Säilörehun hävikit – näkyvää ja näkymätöntä

Säilörehun hävikeillä tarkoitetaan sellaista rehua, joka ei päädy lehmän syömäksi. Hävikkiä voi olla sekä näkyvää että näkymätöntä. Näkymätöntä hävikkiä syntyy, kun happi pääsee vaikuttamaan rehuun korjuun, säilönnän tai syöttövaiheen aikana. Kasvihengityksessä ja mikrobien hyväksikäyttäessä rehun ravintoaineita syntyy hiilidioksidia ja vettä.

Savoniasta valmistuvat Suomen tyytyväisimmät agrologit

Savonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneet agrologiopiskelijat ovat Suomen tyytyväisimpiä koulutukseensa. Savonian agrologikoulutus ylsi vuonna 2019 valmistuneille opiskelijoille tehdyssä valtakunnallisessa AVOP-kyselyssä erinomaiseen tulokseen. Savonian agrologikoulutuksen kaikkien vastausten keskiarvo oli peräti 5,6, muiden ammattikorkeakoulujen agrologi AMK -tutkinto-ohjelmien tulosten vaihdellessa välillä 4,7 – 5,3. AVOP-kyselyssä opiskelijat

Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa III – aitauksen salat

Edellisessä blogikirjoituksessa käsiteltiin laidunnuksen ja jaloittelun suunnittelua. Tällä kertaa jatkamme laitumien ja jaloittelualueiden aitauksen suunnittelua. Kun  laidunnuksen tai jaloittelun intensiteetti ja sitä myöden tarvittava laidunala on selvillä, voidaan määrittää tarvittavat aitaustarvikkeet. Toki ennen tarvikkeiden hankintapäätöksen tekoa on hyvä hahmottaa myös se, miten pitkäaikainen laitumen tulee olla. Mitä pidempään laidun

Laidunnukseen ja jaloitteluun valmistautuminen osa II – koko- vai osapäiväistä laidunnusta?

Edellisessä Jalaka-hankkeen blogissa pohdittiin sitä, mikä merkitys laiduntamisella ja jaloittelulla on lehmille. Toinen merkittävä pohdinnan aihe ja tehtävä päätös on laidunnuksen intensiivisyys, laidunnetaanko kokopäiväisesti vai osapäiväisesti. Näiden perusteella valitaan laitumen määrä ja kierto, laitumilla viljeltävän nurmikasvin laatu sekä muun ruokinnan järjestäminen.

Sonnivalinta, energiastatusindikaattori ja rehunsäästöindeksi esillä Maataloustieteen päivien Kotieläinten jalostus -sessiossa

Maataloustieteen päivien kotieläinjalostussessiossa Helsingin yliopiston Viikin kampuksella kerrottiin lypsylehmien jalostukseen liittyvistä uusista tutkimuksista. Tutkimukset käsittelivät tilatason jalostusvalintaa auttavia työkaluja ja uusia avauksia indeksilaskentaan. Energiatehokkuus ja ilmastovaikutukset ovat agendalla kotieläinjalostuksessakin. Lypsykarjanomistajien ilmaistu ja toteutunut keinosiemennyssonnivalinnan preferenssi eli mieltymys on vielä vähän