SOTETIE-hankkeessa koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia on tehty palvelumuotoilun (esim. Kuure, 2020) menetelmää soveltaen. Arvioinnin kohteena Lapissa on ollut Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutus. Se toteutui ensimmäisen kerran vv. 2018-2019, ja käynnistyi toisen kerran syksyllä 2020. Aiemmin arviointitietoa on kerätty työpajoissa, joissa osallistujat ovat edustaneet koulutuksen suorittaneiden opiskelijoiden esihenkilöitä, itse opiskelijoita ja opettajia Rovaniemeltä ja Oulusta. Työelämän edustajat ovat olleet Lapin sairaanhoitopiiristä ja Lapin kuntien terveyskeskuksista. Kerätyn tiedon mukaan erikoistumiskoulutuksessa korostuu työyhteisön ja koulutusorganisaation yhteistyö ja vuoropuhelu sekä koulutuksen järjestäjän rooli yhteyksien ylläpidossa. Koulutuksen suunnittelu tulee tehdä yhdessä, jolloin syntyy ymmärrys opiskelijoiden ja työelämän tarpeista. Yhteinen näkemys koulutustarpeista linkittyy puolestaan koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuteen. Niitä voidaan seurata mm. hakijamääristä, opiskelijoiden ja työelämän palautteista, osaamisen kehittymisestä koulutuksen aikana sekä koulutuksen jälkeisestä työyhteisöosaamisesta, asiakaspalautteista, prosessien sujumisesta tai henkilöiden urakehityksistä. (Saranki-Rantakokko, 2020.)
Tässä blogissa käsiteltävän arvioinnin kohteena oli syyskuussa 2020 käynnistynyt erikoistumisopintojen toinen toteutus ja kohderyhmänä tähän koulutukseen osallistuvat opiskelijat. Arviointi toteutui työpajamuotoisesti 16.11.2020 ja kesti kaksi tuntia. Arviointia tekevästä opiskelijaryhmästä (N 10) suurin osa oli Lapista. Kaikki arvioijat olivat mukana työelämässä. Heidän työtehtävänsä linkittyivät tavalla tai toisella sairaanhoitajan vastaanottotyöhön. Arviointi tehtiin Adobe Connect -oppimisympäristössä, jossa opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään. Opiskelijoiden tehtävänä oli määritellä, miten koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta voidaan tunnistaa ja mitata koulutuksen aikana. Määrittelyn pohjana he käyttivät Tykkyläisen kanvaasimallin (2017) pohjalta laadittua taulukkotyökalua.
Taulukkotyökalu perustui aiemmin kerättyyn aineistoon, josta taulukkoon oli kirjattu koulutustarvetta, koulutuksen tavoitteita, ratkaisuja, tekoja, muutosta ja vaikutusta kuvaavat ilmaisut. Aikaisemmasta aineistosta oli analysoitu yhdeksän kohdetta, jotka koskivat koulutukselle asetettuja tarpeita ja tavoitteita. Nyt opiskelijoiden tehtävänä oli määritellä, millä tavalla tai millä mittareilla voidaan todeta koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta kuvaavat ratkaisut, teot, muutokset ja vaikutukset koulutuksen aikana.
Koulutuksen vaikutusta ja vaikuttavuutta kuvaavat mittarit opiskelun aikana
Järjestimme Lapin ammattikorkeakoulun toteuttaman Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoistumiskoulutuksen (ERKO) lähipäivien yhteydessä työpajan. Työpajassa ERKO-opiskelijat määrittelivät aivoriihiperiaatteella ERKO-koulutukseen liittyviä mittareita. Määrittely perustui keväällä toteutetuissa työpajoissa esille nostettujen tarpeiden pohjalta, joita oli kaikkiaan yhdeksän kappaletta (Saranki-Rantakokko, 2020). Mittarit määriteltiin Tykkyläisen (2017) esittelemän Vaikutusten arviointi -kanvaasimallin mukaisesti (Kuva 1). Olimme ennen työpajaa kiteyttäneet taulukkoon tarvekohtaiset tavoitteet, ratkaisut, teot, [aiheutuneet] muutokset, sekä vaikutukset. Opiskelijoiden tehtävä oli määritellä mittareita ratkaisuille, teoille, muutoksille ja vaikutuksille.
Emme lähteneet tekemään kanvaasia jokaiselle tarpeelle ja mittarille erikseen, vaan loimme kanvaasin pohjalta taulukkotyökalun (Liite 1), jossa tarpeita ja mittaristoa pystyi käsittelemään yhtäaikaisesti. Tämä helpotti analysointia, sekä tiivisti visuaalista esittämistä yhdellä työkalulla yhdeksän sijaan. Työpajassa opiskelijat jaettiin kahteen ryhmään, joissa molemmissa toimi fasilitoijana yliopettaja. Ryhmät työstivät eri mittareita (pl. tarpeen 5 mittarit, joita työstivät molemmat ryhmät. Työryhmien tuotokset on värikoodattu liitteessä 1).
Tätä artikkelia kirjoitettaessa työpajassa ideoidut mittarit tarpeiden ratkaisuiden, tekojen, muutosten ja vaikutusten mittaamiseen edustavat verrattain jäsentämätöntä mittareiden ”perusjoukkoa”, ja löydökset ovat luettavissa suoraan liitteen 1 taulukkotyökalusta. Tästä ”perusjoukosta” ERKO-koulutuksen eri osapuolien (oppilaitos, opiskelija, työnantajaorganisaatio) tulee löytää ne oikeat mittarit, jotka mittaavat haluttuja asioita (Tykkyläinen 2018), ja jotka ovat toteutettavissa ja otettavissa käyttöön. Käytettävien mittareiden lopullinen valinta pitää tehdä organisaation sisällä sen omia asiantuntijoita käyttäen. Samoja mittareita voidaan hyödyntää arvioitaessa koulutustarvetta, koulutuksen aikana ja koulutuksen jälkeen.
Koostettuja mittareita karkeasti yleisellä tasolla analysoituna (tarpeita toisistaan erottelematta), esille nousee useimmin seuraavat mittarit, joista useat ovat jo organisaatioissa olemassa olevia prosesseja. Alla listatut mittarit voidaan kohdentaa koulutuksen aikaiseen seurantaan:
potilaspalaute (opiskelun aikana)
palautekyselyt opiskelijoille
arviointikeskustelu (koulu), kehityskeskustelu (työnantaja)
opiskelijoiden itse- ja vertaisarvioinnit
opintomenestys, ERKO-todistus
testitulokset (tehtävän siirrot tms.)
toimenkuvamuutokset
asiakkaan läpimenoaika
asiakaskäyntimäärät
Kuten todettiin, useat esitetyistä mittareista ovat osapuoliorganisaatioissa jo olemassa olevia prosesseja tai käytänteitä, joista sopivimmat tulisi liittää myös tarpeiden ja osaamistavoitteiden mittaamiseen koulutuksen aikana. Mittareiden valinnasta voidaan sopia jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa.
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.
Kirjoittajat:
Jari Sarja, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Sirkka Saranki-Rantakokko, HTT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kuure E. (2020). Service design workshops in design practice. Rovaniemi: Lapin yliopisto.
Saranki-Rantakokko S. (2020). Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020. Saatavilla: Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020 – SOTETIE (savonia.fi)
Tykkyläinen, S. (2017). Vaikutusten arviointi -kanvaasi. Viitattu 25.11.2020. Saatavilla: https://vaikuttavayritys.fi/wp-content/uploads/2017/06/Kanvaasifill.pdf
Tykkyläinen, S. (2018). Mittaaminen – valoa vaikuttavuuteen. Viitattu 4.12.2020. Saatavilla:
https://www.youtube.com/watch?v=dkIfTAnmgtQ
Liite 1. Kanvaasimallin pohjalta laadittu taulukkotyökalu
