisesti kuntalaiset eivät seuraa kunnan kotisivuilla julkaistavia päätöksiä tai kirjaston ilmoitustaululla olevia mainoksia. Tiedon saattaminen eteenpäin kiinnostavassa ja helposti omaksuttavassa muodossa hakee vielä kuntasektorilla paikkaansa. Viestintäkanavien ja mahdollisuuksien hyödyntämisessä on valtavia kuntakohtaisia eroja. Tasa-arvoisuuskäsitteen ympärille muodostuu useita viestintään liittyviä haasteita. Tällä hetkellä ei ole olemassa yhtä ainoaa viestintäkanavaa, jonka kautta voitaisiin tavoittaa kokonaisvaltaisesti kunnan asukkaat. On mielenkiintoista seurata, miten kuntien tiedottaminen muuttuu ja kehittyy lähitulevaisuudessa.
Tekstiviesti saattaa tulla vielä muistutuksena lähenevästä hammaslääkäriajasta, valtakunnallisten tilastojen valossakin lähetettyjen viestien määrä on laskussa. Sitä vastoin WhatsApp ilmoittaa kymmeniä kertoja päivässä saapuneesta viestistä. WhatsApp on nykyisin suomessa käytetyin pikaviestisovelluksista. Se soveltuu tietyt asiat huomioiden hyvin myös työvälineeksi monenlaisissa työtehtävissä ja erilaisissa työyhteisöissä; teksti, kuva ja video tavoittavat hetkessä oikean vastaanottajan. Esimerkiksi asukkaiden hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyvien kuntapalveluiden asiakaspalvelun kysymys-vastaus-tyyppiseen viestintään WhatsApp on nopea ja helppokäyttöinen tapa, jota voi käyttää joko tietokoneella tai älypuhelimella.
Useassa kunnassa on edelleen käytössä puhelinvaihdepalvelu. WhatsApp sovelluksen avulla yhteydenotto olisi nopeampaa ja kätevämpää varmasti useimmissa tapauksissa. Lisäksi sovellus on helposti saatavilla kaikkialla esimerkiksi avoimen verkon kautta, edes saldoa ei siis tarvita. Suuret ikäluokat ja sitä nuoremmat ovat yksilö poikkeudet huomioiden omaksuneet älypuhelinten mahdollisuudet. Sitä vastoin älypuhelinten käyttäjämäärät romahtavat yli 75-vuotiaiden joukossa, pöytämallinen matkapuhelin häivyttää digitalisaation muutoksia näennäisesti, muuten he olisivat tilastollisesti vielä lankapuhelinten käyttäjäkuntaa.
Kuva 2 Somettaminen avaa uusia mahdollisuuksia, mutta sisältää myös uhkia. Kuva: Noora Mäkiranta
Kuntalaisten hyvinvoinnin edistämistyön viestintäkanaviin liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia kannattaa jokaisessa kunnassa arvioida. Viestinnän keinoja pitää pyrkiä ajanmukaistamaan jatkuvasti osallistaen kuntalaisia, hyödyntäen palvelumuotoilun ja vaikutusten ennakkoarvioinnin työkaluja. Kunnat voivat tulevaisuudessa lisätä kohdennettua viestintää huomioiden ikärakenteen lisäksi erityisesti ne kuntalaiset, jotka eivät vielä itsekkään tiedä tarvitsevansa olemassa olevia palveluita. Mielestäni hyvinvointia -ja terveyttä edistävien ennaltaehkäisevien kuntapalveluiden on oltava näkyvillä kaikkialla siellä mistä kuntalaiset tietoa poimivat.
Kriisitilanteisiin kunnissa tarjotaan nopeanviestinnän välineitä, mutta ennaltaehkäisevät peruspalvelut ovat usein piilossa esimerkiksi monen klikkauksen takana. Lisätietojen saaminen peruspalveluista on iltaisin ja viikonloppuisin usein mahdotonta, vaikka vapaasti käytettävissä olevia palveluita, esimerkiksi ulkoliikuntapaikkoja käytetään eniten juuri virka-ajan ulkopuolella.
Maailma muuttuu, kehitys kehittyy ja kehitystä ei ole ilman muutosta. Jäädään seuraamaan millä tavalla kunnat saavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien palveluiden näkyvyyttä ja viestinnän vaikuttavuutta kehitettyä lähitulevaisuudessa.
Kirjoittaja: Tiina Mäkiranta, TYKO18SY
Lähteet:
Lehtinen, Matti ja Rossi, Matti 2017. Digitaalinen Suomi 2017. Aalto-yliopisto. Vantaa: Erweko Oy.