Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta
SOTETIE-hankkeen päätavoitteena oli edistää sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisten työelämän muutosten edellyttämän osaamisen päivittämistä ja uudistamista. Tavoitteeseen vastattiin kehittämällä Sotetie.fi -sivusto, joka onkin SOTETIE-hankkeen tärkein ja konkreettisin tulos. Sivustosta on hyötyä niin sote-alan ammattilaisille ja sote-organisaatioille kuin korkeakouluillekin. Sivustolla sote-alan
Johdanto Tulevaisuudessa työ, monenlainen kouluttautuminen ja osaamisen kehittäminen limittyvät ja vuorottelevat yhä tiiviimmin työelämän osaamisvaatimusten kasvaessa muun muassa toimialojen rakennemuutosten, niukkenevien resurssien ja digitaalisten palvelujen kehittämisen haastamana. Osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkityksestä on muodostunut laaja kansallinen yhteisymmärrys, jolla Suomen menestyminen
Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan koulutuksien vaikutuksia ja vaikuttavuutta alueellisesta näkökulmasta. Aihetta käsiteltiin Lapin sairaanhoitopiirin koulutuskoordinaattorille tehdyssä haastattelussa keväällä 2021. Koulutuskoordinaattori toimii alueen ja organisaation yhteisten koulutuksien organisoijana. Haastattelukysymyksissä oli hyödynnetty Soili Tykkyläisen (2017) laatiman Vaikutusten arviointi -kanvaasin sisältöä (ks. Tykkyläinen 2017).
Työyhteisöissä pohditaan koulutusvalintoja niin yksittäisten työntekijöiden näkökulmasta kuin organisaation osaamistarpeiden näkökulmasta. Myös koulutusorganisaatiot haluavat kehittää koulutustarjontaa mahdollisimman hyvin vastaamaan sekä yksilöiden että organisaatioiden tavoitteisiin. Koulutusten vaikutuksia on tärkeää arvioida näistä kaikista näkökulmista, jotta varmistutaan tarkoituksenmukaisesta koulutustarjonnasta. Yksi usein käytetty malli
Koulutuksilta edellytetään joustavia toteutuksia, koska osaaminen kehittyy yhä useammin työyhteisöissä ja työelämään kiinnittyvissä ympäristöissä. Kehityssuunta johtaa opettajan sote-toiminnan todellisiin tilanteisiin ja muuttaa opettajan toimenkuvaa. Tämä tuli esille SOTETIE-hankkeen toimijoiden yhteisessä työpajassa 24.3.2021. Siinä osallistujien yhtenä tehtävänä oli pohtia työelämälähtöisen oppimisen
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus edellyttää, että alalla työskentelevien asiakas- ja palveluohjauksen osaaminen on vankkaa (esim. Kangasniemi ym. 2018, 69–71). Tämä havainto oli taustalla, kun 21 ammattikorkeakoulua järjestivät Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen ajalla 16.1.–26.11.2020, mikä oli koulutuksen ensimmäinen toteutuskerta. Koulutuksen aloitti
Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksen ensimmäinen toteutuskerta oli vuonna 2020. Koulutus toteutettiin 21 ammattikorkeakoulun yhteistyönä ajalla 16.1.–26.11.2020. Koska koulutuksen toteuttajaverkosto oli laaja, ammattikorkeakoulut jakaantuivatkin koulutuksen toteutusvaiheessa viiteen ryhmään. Ryhmät vastasivat koulutuksen toteutuksesta, sen opetussuunnitelmaan ja toteuttajaverkossa tehtyyn suunnittelutyöhön nojautuen. Tässä blogissa
Mahdollistako? Jatkuva oppiminen tulisi mahdollistua kaikille. Suhtautumisemme jatkuvaan oppimiseen ja sen mahdollisuuksiin ja esteisiin vaihtelee lähes rajattomien mahdollisuuksien mielikuvasta aina moninaisten esteiden näkemiseen eri tasoilla. Joku voi sanoa, että kyse on vain omista asenteista. Kun kysytään asiaa eri tahoilta, saadaan
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita perhetyön ja perhehoitotyön osaamisessa. SOTE-ammattilaiset viittasivat vastauksissaan muun muassa perhemuotojen ja perheiden elämäntilanteiden moninaisuuteen. He olivat
Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta (SOTETIE) -hankkeessa kartoitettiin vuoden 2020 alkupuolella SOTE-ammattilaisilta näkemyksiä osaamisen kehittämistarpeista, joihin voidaan vasta jatkuvan oppimisen koulutuksilla. Kartoittamisprosessissa ilmeni kehittämistarpeita gerontologisen sosiaalialan työn ja hoitotyön osaamisessa. Ikääntyvän ja vanhuksen tulee kyetä elämään aktiivista ja oman näköistään