Liike on lääke – Liikuntalähete hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmänä

Liikkumattomuus aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia ja mittavia kustannuksia yhteiskunnalle. Kuntien liikuntaneuvonnan tavoitteena on vaikuttaa kuntalaisten liikkumisaktiivisuuteen, työ- ja toimintakykyyn sekä edistää hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntalain mukaan kuntien vastuulla on järjestää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä liikuntapalveluja sekä seurata niiden vaikutuksia.

Lähes puolet Suomen kunnista tarjoaa asukkailleen liikuntaneuvontaa. Pyhäjoen kunnassa on käynnistynyt Liikuntalähete-palvelu yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Terveyskeskuksen vastaanotolla tunnistetaan liian vähän liikkuvat asiakkaat ja ohjataan kunnan liikuntaneuvojalle. Asiakkaalle täytetään UKK-liikkumisresepti, jossa kartoitetaan nykyistä liikkumista ja elintapoja sekä määritellään liikkumisen tavoitteet yhdessä asiakkaan kanssa. Lisäksi asiakkaat saavat liikunnanohjausta yksilö- tai ryhmämuotoisesti. Liikuntalähete-palvelu on kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä elintapaohjausta.

YAMK-opinnäytetyöni sai alkunsa Pyhäjoen kunnan vapaa-aikatoimen tarpeesta selvittää toteutetun Liikuntalähete-palvelun vaikutuksia. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina puhelimitse koronaviruksen aiheuttaman tilanteen vuoksi. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Liikuntalähete-palveluun osallistuneet asiakkaat. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa tietoa Liikuntalähete-palvelun vaikutuksista asiakkaiden koettuun hyvinvointiin ja terveyteen sekä terveyspalvelujen käyttöön. Tavoitteena oli selvittää asiakkaiden kokemuksia Liikuntalähete-palvelusta sekä koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilanteesta.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että Liikuntalähete-palvelun elintapaohjauksella oli useita myönteisiä vaikutuksia asiakkaiden hyvinvointiin ja terveyteen. Keskeisimmät vaikutukset olivat fyysisen kunnon koheneminen, terveydentilan parantuminen sekä mielialan parantuminen. Terveyspalvelujen käyttöön ei ollut juurikaan vaikutusta. Liikunta- ja elintapaohjaus koettiin innostavana ja motivoivana sekä ohjaajan läsnäolo tarpeellisena. Liikuntalähete-palvelun toivottiin edelleen jatkuvan, ja keskeisimmäksi kehitysideaksi nousi ryhmätoiminnan kehittäminen. Koronaviruksen aiheuttamassa poikkeustilanteessa liikkumista jatkettiin eri tavoin. Liikuntapaikkojen sulkeuduttua erityisesti ulkoilu ja hyötyliikunta lisääntyivät.

Tutkimus tuotti toimeksiantajalle hyödyllistä tietoa palvelun toimivuudesta ja kannattavuudesta. Tuloksia voidaan hyödyntää myös palvelun kehittämiseen. Palvelun toimivuuden kannalta on tärkeää, että eri toimijoiden välinen yhteistyö ja palveluketju toimivat saumattomasti. Etäpalveluita hyödyntämällä mahdollistetaan palvelun saatavuus myös poikkeusoloissa sekä taajama-alueen ulkopuolella asuville. Ryhmämuotoista toimintaa järjestämällä parannetaan yhteisöllisyyttä ja ohjausresurssien riittävyyttä. Tärkeää olisi saada myös alueen järjestötoimijat mukaan toimintaan.

Tulevaisuudessa kuntien tulisi edelleen panostaa yhä enemmän matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksiin. Liikuntalähete-palvelun hajauttaminen vaatii kuntien välistä yhteistyötä.  Toiminnan käynnistämiseen saa apua liikunnan aluejärjestöiltä. Lisäksi kannattaa hyödyntää valmiita kuntien käytössä olleita hyvin toimivia käytäntöjä.

Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että Liikuntalähete-palvelu on hyödyllinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen menetelmä. Toiminnan myötä voidaan edistää terveellisiä elintapoja, parantaa työ- ja toimintakykyä sekä lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Pitkällä tähtäimellä palvelulla voidaan saada aikaan mittavia säästöjä paranevan kansanterveyden myötä.

Kuva 1. Liikuntaa yhdessä. Kuva: Petra Karvonen

Opinnäytetyö löytyy Theseuksesta nimeltä: Asiakkaiden kokemuksia Liikuntalähete-palvelusta Pyhäjoella.

Kirjoittaja:

Petra Karvonen, Hyvinvointikoordinaattori (YAMK), Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Liikuntalaki 2015/390. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390. Viitattu 14.5.2021.

Liikuntaneuvonta julkaisuaika tuntematon. Liikuntaneuvontaa joka toisessa kunnassa. Verkkojulkaisu. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö & LIKES. https://liikuntaneuvonta.fi/paattajille/liikuntaneuvontaa-joka-toisessa-kunnassa. Viitattu 14.5.2021.

PREBOARDING – A ticket to a new career

Even up to 28 % of employees decide to resign during the first 90 days of their employment. Did the content of the work correspond to reality? With good orientation, we could influence these figures. This work orientation method is called preboarding. https://rema.fi/

Why?

We all certainly have the experience of starting a new job.
It is often exciting, and for some people it can be stressful as well. Your only chance to ask questions concerning the job might be the time you are at the job interview. 
However, during the interview most people focus on answering the questions, not asking ones.  Usually, the first workday is also the first opportunity to visit the actual workplace facilities. That can be weeks or even months after the interview. https://rema.fi/3-perehdyttamisen-ongelmaa-jotka-digitaalinen-esiperehdyttaminen-ratkaisee/

What if you could start orientation to the new job soon after you have been chosen to the job? As a new employee you could meet your co-workers and get some useful information about the organization – all this while waiting for the new job to begin.

– Keep reading! You will learn about preboarding and why it should be used in every organization.



Picture 2. Preboarding is a bridge between recruitment and the first workday. Picture: Pxhere

What?

Preboarding is a way to share information that is useful to new employee before starting the job. Best way to implement preboarding is to create the content into digital format. That way the employee can go through the material when and wherever wanted. Some examples of the content of preboarding:

  • Greetings from the new co-workers. Maybe a short video from everyone?
  • Information about working hours, possible door codes or keys, parking etc.
  • Introduction to work tasks and responsibilities
  • Virtual tour to workplace facilities
  • Possible employment benefits

For example
iLOQ is a company operating in the locking industry from Oulu, Finland. In addition to the Oulu head office, they also have organizations in nine different countries.
https://www.iloq.com/en-uk/company/about-us/

  • As employee satisfaction is one of our strategic cornerstones, facilitating new employee’s start-up at iLOQ with introducing our culture, values, feel and general knowledge creates a true belonging to iLOQ-family.
                                                                                                        Timo Pirskanen, CFO of iLOQ Group

How Could You Use PREBOARDING?

  • You can enhance your employer image and lure talented workers.
  • You can, to commit new workers faster into your strategy and values.
  • Your new workers internalize their job descriptions and become productive faster.
  • You can reduce unnecessary or early resignations that resulted from useless preboarding.
  • You can follow the new recruit’s progress digitally and in real time. This way, you can also offer additional support in case it’s needed.
  • You can increase well-being at work and sense of belonging of your staff.
  • You confirm the encouraging community spirit among staff.
  • You reinforce best practices, into your corporate culture.
  • You strengthen your company’s reputation as an excellent employer and confirm your value in the job market.
    https://rema.fi/onboarding-digitaalinen-perehdytysohjelma/
  • With preboarding we have had more time to allocate to hands on training, while basics or standard level things have been already learnt online.
                                                                                                        Timo Pirskanen, CFO of iLOQ Group

Picture 3. Good orientation makes people want
to stay at the new job.
Picture: Pixabay.

So…
Only your imagination is the limit when designing the digital content to preboarding,
A ticket to a new career – “Keep this coupon”!

*****************************************************************

Blog writers: Ahtonen Päivi, Haataja Marjo and Heiskanen Mira, Hyvinvointikoordinaattori-opiskelijat, Savonia-Ammattikorkeakoulu

References:

iLOQ 2017. About us. Viitattu 25.4.2021.https://www.iloq.com/en-uk/company/about-us/

Pirskanen, Timo 2021. CFO of iLOQ Group. Haastattelu 25.3.2021.

Rema 2019. Perehdytys on lääke. Viitattu 27.3.2021. https://rema.fi/perehdytys-on-laake-ennenaikaisiin-irtisanoutumisiin-jopa-30-lahtee-uudesta-tyostaan-ensimmaisen-90-paivan-aikana/

Rema 2019. 3 perehdyttämisen ongelmaa. Viitattu 16.4.2021. https://rema.fi/3-perehdyttamisen-ongelmaa-jotka-digitaalinen-esiperehdyttaminen-ratkaisee/

Rema 2019. Onboarding -didgitaalinen perehdytysohjelma. Viitattu 28.4.2021. https://rema.fi/onboarding-digitaalinen-perehdytysohjelma/

Uransa alussa olevat sairaanhoitajat kuormittuvat, kuka pelastaisi hoitoalan ja ennen kaikkea hoitajat?

Hoitotyön kuormittavuudesta puhutaan nykyään paljon. Nykyään puhutaan myös alalla vasta muutaman vuoden olleiden sairaanhoitajien jaksamisesta. Moni sairaanhoitaja haluaisi tehdä kutsumustyötään, mutta se ei onnistu välttämättä heidän haluamallaan tavalla. Tärkeää olisi panostaa hoitajien jaksamiseen ja saada heidät pysymään alalla ajatellen tulevaa sairaanhoitajapulaakin. Opinnäytetyöni käsittelee uransa alussa olevien sairaanhoitajien työssä jaksamista.

Suomessa sairaanhoitajien työttömyys on matalalla tasolla. Sosiaali- ja terveysalalla suurimmat haasteet ovat siinä, mistä hoitohenkilökuntaa rekrytoidaan ja saadaan, sekä kuinka sairaanhoitajat saadaan pysymään alalla. Vuoteen 2030 mennessä noin puolet sairaanhoitajista eläköityy. Samaan aikaan työn kuormittavuus ajaa sairaanhoitajia vaihtamaan ammattia. Alan vetovoimaisuuden lasku on potilashoidolle suuri uhkatekijä. Maailmanlaajuisesti katsottuna vuosittain vaihtaa jopa viidennes sairaanhoitajista ammattia. Sairaanhoitajaliiton teettämän työolobarometrin mukaan sairaanhoitajat ovat tyytymättömiä työelämäänsä. Vuoden 2020 vastauksista käy ilmi, että vaikka työ onkin palkitsevaa ja hoidon laatu on korkeatasoista, työhyvinvoinnissa, työoloissa sekä alan vetovoimaisuudessa on paljon parannettavaa. Myös palkkaus saa kritiikkiä entistä enemmän vastaajilta: palkka ei nouse, vaikka työn vaativuus kasvaa. Palkkaus arvioitiin jo vuonna 2018 hälyttävän matalaksi, mutta vuoden 2020 tuloksissa palkkaan tyytymättömyys on kasvanut edelleen. (Suomen sairaanhoitajaliitto 2014, 42; Hahtela & Karhe 2020, 3, 37.)

Vuoteen 2030 mennessä noin puolet sairaanhoitajista eläköityy. Samaan aikaan työn kuormittavuus ajaa sairaanhoitajia vaihtamaan ammattia. Alan vetovoimaisuuden lasku on potilashoidolle suuri uhkatekijä

Opinnäytetyössä tutkittiin uransa alussa olevien sairaanhoitajien työssä jaksamista. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa, mitkä tekijät auttavat sairaanhoitajia jaksamaan työssään sekä miksi hoitoala koetaan kuormittavana. Opinnäytetyön aihe syntyi keväällä 2020 ja tutkimusjoukon muodostivat sairaanhoitajat, joilla on työkokemusta hoitoalalta korkeintaan viisi vuotta.

COVID-19-koronaviruspandemia vaikutti myös Suomessa hoitohenkilökunnan työhön keväällä 2020. Hoitajia perehdytettiin nopeasti täysin uudenlaisiin työtehtäviin tai jopa eri työyksiköihin. Tämä on omalta osaltaan vaikuttanut hoitajien jaksamiseen. Opinnäytetyön tulosten mukaan COVID-19-koronavirus ei kuitenkaan ollut vaikuttanut negatiivisesti työssä jaksamiseen. Vastausten perusteella työssä jaksamista heikensivät muut asiat.



Kuva 1. Vuorotyö kuormittaa sairaanhoitajia. Pia Korhonen.

Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että nuoret ja uransa alussa olevat sairaanhoitajat jaksavat hoitotyössä, jos heille annetaan mahdollisuus tehdä sitä haluamallaan tavalla sekä eettisesti oikein. Hoitajapula, kiire ja epäergonomisesti suunnitellut työvuorot heikentävät uransa alussa olevien sairaanhoitajien työmotivaatiota. Myös työyhteisön sekä johtamisen merkitys korostuvat. Mikäli nuori sairaanhoitaja kokee, ettei hän ehdi tehdä töitään tai hän ei saa arvostusta tekemästään työstä, hän voi uupua. Pahimmillaan nuori sairaanhoitaja voi ajatella myös itsekin, että alaa kannattaa vaihtaa, sillä hoitotyö ei ole arvokasta. 

Työolobarometrin (2020) mukaan työhyvinvointia ajatellen korkeatasoinen laatu on tärkeintä sairaanhoitajille. Tämä osoittaakin sen, että kaikesta huolimatta sairaanhoitajilla on edelleen korkea ammattimoraali sekä eettinen vastuuntunto. Ratkaisuja hoitoalan haasteisiin antaa työolobarometrin lisäksi esimerkiksi ammattiliitot sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt. Tulevaisuudessa sairaanhoitajapulasta ei todennäköisesti kärsi ne yksiköt, jotka ymmärtävät pitää kiinni sairaanhoitajista, jotka heille tulevat töihin. Sairaanhoitajan arvostaminen näyttäytyy yksittäiselle työntekijälle siten, että hän saa suunnitelmallisen sekä hyvän perehdytyksen ja tarvittaessa työnohjaus- ja tukimahdollisuuksia. Palkka- ja urakehitysmahdollisuudet täytyisi myös huomioida, sillä palkka motivoisi hoitajia. (Natunen 2019; Hahtela & Karhe 2020, 37.)

Mistä tulevaisuuden hoitajapulaan saadaan hoitajia, mikäli uransa alussa olevat sairaanhoitajat väsyvät ja vaihtavat alaa? Organisaatioissa on jo nyt pulaa esimerkiksi pätevistä kesätyöntekijöistä, ja samaan aikaan hakijamäärät ovat laskussa ammattikorkeakoulujen hoitajaopintoihin sekä lähihoitajakoulutukseen. Valitettavaa on myös se, että enemmän kuulee puhetta hoitoalan vaativuudesta kuin siihen liittyvästä nautinnosta tai työstä innostumisesta. Työehdot sekä työolot aiheuttavat myös omat haasteensa ja työn laadun vastuun koetaan monesti olevan hoitajien harteilla. Miten sairaanhoitajat voivat siis innostua tekemästään työstä, jos se uuvuttaa ja jatkuvasti täytyisi säästää jostakin?

Kirjoittaja:

Pia Korhonen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön ohjaaja:

Anne-Leena Juntunen, lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Hahtela, Nina & Karhe, Liisa 2020. Sairaanhoitajien työolobarometri 2020. Verkkojulkaisu. Päivitetty 11.1.2021. https://sairaanhoitajat.fi/tyoolobarometri-2020-sairaanhoitajien-tyotyytymattomyys-kasvaa/. Viitattu 5.5.2021.

Natunen, Simo 2019. Radio Moreeni. Sirpa Syvänteen haastattelu 15.10.2020. https://soundcloud.com/radio_moreeni/hoitajien-tyouupumus-ja-terveydenhuoltoalan-kuormittavuus. Viitattu 6.5.2021.

Suomen sairaanhoitajaliitto Ry 2014. Työhyvinvoinnin keinot. Hoitotyön vuosikirja 2014. Porvoo: Bookwell Oy

Kokemuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen opiskelusta koronan varjossa

Hyvinvointikoordinaattoriryhmällä TYKO19SY on nyt opinnoista takana kaksi ensimmäistä vuotta. Ensimmäisenä opiskeluvuonna  opintoja voitiin tehdä livenä, mutta kevään 2020 jälkeen korona on muovannut opiskelukäytäntöjä toisenlaisiksi. 

Suuri osa hyvinvointikoordinaattori-tutkinnon opetuksesta toteutettiinkin koronan vuoksi digitaalisesti tai etäyhteyksin lukuvuonna 2020-21. Opetus muuttui virtuaalisiksi tapahtumiksi tai erilaisiksi hybridimuodoiksi, jotka sisältävät niin etä- kuin lähielementtejä.  Verkkopohjainen opiskelu on antanut vapautta opiskeluun, aikaa ei  mene siirtymiin, yösijan etsimiseen lähipäiville yms.  Työn ja opiskelun vuoropuhelu onnistuu helpommin. Yhden miinuksen etäopiskelu saa ja liittyy vuorovaikutukseen: aina ei kaikkien ääntä ja näkökulmia saa esille teams/zoom yms. kokoontumissa. 

Erityisen myönteinen kokemus opintojen aikana  on ollut hyvinvointikoordinaattoriopiskelijoidemme mielestä opiskelijaryhmän tuki. Yhteinen WhatsApp ryhmä on ollut aktiivisesti käytössä. Siellä on jaettu ilot ja surut. Toisilta voi oppia. Ensimmäisen opiskeluvuoden live-tapaamiset opintojaksojen lähipäivien aikaan olivat hyvä pohja ryhmän yhteishengelle.  Yhteishengen vaaliminen on ollut jokaiselle tärkeää ja kokemus siitä, että  on saanut olla oma itsensä ja tuntea itsensä hyväksytyksi ryhmässä.

Opiskelijat ovat puskeneet kohti omia tavoitteitaan, matkalla on selätetty erinäisiä haasteita, jotka ovat liittyneet omaan osaamiseen tai joskus teknologiaan, omaan jaksamiseen ja motivaatioonkin. Kyyneleitä ovat aiheuttaneet erityisesti opinnäytetyön tekeminen ja se, että opintojen alussa työmäärä tuntui suurelta, kun etsittiin vastauksia itselle uusiin asioihin. Esimerkiksi  sosiaali- ja terveysalan näkökulmaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä ei ollut kaikille tuttua entuudestaan. Näistäkin haasteista on tosin selvitty.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen opiskelu on kasvattanut opiskelijaryhmän opiskelijoiden asiantuntijuutta monella tapaa. Itsetunto ammattilaisena vahvistuu koko ajan. Tiedonhakutaidot ovat jo hyvin hallussa,  Tunne siitä, että osaa jotain erityistä todella hyvin ja omaa osaamista voi jakaa, vahvistaa asiantuntijuutta edelleen.  On uudenlaista rohkeutta  kokeilla ja tuoda erilaisia näkökulmia omaan työhön ja työyhteisöön. Kehittämisosaaminen on vahvistunut.

”Joka päivä koemme onnistumisia, vaikka silloin tällöin on myös takaiskuja. Tärkeintä on, että onnistumisia on enemmän. Opimme molemmista, onnistumisista ja epäonnistumisista.”

Lukuvuosi 2021-22 on alkamassa syksyllä 2021. Siirryttäessä vähitellen johonkin ”uuteen normaaliin” on pohdittava, mitä hyvää koronan aikaansaamasta digiloikasta tahdomme säilyttää opiskelussa. Liukuminen takaisin vanhaan ei ole mahdollista ellei sitten paluu vanhaan – ainakin joiltakin osin – ole tietoinen ja harkittu valinta.  Opiskelijat kannattavat hybridimallia. Olisi ihanteellista, jos voi valita tuleeko opiskelukampukselle paikalle livenä vai osallistuuko etänä. Vielä ei voi varmaksi sanoa miten syksyllä toimitaan.

Kuva: Osa Tyko19SY- ryhmästä tammikuussa 202O. Kuva Mikko Lappalainen, Savonia.

Kirjoittajat:

Hyvinvointikoordinaattori YAMK –ryhmä TYKO19Sy,  Savonia-ammattikorkeakoulu

Pirjo Turunen, sosiaalialan yliopettaja,  Savonia-ammattikorkeakoulu

Miten kehittää elintapavalmennusta? Neljä tärkeää kohtaa, jotka sinun kannattaa huomioida!

Kuuntelin, American college of Lifestyle Medicinen luentoja elintapavalmennuksesta ja vastaani tuli luento, jossa kerrottiin tavoista viedä tehokkaasti elintapavalmennusta lääketiedettä opiskeleville Harvardissa (Frates Beth, 2017). Huomasin nopeasti, että lopultakin kuuntelen luentoa, jossa puhutaan käytännön edistämisestä ja vielä mielenkiintoisella tavalla.

Kuva 1. Marjoista voimaa. Kuva: Office kuvapankki.

Kuunnellessani fysiatri Beth Fratesin luentoa mieleeni tuli, että luennoitsijan esille nostamat keinothan toimivat hyvin kaikessa elintapavalmennuksen kehittämisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Fratesin nostamat ideat olivat siinä, että tulee kerätä yhteen asiasta kiinnostuneet, käyttää luovuutta, hakea positiivista näkökulmaa ja kokemuksia sekä perustella kehitettävää asiaa tutkitulla tiedolla. Mietin, että mahtavaa, kerrankin puhuja, joka ei kerro vain asian tärkeydestä, vaan puhuu siitä, mitä kehittäjän kannattaa tehdä.

Luennoitsijan ajatus kerätä yhteen asiasta kiinnostuneet on erittäin tehokas kehittämistyön keino. Samaan asiaan sitoutuneet voivat vaihtaa kokemuksiaan ja kehittää toimintaa yhdessä sekä omissa työyhteisöissä. Tärkeätä on myös löytää organisaatiosta asiasta kiinnostuneet henkilöt, joilla on vaikutusvaltaa organisaation päätöksissä. On huomioitavaa, että johtajien omat arvot heijastuvat monesti organisaation toimintaan joko tietoisesti tai tiedostamatta. Karkea esimerkki on mediassa esillä ollut Pekkaniskan ja Janneniskan kuntobonukset. Työnantaja kannustaa työntekijöitä terveellisiin elintapoihin esimerkiksi antamalla heille 1000 euroa, jos työntekijä lopettaa tupakoinnin. Tämä tuskin tapahtuu yrityksessä, jossa johdolla ei ole kiinnostusta terveellisiin elintapoihin.  

Luovuuden Frates nosti yhdeksi tärkeimmistä asioista asian kehittämisessä. Esimerkkinä hän nosti erilaisten tapojen kokeilemisen ja niistä oppimisen. Hänellä itsellään oli hyviä kokemuksia esimerkiksi siitä, kun yhdistetään elintapavalmennuksen opetusta osaksi muuta olemassa olevaa opetusta. Hän oli itse mennyt diabeteksesta luennoivan opettajan luokse keskustelemaan elintapavalmennuksesta ja saanut samalla hyvän yhteistyökumppanin. Lisäksi luennoitsija nosti esille opiskelijoiden oman luovuuden ja sen, että heidän nostamat ideat ovat usein erittäin toimivia ja innovatiivisia. Samalla lailla sosiaali- ja terveydenhuollon elintapavalmennuksen kehittämisessä tulisi hyödyntää työtä tekevien omaa luovuutta ja osaamista.  

Asioiden tuominen esille positiivisessa mielessä sekä omien kokemuksien hyödyntäminen helpottavat asioiden eteenpäin viemistä. Onnistumisen kokemukset ja hyväksi koetut toimintatavat tuovat asian lähemmäksi työntekijöiden arkea ja luovat uskoa myös omaan tekemiseen. Huomiota on hyvä kiinnittää myös työntekijän omiin elintapamuutoksien kokemuksiin. Lääkäreiden omat elintavat näyttäisivät vaikuttavan siihen, minkälaista elintapaneuvontaa he antavat potilailleen (Abramson ym. 2000). Näyttäisi myös siltä, että terveydenhuollon ammattilaisen omat kokemukset elintapamuutoksista auttavat heitä samaistumaan potilaan tilanteeseen (Frates ym. 2017). Mielenkiintoista oli se, että Harvardin lääketieteen opiskelijoilla on kurssi elintapavalmennuksesta, joka sisältää osion, jossa heidän tulee tehdä itse oma elintapamuutos.    

Elintapavalmennuksen kehittämistyössä tulee muistaa se, että pohjalla on tutkittuun tietoon perustuvaa toimintaa. Tämä luo kehittämistyön pohjan ja tämä on hyvä pitää esillä kehittämistyössä.  Materiaalit, suositukset ja toimintamallit, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon ovat niitä, joita tulee ensisijaisesti käyttää.

Kokonaisuudessaan elintapavalmennuksen vaikuttava kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa vaatii mielestäni Fratesin nostamat neljä tekijää: asiasta kiinnostuneiden kokoaminen yhteen, luovuuden hyödyntäminen, positiivisten kokemusten hyödyntäminen sekä perustelu tutkitulla tiedolla. Erittäin tärkeää on ymmärtää se, että työssä tulee soveltaa paljon ja huomioida hyvin henkilöt, joille asiaa viedään. Meillä on raamit vaikuttavaan elintapavalmennukseen ja paljon tutkittua tietoa, mutta jatkossa tarvitaan aikaisempaa enemmän kokeiluja ja uusia työntekijöitä innostavia tapoja viedä tätä tutkittua tieto käytännön toiminnaksi. 

This blogpost is part of the welfare coordinator students (Master Degree Studies) study module Working and Studying in International Environment. The focus of this study module is that the students can strengthen their communicative skills and professional experience in an international learning environment and learn effectively as a team member in another cultural environment. You can read more www.savonia.fi.

Author: Henri Nevalainen, TYKO18SY, Savonia UAS

LÄHTEET:

Abramson, Scott, Stein, Joel, Schaufele, Michael, Frates, Elizabeth, Rogan, Shannon, 2000. Personal exercise habits and counseling practices of primary care physicians: a national survey.  Clinical Journal of Sport Medicine. Viitattu: 15.4.2021.

Frates, Elizabeth, Xiao, Ryan, Sannidhi, Deepa, McBride, Yasamina, McCargo, Tracie, Stern, Theodote, 2017. A Web-Based Lifestyle Medicine Curriculum: Facilitating Education About Lifestyle Medicine, Behavioral Change, and Health Care Outcomes. Journal of Medical Internet Research. Viitattu: 15.4.2021.

Frates Beth, 2018. How to Effectively Incorporate Lifestyle Medicine in the Academic Setting. American college of Lifestyle Medicine. Saatavilla: https://www.lifestylemedicine.org/ACLM/Education/Webinar_Archive_Open_Source/How-to-Effectively-Incorporate-LM-in-the-Academic-Setting.aspx. Viitattu: 27.4.2021.

Are you ready to get rid of the digital overload – controlling the digital overload is part of your digital skills

Are you feeling tiredness and lack of concentration? Are you suffering from digital overload or digital anxiety? Society is digitalizing at a terrific speed. Corona pandemic caused the urgent need to modernize services and functions into digital form causing the digital leap.

The influences of digitalization have penetrated through our society from the young to the elderly. The digital device skills are expected from the elderly and those that are marginalized, even if they do not hold them. All digital tools and applications are thought to make easier our daily lives and work but still many people feel that they are suffering from digital overload or digital anxiety. All systems and applications need to be managed, employee’s concentration is fragmented, you must be accessible at all times and beeps are squeaking as a signal of incoming messages.

Picture 1. Information overload. Picture: Bing

Digitalization and work stress

There is a risk of information overload, which subsequently may hamper finding relevant information. This may lead to a feeling of not being in control and therefore lead into stressful situations. Being available at all times can lead to work life imbalance, and therefore impact a person´s physical and psychological recovery when time off from work reduces. Consequently, it´s important to place more emphasis on the drawbacks of the digitalization in work communities. (Vuori ym. 2018.)

In 2019, LM Someco, an expert company in content marketing and social media, conducted a survey on digital well-being for experts and supervisors in communication and marketing positions. Most of the respondents said they are suffering from digital anxiety which feels like fatigue. The brains are constantly on the go, concentration is disrupted, relationships are strained and there are concerns about one´s own health. In boring moments one is easily gripped by the temptations of the smartphones. (YTY 2019)

Benefit versus addiction

Individuals can benefit from digitalization in various ways. Education, financial status, self regulation and personality all reflect on how an individual may benefit from digitalization. The differences between individuals depend on addiction in digital devices. Those who have previously had addiction issues may be predisposed towards digital dependency. (Tammisali 2019)

The use of digital services requires the population to have sufficient computer skills, motivation, necessary equipment and a functional network connection. According to Statistics Finland´s 2020 ICT use survey, more than 90 % of people aged 16 – 54 already use the Internet with some device and up to about 30 % of people aged 75 – 89 used the Internet in the three months before the survey. According to the same survey, in 2020, 68 % of 16 – 89 –year-olds had sent an official form online in the past year. (Tilastokeskus 2020)

Taking care of one’s own well-being in digital times -How to avoid overload in the digital society?

Are your digital skills sufficient to handle all things digitally? Do you know how much you are using time in different applications?

Accessibility to digital services is considered to be quite important but Internet users aged 50 – 65 are a key group that needs to be better informed and guided in the future because they have more barriers to digital services than younger people. Guidance must take into account the multichannel nature, so that the client can choose the best way to get guidance and learn. (THL 2016, 4)

Picture 2. The use of devices like smart phones and personal computers has made it harder to concentrate. Picture: iStockphoto.com

The more applications you use the more interruptions there will be. Leaving digital devices off for at least a moment will reduce the risk of digital anxiety.

Stop for a moment to think about where well-being is built from before you are in digital anxiety.

  • Take your time management back to yourself to ease digital anxiety.
  • Spend freetime in a way you like and set the work and digital devices from mind.
  • Give time and genuine presence to your family and friends without digital devices.
  • It´s a good idea to limit the screen time to certain times of the day and avoid it especially in the evenings before going to bed to ensure a better night’s sleep. (Kellomäki 2019)

” Rule the digitalization before it rules you!

Both at work and at home, it´s worth agreeing on rules of the game for the use work methods and tools as well as for interaction.

  • Disable notification settings for email, Facebook and other apps so that notifications don’t appear until you open the app or interrupt your work or leisure activities.
  • Is it necessary to use e-mail on the phone?
  • The main applications can be selected to appear on the first screen and move the worst hooks to the last page.
  • Put focus on one task at a time, reading email usually interrupts focus on the meeting and writing a message distracts other participants. (Pikka, Talvitie, 2019)

Sometimes it´s possible and good to be out of reach. The phone can be kept silent during the dining and it´s good to soothe of using the phone before sleeping. Does the email need to be answered immediately? Is it enough that work is done during working time without having to use a work phone or read email in your free time? The inoperability of systems easily interrupts work, takes time and user’s energy. It´s good to increase and maintain your knowledge of use and effective utilization of tools and systems. If these still don’t work, bring it up in your workplace or get advice. (Keski-Rahkonen, Lagus, Sauri, 2020)

“Nosto” Remember that you are the one who takes care of your own well-being. What if you reset the digital flood, leave all your digital equipment at home and go for a walk, for example. The walk is also successful without digital devices. Try it at least once!

Blog writers: Sari Shemeikka, Jatta Soininen ja Anu Vähämäki, Welfare and Health Coordinator -students from Savonia UAS

References:

Kellomäki, Ani 2019. Digiähky verottaa hyvinvointia – kokeile näitä neljää keinoa. Verkkojulkaisu.  YTY – Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry. Viitattu 25.2.2021 ja 12.3.2021

Keski-Rahkonen, Anna, Lagus, Krista, Sauri, Pekka 2020. Poikkeuslinjalla – Hajoaako pää? Etätyö ja digiähky. Podcast. Viitattu 12.3.2021.

Pikka, Lauri, Talvitie, Piia 2019.  Digiähkyn hallinta on osa digitaitoja. Asiantuntijablogi. Viitattu 12.3.2021.

Tammisali, Kristiina 2019. Digitaalinen eriarvoisuus 2.0. Blogi. Tieto käyttöön! Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta. Viitattu 10.3.2021.

Tilastokeskus 2020. Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2020. Verkkojulkaisu. Viitattu 25.2.2021.

THL 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Pdf-tiedosto. Viitattu 25.2.2021.

Vuori, Vilma, Okkonen, Jussi, Helander, Nina 2018. Hyvä, paha digitalisaatio: haittoja vähentämällä kohti suurempaa hyötyä. Verkkojulkaisu. Viitattu 10.3.2021.

Online appointments benefit many patients

International studies report on many benefits achieved by online appointments. For example, patients’ waiting time is shortened. During Covid-19 online appointments have reduced the risk of infection. Also costs for travelling to appointment facilities have decreasedand the quality of appointments has improved. Online appointments support elderly people’s coping at home.

Picture 1. Patient needs equipment for online appointment. Picture: Pixabay

Online appointments cannot replace all medical care. If it is not necessary to see patient for clinical examination, online appointments are a practical choice. However, the best way to benefit from online appointments is if doctor and patient have already physically met and have a patient care relationship.

Economical but patient needs equipment

Even though the number of online appointments has increased, face-to-face appointments have not decreased. This also means costs for patients from both types of appointments. Online appointments may save money, since patients save fuel, working hours and money. But online appointments can also increase costs. For example, patient must have equipment and knowledge on how to use communication technology.

“Online appointments may save money, since patients save fuel, working hours and money.”

Online appointments can be used in various situations

Online appointments are also used in case of virus and inflammatory diseases such as flu, ear infection or influenza. Nowadays also minor injuries, skin diseases, allergies and other chronic diseases are treated via online appointments. Research shows that online appointments have good results in the treatment of long-term disease treatments as well. There is reliable evidence of successful online treatment of diabetes, cholesterol, heart diseases and inflammatory bowel diseases. Some patients use online appointments for renewal of prescriptions. 

New solutions are expected from technology suppliers. In future video and health data could be transmitted reliably and in high quality. Online appointments utilize both private and public health care provides. For patients who live in sparsely populated areas where distances are long, online appointments make it possible to see doctor, nurse or therapist without long journeys.

Picture 2. Online appointments are used in case of virus and inflammatory diseases. Picture: Pixabay

Finnish patients are more satisfied with online appointments than traditional appointments.  Majority of the patients want to use online services in the future.  

So, online appointments can help in many problems today.

Blog writers: Anne Niskanen & Tytti Pekonen, Welfare and Health Coordinator- students from Savonia UAS.

Sources:

Tuononen, Salla 2019. Etälääketiede eli sähköiset kanavat lääkärin työvälineenä – kirjallisuuskatsaus. Pro Gradu tutkielma.  Lääketieteellinen tiedekunta. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/308275/Tuononen_Salla_Pro_gradu_2019.pdf?sequence=2&isAllowed=y Viitattu 30.3.2021.

Seppänen, Anne 2020. Etälääkärikäynnit tuplaantuivat viime vuodesta. Verkkojulkaisu. https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/etalaakarikaynnit-tuplautuivat-viime-vuodesta/ Viitattu 30.3.2021.

Luoto, Riitta 2016. Etäpotilaana olo: terveydenhuollon Uber? Verkkojulkaisu. https://www.duodecimlehti.fi/duo13138 Viitattu 30.3.2021

Kehitysvammaisten hyvinvoinnin lisääminen lääkehoito-oppaan avulla

Hyvinvointi voidaan jakaa kolmeen osatekijään, joita ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi sekä koettu hyvinvointi ja elämänlaatu. Elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat terveys, materiaalinen hyvinvointi, odotukset hyvästä elämästä, ihmissuhteet, omanarvontunto sekä mielekäs tekeminen. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää tukemalla ihmisten mahdollisuuksia hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. (THL 2020.)

Suomen perustuslain (1999/731) mukaan kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia eikä ketään saa ilman hyväksyttävää syytä asettaa eri asemaan esimerkiksi sukupuolen, iän, alkuperän, terveydentilan, vammaisuuden perusteella. Näin ollen muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden ylläpito ja parantaminen kuuluu myös vammaisten oikeuksiin. Suomi on myös ratifioinut YK:n vammaissopimuksen vuonna 2016. YK:n vammaissopimuksen kansallinen toimintaohjelma on julkaistu vuonna 2018. Vammaissopimuksen yksi keskeinen periaate on vammaisten henkilöiden osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan. (STM 2018.)

Kansantaudit ovat sairauksia, joilla on suuri merkitys koko väestön terveydentilalle, ja ne ovat yleisiä kuolleisuuden aiheuttajia. Tyypillisiä suomalaisten kansansairauksia on esimerkiksi sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, astma ja allergia (THL 2019). Sairastuminen kansantauteihin koskee myös kehitysvammaisia ihmisiä (Verneri.net 2020).

WHO on julkaissut toimenpideohjelman kansantautien ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on pienentää neljänneksellä kansantauteihin liittyviä ennenaikaisia kuolemia. Toimenpideohjelman mukaisiin tavoitteisiin pyritään esimerkiksi lisäämällä liikuntaa ja estämällä väestöä lihomasta. Tämän lisäksi lääkehoidon tulisi saavuttaa suurempi määrä sitä tarvitsevia sekä lääkehoidon vaikuttavuutta lisäämällä esimerkiksi neuvonnan avulla. (WHO 2013.)

Älyllisesti kehitysvammaisilla ei usein ole riittävästi tietoa lääkityksestään, miksi sitä käytetään ja kuinka sitä annostellaan. Kehitysvammaisille tulisi laatia heidän kehitystasolleen sopivia lääketietoa sisältäviä materiaaleja (Smith, Adams, Carr & Mengoni 2019, katso myös Oosterveld-Vlug, Oldenkamp, Mastebroek & Boeije 2020.)

Seuraavassa on kuvaus kehitysvammaisille laaditun oppaan kehittämisestä.

KUVITETTU LÄÄKEHOIDON OPAS

Tänä keväänä opinnäytetyöni tuotoksena syntyi uusi työkalu kehitysvammatyöhön.  Lääkehoito ja terveyden edistäminen selkokielellä -opas pureutuu terveyden edistämiseen osallisuuden vahvistamisen keinoin.

Oppaassa yhdistyvät terveyden edistämisen perusteet ja kansantautien hoito. Mukana ovat myös kehitysvammaisuuden liitännäissairauksista tutut kilpirauhasen vajaatoiminta ja epilepsia. Oppaan tarkoituksena on osallistaa oman työympäristöni kehitysvammaiset asiakkaat heidän lääkehoitonsa ja terveyden edistämisen toteuttamisessa.

Opas on tehty asiakaslähtöisesti ja toteutuksessa on käytetty selkeän ja saavutettavan viestinnän elementtejä, selkokieltä ja tekstiä tukevia kuvia. Kuvat toimivat myös vaihtoehtoisena kommunikaatio keinona keskustelun avauksessa ja mielenkiinnon herättäjänä.

Lääkehoito voi olla kuvitettua, muttei kuviteltua.

 Yksi onnistuneen ja turvallisen lääkehoidon edellytyksistä on asiakkaalle annettu tieto, ohjaus ja neuvonta asiakkaan ymmärtämällä tavalla, sillä lääkehoitoa toteutetaan ihmisten arjessa.

Kuvateksti: Oppaassa jokainen tauti tai sairaus sai oman aukeaman. Kuva: Minna Roschier.

Idea työkalun kehittämisestä on ollut mielessäni useiden vuosien ajan ja tarve on noussut puhtaasti työelämästäni kehitysvammaisten parissa. Työni vastuualueita, lääkehoito, kommunikaatio, hyvinvointi ja terveys, hoitaessani törmäsin toistuvasti samaan epäkohtaan: asiakkaat ovat usein passiivisia huolehtimaan omasta terveydestään ja käyttävät lääkkeitä perehtymättä lääkehoitoon, vaikka asiakkaan toimintakyvyn näkökulmasta nämä asiat olisivat mahdollisia. Käsitykseni mukaan syynä tähän on sopivan muotoisen tiedon puute kohderyhmässä.

Kehitysvammaisilla on usein puutteita terveysosaamisessa, koska omaan terveyteen liittyviä asioita pidetään usein vaikeasti ymmärrettävinä. Ohjatakseen omaa elämäänsä he tarvitsevat tietoa ymmärrettävässä muodossa sekä tukea ja ohjausta tiedon käsittelyssä. Selkokielisen kohdennetun kirjallisen opastuksen ja hyvän ohjauksen avulla voidaan tukea niiden ihmisten tiedonsaantia, joille yleiskieli on liian vaikeaa.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskiössä on kokemus osallisuudesta. Osallisuuden vahvistaminen on myös Suomen hallituksen ja Euroopan unionin tavoitteita. Oppaan avulla voidaan lisätä kehitysvammaisten osallisuutta omaan hoitoonsa ja edistää siten terveyttä

Hyvinvointikoordinaattori YAMK -opinnot avasivat väylän lääkehoito-oppaan saattamisesta arjessa tarvittavasta työvälineestä. Opinnot ovat tarkoituksensa mukaisesti antaneet valmiuksia toimia ja mahdollisuuden tehdä työtä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen saralla.

Lukemasi blogipostaus pohjautuu Minna Roschierin opinnäytetyöhön. Opinnäytetyö löytyy Theseuksesta loppukeväästä 2021

Kirjoittajat

Minna Roschier, Hyvinvointikoordinaattori YAMK opiskelija

Liisa Klemola, Lehtori, FT

Savonia-ammattikorkeakoulu

LÄHTEET:

Laukkanen E. & Tuokoniemi P. (toim.) 2021. Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoito-suunnitelman laatimiseen [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2021:6. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162847/STM_2021_6.pdf?sequence=3&isAllowed=y

Leskelä L. 2019. Selkokieli. Saavutettavan kielen opas. Turenki: Leealaura Leskelä ja Kehitysvammaliitto ry, Hansaprint Oy

Lindqvist, A-M. 2014. Kehitysvammaisten ihmisten osallisuus toteutuu vuorovaikutuksellisten prosessien kautta [blogi]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://blogi.thl.fi/kehitysvammaisten-ihmisten-osallisuus-toteutuu-vuorovaikutuksellisten-prosessien-kautta/

Oosterveld-Vlug M., Oldelkamp M., Masterbroek M. & Boeije H. 2020. What difficulties do people with mild intellectual disabilities experience when seeking medical help from their GP? A qualitative study. Jarid [digilehti] 12796, 178-189. Saatavissa: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/jar.12796

Smith M, Adams D, Carr C & Mengoni S. 2019. Do people with intellectual disabilities understand their prescription medication? A scoping review J Appl Res Intellect Disabil. 2019;32:1375–1388.

STM 2018. Suomen ensimmäinen YK:n vammaissopimuksen toimintaohjelma vahvistaa vammaisten henkilöiden oikeuksia [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://stm.fi/-/suomen-ensimmainen-yk-n-vammaissopimuksen-toimintaohjelma-vahvistaa-vammaisten-henkiloiden-oikeuksia

Suomen perustuslaki (1999/731) [verkkojulkaisu]. Saatavissa Finlex.fi.

THL 2019. Yleistietoa kansantaudeista [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/yleistietoa-kansantaudeista

THL 2019. Osallisuus [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/hyvinvointi/osallisuus

THL 2020. Hyvinvointi ja terveyserot. Keskeisiä käsitteitä [verkkojulkaisu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita

VERNERI.NET 2020. Verkkopalvelu kehitysvammaisuudesta [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://www.verneri.net/yleis/

WHO 2013 [verkkojulkaisu]. Saatavissa https://www.who.int/publications/i/item/9789241506236

WHO 2021. 10 Facts on disability [verkkojulkaisu]. World Health Organization. Saatavissa: https://www.who.int/news-room/facts-in-pictures/detail/disabilities

Asiasanat: Lääkehoito, terveyden edistäminen, osallisuus, kehitysvammaisuus, kansantauti, selkokieli, opas, SavoniaAMK, YAMK, hyvinvointikoordinaattori, opinnäytetyö

Ihanien ipanoiden Iisalmi – Digital storytelling project

Iisalmi city celebrates its 130th anniversary this year and they organize a projec called Ihanien Ipanoiden Iisalmi. We are three welfare coordinator students from Savonia University of Applied Sciences. Our studies began in the fall of 2020. In the first year of studying, we got a chance to participate in this project Ihanien Ipanoiden Iisalmi. We welfare coordinator students form a steering group for social services students who collect stories about favourite childhood games and playgrounds from daycare and school aged children from Iisalmi. These tales are created into digital stories where sound, photographs, drawings and music are used. Results of this work also benefit the city of Iisalmi’s marketing. 

What does digitalized storytelling mean?

Every person is a natural storyteller, so this skill does not need to be rehearsed. To have everyone’s story heard, we need to have different ways to present them. Digital stories are tales that utilize technology in a way that combines different kinds of materials, such as images and music. Digital stories are usually a few minutes long, and they can be shared for example in internet video services such as Tik Tok and Instagram. Digital stories can be used for different kinds of purposes, such as telling personal stories, historical events or seek guidance about certain subjects. Digital stories can be produced by an individual or in a group. In the project Ihanien ipanoiden Iisalmi social services students collect stories, photographs and drawings and the pupils of Juhani Aho Junior High School in Iisalmi will edit them into digital stories.

Picture 1.: Photos and videos create stories in our minds. This is a picture of a school social worker’s desk. What stories or associations does it create? Is the employee busy? Or does it tell that there have been children in the office who have created their own personal stories around the table? Everyone interprets this moment differently, but every story is interesting such as it is. Picture: Riikka Jurvainen 2021.

How can digital stories be used in welfare and health promotion?

This Ihanien Ipanoiden Iisalmi project increases children’s and young people’s participation in their own community. Through digital stories children and young people feel being part of the community. Nivala & Ryynänen (2019, 26-27) divide community memberships into given, participating and experienced ones. They are called community memberships. Given communality membership is more formal and it is defined from the outside. In participating communality a member is actively taking part in the community’s activities.  In experienced communality the member feels as if he or she is part of a community. From this perspective the goal of Ihanien ipanoiden Iisalmi project is to strengthen participating communality. 

Child’s participation must not be defined by age. Even a young child has the right to be seen and heard. This strengthens the child’s safe growth and development. To enhance a child’s participation, an adult should stop and observe what and how the child is communicating or wishing to say. 

Child’s participation develops in everyday life in safe growth environments. Children remember adults and other children that have encouraged them in important moments and told that the child is good at something. It is good to talk with a child about free time or look at photos of places in hometown. Adults could ask what place the child feels good to be in and in which place the child feels uncomfortable. Crucial information, which they would not necessarily tell straightforward otherwise, can be gained from the child through these interactions.

As students, we are now part of a project that will increase people’s knowledge of Iisalmi and make children’s voices heard about what Iisalmi can offer. In addition, this is a great opportunity for us welfare coordinator students to gain hands-on experience using digital stories in well-being and health promotion work.

Blog writers: Eerika Jormanainen, Henna Korolainen ja Riikka Jurvainen, Welfare and Health Coordinator- students from Savonia UAS.

Sources:

Lastensuojelun keskusliitto. Huomaa minut. Ihan pienelläkin on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi | Lastensuojelun Keskusliitto (lskl.fi)

Lastensuojelun keskusliitto. Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta. Lapsilta opittua: kokemuksia turvallisesta osallisuudesta  | LSKL.fi.

Nivala, E, & Ryynänen, S. (2019). Sosiaalipedagogiikka: Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Gaudeamus.

Ohler, J. 2013. Digital storytelling in the classroom. New media pathways to literacy, learning and creativity. California: Corwin.

Robin, B.  The educational uses of digital storytelling. http://faculty.coe.uh.edu/brobin/homepage/Educational-Uses-DS.pdf. 

Miten hyvinvointikoordinaattorin koulutus auttaa asiantuntijuuden kehittymisessä?

Laaja-alainen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on synnyttänyt tarpeen hyvinvointikoordinaattorin työlle. Alan osaamistarpeeseen on syntynyt kokonaan uusi koulutusohjelma. Hyvinvointikoordinaattorin työnkuva on laaja sekä työmahdollisuudet ovat laajat. Suurin koko ajan kehittyvä työalue on kuntien hyvinvointikoordinaattorin työ, jossa hyvinvointikoordinaattori toimii laaja-alaisesti ja moniammatillisesti hyvinvoinnin edistämisen osaajana.

Ensimmäiset hyvinvointikoordinaattorit ovat aloittaneet opintonsa Savonia ammattikorkeakoulussa vuonna 2018.

Olen itse hyvinvointikoordinaattoriopiskelija ja teen opinnäytetyötä, jossa tutkin hyvinvointikoordinaattorin koulutuksen merkitystä asiantuntijuuden kehittymiseen. Opinnäytetyön tilaajana toimii Savonia ammattikorkeakoulu ja työn ohjaajana toimii Pirjo Turunen.

Opinnäytetyönä tehtävän tutkimuksen avulla saadaan tietoa, miten hyvinvointikoordinaattorikoulutuksen käyneet ovat päässeet hyödyntämään asiantuntijuuttaan, miten he ovat työllistyneet ja miten koulutusta voidaan kehittää entistä paremmaksi. Koulutuksen järjestäjille on tärkeää saada tietoa koulutuksen kehittämisen tarpeista ja mahdollisuuksista sekä kunnissa on tärkeää saada tietoa hyvinvointikoordinaattorin työn merkityksestä, hyödyistä ja sisällöstä. Kunnissa toimivat hyvinvointikoordinaattorit voivat käyttää opinnäytetyötä oman työn näkyväksi tekemisessä.

Kuva 1. Kuva: Pexels kuvapankki

Tutkimukseeni haen mukaan valmistuneita hyvinvointikoordinaattoreita. Olisin kiitollinen, jos haluat osallistua tutkimukseen ja vastata muutamaan opintojasi ja työtäsi koskeviin kysymyksiin haastattelulomakkeen avulla ja mahdollisesti sen jälkeen lisäkysymyksiin sinulle sopivan yhteyden kautta, esimerkiksi sähköposti tai teams. Aineisto käsitellään täysin luottamuksellisesti ja annetut vastaukset tulevat ainoastaan opinnäytetyön tekijän käyttöön. Haastattelut toteutetaan kun tutkimuslupa on myönnetty.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: kerron lisää.

Minna Miettinen, hyvinvointikoordinaattoriopiskelija

Savonia ammattikorkeakoulu

minna.miettinen@edu.savonia.fi

p. 040-5384133

Lähteet:

Paahtama, Soile 2016. Arttu2 – tutkimus ohjelman julkaisusarja nro 7/2016. Hyvinvoinnin edistämisen käsite ja sisältö. Suomen kuntaliitto. Helsinki.

Savonia ammattikorkeakoulu 2020. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), hyvinvointikoordinaattori, monimuotototeutus. https://www.savonia.fi/opiskele-tutkinto/tutkinnot-ja-hakeminen/amk-ja-yamk-tutkinnot-tarjonta/sosiaali-ja-terveysala-ylempi-amk-hyvinvointikoordinaattori-monimuotototeutus/?gclid=EAIaIQobChMIu9rvxYHS7QIVj0eRBR05zwA_EAAYASAAEgKgnPD_BwE