Koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta näkyväksi koulutuksen jälkeen

Tämä blogikirjoitus on jatkoa SOTETIE-hankkeen koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien kehittämistä kuvaavalle blogikirjoitukselle ennen koulutusta-vaiheessa (kts. Ranta & Kantola 2020). Tässä blogikirjoituksessa kuvataan koulutuksen jälkeiseen ajankohtaan kehitettävien koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin työkalujen ja menetelmien kehittämistä (kuvio 1). Blogikirjoitus

Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointia jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa

Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvien työkalujen ja menetelmien kehittäminen monitoimijaisissa työpajoissa käynnistyi keväällä 2020 SOTETIE-hankkeessa (Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta). Vaikka Korona-tilanne toikin muutoksia yhteiskehittämisen toteuttamiselle, yhdessä kehittämisen työpajojen muutos digitaalisiksi onnistui ja niin osallistujat kuin toteuttajatkin oppivat työpajoissa

Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020

Alueellisten toimijoiden näkemyksiä Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista keväällä 2020

Lapin amk järjesti toukokuun lopussa kaksi verkkotyöpajaa, joissa käsiteltiin koulutuksen vaikutusta ja vaikuttavuutta. Työpajat oli suunniteltu yhdessä Laurean SOTETIE ja SotePeda -hankkeiden toimijoiden kanssa. Lapissa arvioinnin kohteena oli Sairaanhoitajan vastaanottotoiminta -erikoiskoulutus. Aiemmin tässä hankkeessa on selvinnyt, että koulutuksen vaikutus ja

”Työ on niin vastuullista ja kuormittavaa, että hämmästyttää, miten vähäisellä koulutuksella sellaiseen voi päästää ihmisen”

Osaamista, innostusta ja asenteiden muuttumista työyhteisössä Jatkuvan oppimisen koulutuksessa olevat opiskelijat kuvaavat opintojen merkitystä työyhteisölle, avaavat reaktioita työyhteisössä sekä merkitystä henkilökohtaisella tasolla. Työhön koettu merkitys liittyi uuden osaamisen karttumiseen ja viemiseen työyhteisöön. Opiskelijoille karttui substanssiin liittyvää osaamista. Myös esimiestyön osaaminen

Itsensä kehittäminen jokaisen perusoikeutena ja velvollisuutena – Jatkuvan oppimisen koulutusten esteet ja mahdollisuudet ja opiskelijoiden tuomat kehittämisideat

Mahdollisuuksien ja esteiden kirjoa Korkea-asteen opinnoissa olevilla jatkuvan oppimisen esteitä ja mahdollistavia tekijöitä olivat oma fyysinen ja psyykkinen jaksaminen, talous ja työpaikan tuki sekä koulutuksen sisältö ja toteutus. Opiskelijan omaan jaksamiseen vaikuttaa henkilökohtainen perhetilanne. Perhe ja arjen aikatauluttaminen, oman ajankäytön

Terveysalan osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutusten keinoin

Tässä blogissa tarkastellaan terveysalalla työskentelevien vastauksia jatkokyselyyn eli heidän arvioitaan osaamisalueiden soveltuvuudesta ammatillisiin lisä- ja täydennyskoulutuksiin sekä erikoistumiskoulutuksiin. SOTETIE-hankkeen työpaketin viisi (toimenpide 5.2) ennakkokyselyssä ja maaliskuussa 2020 järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista. Ennakkokyselyn ja työpajojen

Sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla

Jatkokyselyssä vastaajien tuli arvioida 33 sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisalueen soveltuvuutta ammatilliseksi lisäkoulutukseksi, lyhytkestoiseksi täydennyskoulutukseksi, pitkäkestoiseksi täydennyskoulutukseksi ja/ tai erikoistumiskoulutukseksi. SOTETIE-hankkeen työpaketin viisi (toimenpide 5.2) ennakkokyselyssä ja maaliskuussa 2020 järjestetyissä työpajoissa kartoitettiin sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista. Ennakkokyselyn

Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus – Asiakasymmärrystä etsimässä

Erikoistumiskoulutus voi merkitä opiskelijalle pätevyyttä uuteen tehtävään, opettajalle osaamisen rikastamista sekä työhyvinvointia ja työelämälle palvelun laadun varmistamista. Kysymys koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnista voidaan liittää keskusteluun jatkuvan oppimisen uudistuksesta. Uudistuksessa korkeakoulujärjestelmää kannustetaan kehittymään jatkuvan oppimisen alustana ja tuottamaan työelämälähtöisiä, monimuotoisia

Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi

Ammattikorkeakouluissa on 16 sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehittämiseen soveltuvaa erikoistumiskoulutusta. Ammattikorkeakouluissa on 16 erikoistumiskoulutusta (taulukko 1), jotka soveltuvat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuten alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden, osaamiseen kehittämiseen. Erikoistumiskoulutukset on tarkoitettu korkeakoulututkinnon suorittaneille ja työelämään jo siirtyneille. Niiden tulee edistää

Sosiaalialan osaamisen kehittäminen lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla

SOTETIE-hanke toteutti ennakkokyselyn ja järjesti viisi työpajaa alkuvuoden 2020 aikana. Jatkokyselyyn sosiaali- ja terveysalalla työskentelevillä oli mahdollisuus vastata 17.4.–30.4.2020. Jatkokyselyllä kartoitettiin osaamisen kehittämistarpeiden soveltuvuutta lisä-, täydennys- ja erikoistumiskoulutuksiin. SOTETIE-hankkeen työpaketti viisi (toimenpide 5.2) toteutti ennakkokyselyn ja järjesti viisi työpajaa alkuvuoden