Character strengths in career development

  • Brief introduction to positive psychology

The topic of positive psychology has recently aroused a wide interest in many different research fields in terms of its applications` positive impacts on individuals` better occupational performance and well-being. The importance of strengths approach emphasizes building a fulfilling career life and work by identifying individual strengths of character and fostering to use of strengths in variety of context (Seligman and Csikszentmihalyi 2000; Peterson and Seligman 2004). 

In this article, the aim will be to outline the significance of strengths use in individuals career development, which was included as part of the thesis study in the master’s degree of digital health at Savonia University of Applied Sciences. Johanna Viheräkoski researched in her thesis the usefulness of strength exercises as a career counseling working method. At first, the definition of strengths is presented and then there will be a brief overview of strength-based interventions in career counseling field. In addition, to readers will be presented some practical tools, for applying positive exercises with clients in working on to identify their strengths. At the end, there will be a description of the positive changes that clients experienced when using the positive exercises in a self-directed career management.

The good character is what is looked for in todays` work communities. Equally, individuals long for opportunity for meaningful work and to be able to use their unique self, skills, and the strong points of their career identity. However, there is no unifying theory of the use of strengths in career development or consensus on how a career counseling psychology should proceed in working with a client’s character strengths. The pivotal focus of strength approach is to foster positive human functioning and the major topics in research deal with human flourishing through such as strengths, hope, positive emotions, flow and meaning. The key point in the strength approach is encouraging clients` thinking process by paying more attention to their positive resources despite facing challenging career situations and work life transitions. The important objective is to help people to recognize their own strengths from past and present experiences which elicits positive discourse on the personal thoughts, feelings, and actions. More precisely, clients learn to use positive language meanwhile narrating about their personal achievements, career resilience and social resources to thrive in their desired career goals (Bimrose and Hearne 2012; Littman-Ovadia et al. 2014; Savickas 2012, 2016).

The significant theoretical paradigms within vocational psychology share similar outcomes with positive psychology. Career counseling aim to help people to reflect on what matters most for them to develop their working lives. More precisely, it emphasizes that fostering humans` strengths is part of career counseling mission. This balanced perspective addresses to focus on clients` positive functioning, strengths and does not ignore negative aspects in the vocational life. In fact, character strengths act as buffer against the negative effect of stress and helps to cope with work life challenges and daily hazels. This process is done by help people to build hopeful thoughts about future career and to use their unique strengths for making meaningful career choices. Moreover, to cope with uncertainties in career changes by learning to use psychological resources to solve problems and with positive thinking to reduce distress with career difficulties and traumas. Career counseling discussion assists the clients to broaden to see occupational options and educational opportunities in the environment that enable individuals to use unique and innate positive qualities. Identifying and enhancing human strengths in the vocational domain help people face challenges in daily life. Identifying what we do well and what activities we are naturally interested of doing. This is in the key elements of strengths-based model and lead to sources of human motivation.

Character Strengths and narrative career identity

The VIA Classification of Character Strengths and Virtues is an empirically evidenced digital tool by which to assess on individuals’ good character (see www.viacharacter.org).  The Values in Action (VIA) survey identifies human positive features and briefly defines what is right about people (Peterson and Seligman 2004.) Character strengths are described as `psychological ingredients´ what is best in people, and individual’s character is understood as a profile of strengths. The VIA survey includes the 24-character strengths, positive traits and recognition promotes individual`s self-understanding and wellbeing. Strengths are the psychological ingredients, which can be developed in supportive context by understanding the promotive factors and personally valued priorities. The applicability value of strength approach is to support individuals to reform successfully their career plans by rebuilding a positive self-concept in career development. In career counseling client is helped to becoming a conscious aware of their potential, signature strengths. By reflection on clients` positive activities where to use strengths and with discussion what makes good life possible. The survey is online at no cost, has been translated into Finnish and the feedback on test results is quickly available. Asking clients about what they enjoy doing and what activities they think they are good at, opens their positive traits that expressed authenticity of themselves. Typically, career narratives disclose inspiring activities where fast learning is embodied while one is using their strengths.  People describe usually three to seven strengths; strengths use is intrinsically motivating and invigoration in itself.

Character strengths are part of an individual’s identity and are seen as developable skills, may change through conscious actions. The aim of individual discussions is to encourage individuals to become aware of their top five signature strengths, personal qualities, and positive experiences by using them in career life and personal standards. This self-reflection and in-depth thinking process of ones` own thoughts help to make psychologically informed career choice based on narrating positive career identity. According to the life-design paradigm of career counseling, narrative approach assists clients in constructing their career stories by rethinking and retelling their career potential (Savickas et al. 2009, Savickas 2012.) Narrative career interventions can offer the opportunity to approach career self-management in an iterative and creative manner. The key objective is to help clients take responsibility for authoring career life stories and to develop effective coping skills they can use with career tasks challenges they confront.  

This postmodern career theory, the `known narrative approach´ was used in the thesis, and the approach differs from traditional advisory methods by its use of reflexivity (Savickas et al. 2009.) Thus, a constructivist approach recognizes that an individual’s knowledge and identity are the product of social interaction and that meaning is co-constructed through discourse (Savickas et al. 2009, 239). Individuals seek answers to questions: What matters most to me? Who am I going to be, and how am I going to make my career life?   The narrative approach is included as assumptions in this research because it emphasizes people’s capacity for reflection and their need to derive meaning from subjective experiences. The emphasis is laid on clients’ readiness to bring out their competence and strengths by constructing stories and to negotiate transitions successfully. For career construction theory, stories constitute a critical element for building a client`s sense of self. Narrative career stories focus on meaning, identity, adaptability, and the future (Savickas, 2012; Stoltz, Apodaca and Mazahreh 2018). A narrative approach allows clients to tell their own career stories and experiences through the use of their language in narrative of storytelling and story writing.  Together, these counseling approaches complement career counseling work methods. The use of individuals` strengths and career narratives support to review their past and current experiences holistically as well to clarify indicators of unique behavior in good character. 

Research and Practice

Different positive activities promote to use what is best of us and these interventions has been showed to improve psychological well-being (Seligman, Steen, Park and Peterson 2005; Rashid 2015). Littman-Ovadia with his colleagues (2014) presented the four-step strength-based career counseling intervention, which was partly applied to the strength-model of this thesis. In this thesis study, the strength process progresses by exploring clients` career narratives and becoming aware of personal strengths and how clients have coped with possible difficulties in career life. The career counselor psychologist`s role was to help the clients become more aware of their existing character strengths. This deeper self-reflection means to address when clients have previously used strengths at their best as well as worst. These insights are united to reconstructed stories how clients might tap into strengths to create a best possible future self. The second step was to explore new and unique ways to use strengths in career exploration activities and to apply strengths to personally meaningful career goals. The third step was cultivating positive emotions through noticing in the evening three good things that happened during the day.  As well, adaptively dealing with possible negative thoughts related to career change is managed by forethoughts so that one is using strengths to make necessary career change. The fourth step was to write future career vision recognizing in active-constructive career opportunities and own personal agency to accomplish career goals in steps. The whole counseling based on positive communication and acknowledge with feedback client`s personal actions to changes.

The usefulness of strengths to career planning

The present study examined the usefulness of strength-based career counseling combined with the positive psychology` exercises in work practices of career planning. The results showed that the VIA survey and individual discussions of the strengths use were perceived as meaningful by the participants. The main results showed that the identification of strengths enhanced participants to a more positive self-understanding and broadened the occupational alternatives. The central finding was that participants reflected an increased positive mindset. The study conclusion as an interpretative proposal was that narratives of unique strengths promote adaptation driven by an individual’s sense of personal growth. This narrative writing method provided means for career clientele to proactively reform their career identity by utilizing reflexivity skill.  Imaginative thinking about one’s future work as a meaningful career plan and by writing about their thoughts and feelings related to goal was a metacognitive task. This insightfulness led to in-dept reflection and increased the sense of self-efficacy. In other word, encouraged the participants to believe in themselves in a way that they were in control of their future career actions and choices.

These findings are interesting to consider in the light of well-being and are in agreement with several researches that have confirmed strengths positive impacts on well-being, like on self-esteem (Littman-Ovadia et al. 2014). In contrast to the task performance, the writing task was evaluated to need more effort, and thus it needs future development. The VIA survey provides one tool for self-exploration of strengths. The assessments need to include personal discussions about a person’s awareness cognitions, and values that impact on career decision making, as well as about the personal standards underlying the work satisfaction. These findings have important implications for career counseling work practices. Strengths people possess enable them to use their positive qualities in new and creative ways and moreover, to adapt to the unpredictable challenging career situations. The study showed that the process of narrative inquiry combined with a practice of career story writing provided means for deeper reflection for personal meaning making to understand of their own career life. 

To summarize, the strength approach as a creative process, encourages individuals to learn about one’s own career identity and reform possible selves in positive manner. In addition, they learn how to use their own psychological skills to develop their career decision`s self-efficacy.

Kirjoittaja:

Johanna Viheräkoski, Digital Health YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan opinnäytetyö on myöhemmin luettavissa Theseuksessa.

LÄHTEET

References:

BIMROSE, Jenny and Hearne, Lucy. 2012. Resilience and career adaptability: Qualitative studies of adult career counseling. A Journal of Vocational Behavior. 81(3). 338-344. DOI: 10.1016/j.jvb.2012.08.002

Littman-Ovadia, Hadassah, Lazar-Butbul, Vered and Benjamin, Benny. A. 2014. Strengths-based Career Counseling. Overview and Initial Evaluation. Journal of Career Assessment. 22 (3). 403-419.  DOI: 10.1177/1069072713498483

Peterson, Christopher and Seligman, Martin. E. P. 2004. Character strengths and virtues: A handbook and classification. New York, NY: Oxford University Press.

Rashid, Tayyab 2015. Positive psychotherapy: A strength-based approach. The Journal of Positive Psychology 10(1). 25-40.  DOI: 10.1080/17439760.2014.920411

Savickas, Mark 2016. Reflection and reflexivity during life-design interventions: Comments on Career Construction Counseling. Journal of Vocational Behavior 97. 84–89. http://dx.doi.org/10.1016/j.jvb.2016.09.001

Savickas Mark. L. 2012. Theory Life Design: A Paradigm for Career Intervention in the 21st Century. Journal of Counseling & Development 90 (1). 13-19.

Savickas, Mark L., Nota, Laura, Rossier, Jerome, Dauwalder, Jean-Pierre, Duarted, Maria, E., Guichard, Jean, Soresi, Salvatore, Van Esbroeck, Raoul and van Vianen, Annelies E.M. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior 75. 239–250. doi:10.1016/j.jvb.2009.04.004

Seligman, Martin. E. P. and Csikszentmihalyi, Mihály 2000. Positive psychology: An introduction. American Psychologist 55. 5–14. doi:10.1037/0003-066X.55.1.5

Seligman, Martin. E. P., Steen, T. A., Park, N., and Peterson, Christopher 2005. Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist 60 (5). 410–421. DOI 10.1037/0003-066X.60.5.410

Stoltz, Kevin, B., Apodaca, Marty and Mazahreh, Laith G. 2018. Extending the Narrative Process:  Guided Imagery in Career Construction Counseling. The Career Development Quarterly 66 (3). 259–268. DOI: 10.1002/cdq.12147

Ipana – raskausajan digitaalinen palvelu

Digitalisaatio on yksi tämän hetken suurimmista muutoksista monella alalla – niin myös sosiaali- ja terveysalalla. Valtiovarainministeriö (2018, 1) linjaa muutoksia kohti digitalisaatiota; viranomaiset velvoitetaan tarjoamaan kansalaisille digitaalisia palveluita. Ketään ei voida kuitenkaan pakottaa käyttämään digitaalisia palveluita. Tavoitteena kuitenkin on, että kansalaisten asiointi ja viestiminen tapahtuisivat ensisijaisesti digitaalisia palveluita hyödyntäen.  

Suomi on yksi maailman kärkimaista, mitä tulee terveyden ja hyvinvoinnin sähköiseen tiedonhallintaan ja digitalisaatioon, esimerkkeinä muun muassa Kansallinen terveysarkisto “Kanta” ja muut erilaiset sähköiset palvelut. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut digitalisaatiolinjauksia, jossa yhtenä osa-alueena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia kansalaiselle oman terveyden seurantaan. Digitaalisella opastuksella, neuvonnalla ja itsearviointityökaluilla voidaan kannustaa jokaista ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydentilastaan ja sen seurannasta.  (Sosiaali- ja terveysministeriö s.a, 4, 5, 15.)

Digitalisaatio tukee myös neuvolan asiakkaita

Digitalisaatio koskettaa myös äitiys- ja lastenneuvolapalveluita. Viime vuosina neuvolapalveluihin on saatu monipuolisia sähköisiä palveluita; yleisimpänä sähköinen ajanvaraus. Lisäksi osassa kuntia on käytössä muun muassa etäyhteys, chat-palvelu ja sähköinen viestintä omaan terveydenhoitajaan. Viime vuosien aikana äitiysneuvoloissa on otettu käyttöön sähköinen äitiyskortti, jonka myötä asiakkaan, neuvolan ja synnytyssairaalan välinen yhteydenpito ja raskaana olevan moniammatillinen hoito helpottuvat. Sähköiseen äitiyskorttiin luodaan raskaana olevalle oma tili, joka on helposti käytettävissä niin verkossa kuin mobiilissa. Äitiyskortin turvallisuuteen on panostettu, sillä kirjautumisessa suositellaan ns. Vahvaa tunnistautumista (alueellisia eroja sairaanhoitopiirien välillä on). Sähköisen äitiyskortin käytössä yhdistyvät digitalisaation hyvät puolet; se on helppokäyttöinen, eikä sen käyttö ole aikaan tai paikkaan sidottu. Palvelu on laajentunut ympäri Suomea, joten palvelun käyttö ja tietojen siirtyminen ovat sujuvia, vaikka odottaja muuttaisi raskausaikana toiseen paikkakuntaan. Sähköinen äitiyskortti (Ipana, s.a.) tukee odotusaikana tulevia vanhempia ja antaa monipuolisia, sähköisiä lisäpalveluita. Palvelun käyttäjille mahdollistetaan raskauden aikainen omaseuranta muun muassa verenpaineen ja verensokerin seurantaan. Tulokset ovat helposti merkittävissä ja niitä voidaan käyttää asiakkaan omahoidon lisäksi neuvolassa ja sairaalassa. Omien terveysseurantojen lisäksi asiakkaille on nähtävillä neuvolaseurannat koko raskauden ajalta. Sähköisen äitiyskortin käyttö on maksutonta raskaana oleville.

Kuva 1. Näkymä äitiyskortin omaseurannoista. Nina Komulainen.

Terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta sähköinen äitiyskortti antaa paljon uusia mahdollisuuksia. Raskausajan yhtenä tärkeänä teemana on perheen hyvinvoinnin edistämiseksi muodostuva varhainen vuorovaikutus vanhempien ja syntyvän vauvan välillä. Sähköisessä äitiyskortissa on käytössä viikkokohtainen raskausseuranta, jossa annetaan tietoa raskauden kulusta, kasvavan sikiön koosta ja voinnista sekä kerrotaan normaaleja raskauteen kuuluvia muutoksia. Näillä tiedoilla voidaan tukea varhaisen vuorovaikutuksen syntymistä. Varhaista vuorovaikutusta tukevat myös palvelussa olevat päiväkirjamerkinnät, jonne tulevat vanhemmat voivat kirjata ylös ajatuksiaan raskaudesta sekä lisätä kuvia esimerkiksi ultraäänestä, vauvantarvikkeista ja tietenkin kasvavasta vatsasta.

Raskausajan vertaistuki nousee tärkeäksi hyvinvoinnin edistäjäksi, etenkin jos odottajalla ei ole tukiverkkoa. Sähköinen äitiyskortti mahdollistaa yhteisöllisyyden ja vertaistuen keskustelupalstan kautta. Keskustelupalstalla odottaja voi kysyä nimettömänä (nimimerkillä) tukea keskustelupalstan terveydenhoitajilta tai muilta odottajilta. Keskustelupalstan myötä on syntynyt monia ryhmiä, jotka tukevat vertaistukea, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keskustelupalstalla kysymyksiin vastaavat terveydenhoitajat ovat äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitajia, jotka vastaavat vähintään kahdesti viikossa odottajien kysymyksiin.

Kuva 2. Esimerkkikeskusteluja sähköisen äitiyskortin keskustelupalstalta. Nina Komulainen.

Sähköisessä äitiyskortissa on käytössä elintapoihin, mielialaan ja parisuhteeseen liittyviä kyselyitä, joiden perusteella tulevat vanhemmat voivat seurata omaa terveyttään ja niitä voidaan käyttää keskustelunpohjana neuvolakäynneillä. Kyselyitä voi täyttää useita kertoja, jolla voi olla merkitystä hyvinvoinnin kannalta esimerkiksi tupakoinnin seurannan suhteen. Kyselyiden täyttäminen ja seuraaminen voi tuoda kannustusta ja onnistumisen tunteita, jos kyselyistä selviää, että elämäntavat ovat parantuneet raskauden aikana.

Kuva 3. Esimerkki tupakointikyselystä, jossa verrataan kahta eri aikaan tehtyä kyselyä. Nina Komulainen.

Digitaalisten palveluiden monet kasvot

Digitalisaatio ja sen tuomat palvelut tukevat jo olemassa olevia palveluita ja luovat uusia mahdollisuuksia terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Sähköiset palvelut ja erilaiset applikaatiot ovat kaikkien käytettävissä sosiaaliseen statukseen, aikaan ja paikkaan riippumatta. Oma hoidon lisääntyessä tämän kaltaiset sovellukset ovat mielestäni tärkeitä, sillä ne voivat hieman huomaamatta tukea jokaisen oman voinnin seurantaa ja antaa vahvistusta odottajan omasta ja kasvavan vauvan hyvinvoinnista raskausajalle. Seuratessani raskaana olevien sähköisten palveluiden käyttöä, huomaan niiden määrän kasvavan koko ajan; asiakkaat hyödyntävät sähköisen äitiyskortin lisäksi muun muassa supistusten seurantaan käytettävää sovellusta.

Sähköisten palveluiden lisääntyessä on tärkeää muistaa, että hoitohenkilökunnan on hyvä kannustaa asiakkaita palveluiden käyttöön. Tarpeen tullen hoitohenkilökunnalta vaaditaan ohjausta palveluiden käyttöön, tuoden esiin palvelun hyviä puolia. Hoitohenkilökunnan on myös hyvä pohtia, miten uudet palvelut voivat tukea omassa työssä, muun muassa asiakkaan oman terveyden seurannan osalta. Palveluiden kehittämisessä on hyvä muistaa turvallisuus, sillä palveluiden käyttöä tukee niiden turvallisuus ja luotettavuus. Alati muuttuvassa maailmassa nämä ovatkin isoja kysymyksiä; kuinka turvataan arkaluonteisten tietojen säilyvyys ja miten ylläpidetään asiakkaiden luottamus palvelun käyttämiseen?

Kun pohdin tulevaisuutta hyvinvointikoordinaattorin työssä, on tärkeää tiedostaa ja hyödyntää erilaiset, eri asiakasryhmille tarkoitetut digitaaliset palvelut. Erilaisten palveluiden hyödyntäminen voi tukea hyvinvointikoordinaattorin työtä ja antaa lisämahdollisuuksia moniammatilliseen yhteistyöhön, hyvinvoinnin edistämiseen sekä asiakkaiden palveluiden mahdollistamiseen. On tärkeää tiedostaa erilaisten palveluiden mahdollisuudet, jotta voidaan kohdentaa oikeanlaiset palvelut oikealle asiakasryhmälle. Hyvinvointikoordinaattorin työssä näen tärkeänä ajan hermolla olemisen, joka tuo haasteita, mutta varmasti myös ylläpitää mielenkiintoa kehittää terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Digitalisaatio on tässä ja nyt, hyödynnetään sen lukemattomat mahdollisuudet!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Ninan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Nina Komulainen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

Ipana s.a. [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: https://www.ipana.fi/index.html%3Fp=7.html

Sosiaali- ja terveysministeriö s.a. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf

Valtiovarainministeriö 2018. Sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ensisijaisuus. [verkkodokumentti]. [Viitattu 2020-03-12.] Saatavissa: https://vm.fi/documents/10623/1645697/Muistio+Strategiaistunto/cf16f950-b4c2-4048-9336-357167fd4faa/Muistio+Strategiaistunto.pdf/Muistio+Strategiaistunto.pdf

Neuvolan digiloikka koronapandemian aikana– Digitaalinen perhevalmennus

Vuosi 2020 tulee jäämään meille useimmille mieleen maailmanlaajuisen epidemian, koronapandemian vuoksi. Kiinan Wuhanista loppuvuodesta 2019 liikkeelle lähtenyt covid-19 lamautti koko Suomen keväällä 2020. Koulut suljettiin, päiväkotiin pääsyä rajoitettiin, etätyötä suositeltiin, kokoontumisia rajoitettiin.

Kuva 1. Terveydenhoitajan työvälineet digivalmennuksessa. Marjaana Kauranen.

Terveyspalveluissa kaikki kiireetön hoito peruttiin. Määräaikaistarkastukset siirrettiin tulevaisuuteen tai etävastaanottoihin ja puhelinvastaanottoihin. Vain kiireelliset asiakkaat hoidettiin. Useista neuvoloista terveydenhoitajia siirrettiin vuodeosastoille ja kotisairaanhoitoon vahvistamaan henkilökuntaresurssia. Neuvolatyötä tekemään jääneet terveydenhoitajat hoitivat haavoittuvassa vaiheessa olevia asiakkaita; pieniä vauvoja ja raskaana olijoita. Myös rokotukset huolehdittiin ajallaan. Kaikki ryhmämuotoinen toiminta peruttiin, myös perhevalmennukset ja synnytyksen jälkeiset vertaisryhmät. (Parhiala, Kestilä, Härmä, Honkatukia ja Jormanainen 2020)

Samaan aikaan synnytyssairaalat sulkivat ovensa vierailijoilta. Tukihenkilöt saivat olla synnytyksessä mukana, mutta eivät ennen synnytystä mahdollisesti tarvittavalla hoitojaksolla tai synnytyksen jälkeen lapsivuodeosastolla. Pahimmassa tapauksessa tukihenkilöllä oli koronaviruksen oireita tai altistuminen, jolloin hän ei päässyt lainkaan sairaalaan. Raskaana olijat kokivat olonsa turvattomiksi. Synnytys- ja erityisesti vuodeosaston henkilökunnalta vaadittiin tavallista enemmän aikaa synnyttäneiden tukemiseen. Jos varhainen kotiutuminen oli mahdollista lapsen ja äidin tilanteen puolesta, muu perhe pääsi toki nopeammin tutustumaan vauvaan. Varhaisen kotiutumisen ei kuitenkaan pitäisi olla itsetarkoitus, ja liian varhainen kotiutuminen lisäsi myös tuen tarvetta neuvolassa. (Klemetti, Koukkula ja Bildjuschkin 2020)

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.

Tähän tarpeeseen kehitettiin Lempäälässä Digi-perhevalmennusta sekä ennen synnytystä, että synnytyksen jälkeisenä vertaisryhmänä Teams-sovelluksessa. Lisäksi neuvolan verkkosivuille koottiin tietopaketti aihepiiriin liittyen. Perhevalmennuksella tarkoitetaan neuvolan järjestämää ryhmätoimintaa, joka valmentaa vanhempia synnytykseen ja vanhemmuuteen. Perhevalmennusta tulee järjestää ensimmäistä lastaan odottaville perheille moniammatillisesti toteutettuna, siihen sisältyy myös vanhempainryhmätoimintaa (asetus 2011/338). Tavoitteena on vertaistuen mahdollistaminen, synnytykseen, imetykseen ja vanhemmuuteen valmentaminen sekä tietojen vahvistaminen. THL on ohjeistuksissaan suosittanut perhevalmennusten järjestämistä myös epidemiatilanteessa. (THL 2020).

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.

Valmennuksen järjestämisessä piti ottaa huomioon osallistujien tietosuoja. Tätä varten heille tehtiin tietosuojaohjeistus, joka lähetettiin perhevalmennuskutsun yhteydessä. Turvallisuus ja yksityisyyden suoja on huomioitava kaikissa työmenetelmissä sosiaali- ja terveysalalla, sillä niiden avulla luodaan luotettava ja helposti lähestyttävä palvelu. Asiakkaan yksityisyyden suoja rikkoontuminen vaikuttaa negatiivisesti hoitosuhteen onnistumiseen ja luottamuksen luomiseen. Turvallisella palvelulla ja riittävällä sovelluksen käytön opastuksella voidaan todennäköisesti saada digipalvelut toimivaksi ja toivotuksi työmenetelmäksi.

Kuva 2-4. Sikiökehityksen eri vaiheita esittävä nukkesarja auttaa tulevia vanhempia ymmärtämään raskautta. Niitä käytetään neuvolan vastaanotoilla ja perhevalmennuksissa. Marjaana Kauranen.


Digitaaliset palvelut saattavat lisätä syrjäytymistä ja eriarvoisuutta, koska ne perustuvat suurelta osin asiakasperheen aktiivisuuteen ja voimavaroihin. (Hakulinen, Lehtomäki ja Peltonen). Digipalvelut vaativatkin työntekijöiltä aktiivista asennetta. Työntekijän on kyettävä kertomaan asiakkaille palveluista ja opastamaan niiden käytössä. Uudet tehtävät, vaatimukset ja uuden työroolin omaksuminen edellyttävät tietoa, koulutusta ja keskustelua. Digitaalisten palvelujen tulee olla selkeitä ja kaikkien tiedossa (THL 2).

Yllättäen osallistumisprosentti perhevalmennusryhmissä oli 85 % (kahden vuoden keskiarvo 77%). Tulevat vanhemmat pääsivät osallistumaan valmennukseen joustavasti esimerkiksi työmatkaltakin. Asiakkaat olivat lisäksi valmennukseen tyytyväisiä. Elettiin tilanteessa, jossa sosiaalisia kontakteja ja hoitoon pääsemistä oli vahvasti rajoitettu. Tämä todennäköisesti lisäsi osallistumisaktiivisuutta ja tyytyväisyyttä valmennukseen. Perhevalmennuksessa korostui vertaistuki ja sen mahdollistaminen. Varsinkin synnytyksen jälkeisessäryhmässä osallistujat innostuivat kertomaan kokemuksistaan ja rohkaistuivat kysymään ammattilaisilta ohjeistuksia. Ryhmäläiset myös kokosivat WhatsApp-ryhmän keskinäiseksi keskustelukanavakseen.

Mitä opimme?
Jatkossakin voisi ajatella ryhmämuotoiseen valmennukseen myös etäyhteyden avaamista kaikkien osallistumisen mahdollistamiseksi. Työntekijät tarvitsevat koulutusta digitaalisten sovellusten käyttöön. Nyt perhevalmennuksen pitäminen on jäänyt muutaman terveydenhoitajan vastuulle, koska muilla ei rohkeus siihen vielä riitä. Perhevalmennuksen tiedollista osuutta tullaan luultavasti siirtämään jatkossa enemmän sähköiseen muotoon. Perhevalmennuksen tutkiminen on jatkossa tärkeää, jotta valmennus vastaisi perheiden tarpeita, ja kehittäminen ylipäätänsä olisi vaikuttavaa. Perhevalmennuksessa tulisi löytää tasapaino vanhempien tarpeiden ja yhteiskunnan taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden välille.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Marjaanan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Marjaana Kauranen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:


HAKULINEN, Tuovi, LEHTOMÄKI, Leila, PELTONEN, Marjaana. 2016. Digitalisaatio antaa monia mahdollisuuksia neuvoloiden kehittämiseen. Luettu 25.9.2020. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/digitalisaatio-antaa-monia-mahdollisuuksia-neuvoloiden-kehittamiseen/

KLEMETTI, Raija, KOUKKULA, Mimmi ja BILDJUSCHKIN, Katriina. 29.4.2020. THL-Blogi: Raskaana korona-aikaan. Luettu 24.9.2020. Saatavilla: https://blogi.thl.fi/raskaana-korona-aikaan/.

Rissanen, Pekka; Parhiala, Kimmo; Kestilä, Laura; Härmä, Vuokko; Honkatukia, Juha; Jormanainen, Vesa 2020. COVID-19-epidemian vaikutukset väestön palvelutarpeisiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen: nopea vaikutusarvio. Luettu 21.9.20. Saatavilla: http://www.julkari.fi/handle/10024/139694

TERVEYDEN- JA HYVINVOINNINLAITOS. 2020. Neuvolan ja opiskeluhuollon palvelujen järjestäminen koronavirustilanteessa. Luettu 21.9.20. Saatavilla: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/ajankohtaista/neuvolan-ja-opiskeluhuollon-palvelujen-jarjestaminen-koronavirustilanteessa

TERVEYDEN- JA HYVINVOINNINLAITOS 2. 2020. Suositukset organisaatioille digitalisaation hallintaan. luettu 25.9.20. saatavilla: https://thl.fi/fi/web/tiedonhallinta-sosiaali-ja-terveysalalla/tiedonhallinnan-ohjaus/sote-digitalisaation-seuranta/suositukset-organisaatioille-digitalisaation-hallintaan

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. 338/2011. Luettu 21.9.2020. Saatavilla: https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110338

Vireyttä luonnosta – kehittämistyö aistimisen tuotteistamisesta

Lähtökohtana on ajatus, muuttuuko vireystila eri tavoin, kun luonnossa ollessa havainnoi ja aistii ympäristöään?

Hyvinvointikoordinaattoriopiskelija Sirkku Kumpulainen kuvaa kehittämistyössään luonnossa olemisen vaikutusta ihmisen vireystilaan.. Kehittämistyö on tehty työelämälähtöisesti Fysio Savotar -yrityksen ja Tuusniemen kunnan kanssa. Tavoitteena oli luoda prosessissa yhteistyökumppaneille aineistoa, josta olisi heille tukea oman toimintansa kehittämiseen.

Kuva 1. Matka luonnon lumoon. Sirkku Kumpulainen.

Luonnon hyvinvointivaikutuksia on tutkittu Suomessa ja maailmalla. Vaikutuksia voidaan tarkastella monella tavoin hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmista. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että luonnossa oleminen tekee ihmisille hyvää sekä fyysisesti että psyykkisesti (Leppänen ja Pajunen 2019; Riihimaa 2019; Salonen 2005; Sitra s.a.; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) Suomalaista luontoyrittäjyyttä on myös tutkittu, ja kartoitettu, kuinka luontoyrittäjä voi omassa toiminnassaan hyödyntää luonnon tarjoamia hyvinvointivaikutuksia (Business Finland 2020; Björn 2016; Heikkilä ja Kirveennurmi 2013). Olennaisiksi käsitteiksi tähän työhön on valittu yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa luonto, hyvinvointi, havainnointi ja aistiminen, vireystila, kehittämistyö, ja luontoyrittäjyys. Näissä avainkäsitteissä tiivistyy mielestäni hyvin koko kehittämistyö.

Työhön liittyvä tutkimuksellinen osuus on toteutettu kesällä 2019 Tuusniemellä Seinävuoren rotkolaakson luontokohteessa. Tutkimukseen osallistujat vastasivat QR-koodilla ohjattuun Webropol -kyselyyn. Kyselyssä vastaajat arvioivat vireystilaansa rotkolaaksoon tullessa ja muutaman tunnin ulkona olon jälkeen. Mittarina heillä oli oma subjektiivinen tunne asiasta. Kyselyssä myös kartoitettiin vastaajien aistien (kuulo, näkö, tunto, maku, haju) käyttämistä rotkolaaksossa. Saatu aineisto on analysoitu sekä määrällisesti että laadullisesti (Heikkilä 2014). Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että luonnossa olon aikana ihmisten vireystila paranee. Mikäli luonnossa liikkuessa kiinnittää huomiota luonnon monimuotoisuuteen, esimerkiksi tuoksuihin ja ääniin, tai tietoisesti pysähtyy koskettamaan puita tai kiviä, se vahvistaa hyvinvointia mittaavaa vireystilaa. Tutkimuksellisesta osuudesta saadut tulokset ovat yhdenmukaisia aiempien tutkimusten tulosten kanssa. Näitä omatoimisesti ulkoilleiden ihmisten vastauksia oli tarkoituksena vertailla Fysio Savottaren ohjaamiin ryhmiin, ja niistä saatuihin tuloksiin. Ohjatut ryhmät eivät kuitenkaan toteutuneet, jolloin tutkimuksellisesta osuudesta jäi osa aineistosta puuttumaan. Yhteistyöyritykseni ei näin ollen voinut saada oman toimintansa kehittämiseen kaikkea toivomaansa aineistoa.

Kuva 2: Kukkiva pelto. Sirkku Kumpulainen.

Kehittämistyötä tehdessä asioiden jakaminen ja analysoiminen yhdessä on antoisaa ja rohkaisevaa (Kananen 2017). Tämä työ tähtää hyvinvoinnin edistämiseen, ja palvelee yhteistyökumppaneitani, mutta toivottavasti myös laajemmassa mittakaavassa muitakin pienyrittäjiä tai luontokohteiden omistajia. Kehittämistyön aikana meille prosessin ytimessä olleille syntyi monia oivalluksia liittyen luontoyrittäjien tuote- ja palvelumalleihin, toiminnan markkinointiin, ja sähköisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen (Fysio Savotar, Tuusniemen kunta; Ylä-Tuuhonen 2020). Opinnäytetyötä tehdessäni huomasin, että luonto on meille suomalaisille hyvin arkinen ja tärkeä asia. Tätä kannattaa jokaisen meistä sanottaa ääneen, koska uskon sen vahvistavan meidän luontosuhdettamme ja sitä kautta hyvinvointiamme (Arvonen 2015).

QR-Koodi 1. Luontoa voi ladata digitaalisten sovellusten taakse nautittavaksi.

Suoritin YAMK- opintoni monimuotototeutuksena ammattiliitto Jytyn työni ohessa. Opintoihin liittyvät tehtävät olivat hyvin työelämälähtöisiä, kuten pitääkin olla. Tähän opinnäytetyöhön valitsin aiheen kuitenkin aivan muualta, kuin opintojen aikana käsitellyistä kursseista tai omasta työyhteisöstäni. Aiemmista hyvinvointikoordinaattorin opinnoistani hyödynsin tähän vain digitalisaatio -tehtävää, jossa testasin QR-koodia ja Webropolia. Tämä luontoyrittäjyyteen liittyvä kehittämistyö oli kuitenkin mielestäni minulle hyvä ratkaisu. Minulla oli tähän aiheeseen sisäinen motivaatio, joka kannatteli koko pitkän prosessin ajan.  Ajatus tähän lähti omasta, aidosta, kiinnostuksesta luonnon hyvinvointivaikutuksiin. Kun puhuin aiheesta ääneen, löytyi yhteistyökumppanit, yhteinen näkemys ja selkeä tarve tutkimukselle. Tästä muodostui hyvin luonnollisesti kehittämistyö. Yhteistyömme kantoi koko kehittämistyön tekemisen ajan, yli 1,5 vuotta. Näen tälle yhteistyölle myös jatkoa, jossa voin vahvasti hyödyntää ammatillista osaamistani hyvinvointikoordinaattorina. Oman mielenkiinnon takia tämä kehittämistyö ei tuntunut alkuvaiheessa työltä lainkaan. Työntekijänä olen luova, kehittämishenkinen ja käytännöntekijä. Toki pitkään prosessiin kuuluu myös haastavia vaiheita, jolloin aineiston laajuutta ja työn suuntaa piti pysähtyä pohtimaan. Suurimmat haasteet koinkin tieteellisen aineiston keräämisessä, rajaamisessa ja analysoinnissa. Ideointi ja vaihtoehtojen puntarointi eri näkökulmista ovat mielestäni vahvuuksiani. Koen jopa, että kokoaikaisen työnteon ohessa täysin eri aiheesta tehty opinnäytetyö auttoi palautumaan ja irrottautumaan työstä aivan eri maailmaan. Koen myös tyytyväisyyttä itseeni siinä, että uskalsin valita aiheen, joka oli minulle mieluinen, enkä valinnut aihetta kenenkään muun mieliksi tai ehkä helpommalla päästäkseni. Tällä omalla kokemuksellani tahdon rohkaista myös muita kuuntelemaan itseään valinnan aikana: mistä aiheesta minä oikeasti tahdon tehdä opinnäytetyön, ja mihin teemaan minä olen valmis sitoutumaan.

Opinnäytetyöprosessin aikana hain itse päivittäin vireyttä luonnosta. Opin tietoisesti kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota luonnon maisemien lisäksi tuoksuihin, tuulen tuntuun kasvoilla, ja askelten alla tuntuvaan maaperän pehmeyteen. Tein mielikuvissa mittauksia, miltä minusta tuntuu ulos lähtiessä ja miltä minusta tuntuu kotiin palatessa. Kerta toisensa jälkeen pystyin toteamaan, että minun vireystilani muuttui ulkoillessa väsyneestä energisemmäksi. Tämän oman luontokokemukseni ja tämän kehittämistyön tekemisen aikana läpikahlatun aineiston avulla, pystyn vakuuttumaan siitä, että meistä jokaisen on mahdollista itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa yksinkertaisella ja maksuttomalla keinolla: menemällä luontoon.

Kuva 3. Ruskan saapuessa. Sirkku Kumpulainen.

Kirjoittaja:

Kirjoittajat:
Sirkku Kumpulainen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK –opiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu

Kirjoittajan opinnäytetyö ”Vireyttä luonnosta. Kehittämistyö aistimisen tuotteistamisesta# julkaistaan Theseuksessa marraskuussa 2020.

Lähteet:

ARVONEN, Sirpa 2015. Metsämieli: kehon ja mielen kuntosali. Latvia: Metsäkustannus Oy.

BJÖRN, Ismo 2016. Terveyttä ja hyvinvointia metsästä – Metsämatkailun monet mahdollisuudet. Julkaisussa: PAASKOSKI, Leena ja ROIKO-JOKELA, Heikki (toim.) Metsä tekee hyvää! [verkkojulkaisu]. Punkaharju: Lusto – Suomen Metsämuseo ja Metsähistorian seura. Vuosilusto 11. [Viitattu 2020-01-01.] Saatavissa: https://issuu.com/vuosilusto/docs/vuosilusto11, 79–92.

BUSINESS FINLAND 2020. Tuotekehitys ja teemat. Hyvinvointimatkailu [verkkojulkaisu]. Business Finland. [Viitattu 2020-09-01.] Saatavissa: https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/matkailun-edistaminen/tuotekehitys-ja-teemat/hyvinvointimatkailu/

FYSIO SAVOTAR 2019-2020.  Toivanen Arja ja Smolander Pirjo, Yrittäjä. [useat haastattelut]. Tuusniemi: Fysio Savotar.

HEIKKILÄ, Katariina & KIRVEENNURMI, Anna 2013. Tulevaisuuskuvia luontokokemusten hyödyntämisestä – Luonnosta hyvinvointia, palveluja ja liiketoimintaa [verkkojulkaisu]. Turku: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus e-julkaisuja 4/2013. [Viitattu 2019-05-10.] Saatavissa: https://media.sitra.fi/2017/02/27174404/Tulevaisuuskuvia_luontokokemusten_hyodyntamisesta-2.pdf

HEIKKILÄ, Tarja 2014. Tilastollinen tutkimus. 9. uudistettu painos. Porvoo: Edita Publishing Oy.

KANANEN, Jorma 2017. Kehittämistutkimus interventiotutkimuksen muotona. Opas opinnäytetyön ja pro gradun kirjoittajalle. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu

LEPPÄNEN, Marko ja PAJUNEN, Adela 2019. Suomalainen metsäkylpy. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.

RIIHIMAA, Nina 2019. Terveys kasvaa puutarhassa. Hyvä terveys 6 / 2019, 28–31

SALONEN, Kirsi 2005. Mieli ja maisemat. Eko- ja ympäristöpsykologian näkökulma. Helsinki: Edita Prima Oy.

SITRA. Luonto ja terveys, vihreää hyvinvointia [verkkosivu]. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. [Viitattu 2020-05-05.] Saatavissa: https://www.sitra.fi/aiheet/green-health/

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS 2020. Hyvinvointi- ja terveyserot, eriarvoisuus, keskeisiä käsitteitä [verkkosivu]. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Viitattu 2020-07-10.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/keskeisia-kasitteita

TUUSNIEMEN KUNTA 2019-2020. Miettinen Hanna. VS. Vapaa-aikatoimensihteeri. [useat haastattelut]. Tuusniemi: Tuusniemen kunta.

YLÄ-TUUHONEN, Meeri 2020. Trendin harjalla. Hyvinvointimatkailu on vahvassa kasvussa. Luonto, hyvä ruoka ja perinteiset hoitomuodot liikuttavat suomalaisia koronakesänä. Kuntalehti 7 / 2020, 11.6., 32–35

Etäopetuksen digiloikka toi näkyviin huolen opetuksen eriarvoistamisesta

Ensimmäiset koululaiset ovat aloittaneet koulunsa ja paluu kouluarkeen koskettaa lähipäivinä Suomessa yli puolta miljoonaa koululaista eskari-ikäisistä yläkoulun ysiluokkalaisiin (Tilastokeskus 2019).

Kertaan mielessäni viime kevään kokemuksia, jossa työni puolesta vierailin kodeissa auttamassa pääasiassa ala- ja yläkouluikäisiä opinnoissaan koronatilanteen keskellä. Mediassa on keskusteltu paljon koululaisten eriarvoisuudesta ja siitä, mikä merkitys on ollut perheiden mahdollisuuksilla ja kyvyllä tukea koululaista etäopetuksen keskellä (Heikkinen 2020). Itse huomasin työni aikana pohtivani enemmän opettajan osaamista digiloikan keskellä ja kykyä varmistaa koululaisen oppiminen.

Opettajan tehtävänä on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n (2020) mukaan tukea ja edistää lasten, nuorten ja aikuisten kasvua, oppimista ja osaamisen kehittymistä sekä tukea yksilöiden kasvua itsenäisiksi ja vastuullisiksi yhteiskunnan jäseniksi, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot toimia muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Kasvatustieteen professori Katariina Salmela-Aro painottaa, että parasta mahdollista oppimisen tilannetta kuvaavat kolme kriteeriä: oppija on kiinnostunut aiheesta, tehtävät tarjoavat sopivan kokoisia haasteita ja oppija kokee, että hänellä on taitoja toteuttaa tehtävä (Hiilloskorpi 2020).

Opettaja on omassa työssään autonominen ja saa itse päättää miten opetuksen järjestää, kunhan noudattaa opetussuunnitelman sisältöä ja siinä asetettuja tavoitteita. Koronakevään ja etäopetuksen aikana erot opetuksen järjestämistavoissa ja opettajien digiosaamisessa olivat selkeästi nähtävillä. Toisessa ääripäässä olivat opettajat, jotka järjestivät liveopetuksen videon välityksellä päivittäin keskustellen oppilaiden kanssa ja toisessa ääripäässä opettajat, jotka laittoivat tehtävät sähköisesti oppilaiden nähtäville ilman kontaktia oppilaisiin. (Eskonen, de Fresnes ja Pietarinen 2020.)

Korona-aikana opettajille suunnatusta kyselystä selvisi, että joukossa oli sekä innostuneita että uupuneita opettajia. Uupuneita opettajia on ollut ennenkin, mutta he ovat silti olleet innostuneita työstään. Nyt huolta herätti uusi ryhmä opettajia, jotka eivät olleet lainkaan työstään innostuneita. (Eskonen ym. 2020.) Oppilaille tehdystä tutkimuksesta käy puolestaan ilmi, että etäopiskelun aikana oppilaiden optimaalisen oppimisen hetkien määrä heikkeni puolella etäopiskelun aikana (Hiilloskorpi 2020).

Opettajien digiosaamisella on varmasti tähän oma vaikutuksensa, mutta jäin pohtimaan kuinka opettaja luo koululaisille parhaita oppimisen tilanteita ja innostaa opiskelemaan, jos oma into ja jaksaminen ovat poissa. Tiedetään, että riski eriarvoisuuden kasvuun liittyy perheiden mahdollisuuksiin ja kykyihin tukea koululaistaan, mutta kuinka estetään riski eriarvoisuuden kasvuun opetuksen puolella ja huolehditaan, että opettajat pystyvät toteuttamaan antamansa Comeniuksen valan (2018).

Voimia opettajille ja ymmärrystä heidän tukemiseksi.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Hennin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Virpi Koponen, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

LÄHTEET

COMENIUKSEN VALA 2018. Opetusalan eettisen neuvottelukunnan laatima opettajan vala. Opetuksen Ammattijärjestö OAJ. Päivitetty 17.10.2018. [Viitattu 2020-08-08.] Saatavissa: https://www.oaj.fi/contentassets/31548b52f43348c69e1c6ef4f7ece0ab/comeniuksen_vala_fi.pdf

ESKONEN, Hanna, DE FRESNES, Tulikukka ja PIETARINEN, Eetu 2020. Peruskoulun pitäisi taata samat lähtökohdat köyhien ja varakkaiden lapsille, mutta repikö korona tasa-arvon kappaleiksi? [verkkojulkaisu] 16.6.2020. [Viitattu 2020-08-05.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11394459

HEIKKINEN, Anu 2019. Kaikki vanhemmat eivät pysty tukemaan lasten opiskelua kotona. [verkkoartikkeli] 21.3.2020. [Viitattu 2020-08-03.] Saatavissa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/03/21/kaikki-vanhemmat-eivat-pysty-opettamaan-lapsiaan-kotona-poikkeustilanne-repii

HIILLOSKORPI, Henriikka 2020. Koulut valmistautumat paikkaamaan korona-ajan oppimisaukkoja – ”Dramaattinen muutos”, vertaa tutkija etäopetuksen oppimishetkiä normaaliin. [verkkojulkaisu] 24.7.2020. [Viitattu 2020-08-05.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11448786

OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ 2020. Mitä opettajan työ on? [verkkojulkaisu] [Viitattu 2020-08-03.] Saatavissa: https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/ TILASTOKESKUS 2019. Peruskouluissa 564 100 oppilasta vuonna 2019. [verkkojulkaisu] 14.11.2019. [Viitattu 2020-08-01.] Saatavissa: https://www.stat.fi/til/pop/2019/pop_2019_2019-11-14_tie_001_fi.html

Digitaalisuus ja hyvinvointi – digihyvinvointi?

Digitalisuus ja median käyttö ovat tulleet osaksi ihmisten arkea. Erilaisia älylaitteita käytetään arjessa ja ne houkuttelevat viettämään aikaa äärellään enemmän ja enemmän. Älylaitteet saattavatkin viedä huomaamatta suuremman osan ajasta, kun olisi ajatellut. Digitalisuus on tullut viime vuosikymmenen aikana arkipäiväseksi, se haastaa nykyihmisten arkea ja sillä on väistämättä vaikutuksia hyvinvointiin.  Onko tämä digihyvinvointia? Mitä digihyvinvointi pitää sisällään?  

Ennen digitaidot ovat olleet lähinnä teknisiä taitoja, miten tietokoneita käytetään. Nykyisin kuitenkin laajentuneiden mobiiliyhteyksien seurauksena digitaidot sisältävät päivittäin laajan informaation ja erilaisia ihmissuhteiden verkostoitumisen mahdollisuuksia. Ihmiset tarvitsevat uusia kykyjä selviytyä digitaalisista ärsykkeistä suunnaten huomionsa tarkoituksenmukaiseen käyttöön ja hyvinvoinnin kokemukseen. Digitaidoissa tulisi välttää liiallista median käyttöä, asioiden hajanaisuutta ja multitaskausta. (Gui, Fasolia & Carradore 2017, 156-157.)

Digihyvinvoinnissa käytetty ruutuaika edistää sosiaalista, psyykkistä ja tiedollista hyvinvointia. Haitalliseksi ruutuaika muuttuu hyvinvoinnin kannalta, jos sitä on liikaa tai se syrjäyttää liikunnan tai kasvotusten olevia ihmissuhteita. Ihmisillä on erilaisia valmiuksia edistää hyvinvointia ruutuajan avulla, joita ovat esimerkiksi ikä, koulutus, tulotaso ja henkilön persoonallisuus. Sosiaaliset henkilöt voivat höytyä yhteydenpidon mahdollisuuksista, kun taas riippuvuuksille alttiille henkilöille voi syntyä digiriippuvuus. (Tammisalo 2019.) Erilaiset mediankäyttö tottumukset vaikuttavat eri ihmisiin eritavoilla, jolloin yhtä oikeaa käyttö tapaa ei ole (Honkanen 2020).

Kuva 1: Nettisivustoa. Henni Tissari.

MLL (2020) mukaan monipuolisten digitaitojen hallinta hyvinvoinnin tukemiseksi ovat elintärkeitä ajankäytön hallinnan, ylipursuavan tietotulvan ja sosiaalisten suhteiden vuoksi. On tärkeää ymmärtää, että mediaympäristöt kannustavat useamman asian samanaikaisesti tekemisen. Sovellusten ilmoitukset häiritsevät keskittymistä ja tarkkaavaisuutta. Aivot saavat yllätyksiä, tunnekuohuja ja mielihyvää, jotka vetävät unohtumaan digisisällön ääreen pidemmiksikin ajoiksi. Opas tasapainoiseen digiarkeen (2020) ohjaa järkevään digilaitteiden käyttöön. Vaikka mediasisällöt kannustavat multitaskaukseen, se on aivojen kannalta väsyttävää ja tehotonta. Multitaskaus ei ole oikeastaan edes mahdollista, vaan siinä vain pompitaan asioiden välillä eikä saada aikaiseksi mitään. Tunne useamman asian tekemisestä samanaikaisesti on harhainen. Multitaskaaminen myös heikentää lopputulosta ja keskittymiskykyä.

Väestöliitto (2020) kirjoittaa ihmisläheisen median vaativan uudenlaisia normeja, taitoja ja säätelyä yksilön, yhteisön, mutta myös yhteiskunnan puolelta. Digitaalinen hyvinvointi on tiedostavaa ja tasapainoista median käyttämistä arjessa. Median käyttäminen ja hyödyntäminen pitäisi tukea ihmisen hyvinvointia, jolloin se voi olla perheen whatsup ryhmä, videopuhelu tai keskustelupalstalle anonyymisti osallistuminen.  (Honkanen 2020.) Rotkirch (2020) pohtii myös digihyvinvoinnin merkitystä aikaan eli millaista on hyvin käytetty aika ja sen merkitys. Ruutuajan säätely ja sitä kautta digihyvinvointi on yhteiskunnan ja yhteisöjenkin asia eikä vain yksilön. Digihyvinvointi on sidoksissa kulttuurin normeihin ja arvoihin, joten yhteiset säännöt ja tavat vaikuttavat digihyvinvointiin (MLL 2020).

Digitaalinen hyvinvointi perheissä – hanke tavoittelee Suomesta digihyvinvoinnin mallimaata.  Valtakunnallisen mallin toivotaan edistävän digitaalista hyvinvointia, jossa ihmissuhteet ja digitalisaatio olisi yhdistetty toimivasti. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 2019.) Digitaalinen hyvinvointi perheissä – hanke on tutkinut digitaalisuuden vaikutuksia hyvinvointiin ja ihmissuhteisiin. Hankkeen tiimoilta on luotu opas, josta löytyy materiaaleja avuksi tietoiseen ja tasapainoiseen digiarkeen. Opas ohjaa myös pohtimaan median käytön vaikutuksia omaan, mutta myös läheisten hyvinvointiin. Tässä ajassa digitaitojen hallinta ja sitä kautta digihyvinvoinnin edistäminen ovat oleellisessa osassa, joten kannattaa käydä tutustumassa oppaaseen.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Hennin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Henni Tissari, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:

DIGITAALINEN HYVINVOINTI PERHEISSÄ – HANKE. Opas tasapainoiseen digiarkeen. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/materiaali/opas-tasapainoiseen-digiarkeen/

GUI Marco, FASOLI Marco & CARRADORE Roberto 2017. 155-173. “Digital Well-Being”. Developing a new theoretical toll for media literacy research. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: http://ijse.padovauniversitypress.it/system/files/papers/2017_1_8.pdf

HONKANEN Jenni 2020. Digihyvinvointi – video tallenne. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://drive.google.com/drive/folders/1dVAxW22MoILUpBC98GpVk9C-yC3T_Tb8

MLL 2020. https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/

OPAS TASAPAINOISEEN DIGIARKEEN 2020. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://mediakasvatus.fi/digiperhe/2020/04/multitaskausta-ei-ole-olemassa/

TAMMISALO Kristiina. Digitaalinen eriarvoisuus 2.0. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/digitaalinen-eriarvoisuus-2-0

VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMIKUNTA 2019. Digihyvinvointi perheissä – Suomi hyvin käytetyn ajan mallimaaksi. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://tietokayttoon.fi/hankkeet/hanke-esittely/-/asset_publisher/digihyvinvointi-perheissa-suomi-hyvin-kaytetyn-ajan-mallimaaksi

VÄESTÖLIITTO 2020. Digitaalinen hyvinvointi perheissä. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/perhetutkimus/digitaalinen-hyvinvointi-perheis/

ROTKIRCH Anna 2020. Digihyvinvointi – video tallenne. [Viitattu 2020-05-19] Saatavissa: https://drive.google.com/drive/folders/1dVAxW22MoILUpBC98GpVk9C-yC3T_Tb8

Digitalisaatio työhyvinvoinnin edistäjänä

Työhyvinvoinnin kehittämisen merkitys kasvaa entisestään tällä vuosikymmenellä korona-pandemian myötä. Aiemmin jo amerikkalainen Global Wellness Institute arvioi trendin huipun osuvan vuosille 2021-2026 (Johnston&Yeung 2016,11). Pandemian lisäämä haaste laittaa jo ennestään talouden ja tuottavuuden kanssa painivan julkisen sektorimme lujille, jolloin työhyvinvoinnista saatavan tuottavuuden merkityksen ymmärtäminen kasvaa. Työhyvinvoinnin laiminlyönnin kustannuksiksi on arvioitu vuosittain noin 24 miljardia euroa (Manka & Manka 2016, 7,14). Summaan ei ole laskettu kaikkia tuottavuuden ja vaikuttavuuden menetyksiä. EU:n ja STM:n työsuojelustrategiassa korostuu työolosuhteiden parantaminen sekä työntekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, koska näillä keinoin voidaan todistetusti parantaa kilpailukykyä ja tuottavuutta lisäten samalla yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä (Hakala 2019). Työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin parantuminen kohentaa työntekijän elämänlaatua heijastaen samalla hyvinvointia perheeseen ja lähiympäristöön (Kavouras & Chalbot 2014, 7).

Digitalisaation kehittyminen tuo monia uusia elementtejä myös työhyvinvoinnin kehittämiseen. Digitalisaatio ei kuitenkaan tuo työhyvinvointiin pelkästään positiivista muutosta, vaan haasteitakin tulee työn muuttumisen ja uuden oppimisen myötä ( Pekkarinen 2018 20,58). Työmarkkinajärjestöt liputtavat vahvasti digitalisaation puolesta työhyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisessä suosituksissaan työmarkkinajärjestöt painottavat digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden parantamisessa erityisesti julkisella sektorilla vaatien päättäjiltä yhä enemmän toimenpiteitä ja rahoitusta toimien nopeuttamiseksi (STTK 2019).

Digitalisaatio oppimisen tukena

Digitalisaatio mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opiskella aikuisiälläkin. Uuden oppiminen ja yksilöllinen oppiminen helpottuu opetuksen siirtyessä yhä enemmän verkkoon. Työssäkäyvän aikuisopiskelijan opiskelu ei enää ole niin sidottu paikkaan ja aikaan (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2018, 24-25). Sähköinen oppimisympäristö antaa paljon mahdollisuuksia koulutusten järjestämiseksi organisaatiotasolla joustavammin (Mäkitalo & Wallinheimo 2012, 10-11). Sähköinen perehdytys taas tukee työyhteisöön tulevan uuden työntekijän perehdyttämistä säästäen esimiehen työaikaa (Pellinen 2019). Hyvän osaamisen luoma ammattitaito luo pohjan työntekijän psyykkiselle hyvinvoinnille (Kauhanen 2012, 200).

Kuva 1.  Muista erityisesti huolehtia tietoturvasta kotona työskennellessäsi. Antti Rimpineva.

Digitalisaatio muuttaa työntekoa ja viestintää

Digitalisaation edistyminen on mahdollistanut yhä useamman asiantuntijatyön tekemisen etätyönä paikasta ja ajasta riippumattomana. Etätyö tuo paljon mahdollisuuksia ja vapauksia työn tekoon. Sopivan työskentelytilan valitseminen auttaa parantamaan keskittymistä ja stressinsäätelyä (Järvinen 2008, 43-44). Vapauden ja vastuunkasvamisen riskinä on yksilön oman edun asettaminen yhteisen edun edelle (Järvinen 2008, 92-93). Etätyön onnistumisen kannalta onkin merkittävää sopia työyhteisöissä yhteisistä kirjatuista pelisäännöistä (Vilkman 2016, luku 5; Närvänen 2020). Etätyön laaja hyödyntäminen mahdollistaa säästön tilaratkaisuissa ja työmatkaan kuuluvan ajan sekä polttoaineen säästönä, toimien näin ollen ekotekona (Devlin 2010,223).

Organisaation sisäiseen viestintään digitalisaatio on luonut uusia monipuolisia ja tehokkaita kanavia. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaan erilaisia osallistavia ja vuorovaikutteisia keinoja esimerkiksi tiimityön tekemiseen (Korhonen & Bergman 2019, 113-115). Parhaimmillaan  sosiaalisen median käyttö kehittää organisaation viestintää ja johtamista (Vilkman 2016, luku 7). Onkin tärkeää, että sosiaalinen media palvelee itse päämäärää eli työntekoa eikä häiritse sitä (Samuel 2015, 189). Virtuaalista viestintää käyttäessä täytyy muistaa ettei se vastaa kasvokkain tapahtuvan kohtaamista. Virtuaalisessa viestinnässä sanaton viestintä jää pois, mikä vaikeuttaa sekä yksipuolistaa viestintää (Kuusela 2015, luku 3).

Mittareilla tietoa työhyvinvoinnin johtamisen tueksi

Jokaisen työntekijän perusoikeus on terveellinen ja turvallinen työympäristö myös psyykkisesti ja sosiaalisesti (Kauhanen 2012,196). Teknologian kehittyminen mahdollistaa erilaisten mittareiden kehittämisen, jolla pystytään tuottamaan nopeasti ja luotettavasti tietoa työyhteisön hyvinvoinnin tilanteesta ja turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä (Mannermaa 2018, 126; Aro 2018, 132-133). Näin saadaan ylemmälle johdolle luotua arvokasta tietoa, joka mahdollistaa tiedolla johtamisen (Otala & Mäki 2017, luku 11). Pelkästään mittareista saatu tieto ei riitä hyvinvoinnin edistämiseksi, mikäli selkeä visio ja toimiva strateginen suunnitelma puuttuvat organisaatiosta (Manka&Manka 2016,81-82).

Terveysteknologialla apua terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Suomalaisten kiinnostus oman terveyden edistämiseen on lisääntynyt ikääntymisen ja tietoisuuden lisääntyessä hyvinvoinnin vaikutuksista. Sitran eli Suomen itsenäisyysrahaston mukaan hyvinvointi on tämän hetken trendi, joka näkyy yksilö tasolla aktiivisuusrannekkeiden ja älykellojen lisääntyvänä määränä (Sitra 2015). Solita julkaisi 2018 tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluista Think Tank-raportin. Raportissa tuodaan esille vauhdilla kehittyvän digitalisoituvat hyvinvointi- ja terveyspalveluihin kohdistuu valtavat odotukset yhteiskunnan puolelta. Tekoäly, pilvipalvelut, analytiikka ja avoimet rajapinnan luovat valtavia mahdollisuuksia kehittää ja rakentaa uudenlaisia palveluita. Haasteena ja tavoitteena on luoda tulevaisuudessa palveluita varsinkin alemmassa sosioekonomisessa asemassa oleville yhteiskunnan jäsenille vaikuttaen terveyserojen kaventumiseen (Solita 2018). Tulevaisuuden työelämässä korostuukin terveyden- ja hyvinvoinnin erojen kaventaminen eri ammattien välillä (Karvonen & Kestilä & Mäki-Opas 2017).  Terveysteknologian kehittyminen tuo apuvälineitä työhyvinvoinninkin kehittämiseen.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Antin kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:

Antti Rimpineva, Hyvinvointikoordinaattori YAMK – opiskelija, Savonia- ammattikorkeakoulu

Lähteet:

ARO, Antti. 2018. Työilmapiiri kuntoon. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

DEVLIN, Ann Sloan. 2010. What Americans build and why: Psychological Pespectives. E-pub-versio. Cambridge: Cambidge university press.

HAKALA, Liisa. 2019. Työsuojelun tulevaisuus. Moniste. Sosiaali- ja terveysministeriön johtajan luento 6.2.2019 Tampereen TalviTyhyt tapahtumassa.

JOHNSTON, Katarine & YEUNG Ophelia. 2016. Research report: the future of wellness at work. Global wellness institute. [verkkojulkaisu]. [viitattu 2.4.2020]. Saatavissa: https://globalwellnessinstitute.org/industry-research/the-future-of-wellness-at-work/

JÄRVINEN, Pekka. 2008. Menestyvän työyhteisön pelisäännöt. 3.painos. Helsinki: Alma Talent Oy.

KAUHANEN, Juhani. 2012. Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 10-11 painos. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.

KARVONEN, Sakari, KESTILÄ, Laura ja MÄKI-OPAS, Tomi (toim.) 2017. Terveyssosiologian linjoja. E-pub-versio. Helsinki: Gaudeamus.

KAVOURAS, Ilias G & CHALBOT, Marie-Cecile G. 2014. Occupational safety and health. E-pub-versio. New York: Nova Publisher.

KORHONEN, Hille & BERGMAN Tytti. 2019. Johtaja muutoksen ytimessä. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

KUUSELA, Sari. 2015. Organisaatioelämää: kulttuurin voima ja vaikutus. E-pub-versio. Helsinki: Talentum.

MANKA, Marja-Liisa & MANKA, Marjut 2016. Työhyvinvointi. 1.painos. Helsinki: Talentum pro.

MANNERMAA, Katri. 2018. Työsuojelupäällikön käsikirja: turvallisuus ja hyvinvointi työkyvyn edistäjinä. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

MÄKITALO, Eino & WALLINHEIMO, Kirsi. 2012. Virtuaaliset ympäristöt: innostava oppiminen, tehokas koulutus. Helsinki: Talentum.

NÄRVÄNEN, Karoliina. 2/2020. Näin työnteko onnistuu missä vain.TELMA -työelämän   kehittämisen erikoislehti, s. 61.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ. 2018. Työn murros ja elinikäinen oppiminen. Työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8. [verkkojulkaisu]. [viitattu 17.5.2020]. Saatavissa:   http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160556/okm08.pdf

OTALA, Leenamaija & MÄKI, Tiina. 2017. Itseohjautuvuus: Miten organisoitua tulevaisuudessa?. Kpl 11: Palvelut uudistuvat ja johtaminen muuttuu Sote-alalla. E-pub-versio. Helsinki: Alma Talent.

PEKKARINEN, Laura. 2018. Kevan tutkimuksia 1/2018: Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2018. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-ja-julkaisut/tutkimusraportti-julkisen-alan-tyohyvinvointi-vuonna-2018.pdf

PELLINEN, Laura. 2019. Digiperehdytys: ohjeita sähköisen perehdytyksen toteuttamiseen. [blogikirjoitus]. [viitattu 15.5.2020]. Saatavissa:https://www.vuolearning.com/fi/blog/sahkoinen-perehdytys

SAMUEL, Alexandra. 2015. Work smarter with social media collection. E-pub-versio. Boston, Massachusetts: Harvard business review.

SUOMEN ITSENÄISYYSRAHASTO. 2015. Sitran trendit: Hyvinvointi korostuu. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/sitran-trendit-hyvinvointi-korostuu/

SOLITA. 2019. Think Tank raportti – tulevaisuuden terveys – ja hyvinvoinninpalvelut. [verkkojulkaisu]. [viitattu 13.5.2020]. Saatavissa: https://hub.solita.fi/think-tank-tulevaisuuden-terveys-ja-hyvinvointipalvelut

STTK. 2019. Työmarkkinakeskusjärjestöiltä yhteiset digisuositukset: Digitalisaatio parantamaan työhyvinvointia ja tuottavuutta. [verkkojulkaisu]. [viitattu 14.5.2020]. Saatavissa: https://www.sttk.fi/2019/01/04/tyomarkkinakeskusjarjestoilta-yhteiset-digisuositukset-digitalisaatio-parantamaan-tyohyvinvointia-ja-tuottavuutta/

VILKMAN, Ulla. 2016. Etäjohtaminen: tulosta joustavalla työllä. Helsinki: Talentum Pro

 

Digikehitystä terveydenhuollossa – hyötyä, laatua ja turvallisuutta työhön ja potilaille

Suomalainen yhteiskunta on elänyt digitalisaation murrosvaihetta koko 2000-luvun, ja kuten kaikessa tämä muutos on koskettanut myös terveydenhuollon toimintaa. Palveluita on uudistettu, perinteisiä asioimistapoja on korvattu sähköisillä viestintäkanavilla ja teknologia on tullut avuksi joka päiväiseen työhön. Sama kehityssuunta jatkaa etenemistään ja digitalisaation varaan lasketaan paljon tulevina vuosina. Väestön ikääntyessä, hoito- ja hoivakulujen kasvaessa ja taloudellisen huoltosuhteen muuttuessa terveydenhuoltoalalle tarvitaan yhä uusia toimintatapoja sekä lisää tuottavuutta, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta unohtamatta potilasturvallisuutta ja väestön hyvinvointia. 

Digitalisaatio nähdään tärkeänä välineenä esimerkiksi kauan kaivatussa soteuudistuksessa, jossa yksi tavoite on tehostaa ja parantaa terveydenhuollon prosesseja ja tiedonsaantia sähköisillä järjestelmillä. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tiedonhallinnan kehittämislinjaukset ovat kuvattuna Sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyökumppaneineen vuonna 2014 laatimassa Sote-tieto hyötykäyttöön 2020 -strategiassa. Tämän strategian tarkoituksena on ollut tukea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseksi ja kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttamiseksi. Sähköisten palvelujen käyttö osana elämänhallintaa, itsenäistä selviytymistä ja asuinpaikasta riippumatonta asiointia on ollut yksi strategian keskeinen tavoite. (STM ja Kuntaliitto 2014.)

Suomalaisen terveydenhuollon potilas- ja asiakastietojen tiedonhallintaan on rakennettu valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon Kanta-palvelut. Kanta tuottaa digitaalisia palveluja, jotka hyödyttävät kansalaisia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita. Koko Suomen terveydenhuolto niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla käyttää sähköisiä potilas- ja reseptitietoja Kanta-palvelujen avulla. Kanta-palveluihin liittyneet terveydenhuollon organisaatiot voivat käyttää ja arkistoida Potilastiedon arkistoon tallennettuja tietoja sekä hallinnoida Reseptikeskuksessa olevia lääkemääräyksiä. Kansalaisille on tarjolla Omakanta-palvelu omien tietojen tarkasteluun. Suomi on kansainvälisesti kärkimaita terveyden ja hyvinvoinnin sähköisessä tiedonhallinnassa Kanta-palveluiden ansiosta. (Kanta 2019.)

Maamme sairaaloita on peruskorjattu ja uudisrakennettu ahkerasti viimeisen vuosikymmenyksen aikana ja samalla on luotu uusia toimintatapoja ja otettu käyttöön lisää automaatiota potilasturvallisuuden parantamiseen ja prosessien tehostamiseen. Näistä ovat esimerkkejä leikkausrobotit, logistiikan kuljetusjärjestelmät, varastoautomaatit, työasuautomaatit, ruuanjakoautomaatit, kuntoutusrobotit ja hoivarobotit. Terveydenhuollon palvelurakennetta on uudistettu ja kotona asumisen tukemiseksi ja turvaksi on tullut digitaalisia palveluita ja apuvälineitä. Kehittyvien palveluiden ja hoitoketjujen rinnalla tietojärjestelmien kehittäminen ja hoitotyön digitalisointi ovat olleet keskeisiä osa-alueita.

Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut ovat lisääntyneet viimeisten vuosien aikana. Esimerkiksi vastaanottoajan voi varata sähköisellä ajanvarausjärjestelmällä, terveystarkastuksia hoidetaan sähköisen kyselylomakkeen avulla, omia oireita voi arvioida sähköisessä oirearviopalvelussa ja etävastaanottopalvelut ja chat-kanavat ovat lisääntyneet. Sähköinen lääkeresepti on ollut käytössä jo vuosia. Meistä jokainen voi tarkastella omia terveystietojaan, lääkereseptejään ja laboratoriotuloksiaan Omakannasta. Myös reseptin uusintapyynnön voi hoitaa Omakannan kautta.

Lääkehuolto on kiinteä osa suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää, ja digitalisaatio on muuttanut myös lääkehuollon toimintaa kaikilla sektoreilla ja tämä kehityssuunta jatkaa edelleen kasvamistaan. Lääkehuollon kehittämisen ja digitalisoinnin linjauksista ohjataan mm. Lääkepolitiikka 2020 – asiakirjassa (STM 2011) sekä Rationaalisen lääkehuollon toimeenpano-ohjelmassa (STM 2018). Kuten muillakin terveydenhuollon ratkaisuilla, myös lääkehuollon digikehityksellä halutaan tehostaa prosesseja, parantaa palveluita, lisätä potilasturvallisuutta, tukea kotona pärjäämistä ja tehostaa tiedonkulkua ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Digitalisaatio lisää lääke- ja lääkitysturvallisuutta sekä lääkehoidon tavoitteiden toteumista, kun lääkitystiedot on aiempaa helpompi pitää ajantasaisena.

Avosektorin apteekit ovat jo pitkällä digitalisaation hyödyntämisessä, ja tulevaisuudessa apteekkien digitaaliset palvelut kasvavat entisestään. Uudistusten tueksi Suomen Apteekkariliitto laati vuonna 2016 apteekkialan digitalisaatiostrategian. Sen tavoitteita ovat digitaalisin keinoin parantaa apteekkien ja muun terveydenhuollon välistä yhteistyötä sekä lääkehoitojen onnistumista. Digitaaliset ratkaisut tukevat lääkehoitojen tuloksellisuutta, lääkitysturvallisuutta ja lääkkeiden hyvää saatavuutta. (Kalsta ja Salonen 2017.)

Sähköinen resepti on ollut käytössä vuodesta 2010, alkuun osassa apteekkeja ja vuodesta 2012 lähtien kaikkien apteekkien käytössä. Vuoden 2017 alusta lähtien sähköinen resepti on ollut pakollinen, lääkäri voi laatia paperireseptin vain poikkeustapauksissa, ja myöhemmin sekin muutetaan apteekissa sähköiseksi ja tallennetaan Reseptikeskukseen. Sähköinen resepti on lisännyt potilasturvallisuutta merkittävästi. Potilas välttyy päällekkäisiltä lääkemääräyksiltä ja kokonaislääkityksen hallinta paranee, kun kaikki reseptit löytyvät keskitetysti samasta paikasta. Lääkkeen toimitusvaiheessa mahdolliset haitalliset yhteisvaikutukset voidaan tarkistaa. Asiakkaan ostotiedot ja lääkkeiden korvattavuuteen liittyvät tiedot apteekkien ja Kelan väillä kulkevat sähköisesti. Apteekki näkee reaaliajassa asiakkaan omavastuukertymän ja oikeudet lääkekorvauksiin.

Kuva 1. Asiakas ja tabletti. Satu Kuukkanen

Apteekit ovat tarjonneet koneellista annosjakelupalvelua lääkehoidon turvaksi etenkin iäkkäille ja monilääkityille, mutta palvelu sopii kenelle tahansa lääkkeen käyttäjälle, joka tarvitsee tukea turvallisen lääkehoidon toteutuksessa. Lääkkeiden potilaskohtainen annosjakelu on palvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit jaeltuina annoskohtaisiin pusseihin tai annostelijoihin yleensä kahden viikon erissä. Pussien mukana toimitetaan ajantasainen lääkityskortti, josta selviää kaikki käytössä olevat lääkkeet ja niiden annostukset. Jakelun yhteydessä lääkitys tarkistetaan ja näin yhteisvaikutukset ja mahdolliset päällekkäisyydet karsiutuvat pois. Palvelu parantaa lääkehoidon turvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on yleistynyt kotihoidossa ja palvelutaloissa vapauttaen hoitajien aikaa lääkejakelusta muuhun hoitotyöhön. Koneellinen annosjakelu on kuulunut myös sairaala-apteekkien palveluihin julkisiin sairaaloihin ja hoitolaitoksiin.

Digitaaliset tilaus- ja viestintäkanavat kotisairaanhoidon, palvelutalojen ja tehostetun palveluasumisen yksiköiden lääketilauksissa ovat yleistyneet viimeisten vuosien aikana. Nämä järjestelmät tehostavat toimintaa, vähentävät virheitä ja helpottavat niin hoitajien kuin apteekkilaisten työtä lääketilauksien käsittelyssä. Apteekkien digitalisaation kehityksestä kertovat myös varastoautomaatit ja virtuaalihyllyt. Reseptilääkkeiden varastoinnissa ja toimittamisessa varastoautomaatteja on hyödynnetty jo toistakymmentä vuotta, sen sijaan virtuaalihyllyt ovat tuoreita kehitysaskelia itsehoitopuolella.
Suomalainen lainsäädäntö mahdollista verkkoapteekkitoiminnan ja yhä useampi apteekki tarjoaa myös verkkoapteekkipalveluita. Verkkoapteekeista ostetaan itsehoitolääkeitä, kosmetiikkaa, hoitotarvikkeita ja muita apteekkituotteita, mutta myös reseptilääkkeiden tilaaminen on mahdollista. Reseptilääkkeiden tilaaminen vaatii sähköisen lääkemääräyksen ja vahvan tunnistautumisen palveluun.

Verkkoapteekkia koskevat samat lääkeneuvontavelvoitteet kuin apteekkia ylipäätään. Fimean määräyksen (2011) mukaan asiakas valitsee itsehoitolääkkeitä sisältävää tilausta tehdessään, haluaako hän apteekin ottavan yhteyttä lääkeneuvonnan saamiseksi vai ei. Farmaseuttinen henkilökunta kuitenkin käsittelee kaikki tilaukset, ja jos apteekissa epäillään lääkkeiden väärinkäyttöä, apteekin on varmistuttava lääkkeen asianmukaisesta käytöstä ennen tilauksen lähettämistä. Reseptilääkkeiden toimittaminen edellyttää aina apteekin antamaa lääke- ja hintaneuvonta. Neuvonta annetaan henkilökohtaisesti, esimerkiksi puhelimitse tai chat-palvelussa. Apteekit voivat kuljettaa verkkoapteekkiostokset asiakkaalle tai lähetys kulkee pakettitoimituksena, osalla apteekeista on myös noutolokeroita, joista asiakas voi hakea toimituksen myös apteekin aukioloaikojen ulkopuolella. Apteekin verkkopalvelut tarjoavat asiakkaille myös neuvontaa, lääke- ja tuotetietoa sekä tukea lääkehoitoon.

Meneillään olevan koronavirusepidemian aikana apteekkien verkkopalvelut ovat kasvattaneet suosiotaan, kuten kaikki muutkin verkkopalvelut ja etäasiointi. Lääkkeitä on ollut mahdollista tilata myös puhelimitse ja lääkkeiden kotiinkuljetuspalvelut ovat lisääntyneet huomattavasti. Myös toisen puolesta asiointi on lisääntynyt ja epidemia on lisännyt sähköisten valtuutuksien määrää. Suomi.fi-palvelussa on ollut vajaan vuoden ajan mahdollista tehdä valtuutus toiselle henkilölle reseptilääkkeiden hakemiseksi, nyt koronaepidemian aikana valtuutusten määrä on kasvanut huimasti lyhyessä ajassa. (Vanhala 2020.)

Sairaaloissa lääkehuolto on usean toiminnon ja eri toimijan muodostama kokonaisuus, jossa jokaisen osa-alueen, kuten lääkkeiden tilaamisen, säilyttämisen, osastoille toimittamisen, omavalmistuksen, käyttökuntoon saattamisen ja lääkkeen antamisen potilaalle on toimittava asianmukaisesti. Toimiva lääkehuolto on lähtökohta turvallisen ja tehokkaan lääkehoidon toteutumiselle. Lääkehuollon ja lääkehoidon prosessit ovat monimutkaisia ja alttiita inhimillisille virheille, jotka voivat pahimmillaan johtaa vakaviin potilashaittoihin. (Metsämuuronen, Kurttila ja Naaranlahti 2018, 106.) Digitalisaation keinoin näitä prosesseja voidaan kehittää turvallisemmiksi ja vapauttaa ammattilaisten työtä enemmän kliiniseen työhön korvaamalla rutiinityötä laitteilla.

Sairaala-apteekeissa sähköiset tilausjärjestelmät ovat olleet käytössä jo ennen 2000-lukua ja tällä vuosituhannella lääkehuollon toimintoja on uudistettu ja kehitetty automaation ja teknologian avulla. Näillä digitalisaation keinoilla pyritään parantamaan lääkehuollon toimivuutta, prosessien tehokkuutta ja potilasturvallisuutta. Koneellinen annosjakelu ja erilaiset parenteraalisten ravitsemusliuosten valmistamiseen tarkoitetut pumput ovat toimineet tienraivaajina automaatiolle. Viime vuosina sairaala-apteekkien lääkevarastoissa on otettu käyttöön keräilyvarastorobotteja, osastoilla lääkkeiden säilytystä ja varastonhallintaa on automatisoitu älylääkekaapeilla ja lääkkeenvalmistuksen tueksi on tullut solunsalpaajien tai antibioottien käyttökuntoon saattamisessa käytettyjä robottisovellutuksia. (Metsämuuronen ym. 2018, 106.) Kehityssuunta jatkaa kasvuaan uusien potilastietojärjestelmien ja toiminnanohjausjärjestelmien myötä, käyttöön saadaan mm. kliinisen päätöksentuen ja katkeamattoman, dokumentoidun lääkehoidon prosessi sekä lääkkeiden koneellinen Unit dose- annosjakelu (Kauppinen ym. 2018). Automaation yksi merkittävin tavoite ja samalla yksi suurin haaste on saada eri tietojärjestelmät keskustelemaan keskenään ja luoda lääkehoitoketju, jossa tietojärjestelmät voidaan integroida toisiinsa (Metsämuuronen ym. 2018, 105).

Kuva 2. Tabletit. Satu Kuukkanen

Lääkehoito on yksi keskeisistä hoitokeinoista. Lääkehoidon onnistuessa sillä voidaan lievittää oireita, parantaa sairauksia, hidastaa sairauksien etenemistä sekä ehkäistä sairauksia. Hyvin toteutettu lääkehoito ylläpitää työ- ja toimintakykyä, lisää elämän laatua ja pidentää elämää. Monilla on useampia sairauksia ja vaivoja yhtä aikaa ja näin ollen useita lääkkeitä käytössä. Etenkin iän myötä pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja tarve lääkehoidolle kasvaa, jolloin myös yhtä aikaa käytettävien lääkkeiden määrä usein lisääntyy. Tämä voi tuoda haasteita turvallisen lääkehoidon toteuttamiseen ja vaikuttaa elämänlaatuun. Hoitotavoitteen saavuttaminen edellyttää lääkkeiden vaikutusten tuntemista, lääkehoidon tarpeen arviointia, jatkuvaa ohjausta sekä lääkärin ja/tai hoitajan ja lääkkeen käyttäjän kiinteää yhteistyötä. Lääkkeen käyttäjän kannalta turvallinen lääkehoito tarkoittaa sitä, että hän saa oikeaa lääkettä oikealla annoksella, oikeaan aikaan ja oikealla tavalla annosteltuna. Lääkehoidon vaikuttavuus riippuu suuresti lääkkeen käyttäjän sitoutumisesta hoitoonsa. Lääkkeen käyttäjällä on iso vastuu lääkehoidon onnistumisesta, sillä lääkkeet ovat tehokkaita ja turvallisia vain oikein käytettyinä.

Tänä päivänä puhutaan paljon lääkehoitoon sitoutumisesta ja hoidon vaikuttavuudesta ja erilaisia teknologiaratkaisuja on kehitetty avuksi turvallisen ja vaikuttavan lääkehoidon toteutukseen. Digitalisaatio mahdollistaa potilaan aiempaa aktiivisemman roolin tiedon tuottamisessa sairaudesta ja hoidon vaikuttavuudesta. Digikehitys tuo turvaa ja esimerkiksi mahdollistaa iäkkään kotona asumisen ja pärjäämisen yhä pitempään. Perinteisen dosetin ja annosjakelun rinnalle on tullut sairauksien hoitoa ja lääkehoitoja tukevia palveluita ja sovelluksia ja näitä kehitetään jatkuvasti lisää. Käytössä on esimerkiksi erilaisia muistutuspalveluita lääkkeen ottamiseksi oikeaan aikaan, kuten lääkepakkaukseen kiinnitettävät muistuttajat, älydosetit ja lääkekellot sekä lääkejakeluautomaatti. Kehittyneemmissä malleissa laite rekisteröi lääkkeen ottamisen pakkauksesta ja osassa myös lähettää tiedon hoitajalle tai omaiselle, jos lääke jää ottamatta. Teknologia tukee myös lääkehoidon seurantaa. Muistutuslaitteisiin ja älylaitteisiin voidaan rakentaa lääkkeen käyttäjälle mahdollisuus viestiä hoitajalle voinnistaan ja lääkehoidon vaikutuksista. Lääkkeen käyttäjän aktiivisuutta ja elintoimintoja seuraavat älylaitteet ja -rannekkeet ovat yleistyneet ja tuottavat tärkeää tietoa lääkäreille ja hoitajille hoidon seurantaan. (Leikola, Rantanen ja Airaksinen 2018; Rytsy 2016, 42-45.)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan digitalisaatiolinjaukset 2025 mukaisesti digitalisaatio on mahdollistaja, väline parempaan palveluun, kustannustehokkaampaan ja tuottavampaan toimintaan sekä ennen kaikkea ihmisten parempaan hyvinvointiin ja terveyteen. Kaiken keskiössä on suunnitella palvelut asiakaslähtöisesti, jossa asiakas on tärkein prosessin jokaisessa vaiheessa. (STM 2016.) Näiden linjausten mukaisesti terveydenhuollossa, hoivatyössä, lääkehuollossa on otettu isoja digitalisoinnin kehitysaskeleita, mutta edelleen on perinteisiä toiminta- ja palvelumalleja, joita on tarve muuttaa toimivammiksi ja tehokkaammiksi hyödyntämällä digitalisaatiota. Tarvitaan esimerkiksi tietojärjestelmien kehittämistä ja tiedon sujuvampaa kulkemista eri prosessien välillä. Digitaalisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia ja muutoksilla voidaan tukea ja auttaa niin ammattilaisia kuin potilaita ja saada parempaa laatua ja turvallisuutta. Digitalisaation ja automaation avulla voidaan tehostaa resurssien käyttöä ja vapauttaa työaikaa enemmän varsinaiseen hoito-, asiakas- ja asiantuntijatyöhön. Samalla tuetaan potilaan osallisuutta ja vastuuta hoitoprosessissa ja luodaan parempaa potilasturvallisuutta.

Digikehitys on tarjonnut jo paljon hyvää, uusia tapoja toimia ja saada apua ja viimeistään nyt poikkeusolojen aikana uusia palveluita on opittu käyttämään ja arvostamaan. On voitu konkreettisesti nähdä digin mahdollisuudet. Digitalisaatio on tulleet jäädäkseen terveydenhuollon maailmaan niin ammattilaisten kuin potilaiden parhaaksi.

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Satu Kuukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

APTEEKIN VERKKOPALVELU. MÄÄRÄYS 2/2011. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus [verkkoaineisto]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.fimea.fi/documents/160140/743657/18533_Apteekin_verkkopalvelu_-maarays_2011-05-10.pdf
KALSTA, Katariina ja SALONEN, Iiro 2017. Apteekkien digitalisaatiosta hyöty irti. Sic! Lääketietoa Fimeasta [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/arkisto/2016/4_2016/vain-verkossa/apteekkien-digitalisaatiosta-hyoty-irti
KANTA 2019. Mitä kantapalvelut ovat? [verkkojulkaisu]. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://www.kanta.fi/mita-kanta-palvelut-ovat
KAUPPINEN, Sari, SAAVALAINEN, Anu, HÄNNINEN, Kaisa, VILANTI, Anna, KATAJA, Vesa ja JUURINEN, Kirsi 2018. Tulevaisuuden sairaalahoito on jo täällä. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/tulevaisuuden-sairaalahoito-on-jo-taalla
LEIKOLA, Saija, RANTANEN, Pekka ja AIRAKSINEN, Marja 2018. Lääkemuistuttajista älykkäiksi lääkehoidon koordinaattoreiksi. Sic! Lääketietoa Fimeasta 3/2018 [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://sic.fimea.fi/verkkolehdet/2018/3_2018/laakkeet-ja-digitalisaatio-2.0/laakemuistuttajista-alykkaiksi-laakehoidon-koordinaattoreiksi
METSÄMUURONEN, Riikka, KURTTILA, Minna ja NAARANLAHTI, Toivo 2018. Automaation hyödyntäminen sairaaloiden lääkehuollossa nyt ja tulevaisuudessa. DOSIS [digilehti] 2/2018, 104-118. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: https://dosis.fi/wp-content/uploads/2018/06/104-119_Dosis_2-2018_METS%C3%84MUURONEN_YM.pdf
RYTSY, Ari 2016. Dosetti digiaikaan. Farmasia 4/2016, 42-45.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2011. Lääkepolitiikka 2020 Kohti tehokasta, turvallista, tarkoituksenmukaista ja taloudellista lääkkeiden käyttöä [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/71829/URN:NBN:fi-fe201504226219.pdf
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ JA KUNTALIITTO 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena. Sotetieto hyötykäyttöön -strategia 2020 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-15-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025 [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75526/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf?sequence=1&isAllowed=y
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2018. Rationaalisen lääkehoidon toimeenpano-ohjelma, Loppuraportti [verkkoaineisto]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160659/15_RATI_toimeenpano_ohjelma_loppuraportti.pdf?sequence=4&isAllowed=y
VANHALA, Taru 2020. Suomalaiset löysivät sähköisen valtuutuksen. Apteekkari [verkkolehti]. [Viitattu 2020-16-04.] Saatavissa: https://www.apteekkari.fi/uutiset/suomalaiset-loysivat-sahkoisen-valtuutuksen.html

Hyvä työergonomia digiaikana – taukoliikuntasovelluksista voimaa ja vireyttä etätyöläisille

Etätyöläinen kuulostaako tutulta? Niskat ja hartiat jumissa, päätä särkee, väsyttää…
Tämänhetkisen Suomea ja koko maailmaa koskevan koronavirusepidemian aikana suositellaan etätyön tekemistä. Etätyön tekeminen ei välttämättä ole kaikille tuttua. Ja se tuo erilaisia haasteita mukanaan. Täytyy opetella erilaiset päivärutiinit. Kotoa ei varmastikaan kaikilta löydy paikkaa, jossa voi ergonomisesti työskennellä. Kun et voi työskennellä ergonomisesti voit saada helposti niskasi ja hartiasi jumiin ja päätä alkaa särkeä ja alkaa työnteko käydä haastavammaksi. Onneksi näin digiaikana löytyy paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joita on helppo käyttää sekä puhelimella, että tietokoneella. Taukoliikunta tutkitusti lisää keskittymiskykyä, vireyttä ja tehokkuutta.

Tieto- ja viestintäteknologia on kehittynyt valtaisasti viime vuosina. Voisi sanoa, että joka työpaikalla tietokoneet, mobiililaitteet ja internet ovat jokapäiväisessä käytössä. Tämä paljolti mahdollistaa etätyön tekemisen. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Työergonomia?

Kotona töitä tehdessä saattaa oikeanlainen työergonomia helposti unohtua. Helposti jäämme sängylle tai sohvalle jopa lattialle, koska se saattaa siinä hetkessä tuntua hyvältä. Pidemmän päälle kuitenkin aika rasittavaa kropalle.

Kuva 1. Työskentelyasentoja. Kuva: Satu Kinnunen.

Kotona voit parantaa ergonomiaa kiinnittämällä huomiota työpisteeseen, missä teet töitä. Jos teet töitä istuen. Työpisteessä tulisi olla oikean korkuinen työtaso sekä tuoli, jotta saat myös jalat tukevasti lattialle tai jalkatuelle. Hartioiden tulisi olla rentoina ja niska suorassa, joten näyttö sopivalla etäisyydellä suoraan katseen vaakatason alapuolella. Apuvälineistä voi olla myös hyötyä, jos tuntuu ettei hyvää asentoa meinaa löytyä. Esimerkiksi kirjoja tietokoneen alle saat hartiat rentoutumaan tai lisä tyyny selän taakse tukemaan lanneselkää. Jos teet töitä seisten työtason korkeus tulisi olla siten, että voi työskennellä hartiat rentoina ja selkä suorana ja kyynärvarret pöytää vasten. Painon tulisi jakautua tasaisesti molemmille jaloille, välillä on hyvä kuitenkin siirtää painoa jalalta toiselle. Muista myös hyvät kengät tai matto vaimentamaan selkärangan ja alaraajojen nivelille tulevaa painetta. (Työturvallisuuskeskus 2017).

Pitkään jatkuva keskeytymätön istuminen tuo mukanaan tutkitusti terveyshaittoja, vaikka muuten omaat terveelliset elämäntavat. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi suositukset 2015 jokaiselle ikäryhmälle erikseen. Suositusten avulla etsitään erilaisia käytännön tapoja vähentää istumista kaikissa ikäryhmissä. (STM 2015). Etätyö ei ole fyysisesti kuormittavaa. Yhdeksän tunnin päivittäisellä istumisella on yhteys lihavuuteen ja huonoon unenlaatuun. Tauota suunnitellusti päiväsi. Työasentoa tulisi vaihdella noin puolen tunnin välein. (UKK-instituutti 2019).

Taukoliikunta

On paljon erilaisia taukoliikuntasovelluksia, joiden avulla on helppo tauottaa työpäivää. On sekä maksullisia ja ilmaisia, suomenkielisiä, että englanninkielisiä. Voit ladata sovelluksia puhelimeen tai sitten katsoa videoita tietokoneelta. Youtube on myös erinomaisen hyvä kanava löytää eri pituisia taukoliikuntaohjeita.

Työterveyslaitos on tehnyt tutkimuksen, jossa taukoliikuntasovelluksen avulla pyrittiin vähentämään toimistotyöntekijöiden istumista ja tehostamaan työstä palautumista. Tarkasteltiin myös sovelluksen käytön seurauksia fyysisen toiminnallisuuden, yhteisöllisyyden ja työn tuottavuuden kannalta. Vanhemman tutkijan Anne Punakallion mukaan työntekijöiden työstä palautuminen on ollut nopeampaa, työnteko on ollut energisempää, nyt kun on tauotettu istumista. Myös tuki- ja liikuntaelinten rasitukset ja kipuoireet vähentyneet sekä väsymystä ja muistamattomuutta on vähemmän.
Tutkimuksessa mukana olijat kokeilivat kuuden kuukauden ajan Cuckoo-taukoliikuntasovellusta. Sovellus ilmoitti pidettävistä tauoista. Sovellusta tuli käyttää ainakin kolme kertaa päivässä. Taukoliikuntaohjeistukset oli videoitu, joten niitä oli helppo seurata, videot kestivät 2-3 minuuttia kerrallaan. Vastauksia haettiin kyselyillä, fysiologisilla mittauksilla sekä haastatteluilla. Tutkimustuloksissa selvisi, että taukoliikuntasovellusta käytettäessä mahdollistuu istumisen vähentäminen ja tauottaminen tehokkaasti. He jotka käyttivät sovellusta ahkerimmin, toivat myös organisaatiolla taloudellista hyötyä, kun hyötyä mitattiin koetulla tuottavuudella. Heidän mielestään myös työilmapiiri parani. (Työterveyslaitos 2019.)

Kuva 2. Cuckoo Workout Taukoliikuntasovellus. Kuva: Satu Kinnunen.

On hyvä muistaa, että pitkään istuminen paikallaan on terveydelle haitallista. Ja, että taukoliikunta on hyvästä mutta se ei kuitenkaan yksin riitä. Aikuisen tulisi liikkua 2 tuntia 30 minuuttia viikossa esimerkiksi reipasta kävelyä, jossa tulee hengästyä tai tunti 15 minuuttia raskasta liikuntaa esimerkiksi juoksua. Lisäksi vielä ainakin kahtena päivänä viikossa liikuntaa, mikä ylläpitää tai jopa lisää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. (Käypä hoito 2016.)

Liikkumalla pysytään terveinä!

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sadun kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Satu Kinnunen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

LIIKUNTA: KÄYPÄ HOITO -suositus 2016. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä hoito -johtoryhmän asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim [Viitattu 2020-04-17.] Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50075

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen. [verkkodokumentti]. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/74517

TYÖTERVEYSLAITOS 2019. Taukoliikuntasovelluksen käyttö vähensi istumista ja tehosti työstä palautumista. [verkkojulkaisu]. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-04-15.] Saatavissa: https://www.ttl.fi/taukoliikuntasovelluksen-kaytto-vahensi-istumista-ja-tehosti-tyosta-palautumista/

TYÖTURVALLISUUSKESKUS 2017. Digijulkaisut: Etätyössä turvallisesti. [verkkojulkaisu]. Työturvallisuuskeskus. [Viitattu 2020-04-09]. Saatavissa: https://ttk.fi/koulutus_ja_kehittaminen/julkaisut/digijulkaisut/etatyossa_turvallisesti

UKK-INSTITUUTTI 2019. Istumisen vähentämisen suositukset. [Verkkojulkaisu]. UKK-Instituutti. [Viitattu 2020-04-10.] Saatavissa: https://www.ukkinstituutti.fi/liikkumisensuositus/istumisen-vahentamisen-suositukset

Podcastit digitalisaation välineenä

Tänä päivänä ajankohtainen digitalisaatio vaikuttaa koko yhteiskuntaan. Digitaalitek-niikan käyttöönottoa jokaisella yhteiskunnan osa-alueella tarkoittava digitalisaatio kos-kettaa meitä kaikkia. (Talentree 2018). Tällä hetkellä koko maailmaa koettelee Covid-19 viruksen aiheuttama poikkeustila, joten digitalisaatio on tänä aikana noussut yhä tärkeämmäksi. Yksi digitalisaatiota hyödyntävä työväline ovat podcastit. Mutta mitä nämä Podcastit oikein ovat?

IPod ja broadcasting sanojen yhdistelmästä tuleva sana podcast tarkoittaa digitaalisesti jatkettavaa sarjaa, minkä voi tilata ja ladata esimerkiksi kännykkään tai tietokoneelle. Podcast ei ole kuitenkaan radio-ohjelma, mikä tulee tiettyyn kellonaikaan, vaan podcasteja voit kuunnella silloin, kun sinulle parhaiten sopii, vaikkapa lenkkipolulla tai ruokaa laittaessa. Podcasteja voit kuunnella esimerkiksi Spotifyssa tai SoundCloudissa ja podcasteja voit helposti tilata samasta paikasta kuin mistä niitä kuuntelet. (Ahola 2017).

KUVA 1. Podcastia kuuntelemassa. Sanna Hukkanen.

Ensimmäisiä podcasteja käynnistettiin Suomessa 2000-luvun puolessa välissä. (Verke 2017). Tasaisesti suosiotaan kasvattavat podcastit olivat alkuun yksityisten ihmisten tekemiä, mutta vuoden 2010 räjähdysmäisen suosion kasvun jälkeen myös mediatalot kiinnostuivat podcasteista. (Kervinen 2019, 5). Tällä hetkellä niin julkiset kuin yksityiset tahot julkaisevat podcasteja, missä aiheina ovat muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen eri osa-alueet. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on Helsingin kaupungin osaamiskeskus Verke, joka toimi vuosina 2018-2019 opetus- ja kulttuuriministeriön yhtenä nuorisoalan osaamiskeskuksena visionaan digitaalisuuden ymmärtämisen lisääminen nuorten parissa työtä tekevien keskuudessa. Verken yhtenä tavoitteena oli digitaalista mediaa ja teknologiaa hyödyntävien innovaatioiden syntyminen sekä ajankohtaisen tiedon tuotta-minen ja jakaminen esimerkiksi podcastien muodossa. Digitaalinen nuorisotyö onkin hyvä keino edistää nuorten osallisuutta, hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta. (Verke s.a.).

Digitalisaatio on mahdollistanut myös podcastien kautta tiedon välittämisen ihmisille. Valtiova-rainministeriön julkaisemassa Digi ekaksi podcast-sarjassa käsitellään esimerkiksi digitaalisten pal-veluiden kehittämisen haasteita. Podcastit käsittelevät eri asiantuntijoiden haastatteluiden kautta, kuinka julkishallinnon digipalveluista saadaan yhtenäiset ja laadukkaat niin asiakkaan kuin viran-omaisen kannalta. (Suomidigi 2018). Sosiaali- ja terveysministeriön Muutoksen tekijät -podcastit puolestaan tukevat toiminnan muutosta sosiaali- ja terveysalan muutosten ja uudistusten kentällä. ”Podcastin tavoitteena on, että kuulija saa käyttöönsä kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen liit-tyvät parhaat käytännöt ja tutkitut toimintamallit” (STM 2018). Sote-muutosjohtaja Sinikka Salon mukaan podcast on ajasta ja paikasta riippumaton moderni viestintäväline ja podcastien avulla voidaan myös levittää maakunnissa tehdyn kehittämistyön tuntemusta. (STM 2018).

Terveydenhuollon kansallisia laaturekistereitä käsittelevä Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen Laatua hoitoon -podcastin ensimmäisessä podcast-jaksossa pohditaan sen sijaan, mitä terveydenhuollon laadulla tarkoitetaan sekä miten laatua voidaan mitata. (THL 2019). Työterveyslaitoksen ja Strategisen tutkimuksen kahden ohjelman, Osaavat työntekijät – Menestyvät työmarkkinat sekä Terveys, hyvinvointi ja elämäntavat, yhteinen podcast-sarja Workcast käy taasen läpi sote-uudistusta hoiva-alan ammattilaisen näkökulmasta ja käsittelee muun muassa sitä, mitä osaamista hoiva-alan ammattilainen tarvitsee uudistuvissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. (TTL s.a.).

KUVA 2. Podcastia tekemässä. Pixabay.

Podcast on yksi sosiaalisen median työväline (KUVA 3). RadioMedian (2018) tekemän tutkimuksen mukaan noin miljoona suomalaista kuuntelee podcasteja. Heistä 36 % kuuntelee podcasteja kotitöiden lomassa, 32 % liikenteessä ja merkittävä osa eli 31 % keskittyy vain podcastin kuuntelemiseen. Älypuhelin on yleisin (72 %) podcastien kuunteluväline. Ihmisiä motivoi podcastien kuunteluun rentoutuminen, uuden oppiminen sekä itsensä kehittäminen. (RadioMedia 2019). Podcastien avulla voit harjoittaa hengitysrentoutusta, kuunnella viimeisimpiä uudistuksia hyvinvoinnin edistämisessä ja lisätä tietouttasi vaikka koronaviruksen anatomiasta tietokirjailija ja tekoälyasiantuntija Antti Merilehdon (2020) juontaman podcastin kautta. Tämä Merilehdon luotsaama podcast-sarja sai yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. (Palokangas 2020). Tämä kertoo siitä, miten podcasteilla on kysyntää ja tarvettakin, kun aiheena on koko kansakuntaa koskettava pandemia. Merilehto (2020) toteaakin, että tällaisena poikkeuksellisena aikana on hyvä olla tietoa mahdollisimman mo-nissa kanavissa, sillä ihmisinä me olemme hyvin erilaisia oppijoita.

KUVA 3. Sosiaalinen media. Pixabay.

Evikoski, Kemppainen ja Laakso (2019) käsittelivät opinnäytetyössään unen merkitystä oppimiseen, koulunkäyntiin sekä hyvinvointiin ja lopputuloksena syntyi podcast-jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. ”Tavoitteena oli toteuttaa mielenkiintoinen ja informatiivinen podcast -jakso, jota voi hyödyntää ajankohtaisena opetusmenetelmänä ja terveyskasvatuksen työvälineenä” (Evikoski ym. 2019). Podcastit olisivatkin oiva väline myös opetuksen tueksi ja Evikosken ym. (2019) podcast sekä opas tulevatkin Kuitinmäen koulun opettajien käyttöön terveyskasvatuksen opetuksen tueksi. Podcastit voisivat olla myös ratkaisu uuden ja ajantasaisen koulutustiedon välittämiseen esimerkik-si sairaanhoitajille heidän kiireisen työnkuvan vuoksi. Podcast nopeana ja tehokkaana välineenä olisi hyvä ja tehokas keino lisäkouluttaa ja/tai jatkokouluttaa henkilöstöä ja välittää uutta tietoa. (Healio 2007).

Kultuuri muuttuu koko ajan yhä enemmän teknologiakeskeisemmäksi. Samalla digitalisaation yleistyessä, on podcasteista tullut yleinen tiedon välittämisen työväline alasta riippumatta. Ehkäpä hy-vinvointikoordinaattoreillakin on joku päivä oma podcast -sarja, minkä kautta tietoisuus moniam-matillisesta ja laajasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä leviää yhteiskunnassa. Podcastit olisivat oiva keino opettajillekin opetuksen tueksi, kuten Evikoski ym. (2019) opinnäytetyössään totesivat. Jokos muuten sinä olet tutustunut podcastien laaja-alaiseen ja monipuoliseen valikoimaan?

Lukemasi blogiteksti liittyy hyvinvointikoordinaattoriryhmän opintojaksoon Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen menetelmät (10 op). Opintojaksolla analysoidaan mm. digitaalisaation hyötyjä ja haittoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Opiskelijat kirjoittavat ammatillisen blogitekstin ja Sannan kirjoitus on hyvä esimerkki. Lisätietoja saat Savonian nettisivustolta www.savonia.fi.

Kirjoittaja:
Sanna Hukkanen, hyvinvointikoordinaattori YAMK-opiskelija, Savonia Ammattikorkeakoulu.

Lähteet:

AHOLA, Jukka 2017. Mikä on podcast? Kertojan ääni podcast kirjallisuudesta ja kirjoittamisesta. AudioTheme. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://kertojanaani.fi/mika-on-podcast/

EVIKOSKI, Reeta, KEMPPAINEN, Johanna ja LAAKSO, Heidi 2019. Unen merkitys oppimiseen, kou-lunkäyntiin ja hyvinvointiin – Podcast -jakso ja opas yhdeksäsluokkalaisille. Laurea-ammattikorkeakoulu.Terveydenhoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/265083

HEALIO 2007. Using Podcasts for Nursing Education. The Journal of Continuing Education of Nurs-ing. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.healio.com/nursing/journals/jcen/2007-3-38-2/%7B9b54daa9-c459-4c37-abe5-a3167038ae45%7D/using-podcasts-for-nursing-education

KERVINEN, Sini 2019. Podcastien kaupallistaminen Suomessa. Case: RadioPlay. Haaga-Helia am-mattikorkeakoulu Oy. Tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/166995/FINAL_ONT_Kervinen_PodcastienKaupallistaminenSuomessa.pdf?sequence=2&isAllowed=y

MERILEHTO, Antti 2020. Koronan anatomia. Supla. [Viitattu 2020-4-10.]. Saatavissa: https://www.supla.fi/ohjelmat/koronan-anatomia

PALOKANGAS, Piritta 2020. Koronan anatomia -podcast pomppasi Suplan kuunnelluimmaksi – yli 35 000 kuuntelua neljässä päivässä. Markkinointi&mainonta. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.marmai.fi/uutiset/koronan-anatomia-podcast-pomppasi-suplan-kuunnelluimmaksi-yli-35-000-kuuntelua-neljassa-paivassa/739069ec-bbbb-4ed5-be15-09636f445512

RADIOMEDIA 2019. Podcast-tutkimus. RadioMedia. [Viitattu 2020-4-10.] Saatavissa: https://www.radiomedia.fi/radiomainonta/tutkimustietoa-radiosta/podcast-tutkimus

STM 2018. Muutoksen tekijät -podcast tukee toiminnan muutosta. Sosiaali- ja terveysministeriö. [Viitattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/muutoksen-tekijat-podcast-tukee-toiminnan-muutosta

SUOMIDIGI 2018. Podcast: Digi ekaksi – julkishallinnon digipalveluista yhtenäiset ja laadukkaat. Digi- ja väestötietovirasto. [Viitattu 2020-4-1.] Saatavissa: https://www.suomidigi.fi/kehittamisesimerkit/podcast-digi-ekaksi-julkishallinnon-digipalveluista-yhtenaiset-ja-laadukkaat

TALENTREE 2018. Digitalisaation pikakurssi: hyödyt ja haasteet yrityksille. Talentree. [Viitattu 2020-4-15.] Saatavissa: https://talentree.fi/blogi/digitalisaation-pikakurssi/

THL 2019. Ensimmäinen Laatua hoitoon -podcast julkaistu! Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [Vii-tattu 2020-4-14.] Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/ensimmainen-laatua-hoitoon-podcast-julkaistu-

TTL s.a. Workcast: kohti uutta sotea. Työterveyslaitos. [Viitattu 2020-4-14.]. Saatavissa: https://www.ttl.fi/workcast-kohti-uutta-sotea/

VERKE 2017. SC 39: Ajatus – Podcastien historia Suomessa. Somecast. [Viitattu 2020-4-13.] Saata-vissa: https://www.verke.org/blog/sc-39-ajatus-podcastien-historia-suomessa/

VERKE s.a. Verke. [Viitattu 2020-4-13.] Saatavissa: https://www.verke.org/verke/