Kuinka moni meistä voi rehellisesti sanoa, ettei nipistä koskaan yöunestaan? Luultavasti vain sellaiset henkilöt, jotka tuntevat riittävän unen saamisen merkityksen terveydelle ja hyvinvoinnille, voivat vastata ”Kyllä.”

Hyvinvointikoordinaattori -YAMK-opiskelija Sanna Torvinen tarkasteli opinnäytetyössään univajeen vaikutuksia työikäisen psyykkiseen, sosiaaliseen ja fyysiseen terveyteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savonia-AMK:n ja Karelia- AMK:n Sleep Well – Work Well -yhteishanke.  Opinnäytetyö toteutettiin systemoituna kirjallisuuskatsauksena. Tavoitteena on tuotetun tiedon avulla saada työikäiset huomioimaan omaa unikäyttäytymistään ja toimimaan niin, että unta tulisi riittävästi.

Hankkeen tarkoituksena on saada työikäiset tuotetun tiedon avulla huomioimaan omaa unikäyttäytymistään. Kuva: Pixabay.

Voihan Walker, minkä teit….

Sannan mielenkiinto univajeen vaikutuksia kohtaan alkoi omista kokemuksista: elämä oli hektistä ja jatkuvan väsymyksen tunteen täyttämää. Pienten lasten äitiys, työ ja opiskelu yhdistettyinä venyttivät päivät pikkutunneille, ja nukkumiseen varatut tunnit olivat todella kortilla. Mathew Walkerin kirja ”Miksi nukumme- unen voima” sai Sannan todella kiinnostumaan unen merkityksestä ja univajeen vaikutuksista kokonaisvaltaiseen jaksamiseen ja hyvinvointiin. Monikaan meistä ei mieti univajettaan ja sitä, miten se vaikuttaa päivittäiseen jaksamiseen, saati laajemmin hyvinvointiin ja terveyteen.

Systemoidun kirjallisuuskatsauksen tuloksista

Univajeen vaikutusten voimakkuus on yksilöllistä. Univaje aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja työikäisille. Terveyshaitat ulottuvat niin fyysisiin, psyykkisiin kuin sosiaalisiinkin haittoihin, mutta myös joitakin positiivisia vaikutuksiakin systemoidun katsauksen tuloksena tuli esille.

Univaje aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja työikäisille.

Univajeen fyysiset haitat

Fyysisinä haittoina univajeen on todettu häiritsevän luun muodostumisen prosessia sekä aiheuttavan toimintakyvyn heikkenemistä. Univajeen aiheuttama väsymys heikentää suorituskykyä, lisää virheiden teon riskiä työtehtävissä ja sairaana työntekoa. Univajeisena työikäisen infektioiden vastustuskyky on heikentynyt mutta myös rokotusvaste heikkenee. Pitkittyneellä univajeella on todettu jopa yhteys kuolemanriskiin. Univaje on yhdistetty sydän- ja verisuonisairauksiin ja heikentyneeseen aivoterveyteen sekä metabolisiin elimistön järjestelmiin kuten sokeriaineenvaihdunnan epätasapainoon ja energiatasapainon häiriintymiseen, sekä hormonitasapainon häiriintymiseen.

Univajeen psyykkiset haitat

Psyykkisinä haittoina univajeella on esitetty olevan yhteys neuropsykiatrisiin oireisiin, stressiin, burn-outiin ja masennukseen, mutta se on myös yhdistetty kohonneeseen kipuherkkyyteen. Univaje lisää psykologista ahdistusta, se häiritsee tunneprosesseja, kuten heikentää tunteiden tunnistamiskykyä ja niiden ilmaisemista. Univajeisena työikäisen kognitiivisten kykyjen on todettu heikentyvän. Näistä mainittakoon esimerkiksi huomiokyky, työmuisti, reaktioaika, oppiminen sekä harkintakyky. Univajeen on todettu myös olevan yhteydessä itsemurhariskiin.

Univajeen sosiaaliset haitat

Sosiaalisina haittoina univaje vaikuttaa työikäisten kokemaan tyytymättömyyteen, kuten työtyytymättömyyteen, työn ja muun elämän tasapainon heikkenemiseen, heikentyneeseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, yksinäisyyteen ja elämään tyytymättömyyteen. Univaje vaikuttaa myös päihdekäyttäytymiseen ja lisää päihteiden väärinkäyttöä. Univaje lisää vastehakuista käyttäytymistä kuten palkintohakuista päätöksentekoa ja toimintaa, sekä aiheuttaa lisääntynyttä riskinottoa ja impulsiivisuutta sekä heikentää itsehillintää.

Tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä esimerkiksi huomioimalla univajeen ennaltaehkäisy työvuorosuunnittelussa.

Univajeen mahdolliset positiiviset vaikutukset ja käyttökohteet

Lyhytaikaisena ja kontrolloituna univajeesta saattaisi olla hyötyä antidepressiivisenä hoitona mielialahäiriöihin. Toisaalta univaje yhdistettiin myös useammin mielialahäiriöiden aiheuttajaksi. Univajeen immunosupressiivisen vaikutuksen ansiosta tarkalla oikealla annostuksella kontrolloitua univajetta saattaisi kuitenkin olla mahdollista hyödyntää, mutta lisätutkimusta tästä on todella tarpeen tehdä.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksia voidaan hyödyntää työhyvinvoinnin kehittämisessä esimerkiksi huomioimalla univajeen ennaltaehkäisy työvuorosuunnittelussa ja työhyvinvointisuunnitelmia laadittaessa. Ennen kaikkea työntekijän itsensä on syytä havahtua kiinnittämään riittävän unen saamiseen huomiota. Kukaan kun ei voi nukkua toisen puolesta.

Sanna Torvinen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marja-Liisa Rissanen, yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu

Unissakävelijäkö? Työikäinen, huomaa univajeesi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.