Minulla on sairaanhoitajan ja terveydenhuollon opettajan paperit takataskussani. Olleet jo yli 30 vuotta. Muita todistuksia ei sitten paljon olekaan. En ole liioin käynyt täydennyskoulutuksissa enkä suorittanut jatko-opintoja. Mutta osaamista, sitä minulla on, vaikka muille jakaa. Ja niin jaankin, olenhan mm.
Kyllä on hähmäistä! Ja niin pitää ollakin!
Viisi uppo-outoa tyyppiä, osa tekniikan, osa liiketalouden ammattilaisia, kohtaavat ja saavat toimeksiannon: ”Kehittäkää menestyvä ratkaisu todelliseen asiakasongelmaan. Aikaa 11 kuukautta.” Siis että mitä? Miten tästä eteenpäin? Näin alkoivat InnoTech-liiketoiminnan (ylempi AMK) innovaatioprosessiopinnot, joissa monialaiset tiimit ohjattiin kohti tavoitetta tiimissä oppien. Samalla
Esimiehestä esihenkilöksi vai lähijohtajaksi? Onko johtamiseen liittyvä kielenkäyttömme jatkuvan oppimisen kohteena?
Viime vuosikymmenten aikana on totuttu käyttämään uusia sanoja, jotka kuvaavat meille tuttuja asioita. Kielenkäyttöömme on myös sujuvasti solahtanut termistöä, joka on saanut alkunsa muun muassa teknologiakehityksestä tai some-maailman ilmaantumisesta arkipäiväiseen toimintaamme. Puhumme esimerkiksi googlettamisesta, tviittauksesta, wäpistä tai snäpeistä. Myös aiemmat
Monta tapaa saada opiskelupaikka Savoniasta
Opiskelemaan hakeminen on jännittävä ja iso asia ihmisen elämässä. Monen mielessä se menee näin: hakemus tehdään hakuaikana, käydään valintakokeessa, jonka jälkeen jännitetään, että riittävätkö omat pisteet opiskelupaikan saamiseen. Valintakoe ei ole kuitenkaan ainoa keino päästä opiskelemaan. Joskus voi olla niin,
Mistä ammatista sinä haaveilet? Digivision tavoitteena on näyttää kuljettu polku ja auttaa eteenpäin
Kun lapsilta kysytään, mistä ammateista he haaveilevat, vastaukset ovat aika perinteisiä. On opettajaa, poliisia, jalkapalloilijaa tai ihmis- ja eläinlääkäriä. Jonkin verran listoille alkaa nykyisin nousta myös uusia digiajan ammatteja, esimerkiksi tubettaja tai e-urheilija. Nuorten keskusteluissa ja mielipiteissä perinteiset ammatit ovat
Oppijan omadata
Korkeakoulujen digivision yhteydessä on viljelty käsitettä oppijan omadata. Mistä omadatassa on kyse ja miten osaamisen nykyistä parempi hallinta hyödyntäisi itse oppijaa? Oppijan omadata voidaan kuvata esimerkiksi niin, että se sisältää mahdollisimman kattavasti kaikki yksilön oppimista, osaamista ja osaamisen kehittymistä kuvaavan
En pysty, en osaa – totta vai tarua?
Peruskoulun jälkeen esimerkkihenkilömme opiskeli lähihoitajaksi ja jatkoi sen jälkeen opintoja ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajaksi. Muutaman vuoden sairaanhoitajatyön jälkeen hän opiskeli farmaseutiksi. Nyt hän on ollut yli 10 vuotta farmaseuttina apteekissa ja opiskelee parhaillaan ohjelmistorobotiikkaa korkeakoulussa. Uratarinoita käytetään paljon ohjauksen välineenä. Tarinan esimerkkihenkilö on sisareni. Kerronpa toisen tarinan. Peruskoulun jälkeen nuori
Henkilöstön johtaminen ja kehittäminen jatkuvassa muutoksessa
Johtaminen ja henkilöstön kehittäminen ovat jatkuvassa muutospaineessa. Osaavaa työvoimaa on yhä vähemmän tarjolla ja sukupolvien väliset erot tuovat oman mausteensa. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan tunne- tai humaanijohtaminen yleistyy ja johtajalta edellytetään mm. luovuutta ja empaattisuutta. Tämä voi päteä etenkin nuoreen sukupolveen.
Miksi mun pitää oppia uutta?
Oppimaan innostaminen on jännä asia. Nyt kun useimmat perheet ovat olleet kevään ajan etätöissä ja etäkoulussa, on pitänyt perustella moneen otteeseen miksi erilaisten asioiden oppiminen on tärkeää. Yksi lapsi alkaa päättämään kohta lukio-opintojaan, jolloin motivaatiotekijät löytyvät jatko-opintoihin hakeutumisen kautta. Toisella
Onko kaiken aina pakko muuttua?
On. Tehdäänkö muutosta vain muutoksen vuoksi vai onko kaikki muutos kehitystä, onkin jo haastavampi kysymys vastattavaksi. Koulutuksen kentässä kuitenkin on varmaa, että meneillään oleva koronakevät tulee vaikuttamaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään laajasti ja pysyvästi. Näin tulee tapahtumaan, halusimme sitä tai emme. Oleellinen